{"id":3421,"date":"2022-01-26T10:18:45","date_gmt":"2022-01-26T08:18:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3421"},"modified":"2022-01-26T10:18:45","modified_gmt":"2022-01-26T08:18:45","slug":"oppimisanalytiikka-jatkuvan-oppimisen-tukena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/01\/26\/oppimisanalytiikka-jatkuvan-oppimisen-tukena\/","title":{"rendered":"Oppimisanalytiikka jatkuvan oppimisen tukena"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Leila Nisula, YTT<\/em>, sosiaalialan lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu
\n<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 katsauksessa tarkastellaan oppimisanalytiikan mahdollisuuksia edist\u00e4\u00e4 jatkuvaa ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista. Ammattikorkeakoulujen oppimisymp\u00e4rist\u00f6t ovat muuttuneet kasvokkaisesta luokkaopetuksesta verkkoymp\u00e4rist\u00f6ihin. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on tarve mahdollistaa jatkuva ja elinik\u00e4inen oppiminen el\u00e4m\u00e4n eri vaiheissa, esimerkiksi siirtymiss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 toiseen, sek\u00e4 ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen mahdollistaminen. (Mm. Aksovaara & Koskinen 2020, 14.) Jatkuvan oppimisen k\u00e4site on tullut elinik\u00e4isen oppimisen rinnalle. Siiril\u00e4, M\u00e4ki & Skinnari (2021, 69) toteavat, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 erottaa elinik\u00e4isen oppimisen ja jatkuvan oppimisen keskeinen ero. Elinik\u00e4isen oppimisen k\u00e4sitteell\u00e4 viitataan ihmisen koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikaiseen ja el\u00e4m\u00e4n eri alueelle ulottuvaan oppimiseen. Koulutuspoliittisessa diskurssissa puolestaan jatkuvalla oppimisella keskityt\u00e4\u00e4n erityisesti ty\u00f6uran aikaiseen oppimiseen (OKM 2019, Siiril\u00e4, M\u00e4ki & Skinnari 2021, 69).<\/p>\n

Jatkuva ja elinik\u00e4inen oppiminen edellytt\u00e4v\u00e4t sellaisia oppimisen toteutustapoja, joissa huomioidaan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien opiskelijoiden haasteet. OKM:n (2019, 27) v\u00e4liraportin mukaan yksi haasteista on opiskelijoiden opiskeluun k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan ajan rajallisuus. Ty\u00f6n ja opiskelun yhteensovittaminen osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja monipuoliset tavat hankkia osaamista tulevat t\u00e4rkeiksi silloin, kun oppimisesta tulee ty\u00f6uran aikana jatkuvaa. Jatkuvan oppimisen edist\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta oppimisymp\u00e4rist\u00f6t tulisi luoda sellaisiksi, jotka tukevat ja vahvistavat opiskelijan itseohjautuvuutta ja mahdollistavat opiskelijalle sujuvan oman oppimisen edistymisen seuraamisen. T\u00e4ss\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppimisanalytiikkaa, jonka avulla voidaan tuottaa erilaista tietoa opiskelijan edistymisest\u00e4, tukea opiskelijan oppimista ja kehitt\u00e4\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. (Ter\u00e4s 2020, 10.) Lapin amk osallistui vuosina 2018-2021 osatoteuttajana Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittamaan ja Tampereen amk:n koordinoimaan Apoa-hankkeeseen (Oppimisanalytiikka \u2013 avain parempaan oppimiseen ammattikorkeakouluissa). Hanke toteutettiin ammattikorkeakouluverkoston yhteisty\u00f6n\u00e4. Lapin amk:n sosiaalialalla kehitettiin hankkeen aikana pilottiopintojakso, jossa hy\u00f6dynnettiin oppimisanalytiikkaa. Oppimisanalytiikan avulla opiskelija voi itseohjautuvasti seurata oman oppimisensa edistymist\u00e4, samalla oppimisanalytiikkaa hy\u00f6dynnettiin Moodle oppimisymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelussa.<\/p>\n

