{"id":3139,"date":"2021-04-14T11:22:06","date_gmt":"2021-04-14T08:22:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3139"},"modified":"2021-04-20T10:39:17","modified_gmt":"2021-04-20T07:39:17","slug":"turvallisuus-elaa-muutoksen-mukana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/turvallisuus-elaa-muutoksen-mukana\/","title":{"rendered":"Turvallisuus el\u00e4\u00e4 muutoksen mukana"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=f0a25e34-ba3a-45a0-a548-2b088a3a1ede\">Lataa PDF<\/a><\/p>\n<p><em>FT Pekka Iivari, yliopettaja (Lapin AMK) ja turvallisuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin yliopisto<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Turvallisuudella on monta merkityst\u00e4 ja arkikielen terminologiassa se taipuu monenlaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samalla termill\u00e4 kuvataan sek\u00e4 yksil\u00f6iden subjektiivisia kokemuksia ett\u00e4 valtioiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti turvallisuus on olosuhde tai j\u00e4rjestelm\u00e4n tila, jossa riskit ovat hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla.<\/p>\n<p>Turvallisuus on perustarpeemme, jota etsimme tietoisesti tai tiedostamatta. Mutta turvallisuus on suhteellista, koska sit\u00e4 voidaan verrata sek\u00e4 aikajanalla eri tilanteisiin sek\u00e4 ihmisten kokemuksiin. Turvallisuuden kokonaiskokemus muodostuu tunteesta ja kosketeltavasta konkretiasta.<\/p>\n<p>Turvallisuuden mielikuvapainotteisuus ja mielikuvan kontrasti todellisuuden kanssa johtaa usein siihen, ett\u00e4 turvallisuudesta muodostuu mielipidekysymys. T\u00e4ll\u00f6in niin sanottu rationaalinen p\u00e4\u00e4ttely ja numerotietoon nojaavat perustelut eiv\u00e4t johda yhteisesti jaettuun k\u00e4sitykseen. Turvallisuus on siis aina kiistanalainen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon peruste ja kohde. Turvallisuutta ei tarkastella erillisen\u00e4 m\u00e4\u00e4reen\u00e4. Organisaatioissa se on osa laatua ja yhteiskunnan tasolla turvallisuus kuuluu hyvinvoinnin perusedellytyksiin.<\/p>\n<p>Toimintaymp\u00e4rist\u00f6mme jatkuva muutos muokkaa k\u00e4sityst\u00e4mme turvallisuudesta ja sen sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Muutostekij\u00e4t nousevat paikallisia, alueellisista ja kansainv\u00e4lisist\u00e4 kehityskuluista. Arvojen ja asenteiden murrokset vahvistavat n\u00e4it\u00e4 muutosvoimia. Kyberteknologia ja esineiden internet, ilmastonmuutos, siirtolaisuusvirrat ja suurvaltojen ja talousblokkien geopolitiikka heijastuvat globaaleina muutostekij\u00f6in\u00e4 kovaan turvallisuuteen (security), mutta my\u00f6s pehme\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja l\u00e4hemm\u00e4s arkea osuvaan turvallisuusk\u00e4sitykseemme (safety).<\/p>\n<p>P\u00e4ivitt\u00e4inen arkemme on ymp\u00e4r\u00f6ity muun muassa tietoturvallisuuden, asiakas- ja potilasturvallisuuden ja vaikkapa psykologisen turvallisuuden vaatimuksilla. Vuonna 2020 jouduimme globaalin pandemian seurauksena sovittamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme terveysturvallisuuden ehtoihin.<\/p>\n<p>Lumen-verkkolehtemme teemanumerossa turvallisuutta tarkastellaan muutoksen kehyksiss\u00e4. Turvallisuus itse muuttuu ja se aiheuttaa muutosta. Asiantuntijamme ja sidosryhmiemme edustajat ovat tavoittaneet aiheen laaja-alaisuutta teoreettisten pohdintojen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n havaintojen kautta turvallisuuden kokijoina ja n\u00e4kij\u00f6in\u00e4.<\/p>\n<p>Leena Viinam\u00e4ki, Eeva Helameri, Pekka Iivari ja Eija Raasakka muodostavat tilannekuvan arjen turvallisuudesta Lapissa. Kirjoittajat korostavat verkostoyhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 monitahoisten haasteiden sel\u00e4tt\u00e4misess\u00e4. Pitk\u00e4t et\u00e4isyydet, harva asutus, ilmastolliset olosuhteet ja julkisen sek\u00e4 yksityisen palveluverkoston rakenne asettavat p\u00e4ivitt\u00e4iselle turvallisuudellemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa erityisi\u00e4 vaatimuksia.