{"id":3130,"date":"2021-04-14T11:14:41","date_gmt":"2021-04-14T08:14:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3130"},"modified":"2021-04-14T11:15:07","modified_gmt":"2021-04-14T08:15:07","slug":"maailma-muuttuu-turvallisuus-muuttuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/maailma-muuttuu-turvallisuus-muuttuu\/","title":{"rendered":"Maailma muuttuu – turvallisuus muuttuu"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

FT Kimmo Himberg rehtori, dosentti, Poliisiammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 on turvallisuus?\u00a0 Sit\u00e4 voi tarkastella ainakin kolmesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ensiksi turvallisuus on riskej\u00e4, niiden tunnistamista ja niiden hallintaa.\u00a0 Kulumassa oleva koronapandemian aika on erinomainen esimerkki: tartuntojen hallitsematon levi\u00e4minen on merkitt\u00e4v\u00e4 riski, jolla olisi mittavat vaikutukset yhteiskuntiin ja niiden toimintakykyyn.\u00a0 My\u00f6s meill\u00e4 Suomessa kulunut vuosi on ollut jatkuvaa riskienhallintap\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekoa yhteiskunnan huipulta alas yksitt\u00e4isiin toimijoihin asti.<\/p>\n

Toiseksi turvallisuus on h\u00e4iri\u00f6tapahtumien seurantaa ja niihin reagoimista: rikoksia, tulipaloja, onnettomuuksia. Myrkytyksi\u00e4, itsemurhia, tietoturvarikkomuksia.\u00a0 Mitattavaa turvallisuutta ja turvattomuutta, tapahtumia, joita kukaan ei soisi tapahtuvaksi.\u00a0 Laskevia tilastok\u00e4yri\u00e4 tervehdit\u00e4\u00e4n positiivisena muutoksena, nouseviin katsotaan tarpeelliseksi reagoida erityistoimin.<\/p>\n

Kolmanneksi turvallisuus on emootioita, turvallisuuden kokemusta ja turvallisuudentunnetta tai sen puuttumista.\u00a0 Turvallisuudentunteen tiedet\u00e4\u00e4n olevan usein irrationaalinen: suomalaisistakin turvallisuuskyselyist\u00e4 on havaittavissa, ett\u00e4 ihmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t tapahtumia, joiden uhriksi joutuminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.\u00a0 Kansainv\u00e4linen aseellinen konflikti ja terrorismi sijoittuvat pel\u00e4tt\u00e4vien listalla korkealle.\u00a0 Keitti\u00f6jakkaralta putoaminen tai muu kotitapaturma ja liikenneonnettomuudessa uhriutuminen tulevat kaukana takana, jos sitten n\u00e4kyv\u00e4t kyselyvastauksissa lainkaan.<\/p>\n

Turvallisuuskeskustelun ensimm\u00e4inen haaste on siihen kytkeytyv\u00e4 k\u00e4siteviidakko: sis\u00e4inen turvallisuus, ulkoinen turvallisuus, kyberturvallisuus, arjen turvallisuus, laaja turvallisuusk\u00e4sitys, kokonaisturvallisuus\u2026 Yleisesti my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ainakin sis\u00e4isen ja ulkoisen turvallisuuden rajapinta on limittynyt ja h\u00e4m\u00e4rtynyt.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n ajatuksen taustalla saattaa olla mielleyhtym\u00e4 sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuudesta sellaisena turvallisuutena, jonka yll\u00e4pito tapahtuu valtakunnan rajojen sis\u00e4puolella ja jonka uhatkin ovat etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kotimaisia.\u00a0 Vastaavasti ulkoinen turvallisuus kytkeytyy t\u00e4ss\u00e4 ajatusmallissa ulkoisiin uhkiin, ja mielleyhtym\u00e4n\u00e4 ulko- ja puolustuspolitiikkaan.\u00a0 Ihmiset, tavarat, p\u00e4\u00e4oma, informaatio ja \u00a0kulkutautiepidemiat liikkuvat vapaasti yli rajojen.\u00a0 Kansainv\u00e4liset ilmi\u00f6t vaikuttavat turvallisuustilanteeseen yhteiskuntamme sis\u00e4ll\u00e4, mutta my\u00f6s p\u00e4invastoin esimerkiksi kotimainen j\u00e4rjest\u00e4ytynyt rikollisuus verkottuu kansainv\u00e4listen organisaatioiden kanssa.<\/p>\n

Suomen geopoliittinen asema ja historia ovat meill\u00e4 muokanneet valtakunnan ulkoista turvallisuutta koskevat n\u00e4kemykset varsin yhdenmukaisiksi: kansainv\u00e4lisesti vertaillen suomalaisten maanpuolustusta koskevat asenteet ovat huomattavan positiiviset – ja varmasti hyv\u00e4 niin.\u00a0 K\u00e4sitykset sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuudesta, siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 ja sen alueella tarvittavista panostuksista ovat toisaalta huomattavan ep\u00e4selv\u00e4t.\u00a0 Silti on pyritty luomaan kokonaisvaltaista turvallisuusdiskurssia: runsaan kymmenen vuoden ajan on julkisessa keskustelussa ollut esill\u00e4 kokonaisturvallisuuden <\/em>k\u00e4site, jonka varautumisen kehitt\u00e4mistarpeita tarkastellut ns. Hallbergin komitea kehitteli vanhemmasta kokonaismaanpuolustuksen k\u00e4sitteest\u00e4 mietinn\u00f6ss\u00e4\u00e4n vuonna 2010.\u00a0 \u00a0Komitea hahmotteli uhkakuvia varsin avarasti:\u00a0 \u201d\u2026 laaja-alaiset turvallisuusuhkat ovat joko ihmisten aktiivista toimintaa (esimerkiksi sotilaallisen voiman k\u00e4ytt\u00f6, terrorismi ja tietoverkkojen h\u00e4irint\u00e4), tahattomia tapahtumia (esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6verkon laajat toimintah\u00e4iri\u00f6t sek\u00e4 erilaiset biouhkat kuten tarttuvat taudit) tai luonnon \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4. [\u2026] My\u00f6s kansainv\u00e4linen j\u00e4rjest\u00e4ytynyt rikollisuus, huume- ja ihmiskauppa sek\u00e4 tarttuvat taudit edellytt\u00e4v\u00e4t Suomelta varautumista.\u201d \u00a0\u00a0Viime mainitusta onkin kuluneen vuoden aikana ker\u00e4tty ainutlaatuisia kokemuksia.<\/p>\n