Opintojakson suunnittelun teoreettinen l\u00e4ht\u00f6kohta<\/h2>\n

Oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen opiskelijan oppimisen edist\u00e4misess\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 opintojakson huolellista pedagogista suunnittelua, joka mahdollistaa oppimisanalytiikkaan sis\u00e4ltyvien teknisten v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamista. Pilotoidun opintojakson suunnittelussa sovellettiin integratiivisen pedagogiikan mallia (Tynj\u00e4l\u00e4, Virtanen, & Helin, J. 2020, 16; Tynj\u00e4l\u00e4 2018.) Integratiivisessa pedagogiikassa pyrit\u00e4\u00e4n osaamisen kokonaisvaltaiseen kehittymiseen, jossa teoreettista tietoa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 nousevaa tietoa ei erotella, vaan ne muodostavat kokonaisuuden, jolloin teoreettinen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tieto ovat toisiinsa vahvasti integroituneet. (Tynj\u00e4l\u00e4 2018.)<\/p>\n

Integratiivisessa pedagogiikassa tiedollisen osaamisen lis\u00e4ksi oppimisessa korostetaan opiskelijan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuvaa toimintaa sek\u00e4 opiskelijan omien kokemusten reflektointia. Mallissa yhdistyv\u00e4t siten teoriatieto sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ja kokemuksellisen tieto. Oppimisen keski\u00f6ss\u00e4 ovat sellaiset pedagogiset prosessit, joissa tulevat esille ongelmanratkaisuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 ja integratiivinen ajattelu, jolloin oppimisen eri ulottuvuudet integroidaan toisiinsa. Teoria ja tieto antavat perustan ammatilliselle kehittymiselle ja oppijan ajattelu ja tieto tulevat n\u00e4kyviksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellusten kautta. Pedagogisina v\u00e4linein\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 keskusteluja, kirjoittamista, yhteisty\u00f6t\u00e4 eri tahojen kanssa tai erilaisia projekteja. Oppimisen toimintatapana korostetaan reflektointia, jota hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s oppijan itses\u00e4\u00e4telytieto kehittyy. T\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa toimii opettajan pedagoginen tuki, ohjaus ja palaute (Virtanen & Tynj\u00e4l\u00e4, 2013).<\/p>\n

Asiantuntijaosaamisen kehittymisess\u00e4 voidaan Tynj\u00e4l\u00e4n (2018) mukaan n\u00e4hd\u00e4 erilaisia ulottuvuuksia, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 on tieto, eli k\u00e4sitteellisen ja teoreettisen tiedon omaksuminen opittavasta asiasta. Toiseksi ammatilliseen kehittymiseen katsotaan kuuluvaksi taito, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen ja kokemuksellisen tiedon, johtaen opiskelijan toimimiseen ja taitamiseen ammatissaan. Kolmanneksi opiskelijan on kehitett\u00e4v\u00e4 ns. itses\u00e4\u00e4telytietoa, jonka avulla h\u00e4n kykenee suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arvioimaan toimintaa yleisell\u00e4 tasolla kuin my\u00f6s itsearvioimaan omaa toimintaansa. N\u00e4m\u00e4 kolme asiantuntijuuden ulottuvuutta ovat persoonallisen tiedon muotoja, joita opiskelijan ajatellaan omaksuvan ammatillisen kehittymisen aikana. (Tynj\u00e4l\u00e4 2010, 2016, 2018.) Nelj\u00e4nten\u00e4 ulottuvuutena (Tynj\u00e4l\u00e4n 2010) mukaan opiskelijan tulee omaksua oman ammattinsa ns. sosiokulttuurinen tieto. Sosiokulttuurinen tieto poikkeaa ensin mainituista ulottuvuuksista siten, ett\u00e4 kyse ei ole en\u00e4\u00e4 yksil\u00f6tason tiet\u00e4myksest\u00e4, vaan t\u00e4m\u00e4 asiantuntijuuden ulottuvuus liittyy oman alan sosiaalisiin ja kulttuurisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin sek\u00e4 ty\u00f6tapoihin. Opiskelija omaksuu sosiokulttuurista tietoa osallistumalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintoihin sosiaalisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Voidaan my\u00f6s ajatella, ett\u00e4 sosiokulttuurinen tieto lis\u00e4\u00e4ntyy opiskelijoiden jakaessa omakohtaisia kokemuksiaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 toisilleen. Korkeatasoisessa osaamisessa k\u00e4sitteellinen tieto, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen taito ja oman toiminnan ohjaaminen ovat sulautuneet toisiinsa. (Tynj\u00e4l\u00e4 2018.)<\/p>\n

