{"id":3498,"date":"2022-04-28T06:00:00","date_gmt":"2022-04-28T03:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3498"},"modified":"2023-12-15T08:18:04","modified_gmt":"2023-12-15T06:18:04","slug":"kumppanuuden-monet-ulottuvuudet-esimerkkina-toimeksianto-opinnaytetyo-kemijarvelta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/04\/28\/kumppanuuden-monet-ulottuvuudet-esimerkkina-toimeksianto-opinnaytetyo-kemijarvelta\/","title":{"rendered":"Kumppanuuden monet ulottuvuudet \u2013 esimerkkin\u00e4 toimeksianto-opinn\u00e4ytety\u00f6 Kemij\u00e4rvelt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hanna Hermunen, <\/em>sosionomi (ylempi AMK), ty\u00f6llisyyskoordinaattori, Posion kunta<\/p>\n\n\n\n

Marjukka Rasa, <\/em>YTT, yliopettaja, Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki, <\/em>YTT, yliopettaja, Osallisuus ja toimintakyky -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: neuropsykiatria (nepsy), tapaustutkimus, varhaiskasvatuspalvelu<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Kuvaamme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoon liittyv\u00e4n, kehitt\u00e4mishankkeena toteutetun opinn\u00e4ytety\u00f6n tekoprosessia ns. toimeksianto-opinn\u00e4ytety\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hanna Hermusen opinn\u00e4ytety\u00f6 \u201dEi j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottamaan diagnoosia, vaan tehd\u00e4\u00e4n nyt jo!\u201d Kemij\u00e4rven kaupungin varhaiskasvatuksen ty\u00f6skentelyn tutkiminen neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4 omaavien lasten kohdalla <\/em>(Hermunen 2021a) on oivallinen esimerkki monitasoisesta ja moniulotteisesta kumppanuusperusteisesta opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4, jossa toteutuu tutkimusavusteinen kehitt\u00e4minen monitoimijaisessa kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n

Sote-uudistuksen ja monituottajuuteen perustuvan welfare mix hyvinvointipalveluiden tuottamismallin yleistyess\u00e4 suuruuden ekonomiaa korostavassa toimintakontekstissa sosiaalialan tutkimusavusteisen kehitt\u00e4mistoiminnan sek\u00e4 monitoimijaisen ja moniammatillisen yhteisty\u00f6n ja yhteiskehitt\u00e4misen ytimen muodostavat sosiaalialan ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot sek\u00e4 tutkimus- ja ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot verkostokvalifikaatioiden lis\u00e4ksi. Sosiaalialan vankka ja riitt\u00e4v\u00e4n laaja substanssiosaaminen korostuvat sote-uudistuksessa, jossa valmisteluvaiheessa erikoissairaanhoitoon liittyv\u00e4 diskurssi on ollut valtadiskurssi sosiaalipalveludiskurssin ollessa marginaalissa (Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016; Viinam\u00e4ki & Saari 2018).<\/p>\n\n\n\n

