{"id":3437,"date":"2022-01-26T10:25:32","date_gmt":"2022-01-26T08:25:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3437"},"modified":"2022-01-26T10:25:32","modified_gmt":"2022-01-26T08:25:32","slug":"mooc-tulee-oletko-valmis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/01\/26\/mooc-tulee-oletko-valmis\/","title":{"rendered":"MOOC tulee – oletko valmis?"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Elisa Hartikainen, TaM, asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Riikka Partanen, FM, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/em><\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Viime vuosien aikana media (ks. esim. Kiseleff 2014; Ahonen 2015; Rautio 2019)\u00a0 on uutisoinut ilmaisten MOOC-verkkokurssien haastavan suomalaisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n avaamalla uusia reittej\u00e4 yliopisto-opintoihin. MOOC-ilmi\u00f6n ajankohtaisuutta kuvaa se, ett\u00e4 Suomi lahjoitti EU-puheenjohtajakautensa p\u00e4\u00e4tteeksi eurooppalaisille Teko\u00e4lyn perusteet<\/em> -MOOC-kurssin tavoitteenaan, ett\u00e4 noin viisi miljoonaa EU-kansalaista suorittaisi sen tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kehitt\u00e4miseksi (ks. STT 2019). MOOCien kasvavasta suosiosta kertoo my\u00f6s Lapin yliopiston kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 lanseeraama Johdatus palvelumuotoiluun<\/em> -MOOC-kurssi, joka ker\u00e4si alle viikossa yli tuhat rekister\u00f6itynytt\u00e4 opiskelijaa (ks. LaY 2021).<\/p>\n

MOOC on kirjainlyhenne, joka tulee sanoista Massive Open Online Course, eli kyseess\u00e4 on ilmainen ja kaikille avoin verkkopohjainen opintojakso, joka tavoittelee suuria oppijamassoja. MOOCit voidaan jakaa yleisesti kahteen tyyppiin: xMOOCiin ja cMOOCiin. xMOOC rakentuu itsen\u00e4isesti kuunneltavien luentojen ja automatisoitujen oppimisteht\u00e4vien varaan. cMOOCissa oppijoiden odotetaan edellisten lis\u00e4ksi luovan opiskeluyhteis\u00f6j\u00e4, keskustelevan kesken\u00e4\u00e4n ja antavan toisilleen palautetta. (Hiidenmaa 2013.) MOOC-opintojaksojen erityispiirteen\u00e4 on, ett\u00e4 ne ovat usein avoimia kaikille eiv\u00e4tk\u00e4 vaadi esimerkiksi korkeakoulun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnuksia. Oppija saa opintojakson suoritettuaan sertifikaatin, jonka perusteella h\u00e4n voi hakea halutessaan omasta korkeakoulustaan opintopisteit\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa viitataan xMOOC-tyyppiseen opintojaksoon, josta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s termi\u00e4 stand alone<\/em> tai itsen\u00e4inen MOOC. Artikkelissa avaamme MOOCin rakentamiseen liittyvi\u00e4 teemoja kolmiosaisen MOOC-polun kautta. Polun ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4sittelemme l\u00f6ydett\u00e4vyytt\u00e4 ja erottautumista, eli sit\u00e4, miten yksitt\u00e4inen MOOC-opintojakso erottuu valtavasta MOOC-massasta. Toisessa osassa palastelemme itse opintojakson rakentamista ja siihen liittyvi\u00e4 valintoja. MOOC-polun kolmannessa vaiheessa pohdimme, miten oppijaa on mahdollista aktivoida opintojakson p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Lopuksi kannustamme korkeakoulukonsernin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 luomaan oman MOOC-polkunsa. Artikkelissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s tekij\u00e4noikeuksiin liittyvi\u00e4 teemoja.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