Pedagogiset valinnat ja oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/h2>\n

Pilotoitu opintojakso jaettiin integratiivisen pedagogiikan mallin mukaisesti oppimisen eri ulottuvuuksien mukaisesti. Moodlety\u00f6tila jaettiin eri osa-alueisiin, joissa erotettiin selke\u00e4sti tietoperustan oppiminen (tietoulottuvuus), taitojen oppiminen (taitoulottuvuus), tiimiss\u00e4 ty\u00f6skentely (itses\u00e4\u00e4telytieto) sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ulottuvuus (sosiokulttuurinen tieto). Opintojaksoon sis\u00e4ltyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t jaettiin osateht\u00e4viksi, joita opiskelijat toteuttivat tiimeiss\u00e4. Osateht\u00e4vien kautta opiskelijoista muodostuneet tiimit tuottivat opintojakson lopussa numeerisesti arvioitavan raportin.<\/p>\n

Moodlety\u00f6tilan tietoperustaan koottiin kaikki opintojaksolla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tieto- ja teoriamateriaali. Taitoulottuvuuksina opiskelijan tuli opintojakson aikana oppia reflektoimaan omia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemuksiaan ja peilaamaan niit\u00e4 teoreettiseen perustaan opittavien teemojen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Taitoulottuvuus edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 opiskelijan tulee harjaantua soveltamaan oppimaansa uutta tietoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toisaalta tarkastella ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nousevia kokemuksia tietoperustan avulla. Kolmatta integratiivisen pedagogiikan ulottuvuutta, itses\u00e4\u00e4telytietoa, harjoiteltiin reflektoinnin avulla. Reflektoinnin tavoitteena oli tukea opiskelijaa suunnittelemaan, tarkkailemaan ja arvioimaan toimintaa yleisell\u00e4 tasolla samalla kun h\u00e4n kykenee arvioimaan omaa toimintaansa ja sen merkityst\u00e4 sosionomin asiakasty\u00f6ss\u00e4 ja sosiaalialan ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4. Sosiokulttuurisen tiedon kehitt\u00e4miseksi opiskelijat toteuttivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n kohdentuvan pienimuotoisen haastattelun\/ kyselyn.<\/p>\n

Teht\u00e4vien tekeminen edellytti tiimin reflektiota ja tiimin yhteisi\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n palautuksia henkil\u00f6kohtaisten suoritusten lis\u00e4ksi. Oppimisanalytiikka sidottiin tukemaan t\u00e4t\u00e4 oppimisen prosessia. Arvioitavan teht\u00e4v\u00e4n loppuun saattaminen edellytti tiimien itsen\u00e4ist\u00e4 ja itseohjautuvaa ty\u00f6skentely\u00e4, joka oli etuk\u00e4teen ohjeistettu. L\u00e4ht\u00f6kohtana pedagogiselle suunnittelulle oli my\u00f6s se, ett\u00e4 samalla kun opiskelijat perehtyv\u00e4t opittavan asian tieto- ja taitoperustaan oppivat he tiimity\u00f6skentelyn periaatteet sek\u00e4 arvioimaan oman tiimins\u00e4 toteuttamaa toimintaa ja ty\u00f6skentely\u00e4 ja omaa toimintaansa tiimiss\u00e4. Vaiheistettu teht\u00e4v\u00e4 edellytti tiimien reflektoivaa ty\u00f6skentely\u00e4 aiheen parissa, mutta my\u00f6s opiskelijoiden itsen\u00e4isesti ja itseohjautuvasti opiskelemaa tietoperustan l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4. Osateht\u00e4vist\u00e4 ja tiimien reflektoinneista palautettiin yhteenveto Moodleen, jonka suoritus tuli opiskelijoille n\u00e4kyv\u00e4ksi oppimisanalytiikan avulla. Osateht\u00e4vien lis\u00e4ksi oppimisanalytiikkaa hy\u00f6dynnettiin siten my\u00f6s tietoperustaan perehtymisess\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in n\u00e4kyv\u00e4ksi tuli niin opettajalle kuin opiskelijalle h\u00e4nen tietoperustaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aika ja luetun tietoaineiston m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulma oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4miseen<\/h2>\n