Tapaustutkimuksellisuus metodologisena l\u00e4hestymistapana soveltuu ylempien ammattikorkeakoulututkintojen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isin\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeina toteutettavien opinn\u00e4ytet\u00f6iden l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuvata opinn\u00e4ytety\u00f6n keskeisten kehitt\u00e4mis- ja tutkimustulosten laajemman sovellettavuuden kannalta riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella yhteiskunnallinen ja paikallinen toiminta- ja kehitt\u00e4miskonteksti hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden ja niit\u00e4 tuottavien tahojen n\u00e4k\u00f6kulmista ilmi\u00f6perustaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6katsauksen lis\u00e4ksi. Tilastodata kuvaa yleiskehityst\u00e4, mutta kehitt\u00e4miskohteena olevan ilmi\u00f6n tarkemman analyysin toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 kulloisenkin hankkeen toimijoiden kokemus- ja n\u00e4kemystiedon hankkimisen kehitt\u00e4mis- ja tutkimusasetelmaan sopivin aineistonkeruumenetelmin (esim. Punch 2005<\/a>; Eriksson & Koistinen 2014; Harrison ym. 2017). Hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 asiakkailla on henkil\u00f6kohtaista kokemustietoa ja hyvinvointipalveluja tuottavilla toimijoilla on puolestaan ty\u00f6kokemuspohjaista useimmiten monivuotiseen kokemus- ja n\u00e4kemystietoon perustuvaa tietoa kulloisestakin kehitt\u00e4miskohteesta. (Draper 1988; Saari ym. 2014; Suikkanen ym. 2015; Helameri ym. 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Artikkeli perustuu Hanna Hermusen<\/em> opinn\u00e4ytety\u00f6n keskeisimpien tulosten esittelyyn opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjaajina toimineiden yliopettajien vastatessa tapaustutkimuksellisen opinn\u00e4ytety\u00f6n linkitt\u00e4misest\u00e4 laajempaan teoreettis\u2212metodologiseen sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen kontekstiin (Satka ym. 2016). Hannan lupautuminen artikkelin yhdeksi kirjoittajaksi on konkreettinen esimerkki ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen aikaisen ja sen j\u00e4lkeisen yhteisty\u00f6kumppanuuden mahdollisuuksista. Hanna kirjoitti ja antoi luvan julkaista sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoon johtavassa Sosiaalialan osaamisen johtaminen -koulutuksessa Tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja palvelujen tuottamisen etiikka sosiaalialalla<\/em> -opintokokonaisuuden (5 op) artikkeliopintoteht\u00e4v\u00e4n Kahdeksan ekskursiota sosiaalialan eettisiin kysymyksiin<\/em> -artikkelijulkaisuun (Hermunen 2021b). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitelt\u00e4v\u00e4t kuviot ja taulukot on toimitettu Hannan opinn\u00e4ytety\u00f6n kuvioista ja taulukoista.<\/p>\n\n\n\n

Toimeksianto-opinn\u00e4ytety\u00f6 Kemij\u00e4rven varhaiskasvatuspalveluille<\/h2>\n\n\n\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mistoiminnallisen ja tutkimuksellisen ulottuvuuden, jolloin opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4 voidaan kuvata tutkimukselliseksi kehitt\u00e4mishankkeeksi (M\u00e4kimurto-Koivumaa & Koikkalainen 2019, 11). T\u00e4llaista opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 oleellista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 erilaiset yhteiskunnalliset n\u00e4k\u00f6kulmat suhteessa opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n eli kuinka erilaisia kerroksia opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n nivoutuu sek\u00e4 mill\u00e4 tasoilla ne vaikuttavat toinen toisiinsa aina ylemm\u00e4lt\u00e4 tasolta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolle asti. Kuviossa 1. on kuvattu varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista n\u00e4k\u00f6kulmaa eri tasoilla, jotka ovat keskin\u00e4isess\u00e4 vuorovaikutuksessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
  • Kuvio 1. Varhaiskasvatus ja yhteiskunnallinen n\u00e4k\u00f6kulma opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Seuraavaksi esitell\u00e4\u00e4n Kuviota 1. sektoreittain. Ensimm\u00e4isen\u00e4 voidaan tarkastella Lait ja asetukset sek\u00e4 sopimukset<\/em> -sektoria. T\u00e4m\u00e4 sektori tarkoittaa muun muassa lapsen oikeuksien sopimusta, varhaiskasvatuslakia sek\u00e4 varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, jotka muodostavat opinn\u00e4ytety\u00f6n keskeisen toimintakehyksen. Kun t\u00e4lt\u00e4 sektorilta siirryt\u00e4\u00e4n Yhteiskunnallisen toiminnan<\/em> sektoriin, tulee ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa ohjaavat toiminnan peruspilarit, joita ovat lapsi- ja perhepolitiikkaa sek\u00e4 lapsistrategia ja LAPE-muutosohjelma. Kun yhteiskunnallista toimintaa ohjaavat raamit ovat tiedossa, on luonteva siirty\u00e4 tarkastelemaan n\u00e4iden vaikutusta Kuntatason toiminta –<\/em>sektoriin. Siell\u00e4 kuntatasoa on kuvattu kunnan palveluiden j\u00e4rjest\u00e4misen vastuulla, Kemij\u00e4rven kaupungin omaa hyvinvointisuunnitelmaa sek\u00e4 kuntastrategiaa. N\u00e4iss\u00e4 edell\u00e4 mainituissa kuntatason toiminnoissa ohjaavina periaatteina ovat aiemmin ensimm\u00e4isen sektorin lait ja asetukset sek\u00e4 yhteiskunnalliset toimintatavat, jotka v\u00e4littyv\u00e4t Kemij\u00e4rven omaan kuntastrategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan. Kun kuntatason toiminta on tarkasteltu, on luonteva siirty\u00e4 palveluiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tasolle Lapsi ja h\u00e4nen perheens\u00e4<\/em> -sektoriin. Siell\u00e4 lapsi h\u00e4nen perheens\u00e4 ovat palveluiden tarvitsijoita ja k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, toisaalta lapsi on my\u00f6s osaltaan toiminnan kohteena, mutta kaikki toimenpiteet mahdollistavat lapsen ja h\u00e4nen perheen osallisuuden palveluissa. Mik\u00e4\u00e4n sektori yksist\u00e4\u00e4n ei toimi, vaan jokainen sektori tarvitsee toinen toistaan, jotta syntyy luonteva kokonaisuus, jonka tavoitteet ohjaavat toimintaa mahdollistaen osallisuuden jokaiselle.<\/p>\n\n\n\n

