{"id":3396,"date":"2022-01-26T10:10:24","date_gmt":"2022-01-26T08:10:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3396"},"modified":"2022-01-26T10:10:24","modified_gmt":"2022-01-26T08:10:24","slug":"immomobilisaatiohoitotyon-kehittaminen-koulutuksen-avulla-mehilainen-lansi-pohjan-akuuttiklinikalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/01\/26\/immomobilisaatiohoitotyon-kehittaminen-koulutuksen-avulla-mehilainen-lansi-pohjan-akuuttiklinikalla\/","title":{"rendered":"Immomobilisaatiohoitoty\u00f6n kehitt\u00e4minen koulutuksen avulla Mehil\u00e4inen L\u00e4nsi-Pohjan akuuttiklinikalla\u00a0"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Henri Per\u00e4l\u00e4, sairaanhoitaja, Akuuttiklinikka, Mehil\u00e4inen L\u00e4nsi-Pohja<\/em><\/p>\n

Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Murtumapotilaiden hoitaminen on osa kaikkien sairaanhoitajien ty\u00f6t\u00e4 akuuttiklinikalla. Immobilisointi kipsaamalla on rutiinitoimenpide murtumien hoidossa. Kipsihoitoa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4asentoisten murtumien immobilisiointiin, virheasentoisten murtumien reponoinnin j\u00e4lkeiseen asennon s\u00e4ilytt\u00e4miseen, kivun lievitykseen sek\u00e4 suojaamaan operatiivisesti hoidettuja murtumia. (Nguyen, McDowell & Schlechter 2016, 539.)<\/p>\n

Turvallinen ja laadukas immobilisaatiohoitoty\u00f6 vaatii riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ammatillista tietoa ja taitoa (Bakody 2009, 49). Kokemattomien hoitajien suorittama kipsihoito voi johtaa kohonneeseen komplikaatioiden riskiin (Halansky & Noonan 2008, 30) ja suunnittelemattomiin kipsinvaihtoihin (Dipaola, Abzug, Pizzutillo & Herman 2014, 643), jotka kuormittavat p\u00e4ivystyksen resursseja (Sawyer ym. 2010, 248). Laajamittainen ja jatkuva koulutus on tarpeen hoitajien immobilisaatiohoitoon liittyvien tietojen ja taitojen parantamiseksi. (Mokhtari, Adib-Hajbagherty & Rezaei 2020,8).<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 noussut tarve koulutukselle<\/h2>\n

Mehil\u00e4inen L\u00e4nsi-Pohjan keskussairaalassa kipsataan akuuttiklinikalla, kirurgian poliklinikalla ja leikkausosastolla. Ymp\u00e4ri Suomen on pulaa immobilisaatiohoitoty\u00f6n ammattilaisista. Osaajia el\u00e4k\u00f6ityy kovaa vauhtia, eik\u00e4 sairaanhoitajakoulusta saa riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kipsaus osaamista. My\u00f6s akuuttiklinikalla kipsausosaamisen v\u00e4hentyminen on alkanut n\u00e4kym\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4, kun potilaat saattavat esimerkiksi joutua odottamaan kipsaustaitoista henkil\u00f6\u00e4. Kipsausosaamisen turvaamiseksi ymp\u00e4rivuorokautisesti tuli ty\u00f6nantajalta osaamisvaatimus, ett\u00e4 kaikkien akuuttiklinikan hoitajien tulisi hallita yleisimpien kipsien tekotavat ja kipsaamisessa avustaminen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n johdosta akuuttiklinikalle suunniteltiin nopeasti kipsimestareiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti j\u00e4rjestett\u00e4vi\u00e4 koulutuksia, joissa kaikilla hoitajilla on mahdollisuus oppia ja harjoitella kipsausta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kipsauskoulutuksissa k\u00e4siteltiin kipsauksen tekniikkaa ja yleisimpien kipsien turvallista toteuttamista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisist\u00e4 koulutuksista tuli hyv\u00e4\u00e4 palautetta, mutta ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 oli tarve laajemmalle koulutusmallille, joka ottaisi huomioon laajemmin immobilisaatiohoitoty\u00f6n prosessit. My\u00f6s kehityskeskusteluissa alkoi nousemaan esille henkil\u00f6kunnan halu saada enemm\u00e4n tietoa ja koulutusta immobilisaatiohoitoty\u00f6st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan koulutusmallin kehitt\u00e4mist\u00e4 osana ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kehitt\u00e4misprosessin kuvaus<\/h2>\n

Ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun (YAMK) tutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6 on usein ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimuksellinen kehitt\u00e4misty\u00f6. Opinn\u00e4ytety\u00f6n aiheeksi valikoitui koulutusmallin kehitt\u00e4minen ja tutkimuksellisen osuuden liitt\u00e4minen kehitt\u00e4miseen oli alusta asti selv\u00e4\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli potilasturvallisuuden parantaminen, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen yhten\u00e4ist\u00e4minen ja henkil\u00f6kunnan osaamistason nostaminen koulutuksen avulla sek\u00e4 uusimman n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan tiedon tuominen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Koska opinn\u00e4ytety\u00f6n idea sai alkunsa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mistarpeista ja halusta saada muutosta aikaan, syntyi p\u00e4\u00e4t\u00f6s toteuttaa opinn\u00e4ytety\u00f6 tutkimuksellisena kehitt\u00e4misty\u00f6n\u00e4 ja l\u00e4hestymistavaksi valikoitui konstruktivistinen tutkimus. YAMK-opinnot mahdollistivat hienosti tutkimuksellisen kehitt\u00e4misen ja ty\u00f6 l\u00e4hti nopeasti ja suunnitelmallisesti k\u00e4yntiin opinnoista saatujen ty\u00f6kalujen avulla. YAMK-opinnot antoivat valmiuksia tutkitun tiedon hankkimiseen, k\u00e4sittelyyn ja soveltamiseen kipsaus toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Konstruktivistisen mallin mukaisesti, kun kehitystarve oli tunnistettu, alkoi ideointi- ja suunnitteluvaihe. Suunnitteluvaiheessa kehitt\u00e4misen tueksi ker\u00e4ttiin systemaattisesti ja kriittisesti arvioimalla tietoa immobilisaatiohoitoty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja aikaisemmasta teoriasta sek\u00e4 tutkimustiedosta. Opinn\u00e4ytety\u00f6n tietoperusta nojautuu sek\u00e4 kotimaiseen, ett\u00e4 kansainv\u00e4liseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Suurin osa l\u00e4hteist\u00e4 on ulkomaisia johtuen suomalaisen tutkimuksen v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4. Tutkimusten ja teoriatiedon valintaan suhtauduttiin kriittisesti koko opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin ajan ja haut tehtiin tutkimusk\u00e4yt\u00e4nteiden mukaan.<\/p>\n

Kirjallisuuteen perehtymisen j\u00e4lkeen alkoi immobilisaatiohoitoty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4n kyselytutkimuksen suunnittelu akuuttiklinikan henkil\u00f6kunnalle. Kyselyll\u00e4 haluttiin selvitt\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilannetta, henkil\u00f6kunnan mielipiteit\u00e4, nykyist\u00e4 tietotasoa, koulutustarpeita ja kokemuksia kipsaustoiminnasta akuuttiklinikalla. Kyselyst\u00e4 ja kirjallisuuskatsauksesta nousi esiin selkeit\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita akuuttiklinikan immobilisaatiohoitoty\u00f6h\u00f6n ja koulutukseen. Henkil\u00f6kunta kokee tarvitsevansa enemm\u00e4n teoriatietoa kipsauksen perusteista ja kirjallista\/kuvallista opetusmateriaalia kaivataan enemm\u00e4n. Koulutukseen p\u00e4\u00e4sy tulee olla tasapuolista ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja potilaan ohjaukseen tulee panostaa koulutuksessa. Kipsaus taidon oppii vain tekem\u00e4ll\u00e4, mutta tietyt immobilisaation perusperiaatteet tulee hallita ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jotta potilasturvallisuus s\u00e4ilyy (Boyd, Benjamin & Asplund 2009, 16). Koulutusmalli perustuu teoriatietoon ja akuuttiklinikan henkil\u00f6kunnalle tehdyn kyselyn tuloksiin.<\/p>\n

Kipsauskoulutuksen eli immobilisaatiohoitoty\u00f6n koulutusmalli<\/h2>\n

Koulutusmalli tulee olemaan kaksiosainen. Toinen osa on tunnin kest\u00e4v\u00e4 luentotyyppinen teoriaosuus ja toinen osa kaksi tuntia kest\u00e4v\u00e4 kipsimestarin vet\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6pajamuotoinen harjoittelu pienryhmiss\u00e4. Teoriaosuus koostuu Powerpoint-luennosta tai nopeasti saatavilla olevasta videosta. Luennolla k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 opetusmateriaali perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja talon sis\u00e4isiin ohjeisiin.<\/p>\n