Opiskelijaryhm\u00e4lt\u00e4 ker\u00e4tiin palautetta oppimisanalytiikan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja sen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 oppimisessa Moodle-kyselyyn ja Padlet-ty\u00f6kalun avulla. Kyselyyn vastasi 36 (62%) opiskelijaa (n=58). Kyselyn avulla saatiin tietoa sek\u00e4 opiskelijan henkil\u00f6kohtaisen oppimisen etenemisen seuraamisen osalta ett\u00e4 tiimien yhteisen oppimisen edistymisen seurannasta.<\/p>\n

Oppimista edist\u00e4viksi ja oman oppimisen seuraamista helpottaviksi tekij\u00f6iksi opiskelijat nostivat esille huolellisen Moodle-ty\u00f6tilan suunnittelun, jossa korostuvat oppimisprosessin loogisuus ja selke\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t aikataulutuksineen. Kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat seurasivat omaa oppimistaan aina tai jonkin verran teht\u00e4v\u00e4n palautuksen ja opettajan antaman palautteen j\u00e4lkeen. Tietoperustaan perehtymisen osalta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tai jonkin verran oppimisen edistymist\u00e4 seurasi 88,8% (32 vastaajaa). Vain nelj\u00e4 opiskelijaa ilmoitti, ettei seurannut tietoperustaan perehtymist\u00e4 lainkaan. Opiskelijat seuraavat oman oppimisen lis\u00e4ksi my\u00f6s koko tiimin oppimisen edistymist\u00e4. 97,22 % vastaajista ilmoitti k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 omassa tiimiss\u00e4\u00e4n oppimisen edistymisest\u00e4 paljon tai jonkin verran keskustelua. Vain yksi vastaajista ilmoitti, ettei tiimiss\u00e4 keskusteltu oppimisen edistymisest\u00e4 lainkaan.<\/p>\n

Tietoperustan sitominen oppimisanalytiikkaan koettiin sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaista ett\u00e4 tiimien ty\u00f6skentely\u00e4 edist\u00e4v\u00e4ksi, koska opiskelijat saivat oppimisanalytiikan avulla nopeasti tiedon siit\u00e4, mihin aineistoihin he olivat oppimisprosessin aikana jo perehtyneet. T\u00e4ll\u00f6in oppimisen edistymisen seurantaty\u00f6kalut v\u00e4hensiv\u00e4t opiskelijoita kuormittavaa muistelua sen suhteen, mihin aineistoon opiskelija oli jo aiemmin perehtynyt. Oppimisanalytiikka ty\u00f6kalujen k\u00e4ytt\u00e4minen edisti siten paljon tai jonkin verran opiskelijan ty\u00f6ajan jakamista (80,44%). Toisaalta 16,67% vastaajista koki, ettei sill\u00e4 ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta ajank\u00e4yt\u00f6n jakautumiseen. Tietoperustaan liittyvien aineistojen sitominen oppimisanalytiikkaan voi my\u00f6s haitata oppimisen edistymisen seuraamista. Opiskelijat nostivat avoimissa palautteissaan esille sen, ett\u00e4 mik\u00e4li opiskelija haluaa nopeasti etsi\u00e4 tietoa teht\u00e4v\u00e4n tekemiseen j\u00e4\u00e4 siit\u00e4 digitaalinen j\u00e4lki, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avatun aineiston suoritetuksi, vaikka opiskelija ei olisikaan aineistoa varsinaisesti opiskellut. Opiskelijan voi olla vaikea muistaa, mit\u00e4 aineistoja h\u00e4n on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silm\u00e4illyt ja mihin puolestaan perehtynyt tarkemmin. Oppimisanalytiikan ty\u00f6kaluja ei t\u00e4ll\u00f6in koettu luotettaviksi.<\/p>\n

