{"id":3427,"date":"2022-01-26T10:24:58","date_gmt":"2022-01-26T08:24:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3427"},"modified":"2022-01-26T10:24:58","modified_gmt":"2022-01-26T08:24:58","slug":"jatkuva-oppiminen-vaatii-yhteistyota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/01\/26\/jatkuva-oppiminen-vaatii-yhteistyota\/","title":{"rendered":"Jatkuva oppiminen vaatii yhteisty\u00f6t\u00e4"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Mirva Juntti, KTM, palvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Niina Riihiniemi, KM, HTM, koulutusasiantuntija, tiimivastaava, LUC Opetus- ja oppimispalvelut<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Taustaa<\/h2>\n

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 ovat laatineet yhdess\u00e4 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030. Vision tavoitteena on muun muassa mahdollistaa aiempaa joustavammat ja yksil\u00f6llisemm\u00e4t opintopolut korkeakouluissa, helpottaa korkeakoulutukseen p\u00e4\u00e4sy\u00e4, kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittavien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luoda jatkuvan oppimisen rakenteet. (OKM 2017; Valtioneuvosto 2021.)<\/p>\n

Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan\u00a0koko el\u00e4m\u00e4nkaaren jatkuvaa osaamisen kehittymist\u00e4 ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisella uudistuksella\u00a0puolestaan pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan erityisesti ty\u00f6ik\u00e4isten jatkuvaan osaamisen kehitt\u00e4miseen ja uudistamiseen. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa osaavan ty\u00f6voiman saatavuutta, vastata kasvavaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 palvelevaan koulutuksen kysynt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 saavutettavat ja kattavat neuvonta- ja ohjauspalvelut. (OKM 2020.) Jatkuvaa oppimista tukevien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palveluiden) kehitt\u00e4mist\u00e4 on lis\u00e4ksi linjattu my\u00f6s Elinik\u00e4isen ohjauksen strategiassa (Valtioneuvosto 2020).<\/p>\n

Jatkuva oppimisen uudistus haastaa korkeakoulut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n joustavia, moduulimaisia, digitaalisuutta hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 koulutusvaihtoehtoja ja digitaalisia palveluita sek\u00e4 yksil\u00f6iden ett\u00e4 yritysten\/organisaatioiden n\u00e4k\u00f6kulma huomioiden. Jatkuvan oppimisen keskustelussa painottuu usein yksil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulma uuden osaamisen hankkimisessa. Keskustelusta unohtuu helposti osaamistaan kehitt\u00e4v\u00e4n organisaation\/yrityksen n\u00e4kemykset ja rooli osaamisen kehitt\u00e4misen tukemisessa. Kuvaamme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, mit\u00e4 jatkuvan oppimisen uudistus edellytt\u00e4\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista, jotta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeet ja korkeakoulujen tarjonta ja palvelut kohtaavat.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet jatkuvalle oppimiselle<\/h2>\n

Osaamisen ja uran kehitt\u00e4misen mahdollisuudet ty\u00f6voiman saatavuuden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 korostuvat jatkuvasti (Yli-Nissil\u00e4 2020). Paineet yritysten kehittymiselle tulee usein ulkoisista, vuorovaikutukseen liittyvist\u00e4 muutoksista. Digitaalisuus haastaa yritystoimintaa monella tavalla. Niinkin yksinkertainen asia kuin maksaminen on murroksessa, yh\u00e4 useampi asiakas haluaa maksaa ostoksensa esimerkiksi \u00e4lylaitteella tai puettavalla laitteella. Samaan aikaan asiakkaan kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 vuorovaikutus on pirstaloitunut. Markkinointi vaatii monia kanavia ja viestint\u00e4 haastaa jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n. Ty\u00f6ntekij\u00e4t tarvitsevat uusia ty\u00f6kaluja viesti\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, organisaatiostaan ja toimialastaan innostavasti.<\/p>\n

