{"id":3414,"date":"2022-01-26T10:13:52","date_gmt":"2022-01-26T08:13:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3414"},"modified":"2022-01-26T10:37:56","modified_gmt":"2022-01-26T08:37:56","slug":"poronhoitajan-osaaminen-ja-hyvinvointi-kehittamisen-kohteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/01\/26\/poronhoitajan-osaaminen-ja-hyvinvointi-kehittamisen-kohteena\/","title":{"rendered":"Poronhoitajan osaaminen ja hyvinvointi kehitt\u00e4misen kohteena"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Tuulia V\u00e4\u00e4r\u00e4l\u00e4, terveydenhoitaja YAMK, asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Jatkuvalla oppimisella viitataan ihmisen koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikaiseen, monelle el\u00e4m\u00e4nalueelle ulottuvaan oppimiseen, jossa yksil\u00f6 yksin tai yhteis\u00f6jens\u00e4 kanssa hankkii ja k\u00e4sittelee uutta tietoa tuottaen uutta osaamista, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja ajattelutapoja. Jatkuva oppiminen kattaa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisen oppimisen, ett\u00e4 sen ulkopuolella ja siit\u00e4 riippumatta tapahtuvan oppimisen. Jatkuva oppiminen on osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja uudistamista el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6uran eri vaiheissa. (OKM, 2019; Finto 2022.) Ty\u00f6n muutokset edellytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 jatkuvaa kehittymist\u00e4 ja oman osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamassa Yhteinen poronhoitoalue -hankkeessa pureudutaan poronhoitajien ty\u00f6hyvinvointiin ja ty\u00f6n tuottavuuden parantamiseen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paliskunnissa ja porotalousyrityksiss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Yksi t\u00e4rke\u00e4 osa on kehitt\u00e4\u00e4 poronhoitajien jatkuvaa ty\u00f6ss\u00e4oppimista tunnistamalla olemassa olevaa osaamista, uudistamalla ty\u00f6tapoja, vertaisoppimalla ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vuorovaikutus- ja johtamistaitoja paliskunnissa. (Lapin AMK 2022a.)<\/p>\n

Poronhoitoty\u00f6n oppiminen<\/h2>\n

El\u00e4m\u00e4nmittainen, jatkuva oppiminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja se tapahtuu useasti ty\u00f6n, arjen ja koulutuksen ohessa. Ty\u00f6ss\u00e4 oppiminen on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolisista oppimisen muodoista (OKM, 2019). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta oppimisesta poronhoito on oivallinen esimerkki. Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Se on pohjoisen kyliss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4 ja elinvoimaisuuden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4. Poronhoitajan ammatti pohjautuu sukupolvelta toiselle siirtyv\u00e4\u00e4n perinnetietoon ja taitoon. Poronhoitoty\u00f6n osaamiseen kuuluu runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitot\u00f6iss\u00e4 mukana ollen ja vanhimmat osallistuvat t\u00f6ihin niin kauan kuin toimintakyky\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Poronhoito on omanlaisensa kulttuuri yhteis\u00f6llisyyden, ylisukupolvisuuden ja sen erityisen luontoyhteyden vuoksi. (Oinas 2018, 3; Paliskuntain yhdistys 2021a; Paliskuntain yhdistys 2021b.)<\/p>\n

Porotalouden ammattitutkinnon voi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suorittaa ainoastaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Poronhoito-osaamisen lis\u00e4ksi poronhoitajalta edellytet\u00e4\u00e4n mm. lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tuntemista, viestint\u00e4- ja tietotekniikan taitoja sek\u00e4 yhteisty\u00f6kyky\u00e4. Kehityksess\u00e4 mukana pysyminen vaatii ammattitaidon ajan tasalla pit\u00e4mist\u00e4, alalla tapahtuvien muutoksien seuraamista ja niiden ennakointia. Koulutuksessa saadaan uutta tietoa alasta sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja verkostoitumista toisten porotaloudessa ty\u00f6skentelevien kanssa. Eri puolilta poronhoitoaluetta olevat poronhoitajat saavat mahdollisuuden verkostoitua ja oppia toistensa poronhoitokulttuuria. (Sogsakk 2022.) Lapin ammattikorkeakoulu puolestaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 agrologikoulutusta, jossa on mahdollista suuntautua porotalouteen, mik\u00e4 ei muissa ammattikorkeakouluissa ole mahdollista (Lapin AMK 2022b).<\/p>\n

Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan ja ne ovat pinta-aloiltaan ja porom\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n erikokoisia (Paliskuntain yhdistys 2021c). Poronhoitotavat vaihtelevat alueittain ja paliskunnittain. Yhteist\u00e4 paliskunnille on, ett\u00e4 niiss\u00e4 ty\u00f6 ja el\u00e4m\u00e4nrytmi mukautuu poron luontaisen vuosirytmin mukaiseksi. Lis\u00e4ksi elinkeinolle ominaista on vahvat perinteisiin liittyv\u00e4t siteet. Poroihin ja niiden hoitoon liittyen perim\u00e4tieto ja poromiesten kokemusper\u00e4inen osaaminen on elinkeinon sis\u00e4ll\u00e4 suuressa arvossa. (Paliskuntain yhdistys 2013, 16; Majuri 2020, 24.)<\/p>\n

Poronhoitajan ty\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ytyy hallita paljon erilaisia taitoja. Poronhoitot\u00f6ihin kuuluvat esimerkiksi erotukset, vasanleikot, hein\u00e4nteko, ruokinta, teurastukset ja lihank\u00e4sittely. Vaikka poronhoitajat ovat yksityisi\u00e4 elinkeinonharjoittajia, kuuluvat he suurempaan ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n muiden saman paliskunnan poronhoitajien kanssa. Paliskunnan yhteisiin t\u00f6ihin kuuluvat edell\u00e4 mainituista t\u00f6ist\u00e4 esimerkiksi poroerotukset ja vasanmerkitykset. Jotta yhteisten t\u00f6iden tekeminen sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla, vaatii se avointa ilmapiiri\u00e4 paliskunnassa ja pyrkimyst\u00e4 yhten\u00e4iseen n\u00e4kemykseen tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, vaikka n\u00e4kemyseroja olisikin. (Iivari & V\u00e4\u00e4r\u00e4l\u00e4 2018, 4, 47.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Poronhoidossa ollaan mukana pienest\u00e4 pit\u00e4en. Kuva: Tuulia V\u00e4\u00e4r\u00e4l\u00e4<\/p>\n

Hyvinvointia omaa ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4<\/h2>\n

Osaamisella ja hyvinvoinnilla on selke\u00e4 yhteys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Osaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 paitsi yksil\u00f6n niin my\u00f6s yhteiskunnan ja yritysten kannalta. Sen rooli kilpailutekij\u00e4n\u00e4, tuottavuuden kasvattajana sek\u00e4 ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyden lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4 on kiistaton. Ty\u00f6tyytyv\u00e4isyys syntyy osaamisen kehittymisest\u00e4, luottamuksesta, vapaudesta, kannustavasta ty\u00f6ilmapiirist\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6n merkityksellisyydest\u00e4. (Kallonen & Kuhmonen 2021, 7, 167-168.) Kun ty\u00f6 on mielek\u00e4st\u00e4 ja merkityksellist\u00e4, se tuottaa tekij\u00f6illeen kohdehyvinvointia, jota lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s oman ty\u00f6n hallittavuus (Launis ym. 2010, 27).<\/p>\n