    Opinn\u00e4ytety\u00f6n laatiminen Kemij\u00e4rven kaupungille edellytti sek\u00e4 toiminnan rakenteen tunnistamista ja ett\u00e4 sen tunnistamista, mink\u00e4laisia toimialasektorit ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 nepsy-ty\u00f6skentely vaatii. (Kuvio 2.)<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n\n\n\n
    • Kuvio 2. Kemij\u00e4rven kaupungin organisaatiorakenne (L\u00e4hde: Kemij\u00e4rven kaupunki 2021).<\/li><\/ul>\n\n\n\n

      Kemij\u00e4rven kaupungin organisaatiorakenteessa hyvinvointipalveluiden alle sijoittuvat sek\u00e4 varhaiskasvatuksen palvelut ett\u00e4 erilaiset terveydenhuollon palvelut. Hyvinvointipalvelut toimivat hyvinvointilautakunnan alaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden sijoittuessa hyvinvointipalveluiden alle. Samaan palvelukokonaisuuteen kuuluvat my\u00f6s perhepalvelut sek\u00e4 sairauksien ehk\u00e4isy ja hoitopalvelut. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voitaisiin olettaa, ett\u00e4 ty\u00f6skentelyn tapahtuessa samassa palvelukokonaisuudessa, olisi ty\u00f6skentely sujuvaa ja saumatonta. Kuitenkin palveluiden tuottajien haastatteluissa tuli esille, ettei heill\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa toistensa toimialueista ja toimialueiden tapahtumista.<\/p>\n\n\n\n

      Opinn\u00e4ytety\u00f6n toteutus p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/h2>\n\n\n\n

      Opinn\u00e4ytety\u00f6 toteutettiin toimeksiantona Kemij\u00e4rven kaupungin varhaiskasvatuspalveluille. Yhteisty\u00f6 aloitettiin ensin kartoittamalla heid\u00e4n tarpeitaan ja tavattiin yhteisty\u00f6palaverin merkeiss\u00e4, jossa ilmeni selke\u00e4 tarve saada tietoa neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4 omaavien lasten arjesta varhaiskasvatuksessa. Yhteisty\u00f6st\u00e4 sovittiin siten, ett\u00e4 varhaiskasvatusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 yhdess\u00e4 varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa valitsevat haastateltavat ryhm\u00e4t. Haastatteluajat sovittiin siten, ett\u00e4 ryhm\u00e4t saivat etuk\u00e4teen tiedotteen, jossa kerrottiin tulevan haastattelun sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja saivat teht\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s mietti\u00e4 etuk\u00e4teen heid\u00e4n ryhm\u00e4ns\u00e4 hoidossa olevan tai olleen lapsen, jolla on tai on ollut neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4, joka toimii case-tapauksena haastattelussa. Haastattelun aikana sovittiin, ett\u00e4 lapsesta puhutaan ainoastaan sukunimell\u00e4, jonka ryhm\u00e4 oli saanut etuk\u00e4teen mietti\u00e4. Tarkoituksenmukaista oli puhua pelk\u00e4ll\u00e4 sukunimell\u00e4, esimerkiksi perhe ja lapsi J\u00e4rvinen<\/em>, jotta taataan lapsen ja perheen anonymiteetti.<\/p>\n\n\n\n

      Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluina, jonka teemat rakentuivat opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteiden ja teorian ymp\u00e4rille. Teemahaastattelun runko rakennettiin eri teemoihin eri ryhmille, jonka sis\u00e4lle on tehty avaavat kysymykset jokaisesta osa-alueesta. N\u00e4in tehden tavoitteena oli saada aineistoa haastatteluista jokaiseen osa-alueeseen. (Taulukko 1.)<\/p>\n\n\n\n

      • Taulukko 1. Teemahaastattelun kokoomataulukko.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
        Nepsy<\/strong><\/td>Yleiset<\/strong><\/td>Prosessin kuvaus<\/strong><\/td>Ty\u00f6n ja nykytilan arviointi<\/strong><\/td>Osallisuuden toteu-tuminen ja kehitt\u00e4minen<\/strong><\/td><\/tr>
        Lapsi<\/strong><\/td>Nepsy-kysymykset, mit\u00e4 menetelmi\u00e4 ja keinoja arjessa?<\/td>\u201dCase\u201d, miten lapsi etenee vakassa?<\/td>Toiminnan vaikuttavuuden arviointi?<\/td>Lapsen osallisuuden toteutuminen?<\/td><\/tr>
        Perhe<\/strong><\/td>Mink\u00e4laista yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n? Miten?<\/td>Miten yhteisty\u00f6 case-tapauksessa?<\/td>Perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n arviointi?<\/td>Perheen osallisuu-den toteutuminen?<\/td><\/tr>
        Henkil\u00f6st\u00f6<\/strong><\/td>Ammatillinen nepsy osaaminen? Mik\u00e4 tilanne nyt? Mist\u00e4 tukea?<\/td>Miten ty\u00f6skentely ja vastuu jakaantuu ca-se-tapauksessa?<\/td>Toiminnan suunnittelu ja arviointi?<\/td>Kehitt\u00e4misentarpeet ty\u00f6skentelyss\u00e4?<\/td><\/tr>
        Verkostot<\/strong><\/td>Kenen kanssa yh-teisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n? Miten?<\/td>Miten yhteisty\u00f6 etenee case-tapauksessa?<\/td>Mink\u00e4laisia ongelmia tai haasteita verkostoty\u00f6 asettaa?<\/td>Kehitt\u00e4misentarpeet?<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

        Haastatteluissa keskustelua nousi laajemminkin, ja vastauksia tuli muihinkin teemoihin saman keskustelun aikana. Aihe koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi, sill\u00e4 keskustelua aina teeman ymp\u00e4rille syntyi laajemminkin ja kaikkien ryhm\u00e4l\u00e4isten \u00e4\u00e4net tulivat monipuolisesti kuuluviin.<\/p>\n\n\n\n

        Ty\u00f6skentelyss\u00e4 k\u00e4ytiin paljon my\u00f6s case-tapauksen ymp\u00e4rill\u00e4 keskustelua. Case-tapausten osalta ty\u00f6skentely eteni siten, ett\u00e4 ty\u00f6skentely aloitettiin lapsen el\u00e4m\u00e4njana-ty\u00f6skentelyn\u00e4 aloittaen lapsen varhaiskasvatuksen aloituksesta. T\u00e4st\u00e4 haastattelija piirsi aikajanaa, johon merkittiin eri tapahtumien kulkuja eri ik\u00e4vaiheisiin. N\u00e4iden el\u00e4m\u00e4njana-ty\u00f6skentelyjen pohjalta saatiin haastateltavilta ryhmilt\u00e4 hyvin erilaiset case-tapaukset. Case-tapausten ty\u00f6st\u00e4misen pohjalta oli mahdollista rakentaa Kemij\u00e4rven kaupungille palveluprosessikuvaus ideaalitilanteesta lapsella, jolla on neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4. Kuviossa 3. on kuvattu t\u00e4m\u00e4 ideaalitilanne palveluprosessista Kemij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