Teoriaosuudessa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kipsauksen perusperiaatteita, joilla hoitaja voi toteuttaa l\u00e4\u00e4k\u00e4rin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4n kipsihoidon turvallisesti ottaen huomioon potilaan yksil\u00f6lliset tarpeet ja asianmukaisen neuvonnan ja ohjauksen liittyen kipsihoitoon. Kipsausprosessi k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi vaihe vaiheelta ja tutustutaan yleisimpiin komplikaatioihin ja niiden ehk\u00e4isyyn. Lis\u00e4ksi tutustutaan my\u00f6s Mehil\u00e4inen L\u00e4nsi-Pohjassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin kipsi materiaaleihin ja v\u00e4lineisiin, joiden k\u00e4ytt\u00f6 ja ominaisuudet tulee hallita.\u00a0 Lopuksi dokumentaatio ja kirjaamisen ohjeet k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi osallistujien kanssa. Teoria luento tulee mahdollisuuksien mukaan k\u00e4yd\u00e4 ennen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelua.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6paja harjoittelu on jaettu kahteen osaan. Selkeint\u00e4 oli jakaa ty\u00f6paja harjoittelu \u201dk\u00e4si\u201d ja \u201djalka\u201d p\u00e4iviin. K\u00e4si p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi yleisimpi\u00e4 yl\u00e4raajamurtumia ja tuentoja. Erityisesti keskityt\u00e4\u00e4n dorsaaliseen rannelastaan, ranteen reponointiin ja kulmakipsiin. Jalkap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 otetaan k\u00e4sittelyyn alaraajojen murtumat ja yleisimm\u00e4t tuennat, kuten saapaskipsin eri variaatiot ja reponoidun nilkan tukeminen U-lastalla. My\u00f6s kipsin turvallista poistamista, ergonomiaa ja ty\u00f6turvallisuutta harjoitellaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6pajaharjoittelussa harjoitellaan kipsimestarin ohjauksessa kipsaamisessa tarvittavia k\u00e4dentaitoja ja levitet\u00e4\u00e4n hiljaista tietoa. Ty\u00f6paja harjoittelu toteutetaan akuuttiklinikan kipsihuoneessa.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n koulutuksen tarpeet ja tavoitteet nousevat organisaatioiden tarpeista ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6st\u00e4. Tavoitteet hioutuvat koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen aikana. Kaiken koulutuksen ja kehitt\u00e4misen on lopulta tarkoitus tuottaa hyv\u00e4\u00e4 koko organisaatiolle. Koulutuksella on yleens\u00e4 tarkoitus saada aikaan muutosta koulutukseen osallistuvien toiminnassa. Kyse voi olla monimutkaisesta osaamisesta tai yksitt\u00e4isest\u00e4 taidosta. Toiminnan muuttumiseen vaikuttaa koulutuksen onnistumisen lis\u00e4ksi se, miten ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 tukee uuden toimintatavan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. (Kupias & Koski 2013.)<\/p>\n

Koulutuksen vaikuttavuutta ja osaamisen mahdollista lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 voitaisiin jatkossa arvioida esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen opinn\u00e4ytety\u00f6n avulla.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Bakody, E. 2009. Orthopaedic Plaster Casting: Nurse and Patient Education. Nursing Standard 23(51), 49 – 56.<\/p>\n

Boyd<\/a>, A.S., Benjamin<\/a>, H.J & Asplund<\/a>, C. 2009. Principles of Casting and Splinting.\u00a0 \u00a0<\/a>American Academy of Family Physicians 79(1), 16 – 24.<\/p>\n

Dipaola, M., Abzug, J., Pizzutillo, P. & Herman, M. 2014. Incidence and Etiology of Unplanned Cast Changes for Fractures in the Pediatric Population. Journal of Pediatric Orthopaedics 43(6), 643 – 646.<\/p>\n

Halanski, M. & Noonan, K, J. 2008. Cast and Splint Immobilization: Complications. Journal of the American Academy of Orthopaedic Surgeons 16(1), 30 – 40.<\/p>\n

Kupias, P. & Koski, M. 2013. Hyv\u00e4 kouluttaja. Helsinki: Talentum.<\/p>\n

Mokhtari, R., Adib-Hajbaghery, M. & Rezaei, M. 2020. The Effects of Cast-related Training for Nurses on the Quality of Cast Care: A Quasi-experimental Study. International Journal of Orthopaedic and Trauma Nursing 38, August 2020.<\/p>\n

Nguyen, S., McDowell, M. & Schlechter, J. 2016 Casting: Pearls and Pitfalls Learned while Caring for Children’s Fractures. World Journal of Orthopedics 7(9), 539 – 545.<\/p>\n

Sawyer, J,R., Ivie, C,B., Huff, A,L., Wheeler, C., Kelly, D,M., Beaty, J,H. & Canale, S,T. 2010. Emergency Room Visits by Pediatric Fracture Patients Treated with Cast Immobilization. Journal of Pediatric Orthopaedics 30(3), 248 – 252.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: kipsaus, immobilisaatiohoitoty\u00f6, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys, koulutus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Murtumapotilaiden hoitaminen on osa kaikkien sairaanhoitajien ty\u00f6t\u00e4 akuuttiklinikalla. Mehil\u00e4inen L\u00e4nsi-Pohjan keskussairaalalle laadittiin YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 koulutusmalli, joka ottaa huomioon laajemmin immobilisaatiohoitoty\u00f6n prosessit.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3430,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684193,110187],"tags":[94,8747],"class_list":["post-3396","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2022","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/01\/Perala-Elo-teema-artikkeli-Lumen-1-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-SM","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3396"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3397,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3396\/revisions\/3397"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}