Aiemmin todetut historialliset ja maantieteelliset tekij\u00e4t ovat varmistaneet sen, ett\u00e4 Suomessa my\u00f6s ulkoista turvallisuutta koskeva poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on perustunut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti uudistuvaan, strategisesti orientoituneeseen informaatioon.\u00a0 Valtioneuvosto on jo vuosikymmenten ajan antanut eduskunnalle puolustuspoliittisia selontekoja.\u00a0 Vastaavaa valtakunnan ylimm\u00e4ll\u00e4 tasolla laadittua sis\u00e4isen turvallisuuden syv\u00e4llist\u00e4 arviota ei ole tehty ennen hallituskautta 2014-18, jolloin valtioneuvosto noin yhden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 antoi eduskunnalle sis\u00e4isen turvallisuuden selonteon, ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustuspoliittisen selonteon.\u00a0 Kokonaisturvallisuusajattelu, jota on my\u00f6s paljon kritisoitu, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis kuitenkin johtaneen poliittisella tasolla turvallisuusn\u00e4kemyksen laajenemiseen ja v\u00e4hitellen my\u00f6s uhkakuvien perinteist\u00e4 monimuotoisempaan arviointiin.<\/p>\n

Olemme parhaillaan konkreettisesti kokemassa, miten sis\u00e4inenk\u00e4\u00e4n turvallisuus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotoper\u00e4ist\u00e4.\u00a0 Samalla p\u00e4\u00e4semme kokemaan, miten kulkutautiepidemia yh\u00e4 meid\u00e4nkin aikanamme ly\u00f6 yhteiskunnan polvilleen, vaikuttaa dramaattisesti poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, viranomaistoimintaan, elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4n, julkiseen talouteen ja kansalaisten turvallisuudentunteeseen.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 koronapandemia ei ainakaan Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ole osoittanut merkkej\u00e4 karkaamisesta hallitsemattomaksi kriisiksi.\u00a0 On realistista ja riskitietoista my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 digitalisaation eturintamassa oleva, monimutkaisen infrastruktuurin ja tietoverkkojen yhteiskunta on my\u00f6s niin sis\u00e4isist\u00e4 kuin ulkoisista tekij\u00f6ist\u00e4 haavoittuva, jopa kriisialtis.\u00a0 Samoin on realismia my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei 2020-luvun Suomi ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n talvisodan kansa; pandemian lis\u00e4\u00e4m\u00e4t mielenterveysongelmat nostattavat huolta kansalaisten kestokyvyst\u00e4 poikkeusoloissa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 2020-luvun Suomi osana eurooppalaista ja globaalia keskin\u00e4isriippuvuutta onkin yhteiskunta, joka tarvitsee uuden, monimuotoisen kokonaisn\u00e4kemyksen turvallisuudestaan.\u00a0 Edell\u00e4 mainitut valtioneuvoston selonteot laaditaan toivottavasti tulevaisuudessakin hallituskausittain.\u00a0 Samalla on opittava n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kristallinkirkkaasti, ett\u00e4 turvallisuusuhkiin reagointi on paljon useampien toimijoiden vastuulla kuin perinteisesti olemme ajatelleet.\u00a0 N\u00e4ill\u00e4 toimijoilla on oltava tarvittavat suorituskyvyt uhka-analyyseihin, oikeisiin reaktiivisiin toimiin uhkakuvien realisoituessa ja toimintaan poikkeusoloissa.<\/p>\n

Kompleksisen maailman monimuotoisiin turvallisuushaasteisiin kyet\u00e4\u00e4n parhaiten vastaamaan verkostomaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4.\u00a0 Varsinaisilla turvallisuusviranomaisilla on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tiukasti m\u00e4\u00e4ritellyt vastuualueensa, mutta yhteistoimintakyky paitsi viranomaisten kesken, my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja kolmannen sektorin kanssa antaa runsaasti uusia mahdollisuuksia lis\u00e4t\u00e4 yhteiskunnan resilienssi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

2020-luvun Suomi on osana eurooppalaista ja globaalia keskin\u00e4isriippuvuutta yhteiskunta, joka tarvitsee uuden, monimuotoisen kokonaisn\u00e4kemyksen turvallisuudestaan.\u00a0Samalla on opittava n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kristallinkirkkaasti, ett\u00e4 turvallisuusuhkiin reagointi on paljon useampien toimijoiden vastuulla kuin perinteisesti olemme ajatelleet.
In English<\/a> <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3088,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110189],"tags":[30368],"class_list":["post-3130","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-kolumni","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Himberg-kolumni-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Ou","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3130"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3130\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3135,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3130\/revisions\/3135"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3088"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}