MOOC-polun ensimm\u00e4inen osa: L\u00f6ydett\u00e4vyys<\/h2>\n

MOOCeja tarjotaan sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 maailmalla erilaisten kurssiportaalien kautta, kuten Coursera, edX ja Udacity, joiden kautta p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi satojen yliopistojen MOOCeihin. Suomessa MOOCeja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koulutusorganisaatioiden omien sivujen sek\u00e4 esimerkiksi DigiCampuksen ja CampusOnlinen kautta, jotka tarjoavat mahdollisuuden koulutusorganisaation n\u00e4kyvyyteen ja erottautumiseen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen merkitt\u00e4v\u00e4 osa MOOC-polulla on hetki, kun jokin MOOC her\u00e4tt\u00e4\u00e4 oppijassa erityist\u00e4 huomiota. MOOCeja tarjoavilla alustoilla esimerkiksi MOOCin nimi voi olla t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 ajatellen sit\u00e4, p\u00e4\u00e4tyyk\u00f6 oppija klikkaamaan kyseist\u00e4 opintojaksoa ja tutustumaan MOOCin n\u00e4yteikkunaan eli sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n tarkemmin. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle muodostuu opintojaksosta ensivaikutelma ja h\u00e4n tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, puhutteleeko MOOCin sis\u00e4lt\u00f6 ja tyyli juuri h\u00e4nt\u00e4. MOOC-n\u00e4yteikkunan on oltava erityinen ja viimeistelty, jotta oppija p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 aloittaa opintojaksolla opiskelemisen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

MOOC-polun toinen osa: Digipedagogiset valinnat ja sitouttaminen<\/h2>\n

MOOC-polun toinen vaihe on opintojakson sis\u00e4ll\u00f6n rakentaminen. Koska MOOC on yksi oppimisen mahdollistaja muiden joukossa, MOOCin suunnittelijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ensin harkita, mink\u00e4laisiin sis\u00e4lt\u00f6alueisiin itsen\u00e4isesti opiskeltava MOOC voisi sopia. MOOCin voi luoda t\u00e4ysin itsen\u00e4iseksi opintojaksoksi, mutta se voidaan mitoittaa my\u00f6s niin, ett\u00e4 se toimii jonkin laajemman opintojaksokokonaisuuden osana tai osasuorituksena. Esimerkiksi MOOC voi tarjota laajuudellaan 2 opintopistett\u00e4 ja samalla toimia osana 5 opintopisteen opintojaksoa luoden teoriapohjan. T\u00e4ll\u00f6in voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Flipped Classroom<\/a> eli k\u00e4\u00e4nteisen opetuksen opintojaksokokonaisuutta, jossa vuorottelevat MOOC-osioiden itsen\u00e4inen suorittaminen ja kasvokkain tapahtuva aihetta syvent\u00e4vien keskustelujen ja harjoitteiden tekeminen. Opettajalle ratkaisu voi olla ihanteellinen, sill\u00e4 varsinaista kontaktiopetusta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiheeseen syventymiseen ja toisaalta oppimisen varmistamiseen perusteiden opettamisen sijaan.<\/p>\n

Korkeakoulutasoisten opintojaksojen tavoitteena ja haasteena on saada oppija kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa ajatteluaan ja reflektoimaan uutta asiaa aiemmin opittuun ja koettuun. MOOC-opintojaksolla reflektoiminen, vuorovaikutus sek\u00e4 luottamuksen rakentaminen eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, kun opintojakson kehitt\u00e4j\u00e4 ja toiset oppijat eiv\u00e4t ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa fyysisesti samassa tilassa ja oppimisprosessi on asynkroninen verrattuna MOOCin rakentamisajankohtaan. Stand alone MOOCiin on mahdollista rakentaa vuorovaikutusmahdollisuuksia MOOCin ulkopuolisten toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen avulla, kuten Padlet tai Mentimeter, joissa oppijat voivat jakaa, reflektoida ja kommentoida ajatuksiaan toisten kanssa. T\u00e4ll\u00f6in l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n jo cMOOC-tyyppist\u00e4 vuorovaikutusrajapintaa.<\/p>\n