<\/p>\n<p>Panu Huczkowski muistuttaa artikkelissaan, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4t monimutkaistuvat jatkuvasti. Turvallisuus muodostuu dynaamisesti systeemeiss\u00e4 eli j\u00e4rjestelm\u00e4ajattelulla. Yksinkertainen lineaarinen turvallisuusajattelu on, tai sen pit\u00e4isi olla, historiaa. Tiukkojen kausaaliketjujen sijaan asiat tapahtuvat verkostoissa ja j\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n<p>Leena Viinam\u00e4ki, Ville Kivivirta, Arto Selk\u00e4l\u00e4, Asko Suikkanen ja Antti Syv\u00e4j\u00e4rvi kuvaavat digitalisaation muodostamia reunaehtoja Lapin maakunnassa asuvien kansalaisten asioinnille. Arjen henkil\u00f6kohtaiset olosuhteet, sosioekonominen tausta, koulutustaso, ty\u00f6tila ja asuinpaikka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 edellytyksi\u00e4 yksil\u00f6tason kyberturvallisuusk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Heid\u00e4n tutkimuksensa mukaan arjen kyberturvallisuus tarkoittaa, ett\u00e4 kansalaiset kokevat pystyv\u00e4ns\u00e4 hallitsemaan e-p\u00e4tevyyksi\u00e4 ja toimimaan arjessaan kyberturvallisuutta edist\u00e4vill\u00e4 tavoilla. He ehdottavat kyberturvallisuus uudelleen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ihmisten turvallisuuden ulottuvuuksien integroimiseksi tunnistamalla, ett\u00e4 ihmisille voi aiheutua uhkia useista l\u00e4hteist\u00e4.<\/p>\n<p>Maarit Timonen pohtii huoltovarmuutta ja puolustuskyky\u00e4 vihertyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa. Huoltovarmuuden yll\u00e4pitoon on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 uusiutuvan energian ratkaisuja.\u00a0 Hiilineutraalisuusvaatimusten ja puolustuksellisen suorituskyvyn v\u00e4lill\u00e4 on ristiriitaa, mutta vaatimuksia on mahdollisia ainakin osittain toteuttaa vihre\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ajattelumallilla. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Kalle Santala ja Reeta Sipola k\u00e4sittelev\u00e4t hajautettua bioenergiaan pohjautuvaa l\u00e4mm\u00f6ntuotantoa yritt\u00e4jyyden ja huoltovarmuuden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Haketta ja teollisuuden biopohjaisia sivuvirtoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 hajautettu ja pienimuotoinen energiantuotanto edist\u00e4v\u00e4t omavaraisuutta ja ty\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Katri Hendriksson ja Heini Tuuliainen tuovat resurssiviisauden n\u00e4k\u00f6kulmaa erityisesti rakennusalan turvallisuudessa, jossa keski\u00f6ss\u00e4 ovat ty\u00f6turvallisuus ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Rakentamisen kest\u00e4vyys sek\u00e4 kiertotalous luovat j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, osoittavat vastuullisuutta ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s psykologista turvallisuutta.<\/p>\n<p>Toni Westerlund ja Loru Reinikka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t pelillisyytt\u00e4 turvallisuusperehdytysten pedagogisena ulottuvuutena. Harjoitteissa pelaaja opettelee ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 toimimista ja t\u00e4rke\u00e4 teema kaikissa harjoitteissa on turvallisuus ja sen oppiminen. Kaikissa ty\u00f6vaiheissa opetellaan varsinaisen suorituksen lis\u00e4ksi oikeat ja turvalliset toimintatavat. N\u00e4in turvallisuus integroidaan oppimiseen.