S\u00e4\u00e4ntely lis\u00e4\u00e4ntyy ja valtasuhteet muuttavat muotoaan. Yh\u00e4 useampi ala seuraa sosiaali- ja terveysalan mallia ja asettaa muun muassa kilpailutukseen pisteytykset. S\u00e4\u00e4ntelyn lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy my\u00f6s passi-, lupa- ja korttikoulutusvaatimuksina. Yrityksen br\u00e4ndin ollessa yh\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mpi, my\u00f6s asiakkaat ovat entist\u00e4 tietoisempia yrityksen arvoista ja asettavat omat vaatimuksensa esimerkiksi kest\u00e4v\u00e4lle kehitykselle.<\/p>\n

Suuremmat yritykset ovat resursoineet osaamisen johtamisen omaksi ty\u00f6nkuvakseen, ja esimerkiksi palkanneet oman osaamisen ohjaajan ty\u00f6yhteis\u00f6n kehittymisen tueksi. Jatkuvan oppimisen tavoite haastaa yritysten n\u00e4kyv\u00e4t rakenteet, toimintaperiaatteet ja resurssit. Ylin johto on usein piilossa arjen ty\u00f6st\u00e4, mutta avainasemassa siin\u00e4, miten jatkuvaan oppimiseen suhtaudutaan organisaatiossa. L\u00e4hiesimiesty\u00f6h\u00f6n jatkuvan oppimisen vaade vaikuttaa monella tavoin. Alaisen kannalta relevantin kehittymisohjelman rakentaminen tapahtuu yh\u00e4 useammasta l\u00e4hteest\u00e4 kootuin ratkaisuin, ja koulutusj\u00e4rjestelmien muutokset haastavat esimiehen kyvykkyyden pysy\u00e4 ajan tasalla koulutusmahdollisuuksista.<\/p>\n

Keskisuurten yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kouluttaminen on usein systemaattisesti koottu osaksi ketjuliiketoimintaa (ks. esim. Annala, Heikkinen ja Toivanen 2018). Ty\u00f6ntekij\u00f6ille on rakennettu sis\u00e4isi\u00e4 jatkuvan kehittymisen ohjelmia ja eri tasoja br\u00e4nd\u00e4tty houkutteleviksi tavoitteiksi. Keskusliikkeet ja maahantuojat tarjoavat yhdenmukaisen, ty\u00f6n rinnalla kulkevan valmennusohjelman, mik\u00e4 takaa osaamisen kehittymisen niin ty\u00f6ntekij\u00f6ille kuin johtohenkil\u00f6st\u00f6llekin. Kouluttautuminen voi olla my\u00f6s velvoittavaa, jolloin jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n on kouluttauduttava, jotta esimerkiksi merkkiedustus s\u00e4ilyy. Ketjujen koulutuksella n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan suora yhteys laatumielikuvaan; siin\u00e4 miss\u00e4 yritysten toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on monimutkaistunut, on jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n kyett\u00e4v\u00e4 huomioimaan yh\u00e4 useampi asia omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Standardoidulla koulutuksella vastataan my\u00f6s siihen, ett\u00e4 asiakaskokemus pysyy samanlaisena kaikissa ketjuun kuuluvissa liikkeiss\u00e4.<\/p>\n

Yksinyrityksiss\u00e4 ja ketjuihin kuulumattomissa pk-yrityksiss\u00e4 osaamisen johtaminen on yleens\u00e4 haastavampaa (ks. Pennanen ja Saksa 2019). N\u00e4m\u00e4 yritykset joutuvat itse pohtimaan, miten rakentaa ja johtaa ty\u00f6ntekij\u00e4kokemuksen kannalta riitt\u00e4v\u00e4n kokonaisvaltainen (strateginen) osaamisen kehitt\u00e4misen toimintamalli, mik\u00e4 huomioi ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja organisaatioiden moninaistuvat tarpeet ja tarjoaa riitt\u00e4v\u00e4n tuen uudistumiselle. Oppilaitoksilla onkin t\u00e4ss\u00e4 selv\u00e4 tilaus yhteisty\u00f6lle; tarvittaisiin palveluita, joiden avulla yritys kykenisi kartoittamaan henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen, tunnistamaan kapeikot ja luomaan osaamisen kehitt\u00e4misen suunnitelman.<\/p>\n