Suunnittelu- ja rakennusvaihe on MOOCin teossa haastavin ja eniten ty\u00f6aikaresurssia vaativa vaihe. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia oppijan opintojaksoon sitoutumiseen ja loppuun saattamiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Opintojakson suunnittelija joutuu tekem\u00e4\u00e4n lukuisia valintoja mielekk\u00e4\u00e4n ja pedagogisesti j\u00e4rkev\u00e4n kokonaisuuden luomiseksi. N\u00e4ist\u00e4 valinnoista monet vaikuttavat suoraan opintojakson rakentamisen kestoon sek\u00e4 resursseihin, mutta my\u00f6s oppijan k\u00e4ytt\u00f6kokemukseen ja oppimisprosessiin. MOOCin k\u00e4sikirjoitusta laadittaessa tarkastellaan muun\u00a0 muassa, miten opittava asia pilkotaan pienemmiksi kokonaisuuksiksi ja miten osat kannattaa tarjota ja rytmitt\u00e4\u00e4, jotta niist\u00e4 muodostuu oppijan kannalta oppimisen motivaatiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 mielek\u00e4s kokonaisuus.\u00a0 MOOC-oppimateriaalien muotoja voivat olla esimerkiksi tekstit, videot, podcast-tyyppiset luennot, interaktiiviset esitykset sek\u00e4 PowerPoint- tai Prezi-esitykset. MOOCissa teoriaosuuksien v\u00e4liin kannattaa rakentaa kysymyksi\u00e4 ja oppimisteht\u00e4vi\u00e4. Esimerkiksi Moodlestakin tuttu H5P-ty\u00f6kalu tarjoaa lukuisia teht\u00e4v\u00e4tyyppej\u00e4, joissa my\u00f6s vuorovaikutteisuus on mahdollista. Jotta persoonallisuus ja henkil\u00f6kohtaisuus saadaan sis\u00e4llytetty\u00e4 osaksi massakurssia, voi MOOC-opintojakson suunnittelija ajatella rakentavansa opetusmateriaalia yhdelle oppijalle tuhannen oppijan sijasta ja puhutella t\u00e4t\u00e4 yht\u00e4 oppijaa samalla tavalla kuin kasvokkain luokkatilanteessa (ks. Kuva 1). Se voi synnytt\u00e4\u00e4 mielikuvan opettajan l\u00e4sn\u00e4olosta ja parhaimmillaan koukuttaa oppijan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

KUVA 1. Lukijan puhuttelua Johdatus palvelumuotoiluun -MOOCissa (Hartikainen & Harjunikula 2019)<\/p>\n

MOOCia kannattaa tarkastella my\u00f6s k\u00e4ytett\u00e4vyyden, kuten k\u00e4yt\u00f6n opittavuuden, tehokkuuden, muistettavuuden, virheett\u00f6myyden ja tyytyv\u00e4isyyden n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4ytett\u00e4vyyden suunnitteluun olennaisena osana liittyy my\u00f6s saavutettavuus, eli miten visuaalisessa, rakenteellisessa ja sis\u00e4ll\u00f6llisess\u00e4 tarjonnassa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Suunnittelussa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Universal design for learning<\/a> (UDL) -viitekehyst\u00e4. Saavutettavuuden huomioimisesta hy\u00f6tyv\u00e4t erityisesti oppijat, joilla on n\u00e4\u00f6n, kuulon tai tarkkaavaisuuden h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 luki- ja oppimisvaikeuksiset oppijat. MOOCin rakentamisessa kannattaa mietti\u00e4 tarkkaan opintojakson osien nivelvaiheet ja tarkoituksellisesti motivoida oppijaa jatkamaan niiss\u00e4 eteenp\u00e4in ja siten suorittamaan opintojakso loppuun.<\/p>\n

MOOCit ovat Suomessa ja koulutusorganisaatioissa viel\u00e4 suhteellisen uusi asia, ja niihin liittyy avoimia tekij\u00e4noikeuskysymyksi\u00e4. Yksi t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4noikeuskysymys liittyy MOOCin opetusmateriaalien sis\u00e4lt\u00f6ihin. Digitalisoituneessa maailmassa valmiita materiaaleja ja mielenkiintoisia videoita on helposti saatavilla. MOOCeja ajatellen valmiit oppimateriaalit ovat haaste, esimerkkin\u00e4 YouTube-videot. Luokkahuoneessa opettajalla ei ole tekij\u00e4noikeuslain mukaan luvallista toistaa YouTube-videoita ilman Creative Commons -lisenssi\u00e4, mutta jos oppijat katsovat asiantuntijan jakaman linkin omilta laitteiltaan, tilanne on toinen.<\/p>\n