Hyvinvointiin vaikuttavat oman ty\u00f6n vaikutus- ja kouluttautumismahdollisuudet sek\u00e4 keskin\u00e4inen luottamus yhteis\u00f6ss\u00e4 (Manka, Hakala, Nuutinen & Harju 2010, 7). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n haasteisiin vastatessa on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarpeet ovat per\u00e4isin ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. He ovat oman alansa ammattilaisia ja heid\u00e4n hyvinvointiaan voidaan parantaa oman ty\u00f6n kehitt\u00e4misen kautta. Hyvinvoinnin ja ty\u00f6hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi Yhteinen poronhoitoalue- hankkeessa ty\u00f6hyvinvointia edistet\u00e4\u00e4n koulutusten, ty\u00f6tapojen uudistamisen ja olemassa olevan osaamisen tunnistamisen kautta. Koulutusten, verkostoitumisen ja vertaisoppimisen kautta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 poronhoitoty\u00f6h\u00f6n uusia toimintamalleja, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ty\u00f6hyvinvointia ja ty\u00f6n tuottavuutta. Ty\u00f6hyvinvoinnin paranemisen kautta voidaan lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6n houkuttavuutta ja pident\u00e4\u00e4 ty\u00f6uria.<\/p>\n

Poronhoito on viimeisten vuosikymmenien aikana joutunut sopeutumaan moniin elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, yhteiskuntaa sek\u00e4 sosiaalisia suhteita ja kulttuureja kohdanneisiin muutoksiin. Muutokset ovat aiheuttaneet ep\u00e4varmuutta oman elinkeinon ja poronhoitoty\u00f6n yhteis\u00f6llisyyden osalta. Poronhoitajien ik\u00e4\u00e4ntyminen ja v\u00e4heneminen on johtanut siihen, ett\u00e4 yksitt\u00e4iselle poronhoitajalle on kasaantunut aiempaa enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntynyt kilpailu maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ilmastonmuutos, petovahingot sek\u00e4 tuotantokustannusten kohoaminen ovat asettaneet monenlaisia haasteita porotaloudelle. (Pohjola & Valkonen 2012, 54; Oinas 2018, 7.)<\/p>\n

Paliskuntien perusteht\u00e4vien rinnalle on n\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 tullut uudenlaisia teht\u00e4vi\u00e4, jotka kuormittavat etenkin paliskuntien johtoa ja hallintoa. Uudet teht\u00e4v\u00e4t vaativat uudenlaista osaamista, jotta ty\u00f6hyvinvointi ja ty\u00f6n tuottavuus pystyt\u00e4\u00e4n varmistamaan. \u00a0Hanke vastaa n\u00e4ihin tarpeisiin kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 poronhoitajien kanssa uusia toimintamalleja ja ty\u00f6kaluja paitsi oman ty\u00f6n hallintaan, my\u00f6s sidosryhm\u00e4ty\u00f6skentelyyn. Hankkeen toimesta poronhoitajille ja paliskunnille tarjotaan neuvottelutaito, – ja ulkoisen viestinn\u00e4n koulutusta, jotka edist\u00e4v\u00e4t sidosryhmien tiet\u00e4myst\u00e4 poronhoitoty\u00f6st\u00e4 ja paliskuntien toiminnasta. N\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 syntyy konkreettista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osaamista vuorovaikutuksen parantamiseen niin paliskunnan sis\u00e4isess\u00e4 kuin ulkoisessakin kanssak\u00e4ymisess\u00e4.<\/p>\n

Ty\u00f6yhteis\u00f6n sosiaalisilla suhteilla on t\u00e4rke\u00e4 merkitys hyvinvoinnin kannalta. Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 paliskunnassa synnytt\u00e4v\u00e4t ja pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 muun muassa avoin vuorovaikutus, hyv\u00e4 viestint\u00e4, keskin\u00e4inen luottamus, toimiva johtaminen ja yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t. N\u00e4iden lis\u00e4ksi ihminen tarvitsee tietoa omasta suoriutumisestaan. Palautteen antaminen, pyyt\u00e4minen ja saaminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppimisen kannalta. Mik\u00e4li palautetta tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ei saa, voi tuntea, ettei tehdyll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 ole merkityst\u00e4. (Manninen & Meril\u00e4inen 2014, 11; Melamies & Takkula 2019, 12-13.) Paliskuntien hallinnon ja johtotason asenteella, toiminnalla ja taidoilla on olennainen vaikutus koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Paliskuntien sis\u00e4isen toiminnan osaamisvajeisiin hankkeessa vastataan kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 paliskuntien johtotason ja hallinnon osaamista muun muassa ty\u00f6njohtokoulutuksella sek\u00e4 hyvien kokousk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen koulutuksella.<\/p>\n