Prosessimaiset teht\u00e4v\u00e4t ja niihin sidottu oppimisanalytiikka tuki opiskelijoiden palautteen mukaan suoritusten seuraamista antaen selke\u00e4n kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 tulee tehd\u00e4 juuri nyt, ja mit\u00e4 opintojaksolla tulee tehd\u00e4 my\u00f6hemmin. Prosessimainen teht\u00e4vien tekeminen, tuki opiskelijoiden kokemusten mukaan my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olleen loppuraportin valmistumista. Oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00e4minen v\u00e4hensi opiskelijoiden vastausten mukaan asioiden tarkistamiseen viev\u00e4\u00e4 aikaa, helpotti aikataulujen sovittamista muihin opintojaksoihin liittyvien teht\u00e4vien osalta, ja antoi opiskelijalle k\u00e4sityksen opintojakson kokonaisuudesta, v\u00e4hent\u00e4en siten opiskelijoiden kuormittumista. Oppimisen edistymisen seurannan prosenttiosuuksien n\u00e4kyminen tiedostojen\/teht\u00e4vien suorittamisessa vahvisti opiskelijoiden vastausten perusteella opiskelijan motivoitumista ja jaksamista. Lis\u00e4ksi ty\u00f6kalut lis\u00e4siv\u00e4t yleist\u00e4 mielenkiintoa opiskelijan oman oppimisen edistymisen seurannassa.<\/p>\n

Opiskelijoiden palautteissa nousi esille my\u00f6s oppimisanalytiikkaan kohdistuvia kehitt\u00e4misen kohtia ja kritiikki\u00e4. Osa opiskelijoista ei kokenut hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 Moodleen sidotusta oppimisanalytiikasta, koska heill\u00e4 oli oma henkil\u00f6kohtainen tapansa seurata edistymist\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in opiskelijat eiv\u00e4t kokeneet oppimisanalytiikalla olevan merkityst\u00e4 oppimiseen ja ty\u00f6skentelyyn. Joissakin vastauksissa oppiminen n\u00e4htiin opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaisena prosessina, ei niink\u00e4\u00e4n tiimiss\u00e4 reflektoitavana asiana.<\/p>\n

Erityisen t\u00e4rke\u00e4 vastauksissa esiin nouseva seikka oli se, ett\u00e4 osa opiskelijoista koki oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00e4misen kontrolloivaksi. Oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00e4minen voi aiheuttaa opiskelijoille paineita suoriutumisesta ja opettajan mahdollisuus seurata opiskelijan ty\u00f6skentely\u00e4 tai Moodlessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 aikaa koettiin ahdistusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Palautevastauksissa nousi esille huoli siit\u00e4 antaako opiskelija itsest\u00e4\u00e4n opettajalle v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ja h\u00e4t\u00e4isen kuvan opiskelijana, mik\u00e4li joidenkin tiedostojen kohdalla n\u00e4kyy v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6aikaa kuin jossakin toisessa.<\/p>\n

Oppimisanalytiikan kehitt\u00e4misen kohteina opiskelijat toivoivat opettajan ja opiskelijoiden yhteist\u00e4 suunnittelua. Palautteissa nostettiin esille toive siit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat voisivat itse merkit\u00e4 Moodlen ty\u00f6kalujen avulla tekem\u00e4ns\u00e4 suorituksen tehdyksi. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 kohdentui tietoperustan oppimiseen. Opiskelijat toivoivat palautteissaan my\u00f6s mahdollisuutta tehd\u00e4 itse valintaa sen suhteen, mihin tietoaineistoon on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perehty\u00e4, ja mink\u00e4 h\u00e4n itse kokee henkil\u00f6kohtaisen oppimisen kannalta merkityksellisen\u00e4. Lis\u00e4ksi opiskelijat pohtivat oppimisanalytiikan luotettavuutta. Palautteissa todettiin, ett\u00e4 jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jonkin aineiston avaaminen n\u00e4ytt\u00e4ytyi oppimisen seurantaty\u00f6kalulla tehdyksi, vaikka se ei viel\u00e4 kertonut siit\u00e4 perehtyik\u00f6 opiskelija varsinaisesti aineistoon vai ei, tai oliko h\u00e4n oppinut k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n asian vai ei. Lis\u00e4ksi palautteessa tuli esille se, ett\u00e4 opettaja voi seurata aineiston perehtymiseen opiskelijan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 aikaa, mutta se ei viel\u00e4 kerro siit\u00e4, opiskeleeko opiskelija asiaa, vai onko ko. aineisto pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n avattu. T\u00e4ll\u00f6in opettaja ei saa luotettavaa tietoa opiskelijan oppimisesta.<\/p>\n