Sitran Osaamisen Aika<\/a> -selvitysty\u00f6 tunnisti jatkuvan oppimisen muutoksessa systeemisen muutoksen piirteit\u00e4, mink\u00e4 rakennetta seuraava kuva avaa (Kania, Kramer ja Senge 2018).<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1. Systeemisen muutoksen viitekehys (Kania, Kramer ja Senge 2018).<\/p>\n

Kuten kuvio 1 osoittaa, piilee yritysten osaamisen kehittymisen takana monimutkainen kehityspolku. Ty\u00f6ntekij\u00e4n halukkuus kouluttautua viestii kiinnostuksesta ammatilliseen kasvuun, tuottaen esimerkiksi ideoita ja ty\u00f6kaluja oman ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Kouluttautumishalukkuus voi my\u00f6s kertoa kiinnostuksesta edet\u00e4 uralla tai saada lis\u00e4\u00e4 vastuita. Parhaimmillaan onnistuneet oppimiskokemukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kyvykkyyden tunnetta. Yrityksen liiketoiminta puolestaan kehittyy vain, kun k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on tuoretta tietoa ja uudistusmy\u00f6nteisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Kehitt\u00e4mismy\u00f6nteinen organisaatio puolestaan ruokkii innostusta oppia uutta.<\/p>\n

Mik\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitusta ei kuitenkaan ole mahdollista, mik\u00e4li ty\u00f6ntekij\u00e4t ja oman ammattinsa asiantuntijat eiv\u00e4t itse ole aloitteellisia osaamisensa ja uran kehitt\u00e4misen suhteen. Vaikka osaamistaan p\u00e4ivitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6 n\u00e4ht\u00e4isiinkin ty\u00f6ntekij\u00e4kokemuksen kannalta voimavarana, vaatii tietoperustan p\u00e4ivitt\u00e4minen yksil\u00f6lt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n voimavaroja ja kiinnostusta. Osaamisen kehitt\u00e4misen sovittaminen ty\u00f6n tekemisen rinnalle on vaativaa ja vaatii onnistuakseen oppijan, ty\u00f6nantajan ja koulutuksen yhteisty\u00f6t\u00e4 (Schoon et al. 2018).<\/p>\n

Jatkuvan oppimisen tarjonta<\/h2>\n

Jatkuva oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja oppilaitosten yhteisty\u00f6t\u00e4. Vaikka ammattikorkeakoulut ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa, on yhteisty\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4 (ks. J\u00e4\u00e4sk\u00f6 et al. 2018). Ennakointitietoa on paljon, mutta se on sirpaleista. Tarjonnan monimuotoisuus haastaa sopivan koulutusvaihtoehdon ja rahoituksen l\u00f6yt\u00e4misen.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulussa osaamista voi kehitt\u00e4\u00e4 tutkintoon johtavassa koulutuksessa, avoimen ammattikorkeakoulun kautta, erikoistumiskoulutuksissa ja t\u00e4ydennyskoulutuksessa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutosten ja jatkuvan oppimisen\u00a0uudistuksen my\u00f6t\u00e4 ammattikorkeakoulun\u00a0tulee palvella entist\u00e4 paremmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevia osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Tarjonnan suhteen t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4heisi\u00e4 koulutuskokonaisuuksia unohtamatta korkeakoulujen sis\u00e4ist\u00e4 ja korkeakoulujen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 (Riihiniemi 2019). Tarjontaan tarvitaan sek\u00e4 pieni\u00e4 ett\u00e4 isompia osaamisen kehitt\u00e4misen opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, asiakkaan tarpeista riippuen. Ty\u00f6n ohessa opiskelu edellytt\u00e4\u00e4 joustavia ja vaihtoehtoisia pedagogisia toteutustapoja ja keinoja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 oppimisessa ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4.<\/p>\n