Jatkuva oppiminen vaikuttaa hyvinvointiin ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun monipuolisesti my\u00f6s ty\u00f6uran j\u00e4lkeenkin. Ty\u00f6uran j\u00e4lkeen jatkuva oppiminen voi toteutua monin erin tavoin, kuten uusien poronhoitajien mentorointina, omaan ammattiin liittyvien asioiden seuraamisella, verkostojen yll\u00e4pit\u00e4misen\u00e4, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 digitaitoja sek\u00e4 osallistumalla koulutuksiin. Jatkuva oppiminen on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein taito, jota voi kuvailla tarpeena uudistaa ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamista el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6uran eri vaiheissa. Ty\u00f6ss\u00e4 opitaan ja osaamista hankitaan joka p\u00e4iv\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kerrallaan monin eri tavoin. T\u00e4rkeit\u00e4 tapoja ovat kokemalla ja tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, vertaisoppiminen sek\u00e4 havainnointi. Jokainen meist\u00e4 on itse vastuussa siit\u00e4, haluaako oppia ja mill\u00e4 tavoin haluaa kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Jatkuva oppiminen on osa normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 – tarpeellista, kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja tekee hyv\u00e4\u00e4. (Kallonen & Kuhmonen 2021, 163, 171.)<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Finto 2022. Elinik\u00e4inen oppiminen. Viitattu 7.1.2022.\u00a0 https:\/\/finto.fi\/keko\/fi\/page\/p26<\/a><\/p>\n

Iivari, M. & V\u00e4\u00e4r\u00e4l\u00e4, T. 2018. Ty\u00f6hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4 ty\u00f6n kehitt\u00e4minen poronhoitoty\u00f6ss\u00e4. Lapin Ammattikorkeakoulu. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 28.12.2021 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/159307\/YAMK%20opinnaytetyo.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Kallonen, T. & Kuhmonen, A. 2021.\u00a0Jatkuva oppiminen: Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkein taito. 1. painos. Helsinki: Kauppakamari<\/p>\n

Lapin AMK 2022a. Yhteinen poronhoitoalue -hanke. Viitattu 28.12.2021 www.lapinamk.fi\/yhteinenporonhoitoalue<\/a><\/p>\n

Lapin AMK 2022b. Agrologi (AMK) maaseutuelinkeinot. Viitattu 8.1.2022 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Hakijalle\/AMK-tutkinnot\/Agrologi,-maaseutuelinkeinot<\/a><\/p>\n

Launis, K., Schaupp, M., Koli, A. & Rauas-Huuhtanen, S. 2010. Muutospajaohjaajan opas. Helsinki: Ty\u00f6ministeri\u00f6. Viitattu 4.1.2022 https:\/\/docplayer.fi\/2481414-Raportteja-71-muutospajaohjaajan-opas-muutospajaohjaajan-opas-helsinki-2010-www-tykes-fi.html<\/a><\/p>\n

Majuri, K. 2020. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4 poroelinkeinon kanssa. Teoksessa K. Majuri, I. Melamies & T. Takkula (toim.)\u00a0 Poronhoitoty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Miten rakentaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4 hankkeessa? Rovaniemi: Lapin Ammattikorkeakoulu, 23-26. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 2\/2020. Viitattu 19.12.2021 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/333548\/B%202%202020%20Majuri%20Melamies%20Takkula.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Manka, M-L., Hakala, L., Nuutinen, S. & Harju, R. 2010. Ty\u00f6n iloa ja imua- ty\u00f6hyvinvoinnin ratkaisuja pienty\u00f6paikoille. Kuntoutuss\u00e4\u00e4ti\u00f6. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto. Viitattu 4.1.2022 http:\/\/lato.poutapilvi.fi\/p4_kuntoutussaatio\/files\/391\/tyhyopas_lopullinen.pdf<\/a><\/p>\n