<\/p>\n<p>Katri Hendriksson, Heidi Kaihua, Mirva Tapaninen ja Satu Valli m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t turvallisen teollisuusmatkailun piirteit\u00e4. Turvallisuus yhdistyy keskeiseksi osatekij\u00e4ksi vastuullisuuden ja kiertotalouden asettamiin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.<\/p>\n<p>Katri Ruotsalainen, Sari Nisula ja Sini Kestil\u00e4 avaavat el\u00e4inten kanssa toimimisen vastuullisuutta ja turvallisuutta matkailualalla. Lapin el\u00e4inmatkailun vastuullisuutta ja turvallisuutta voi kehitt\u00e4\u00e4 koulutuksella. Asiakkaan, ty\u00f6ntekij\u00e4n ja yritt\u00e4j\u00e4n vuorovaikutusta parantava toimintamalli vie eteenp\u00e4in ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamista ja lis\u00e4\u00e4 asiakkaiden turvallisuutta.<\/p>\n<p>Martti Ainonen ja Tarja Jussila nostavat esille asiakasturvallisuuden Green Care -toiminnassa sosionomin ty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirjoittajat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 asiantuntijoiden tarjoamaa sosionomin kompetensseihin perustuvaa j\u00e4sennyst\u00e4 sek\u00e4 omia kokemuksia eettisyyden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n asiakasturvallisuuden pohdinnassa.<\/p>\n<p>Tuulikki Keskitalo analysoi psykologista turvallisuutta organisaatioturvallisuuden kivijalkana. Psykologista turvallisuutta rakennetaan arkip\u00e4iv\u00e4n tilanteissa ja kohtaamisissa, mutta merkitt\u00e4vimmin vaikuttavina tekij\u00e4 on johtaminen ja esimiesty\u00f6. Psykologinen turvallisuus on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kriisiaikoina.<\/p>\n<p>Sirpa Kokkonen analysoi et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja sen (ty\u00f6)turvallisuusriskej\u00e4 henkiseen jaksamiseen, tietoturvallisuuteen ja sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen kohdistuvien haasteiden valossa.<\/p>\n<p>Elisa Maljam\u00e4ki kohdistaa huomion viestinn\u00e4n keskeiseen merkitykseen turvallisuuden rakentamisessa. Turvallisuudesta tulee viesti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti sek\u00e4 nopeissa turvallisuusuhkissa ett\u00e4 my\u00f6s hitaasti kehittyviss\u00e4 kriiseiss\u00e4. Visuaalisten her\u00e4tteiden lis\u00e4ksi on turvallisuusviestinn\u00e4ss\u00e4 kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota my\u00f6s \u00e4\u00e4nimaisemaan.<\/p>\n<p>Malla Alatalo, Jatta Sammalkangas ja Mirva Tapaninen yhdist\u00e4v\u00e4t yhteiskunnallisen yritt\u00e4jyyden osaksi turvallisuutta todeten, ett\u00e4 turvallisuusosaaminen kuuluu my\u00f6s yhteiskunnallisen yrityksen toimintatapoihin. Parhaimmillaan yhteiskunnallisten yritysten kautta tuotetaan joustavasti asiakkaiden tarpeisiin ja vaatimuksiin vastaavia eettisi\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 tukevia tuotteita ja palveluita turvallisesti.<\/p>\n<p>Anne H\u00e4rm\u00e4, Reeta Oinas, Aini Ojala ja Mirva Tapaninen puolestaan toteavat, ett\u00e4 hyvinvointipalveluiden ja hyvinvointituotteiden turvallisuus on osa lappilaista luksusta. Artikkeli k\u00e4sittelee hyvinvointipalvelujen m\u00e4\u00e4rittelyj\u00e4 sek\u00e4 tarjonnan turvallisuus- ja vastuukysymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Virve Heikkil\u00e4, Riitta-Liisa \u00c4ij\u00e4l\u00e4 ja Satu Elo kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota ik\u00e4ihmisten turvalliseen kotiutumiseen. Vaatimuksia kohdistuu terveyspalveluiden muovautumiseen moniammatillisiksi tiimeiksi toimintakyvylt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 heikkokuntoisempien ik\u00e4\u00e4ntyneiden asuessa kotona.<\/p>\n<p>Satu Elo ja Antti Haukipuro tarjoavat yhdistetty\u00e4 ammattikorkeakoulun ja hyvinvointiyrityksen n\u00e4k\u00f6kulmaa ratkaisuun, jossa Uudistuva kotihoito &#8211; sensoreiden tuottama tilannekuvatieto turvaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumista. Sensoreilla voidaan arvioida kotona asuvan ik\u00e4\u00e4ntyneen p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista selviytymist\u00e4.