Pohdintaa<\/h2>\n

Jatkuvan oppimisen edist\u00e4misess\u00e4 opiskelijan itseohjautuvuus on keskeist\u00e4. Itseohjautuvuus on keskeinen taito ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja siksi sen edist\u00e4minen koulutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. (Tapani 2021, 5). Opiskelijan itseohjautuvuutta puolestaan voidaan edist\u00e4\u00e4 tukemalla opiskelijan taitoja ja kyky\u00e4 seurata ja arvioida omaa oppimistaan.<\/p>\n

Oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen oppimisessa edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta opintojakson sis\u00e4ll\u00f6n huolellista pedagogista suunnittelua ja teknisi\u00e4 valmiuksia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppimisanalytiikkaa siten, ett\u00e4 se tukee oppimisprosessia. Pelkk\u00e4 tekninen oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaminen ei kuitenkaan ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi sitoa se taustalla olevaan kulloinkin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n pedagogiseen l\u00e4hestymistapaan, jotta opintojakson toteutus ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4t suoritukset etenisiv\u00e4t mahdollisimman loogisesti.<\/p>\n

Oppimisanalytiikka tukee opiskelijan henkil\u00f6kohtaista oppimisen edistymisen seuraamista mutta mahdollistaa my\u00f6s tiimien ty\u00f6skentelyn seuraamisen ja tiimeiss\u00e4 tapahtuvan reflektiivisen oppimisen vahvistamisen. Opiskelijatiimeiss\u00e4 k\u00e4yty keskustelu ja reflektointi oppimisen edistymisest\u00e4 koettiin opiskelijoiden vastauksissa p\u00e4\u00e4osin motivoivana. T\u00e4ll\u00e4 voidaan olettaa olevan merkityst\u00e4 sek\u00e4 tieto-osaamisen kehittymiseen ett\u00e4 opiskelijan itses\u00e4\u00e4telytiedon kehittymiseen. Lis\u00e4ksi voidaan olettaa, ett\u00e4 opiskelijan taito-osaamisen ulottuvuus kehittyy, kun tiimin j\u00e4senet ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n, konkretisoivat ja arvioivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutusten kautta omaa oppimistaan ja osaamistaan sek\u00e4 suuntaavat omaa toimintaansa tekemiens\u00e4 arviointien pohjalta.<\/p>\n

Opiskelijat tunnistivat selkeit\u00e4 kehitt\u00e4misen kohtia ja haasteita oppimisanalytiikan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. T\u00e4rke\u00e4 havainto opiskelijan kuormittumisen suhteen oli se, ett\u00e4 teht\u00e4vien aikataulutus ja teht\u00e4viin hyvin suunniteltu oppimisanalytiikka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 aikataulupaineita ja sit\u00e4 kautta opiskelijoiden kokemia opintojen etenemiseen liittyvi\u00e4 stressaavia tilanteita. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomioida analytiikan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 oppimisen tekninen seuraaminen voi johtaa my\u00f6s opiskelijan kokeman ahdistuksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen, silloin kun opiskelija kokee analytiikan paljastavan h\u00e4nest\u00e4 opettajalle opiskelijan mielest\u00e4 negatiivisia seikkoja. Kehitt\u00e4misisehdotuksissa tuli esille se, ett\u00e4 opiskelijat toivoivat enemm\u00e4n mahdollisuutta osallistua oppimisanalytiikan suunnitteluun ja k\u00e4ytt\u00e4miseen, jolloin opiskelijan rooli vahvistuisi oppimisen seuraamisessa. Opiskelijat tulisikin ottaa mukaan analytiikan suunnitteluun, jolloin heid\u00e4n roolinsa vahvistuisi kohteesta osallistujaksi.<\/p>\n

Opettaja pystyi analytiikan avulla helposti ja nopeasti reagoimaan suoritusten puuttuessa. Opiskelijat ottivat nopeammin opettajaan yhteytt\u00e4, mik\u00e4li havaitsivat, ettei suoritetusta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tullut seurantaty\u00f6kaluilla merkint\u00e4\u00e4, tai teht\u00e4v\u00e4n palauttamisessa oli haasteita. Lis\u00e4ksi tiimien ty\u00f6skentelyn ja oppimisen etenemisen haasteet tulivat nopeasti prosessissa esille. T\u00e4ll\u00f6in opettaja pystyi tarvitsemassa tukemaan tiimin sis\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja tiimin j\u00e4senten osallistumista. Teht\u00e4vien sitominen loogisesti eteneviksi kokonaisuuksiksi ja opiskelijoiden esiin nostamat haasteet huomioiden oppimisanalytiikan k\u00e4ytt\u00f6 mahdollistaa opiskelijan itseohjautuvan oppimisen seurannan ja tukee opiskelijan itseohjautuvuutta sek\u00e4 jatkuvaa oppimista.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n