Jatkuvassa oppimisessa keskeist\u00e4 on henkil\u00f6kohtaistaminen, jolla tuetaan yksil\u00f6llisi\u00e4 ura- ja opintopolkuja. Osaaminen ja sen kehittymisen kohteet tulisi n\u00e4in ollen tunnistaa etuk\u00e4teen, jotta koulutustarve voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kohdennetusti. Korkeakoulut keskittyv\u00e4t usein osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun opiskelija siirtyy tutkinto-opiskelijaksi. Jatkuvan oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on tunnistettu tarve jo olemassa olevan formaalin, non-formaalin ja informaalin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen osana jatkuvan oppimisen koulutuksia. Lapin ammattikorkeakoulussa on meneill\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6 osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edist\u00e4miseksi ei-tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lis\u00e4ksi kumppanuuksien kautta on kehitetty ennakoivaa osaamisen tunnistamista; esimerkiksi Suomen Palloliiton j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 koulutusta tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi liikunnanohjaaja (AMK) koulutusta.<\/p>\n

Jatkuvan oppimisen palvelut<\/h2>\n

TNO-palveluiden merkitys kasvaa yhteiskunnallisten muutosten ja jatkuvan oppimisen my\u00f6t\u00e4. Osaamispolkujen ja osaamisen tunnistamisen tarpeet haastavat jatkuvan oppimisen TNO-palvelut. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa korostetaankin ty\u00f6paikkojen, oppilaitosten ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4palveluja tuottavien tahojen tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 osaamistarpeisiin vastaamisessa. (Valtioneuvosto 2020.)<\/p>\n

Jatkuvan oppimisen ohjaus- ja neuvontapalvelut tarvitsevat kehitt\u00e4mist\u00e4 niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin vastatakseen entist\u00e4 paremmin yksil\u00f6iden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. Teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on mahdollista luoda toimiva jatkuvaa oppimista palveleva ohjauksen ekosysteemi. Ekosysteemi yhdist\u00e4isi ohjauksen eri toiminnot ja edist\u00e4isi kattavien, koordinoitujen, kustannustehokkaiden ja monikanavaisten ohjauspalveluiden syntymist\u00e4. (Valtioneuvosto 2020.)<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille sek\u00e4 avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille on tarjolla neuvonta- ja ohjauspalveluita. Palveluita on tarjolla yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4ohjauksena ja sit\u00e4 on saatavilla sek\u00e4 kasvokkain ett\u00e4 et\u00e4n\u00e4. Yrityksille on tarjolla palvelutoiminnan kautta r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 koulutusmahdollisuuksia ja ohjausta koulutuskokonaisuuden sis\u00e4ll\u00f6n suunnitteluun ja rahoitusmahdollisuuksiin. Erityisesti pienten yritysten osalta on tunnistettu tarve pitk\u00e4j\u00e4nteisemm\u00e4n osaamisen kehitt\u00e4misen suunnitelman palvelulle ja osaamiskartoituksille. Strategisemman koulutussuunnitelman vaikuttavuus on tutkimusten mukaan yksitt\u00e4isi\u00e4 koulutusp\u00e4ivi\u00e4 parempi (ks. Eloranta 2016). Lis\u00e4ksi laajempaan koulutuskokonaisuuteen on yrityksille tarjolla yhteiskunnallisia tukimahdollisuuksia.<\/p>\n

TNO-palveluilla ja niiden saatavuudella on yh\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi rooli osaamisen kehitt\u00e4misen ja uudistamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0Yrityksille tulisi tarjota palvelutoimintana tukea osaamisen johtamisen ja kehitt\u00e4misen suunnitteluun ja toteuttamiseen. \u00a0Lis\u00e4ksi yritysten henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 voisi ohjata hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassa olevien maksuttomia jatkuvan oppimisen TNO-palveluita esimerkiksi osaamisen kartoittamisessa ja koulutusmahdollisuuksien vertailussa. TNO-palveluiden tuottamisessa tarvitaan my\u00f6s entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteysty\u00f6t\u00e4 alueen ohjaustoimijoiden kuten ELY-keskuksen, Osaamojen, Ohjaamojen, toisten koulutusorganisaatioiden ja yksityisten toimijoiden kanssa (ks. Kangastie, Kantanen ja Saari 2017).<\/p>\n