<\/p>\n<p>Outi Mattila, Pirjo Kaakinen, Soili Vesterinen, Maria K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, Satu Elo, Arja-Leena Autio ja Arja Holopainen kertovat artikkelissaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvista yhten\u00e4isist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 potilasturvallisuuden edist\u00e4misess\u00e4. Potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja toiminnan eettisyyden vaateisiin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 opetus- ja tutkimushenkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4 kansallisten n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan terveydenhuollon edist\u00e4jien linjausten ja julkaisujen seuraamista, osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 tiivist\u00e4 korkeakoulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Hannele Kauppila kytkee turvallisuuden osaksi laatua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkkein\u00e4 potilasturvallisuuden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 koulutusorganisaation muutoksia.<\/p>\n<p>Niko Niemisalo laatii monipuolisen arvioinnin ja arvostelun Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6n (WMO) p\u00e4\u00e4sihteeri Petteri Taalaksen uudesta teoksesta Ilmastonmuutos ilmatieteilij\u00e4n silmin. Niemisalon mukaan Petteri Taalas, joka ajoittain viljelee teoksessaan niin idealismia kuin realismiakin, k\u00e4sittelee ilmastonmuutosta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisesti.<\/p>\n<p>Kuten havaitaan, on Lumen-lehtemme teemanumero t\u00e4ll\u00e4kin kertaa hyvin monipuolinen ja tuoreita l\u00e4hestymiskulmia tarjoava. Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 muutoksen tunnistaminen on haastavaa mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ennakoivassa turvallisuusjohtamisessa ja yhteiskunnallisen resilienssin kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Kiit\u00e4n kolumniartikkelin kirjoittajaa Poliisiammattikorkeakoulun rehtori, FT Kimmo Himbergi\u00e4 sek\u00e4 artikkeleiden kirjoittajia turvallisuuden ja sen muutoksen analyyseist\u00e4.<\/p>\n<p>Toivotan turvallista kev\u00e4\u00e4n jatkoa ja mielenkiintoisia lukuhetki\u00e4 Lumen 2\/2021 -verkkolehden lukijoille.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turvallisuus on perustarpeemme, jota etsimme tietoisesti tai tiedostamatta. Kokonaiskokemus muodostuu tunteesta ja kosketeltavasta konkretiasta. Lumen-lehtemme turvallisuusnumero on monipuolinen ja tuoreita l\u00e4hestymiskulmia tarjoava. Tervetuloa lukijaksi!  <br \/><a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/EDITORIAL-Pekka-Iivari-Lumen-2_2021.pdf\">In English<\/a> <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3027,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110190],"tags":[30368],"class_list":["post-3139","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-paakirjoitus","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Iivari-paakirjoitus-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-OD","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3139","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3139"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3139\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3152,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3139\/revisions\/3152"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3027"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3139"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3139"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3139"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}