Manninen, J. & Meril\u00e4inen, M. 2014.\u00a0Benefits of Lifelong Learning: BeLL Survey Results. Work Package report. Viitattu 3.1.2022\u00a0 http:\/\/www.bell-project.eu\/cms\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/BeLL-Research-Report.pdf<\/a><\/p>\n

Melamies, I. & Takkula, T. 2019. Yhdess\u00e4 eloa. Hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 poronhoitoty\u00f6h\u00f6n. Yhdess\u00e4 eloa \u2013 Paliskunnan kehitt\u00e4minen verkosto-organisaationa -hanke. Lapin Ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.12.2021 https:\/\/issuu.com\/paliskunnat\/docs\/yhdessa_eloa_hyvia_kaytantoja_poronhoitotyohon_201<\/a><\/p>\n

Melamies, I. 2020. Poronhoitoty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 Paliskunnan kehitt\u00e4minen verkosto-organisaationa -hanke. Teoksessa K. Majuri, I. Melamies & T. Takkula (toim.)\u00a0 Poronhoitoty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Miten rakentaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6t\u00e4 hankkeessa? Rovaniemi: Lapin Ammattikorkeakoulu, 23-26. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 2\/2020. Viitattu 28.12.2021 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/333548\/B%202%202020%20Majuri%20Melamies%20Takkula.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Oinas, P. 2018. Poroperheiden sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisi\u00e4 julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksi\u00e4. Viitattu 3.1.2022 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-337-068-5<\/a><\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. 2019. Jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4minen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n v\u00e4liraportti. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019:19. Viitattu 7.1.2022 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161576\/OKM_2019_19_Jatkuvan_oppimisen_kehittaminen.pdf<\/a><\/p>\n

Paliskuntain yhdistys 2013. Opas poronhoidon tarkasteluun maank\u00e4ytt\u00f6hankkeissa. Rovaniemi: Pohjolan Painotuote Oy. Viitattu 19.12.2021 https:\/\/paliskunnat.fi\/poroyva\/PoroYVA_2014_FI_web.pdf<\/a><\/p>\n

Paliskuntain yhdistys 2021a. Poronhoito. Viitattu 27.12.2021 https:\/\/paliskunnat.fi\/poro\/poronhoito\/<\/a><\/p>\n

Paliskuntain yhdistys 2021b. Poromiehen ammatti. Viitattu 27.12.2021 https:\/\/paliskunnat.fi\/poro\/poronhoito\/poromiehen-ammatti\/<\/a><\/p>\n

Paliskuntain yhdistys 2021c. Paliskunnat. Viitattu 27.12.2021 https:\/\/paliskunnat.fi\/poro\/poronhoito\/paliskunnat\/<\/a><\/p>\n

Pohjola, A. & Valkonen, J. 2012. Poronhoitajien hyvinvoinnin uhat ja avun tarpeet. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Viitattu 9.1.2022 https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/61819\/Porohoitajien_hyvinvoinnin_uhat_ja_avun_tarpeetpdfA.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\n

Sogsakk 2022. Porotalouden ammattitutkinto. Viitattu 8.1.2022 https:\/\/www.sogsakk.fi\/fi\/Hakijalle\/Koulutustarjonta\/Porotalouden-ammattitutkinto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: elinik\u00e4inen oppiminen, hankkeet, hyvinvointi, jatkuva oppiminen, paliskunnat, poronhoito, ty\u00f6hyvinvointi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Poronhoitoty\u00f6n osaamiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, jota opitaan, kun lapset kasvavat poronhoitot\u00f6iss\u00e4 ja vanhimmat osallistuvat t\u00f6ihin niin kauan kuin toimintakyky\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Poronhoitajankin kohdalla kyse on kuitenkin ammatista, ja ammattitaitovaatimukset muuttuvat. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3434,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684193,110187],"tags":[110194,115188,54578,3829,94,17802],"class_list":["post-3414","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2022","category-teema-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-elaimet","tag-hankkeet","tag-hyvinvointi","tag-koulutus","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/01\/Vaarala-teema-artikkeli-Lumen-1-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-T4","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3414","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3414"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3414\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3455,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3414\/revisions\/3455"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3434"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3414"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3414"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}