Aksovaara, S. & Koskinen, M. 2020. L\u00e4ht\u00f6kohtia oppimisanalytiikalle osaamisen kehitt\u00e4misen tukena. Julkaisussa S. Hartikainen, M. Koskinen & S. Aksovaara, (toim.) Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 274\/2020. Viitattu 20.4 2021. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/267656\/JAMKJULKAISUJA2742020_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2019. Jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4minen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n v\u00e4liraportti. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019:19. Viitattu 9.11 2021. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161576\/OKM_2019_19_Jatkuvan_oppimisen_kehittaminen.pdf<\/a><\/p>\n

Siiril\u00e4, J., M\u00e4ki, K. & Kinnari, H. 2021. Jatkuva oppiminen oppilaitosten ulkopuolella \u2013 yhteisi\u00e4 tulkintoja ja merkityksi\u00e4 rakentamassa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2021. Viitattu 5.11 2021. https:\/\/journal.fi\/akakk\/issue\/view\/7775\/1201<\/a><\/p>\n

Ter\u00e4s, H. 2020. Apoa-projekti. Julkaisussa S. Hartikainen; M. Koskinen & S. Aksovaara, (toim.) 2020. Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 274\/2020. Viitattu 5.11 2021. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/267656\/JAMKJULKAISUJA2742020_web.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Tapani, A. 2021. Ajankohtaista ja omakohtaista ammatillisen koulutuksen kent\u00e4lt\u00e4 \u2013 multitaskauksesta multipaskaukseen? Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2021. Viitattu 5.11 2021. https:\/\/journal.fi\/akakk\/issue\/view\/7775\/1201<\/a><\/p>\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P. 2010. Asiantuntijuuden kehitt\u00e4mi\u00adsen pedagogiikka. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rasku-Puttonen, & P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.) 2010. Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus (s.79-95). <\/em>Helsinki. WSOYpro Oy.<\/p>\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P. 2016. Asiantuntijan tieto ja ajatte\u00adlu. Teoksessa E. Kallio & S. Ahola (toim.) 2016. Ajattelun kehitys ai\u00adkuisuudessa – Kohti monin\u00e4k\u00f6kulmaisuutta. (s. 205-226). Verkkoaineisto. E-kirja.<\/p>\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P. 2018. Miksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4pedagogiikkaa? Webinaari-alustus Ty\u00f6peda-hankkeen seminaarissa, Helsinki. Viitattu 15.5 2021. https:\/\/www.tyopeda.fi\/videot\/miksi-tyoelamapedagogiikkaa<\/a><\/p>\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P., Virtanen, A. & Helin, J. 2020. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4pedagogisia malleja. Julkaisussa Anne Virtanen, Jouni Helin & P\u00e4ivi Tynj\u00e4l\u00e4. Ty\u00f6 Peda. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4pedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Viitattu 5.11 2021. https:\/\/www.tyopeda.fi\/julkaisut\/tyoelamapedagogiikka-korkeakoulutuksessa.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: Jatkuva oppiminen, elinik\u00e4inen oppiminen, oppimisanalytiikka, integratiivinen pedagogiikka<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Opiskelijan itseohjautuvuus on jatkuvassa oppimisessa keskeist\u00e4. Oppimisanalytiikan hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 opettajalta opintojakson sis\u00e4ll\u00f6n huolellista pedagogista suunnittelua ja teknisi\u00e4 valmiuksia. Oppimisanalytiikka tukee opiskelijan ja opiskelijatiimien edistymisen seurantaa ja vahvistaa my\u00f6s tiimien reflektiivist\u00e4 oppimista. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3364,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684193,110187],"tags":[101624,94,3831,115193],"class_list":["post-3421","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2022","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-koulutus","tag-oppiminen","tag-verkko-opiskelu"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/01\/Nisula-teema-artikkeli-Lumen-1-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Tb","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3421","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3421"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3421\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3422,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3421\/revisions\/3422"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}