MOOCeihin voisi soveltaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka perusteella muiden tuottamat materiaalit ilman Creative Commons -lisenssi\u00e4 voivat toimia MOOC-opintojaksolla lis\u00e4materiaalina, mutta eiv\u00e4t varsinaisena oppimateriaalina. Tekij\u00e4noikeuksiin liittyv\u00e4t kysymykset ovat varsin ajankohtaisia; tekij\u00e4noikeuslain muutosta k\u00e4siteltiin eduskunnassa viikolla 50\/2021. Luonnoksen t\u00e4m\u00e4nhetkisen muodon ei ole tulkittu toteuttavan EU:n tekij\u00e4noikeus- ja verkkol\u00e4hetysdirektiivien tarkoitusta (ks. J\u00e4nis 2011). Tekij\u00e4noikeuksiin liittyvien kysymysten suhteen esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoululla ja koko LUC-korkeakoulukonsernilla on mahdollisuus muodostaa toimivia ja selkeit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 MOOCin tekij\u00e4noikeuksiin liittyen ja jakaa niit\u00e4 korkeakouluyhteis\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/h2>\n

MOOC-polun kolmas osa: Opiskele lis\u00e4\u00e4 ja tule meille!<\/h2>\n

MOOC-polun kolmas osa kiteytyy hetkeen, kun oppija on suorittanut opintojakson hyv\u00e4ksytysti, saa sertifikaatin todistukseksi suorituksestaan ja astuu niin sanotusti ulos opintojaksolta. Periaatteessa MOOC-polku voisi p\u00e4\u00e4tty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, mutta jos MOOCia ajattelee palveluna, on MOOC-polun viimeinen osa palvelun elinkaaren n\u00e4k\u00f6kulmasta koulutusorganisaatiolle tilaisuus jatkaa oppijan aktivoimista. Esimerkiksi automaattisesti luotavan sertifikaatin lis\u00e4ksi oppija voi saada t\u00e4sm\u00e4markkinointia uudesta MOOC-opintojaksosta tai tutkinto-opintoihin hakeutumisen mahdollisuuksista. Halutessaan oppija voi hakea MOOC-opintojakson sertifikaatilla korkeakoulusta opintopisteit\u00e4 osaksi tutkintoansa, mik\u00e4li hakeutuu sinne opiskelemaan.<\/p>\n

Loistavalla sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 MOOCit toimivatkin parhaimmillaan k\u00e4yntikortteina ja sis\u00e4\u00e4nheitt\u00e4jin\u00e4 tutkinto-opiskelijaksi hakeutumiselle, ja MOOCeissa kannattaa huomioida koulutusvientiin ja uusien kansainv\u00e4listen opiskelijoiden rekrytointiin liittyv\u00e4 ulottuvuus. Hyvin tehty MOOC her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta ja voi saada kansainv\u00e4lisen oppijan l\u00e4hipiirinkin kiinnostumaan Lapista ja alueen ty\u00f6llistymismahdollisuuksista opintojen j\u00e4lkeen. LUC-korkeakoulukonsernin n\u00e4k\u00f6kulmasta MOOC-opintojakso voi toimia ik\u00e4\u00e4n kuin maistiaisena siit\u00e4 kaikesta, mit\u00e4 Lappi voi oppijalle tarjota. Vaikka MOOCit ovat yleens\u00e4 ilmaisia ja pohjautuvat humaaniin ja tasavertaisuutta korostavaan \u201ctieto kuuluu kaikille\u201d -ajatteluun, niihin on mahdollista rakentaa pient\u00e4 koulutusviennin liikevaihtoa. Korkeakoulu voi esimerkiksi pyyt\u00e4\u00e4 pient\u00e4 opintopistekohtaista maksua, mik\u00e4li oppija haluaa MOOC-opintojaksosta virallisen sertifikaatin. MOOCin arvo kannattaa kuitenkin ensisijaisesti mitata n\u00e4kyvyyden markkinointiarvona.<\/p>\n