Yhteenveto<\/h2>\n

Jatkuvan oppimisen nykytilan haasteena on koulutustarjonnan heikkoudet ja palveluiden sirpaleisuus (OKM 2020). Osaamisen kehitt\u00e4misen tarjonta on rajallinen eiv\u00e4tk\u00e4 olemassa olevat palvelut hahmotu riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti kaikille kohderyhmille, kuten ty\u00f6nantajille tai ty\u00f6ss\u00e4 oleville.<\/p>\n

Kansallisena tavoitteena on paitsi yksil\u00f6iden osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen, my\u00f6s ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen opiskelun, opintotarjonnan ja ohjaus- ja neuvontapalveluiden haasteisiin. Opintojen ja palveluiden digitaalisuuden osalta tehd\u00e4\u00e4n korkeakoulujen kesken my\u00f6s valtakunnallista yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 Korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030 -hankkeen avulla. (Korkeakoulujen digivisio 2030.)<\/p>\n

Lapin korkeakoulukonsernin yhteisille Opetus- ja oppimispalveluille on annettu teht\u00e4v\u00e4ksi jatkuvan oppimisen neuvonta- ja ohjauspalveluiden tuottaminen ja kehitt\u00e4minen osana hakemisen palveluita. Palveluita kehitet\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 korkeakoulujen koulutusten, tiedekuntien ja yksik\u00f6iden kanssa. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6iset saavutettavat jatkuvan oppimisen neuvonta- ja ohjauspalvelut yhden luukun periaatteella.<\/p>\n

Jatkuvan oppimisen tulevaisuus edellytt\u00e4\u00e4 toimijoilta entist\u00e4 aktiivisempaa ja suunnitelmallisempaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ennakointitietoon perustuvan, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4heisen koulutustarjonnan luomiseksi. Korkeakoulukonsernissa t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 palveluiden, koulutusten, tiedekuntien ja eri yksik\u00f6iden kanssa kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 toimintamallia. Mallin avulla kootaan asiakkaiden koulutustoiveiden ja olemassa olevan ennakointiedon pohjalta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n koulutustarpeet, joiden pohjalta korkeakoulut voivat tuottaa tarvetta vastaavia opintoja esimerkiksi avoimen korkeakoulun ja t\u00e4ydennyskoulutuksen kautta. Tarjonnan suunnittelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 korkeakoulujen, tutkintokoulutusten ja t\u00e4ydennyskoulutuksen v\u00e4lill\u00e4, jonka avulla voidaan rikastuttaa nykyist\u00e4 tarjontaa ja palvella ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 entist\u00e4 monipuolisemmin (ks. Siren 2021).<\/p>\n

Opintojen toteutusten suhteen puolestaan tarvitaan oppijal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ratkaisuja ja joustavia, ty\u00f6n ohessa ja ty\u00f6ss\u00e4 suoritettavia opintokokonaisuuksia, jotka ovat saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Oppimis- ja kehitt\u00e4miskeskeinen toiminta korostaa autenttisia oppimis- ja kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jossa ty\u00f6 tulisi n\u00e4hd\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misen keski\u00f6ss\u00e4. Aktiivisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6n tulisikin toteutua jatkossa yh\u00e4 erilaisemmilla tavoilla ja toimintamalleilla, korkeakouluopetuksen tuottajana voi toimia kumppanuuden tai j\u00e4rjest\u00e4missopimuksen kautta my\u00f6s jokin muu organisaatio.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Annala, Karoliina, Heikkinen, Tanja ja Toivanen, Milja 2018. Optisenalan myyjien koulutustausta ja osaaminen. Kyselytutkimus optisenalan myyjille.\u00a0 Opinn\u00e4ytety\u00f6, Oulun AMK. Viitattu 3.1.2022. Karoliina_Annala_Tanja_Heikkinen_Milja_Toivanen.pdf (theseus.fi)<\/a><\/p>\n

Eloranta, Jonna 2016. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi; Case L\u00e4hiTapiola It\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6, Savonia AMK. Viitattu 3.1.2022 Eloranta_Jonna.pdf;jsessionid=B56482D2FA44036FC648B9D2B8B90CD8 (theseus.fi)<\/a><\/p>\n