MOOC-opintojakson kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus on iso ponnistus rakentamiseen osallistuvilta henkil\u00f6ilt\u00e4. MOOC voi olla rakennettu yksin taitavan moniosaaja-opettajan voimalla tai opintojakson takana voi olla iso joukko eri alan asiantuntijoita, kuten videotuotannon ja editoimisen ammattilaisia, visuaalisia suunnittelijoita, teknist\u00e4 tukea sek\u00e4 aiheen substanssiosaajia, kuten opettajia tai asiantuntijoita. Suurin ty\u00f6 itsen\u00e4isiss\u00e4 MOOCeissa tehd\u00e4\u00e4n juuri opintojakson suunnittelun ja tuottamisen vaiheessa, joten mit\u00e4 MOOCille ja sen sis\u00e4ll\u00f6n omistusoikeuksille tapahtuu, kun esimerkiksi MOOCin tehneen MOOCin kehitt\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen ty\u00f6suhde p\u00e4\u00e4ttyy? Omistaako organisaatio MOOC-opintojakson vai voiko tekij\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, kun ty\u00f6suhde p\u00e4\u00e4ttyy? OAJ on tulkinnut, ett\u00e4 itse tuotettujen opetusmateriaalien oikeudet ovat tekij\u00e4n ty\u00f6aikaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 riippumatta, ellei h\u00e4n ole tehnyt erillist\u00e4 oikeuksien luovutussopimusta koulutusorganisaation kanssa. Jos oikeuksien luovutussopimusta ei ole tehty, tekij\u00e4ll\u00e4 on oikeus itse m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 lisenssi omalle materiaalilleen. Tulevaisuudessa MOOC-opintojakson rakentamisen yhteydess\u00e4 kannattaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, millaiset oikeudet opintojaksolle osallistujilla tai toisilla opettajilla sek\u00e4 kehitt\u00e4jill\u00e4 on jakaa, muokata tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 MOOC-oppimismateriaaleja edelleen. Jos opintojaksolle osallistujat tuottavat itse materiaaleja, t\u00e4ytyy jo etuk\u00e4teen huomioida ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 n\u00e4idenkin tuotosten omistusoikeudet (ks. my\u00f6s Timonen 2019).<\/p>\n

\"\"<\/h2>\n

Lopuksi: L\u00e4htisink\u00f6 rakentamaan omaa MOOC-polkuani?<\/h2>\n

Korkeakoulumaailmassa et\u00e4opetukseen ja -oppimiseen liittyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nteet eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 vakiintuneet, joten MOOC voi oppimismuotona tuntua haastavalta, vaikka se on kiistatta ajankohtainen. Suomen korkeakoulujen yhteisen Digivisio 2030<\/a> -hankkeen tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2030 menness\u00e4 avoin ja tunnustettu oppimisen ekosysteemi, joka mahdollistaa joustavan jatkuvan oppimisen laadukkaasti sek\u00e4 tarjoaa oppijalle dataa omasta yksil\u00f6llisest\u00e4 oppimisestaan. Korkeakouluoppimisen ekosysteemiss\u00e4 MOOC-opintojaksot tulevat olemaan yleinen opiskelumuoto, ja siksi suomalaisten korkeakoulujen on aika ottaa ne haltuun. Mieleenpainuvat ja positiivisen k\u00e4ytt\u00f6kokemuksen synnytt\u00e4v\u00e4t MOOCit tulevat olemaan korkeakoulujensa n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, mutta asiantuntijoiden on tarkoituksenmukaista pohtia my\u00f6s ty\u00f6ajan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. MOOCin rakentamiseen voidaan tarvita kertaluonteisesti suuri ty\u00f6aikaresurssi, mutta kun MOOC avautuu k\u00e4ytt\u00e4jilleen, MOOCin tekij\u00e4n resurssi MOOC-opintojaksolla putoaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nollaan.<\/p>\n

MOOCin rakentaminen voi tarkoittaa monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, vahvaa sis\u00e4lt\u00f6jen hallintaa, digipedagogiikan osaamista sek\u00e4 avoimeen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvien tekij\u00e4noikeuskysymysten ja saavutettavuuden pohdintaa. MOOC-pedagogiikkaan tutustuminen on t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja osa asiantuntijan ammattitaidon kehitt\u00e4mist\u00e4 alasta riippumatta. Se vastaa korkeakoulutuskent\u00e4n haasteisiin, kuten jatkuvan oppimisen tarpeisiin, digitalisaatioon, markkinointiin ja kansainv\u00e4liseen n\u00e4kyvyyteen, koulutusvientiin ja opiskelijoiden rekrytointiin. Vaikka MOOC-rakennuspalikoiden lista voi vaikuttaa mittavalta, tiedet\u00e4\u00e4n silti, ett\u00e4 hyv\u00e4 MOOC voi synty\u00e4 kohtuullisen pienill\u00e4kin resursseilla, jos tekij\u00e4n\u00e4 on omasta aiheesta innostunut kehitt\u00e4j\u00e4, joka omaa hieman mielikuvitusta ja uteliaisuutta sek\u00e4 ison s\u00e4kin ennakkoluulottomuutta. Kun p\u00e4\u00e4lle laitetaan viel\u00e4 ripaus rohkeutta kysy\u00e4 tarvittaessa apua, on MOOC valmis syntym\u00e4\u00e4n jopa verrattain pienin ponnistuksin. Asiansa aidosti osaava substanssiasiantuntija pystyy tarjoamaan haasteellisenkin tutkimustiedon ja teorian siten, ett\u00e4 oppijalla taustasta riippumatta on mahdollisuus kiinnostua aiheesta ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 on kyse, ja kokea oppimisen iloa. L\u00e4hde siis rohkeasti luomaan omaa MOOC-polkuasi!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Ahonen, M. 2015. MOOC \u2013 Uusi tie yliopistoon vai uhka koko koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4lle? YLEn<\/p>\n