J\u00e4\u00e4sk\u00f6, Pekka, Korpela, Mikko, Laaksonen, Matleena, Pienonen, Toni, Davey, Todd ja Meerman, Aarno 2018. Korkeakoulujen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6n tilannekuva. Viitattu 3.1.2022. UBC-Finland-FINAL-010219 (crazytown.fi)<\/a><\/p>\n

Kangastie, Helena, Kantanen, Mari-Selina ja Saari, P\u00e4ivi 2017. Menestyj\u00e4ksi Lapissa: Maakunnallinen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen strategia vuoteen 2025. Viitattu 3.1.2022 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-176-4<\/a><\/p>\n

Kania, John, Kramer, Mark ja Senge, Peter 2018. The water of system change. Viitattu 3.1.2022. The Water of Systems Change | FSG<\/a><\/p>\n

Korkeakoulujen digivisio 2030 -hanke. www.digivisio.fi<\/a><\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Viitattu 12.12.2021 https:\/\/minedu.fi\/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030<\/a><\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden: Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Viitattu 12.12.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-610-5<\/a><\/p>\n

Pennanen, Katri ja Saksa, Emilia 2019. Henkil\u00f6st\u00f6n kehitt\u00e4minen \u2013 kulu vai investointi? Opinn\u00e4ytety\u00f6, Laurea AMK. Viitattu 3.1.2022 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/170470\/Opinn\u00e4ytety\u00f6_Pennanen_Saksa_Toukokuu2019.pdf?sequence=2<\/a><\/p>\n

Riihiniemi, Niina 2019. Avoin ammattikorkeakoulu jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Viitattu 12.12.2021\u00a0 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Esittely\/Ajankohtaista\/Pohjoisen-tekijat—Lapin-AMKin-blogi?ln=dottwdnc&id=79be8506-1f74-4d61-8195-0dcfb4972dee<\/a><\/p>\n

Schoon, Michael ja Cox, Michael E. 2018. “Collaboration, Adaptation, and Scaling: Perspectives on Environmental Governance for Sustainability” Sustainability 10, no. 3: 679. https:\/\/doi.org\/10.3390\/su10030679<\/a><\/p>\n

Siren, Hannu 2021. Yhteisty\u00f6ll\u00e4 osaamista, aluekehityst\u00e4 ja kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. Viitattu 3.1.2022 https:\/\/issuu.com\/hamkuas\/docs\/yhteistyolla_osaamista_aluekehitysta_kansainvalisy<\/a><\/p>\n

Valtioneuvosto 2020. Elinik\u00e4isen ohjauksen strategia 2020-2023 ELO-foorumi. Viitattu 12.12.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-536-8<\/a><\/p>\n

Valtioneuvosto 2021. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko. Viitattu 3.1.2021 https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/JulkaisuMetatieto\/Documents\/VNS_1+2021.pdf<\/a><\/p>\n

Yli-Nissil\u00e4, Ida-Maria 2020. Ty\u00f6nantajamielikuvan kehitt\u00e4minen rekrytoinnin tueksi. Opinn\u00e4ytety\u00f6 Turku AMK. Viitattu 3.1.2022. https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/345557<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: Yritysyhteisty\u00f6, jatkuva oppiminen, elinik\u00e4inen oppiminen, koulutusmahdollisuudet, koulutustarjonta, ohjaus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten eri kokoisten yritysten osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeet ja korkeakoulujen tarjonta ja palvelut voisivat kohdata toisensa viel\u00e4 paremmin? Autenttisissa oppimis- ja kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6 on osaamisen kehitt\u00e4misen keski\u00f6ss\u00e4. Aktiivisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6n tulisikin toteutua jatkossa yh\u00e4 moninaisemmilla tavoilla ja toimintamalleilla.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3358,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684193,110187],"tags":[110376,94,42987,17802],"class_list":["post-3427","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2022","category-teema-artikkeli","tag-kilpailukyky","tag-koulutus","tag-verkostoituminen","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/01\/Juntti-Riihiniemi-teema-artikkeli-Lumen-1-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Th","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3427"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3428,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3427\/revisions\/3428"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}