Uutiset. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7689994<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

Hiidenmaa, P. 2013. Jos vastaus on Mooc, mik\u00e4 on kysymys? Helsingin yliopiston koulutus- ja kehitt\u00e4miskeskus Palmenia. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/www.suomentietokirjailijat.fi\/media\/lomakkeet_julkaisut_tietokirjallisuuden-lajit\/jos_vastaus_on_mooc_hiidenmaa-pirjo.pdf<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

J\u00e4nis, K. 2011. Opettajien tekij\u00e4noikeuksist\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n edelleen v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4. Printtilehti Virke 4\/2021, s. 9.<\/p>\n

Kiseleff, H. 2014. Oletko aina halunnut opiskella Harvardin tai Yalen huippuyliopistoissa?<\/p>\n

Nyt se on mahdollista. YLEn Uutiset. Luettavissa verkko-osoitteessa: \u200b\u200bhttps:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7638801<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

LaY 2021. Johdatus palvelumuotoiluun MOOC -verkkokurssi saavutti enn\u00e4tyssuosion. Lapin Yliopiston Uutiset. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/www.ulapland.fi\/news\/Johdatus-palvelumuotoiluun-MOOC–verkkokurssi-saavutti-ennatyssuosion\/38013\/913bbe18-d73b-4ee0-ac14-6df401979028<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

OAJ 2021. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4oppaan Opettajan tekij\u00e4noikeudet. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/www.oaj.fi\/tyoelamaopas\/opettajan-tekijanoikeudet\/<\/a> (luettu 3.1.2022)<\/p>\n

Rautio, M. 2019. Uusia reittej\u00e4 avataan yliopistoihin: Ilmainen verkkokurssi korvaa p\u00e4\u00e4sykokeen Tampereella, Helsingiss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 laajenee ja It\u00e4-Suomi tarjoaa verkossa maksuttomia oikisopintoja. YLEn Uutiset. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10985042<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

STT 2019. Suomi antaa sittenkin EU-puheenjohtajakauden p\u00e4\u00e4tteeksi lahjan \u2013 Kaikille<\/p>\n

EU-kansalaisille avoin teko\u00e4lykurssi. YLEn Uutiset. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11111014<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

Timonen, M. 2019. Tekij\u00e4noikeudet opetuksessa -seminaari. Digiloikka-hanke. Diat. Luettavissa verkko-osoitteessa: https:\/\/blogs.helsinki.fi\/digiloikka\/tekijanoikeuden-opetuksessa-seminaari\/<\/a> (luettu 15.12.2021)<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: MOOC-verkkokurssit, verkko-opetus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

MOOC on kirjainlyhenne, joka tulee sanoista Massive Open Online Course, eli kyseess\u00e4 on ilmainen ja kaikille avoin verkkopohjainen opintojakso, joka tavoittelee suuria oppijamassoja. Korkeakouluoppimisen ekosysteemiss\u00e4 MOOC-opintojaksot tulevat olemaan yleinen opiskelumuoto, ja siksi suomalaisten korkeakoulujen on aika ottaa ne haltuun.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3356,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684193,110187],"tags":[94,115193,110207],"class_list":["post-3437","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2022","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-verkko-opiskelu","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/01\/Hartikainen-Partanen-teema-artikkeli-Lumen-1-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Tr","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3437"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3439,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3437\/revisions\/3439"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3356"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}