        \"\"<\/figure>\n\n\n\n
        •    Kuvio 3. Lapsen, jolla neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4, palveluprosessin kuvaus Kemi-j\u00e4rven varhaiskasvatuksessa.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

          Kuvion 3. tyyppisess\u00e4 palveluprosessimallissa yhteisty\u00f6t\u00e4 tapahtuu useiden eri tahojen kanssa ja yhteisty\u00f6 on sujuvaa ja toimialojen yli tapahtuvaa. Kun Kuviossa 2. n\u00e4ytt\u00e4ytyi organisaatiorakenne, jossa varhaiskasvatus ja perhepalvelut kuuluvat hyvinvointipalveluiden alle, on Kuvion 3. palveluprosessikuvauksessa haettu sujuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tiedonvaihtoa eri tahojen kesken. Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 toiminta on kohdistunut lapsen neuropsykiatristen erityispiirteiden selvittelyyn, on palveluprosessissa huomioitu my\u00f6s huoltajien voimavarat sek\u00e4 heid\u00e4n tukensa tarve neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4 omaavan lapsen kanssa huoltajana toimimisessa. T\u00e4ss\u00e4 voidaan huomioida koko perhe, ei vain osaa perheest\u00e4. Samaten palveluprosessia tarkasteltaessa, voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toimintaa ohjaavia eri tasoja, joita kuvattu Kuviossa 1. Kaikki perustuu aina johonkin, eik\u00e4 yksist\u00e4\u00e4n vain yksi osa-alue tai -sektori riit\u00e4, vaan tarvitaan kokonaisuuksien hahmottamista ja hallintaa. On helpompi toimia kokonaisvaltaisemmin, kun ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n toiminnan taustalla olevat ja tapahtuvat toiminnot eri sektoreilla. <\/p>\n\n\n\n

          Case-tapausty\u00f6skentely oli eritt\u00e4in antoisa opinn\u00e4ytety\u00f6n menetelm\u00e4, jolla saatiin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kokemusper\u00e4ist\u00e4 tietoa toiminnan nykytilasta. Case-tapauksesta voitiin havaita kohdat, joissa on onnistuttu sek\u00e4 mik\u00e4 toiminnassa oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi ty\u00f6skentelyn pohjalta pystyttiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n toiminnan heikkouksia, jotka eiv\u00e4t toimineet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Koska k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t case-tapaukset olivat todellisia, oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lapsen ja perheiden anonymiteetin kannalta suojata heit\u00e4 siten, ett\u00e4 luodaan fiktiivinen kuvaus ideaalista palveluprosessista sen sijaan, ett\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin tosiel\u00e4m\u00e4n esimerkkej\u00e4, koska niiden tunnistettavuus voisi vaarantaa lapsen ja perheen anonymiteetin.<\/p>\n\n\n\n

          Opinn\u00e4ytety\u00f6n tulokset kehitt\u00e4missuosituksineen<\/h2>\n\n\n\n

          Teemahaastatteluty\u00f6skentelyn my\u00f6t\u00e4 Kemij\u00e4rven kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden toiminnasta voitiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 eri osa-alueiden toiminnoista sek\u00e4 vahvuuksia ett\u00e4 kehitett\u00e4vi\u00e4 osa-alueita, joiden perusteella eri osa-alueet saivat kehitt\u00e4missuosituksia. Kehitt\u00e4missuositukset annettiin ty\u00f6ryhm\u00e4lle samalla, kun ty\u00f6n tulokset esiteltiin. Ty\u00f6skentely mahdollisti my\u00f6s sen, ett\u00e4 jokaisesta osa-alueesta oli mahdollista laatia sovellettu SWOT-analyysi, jossa tarkasteltiin toiminnan vahvuuksia, heikkouksia, yhteisty\u00f6n mahdollisuuksia ja yhteisty\u00f6n haasteita. Seuraavaksi kuvataan jokaisesta osa-alueesta sovellettu SWOT-analyysi. Taulukossa 2. on kuvattu perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 sovellettu SWOT-analyysi.<\/p>\n\n\n\n

          • Taulukko 2. Perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 sovellettu SWOT-analyysi.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
            \"\"<\/figure>\n\n\n\n

            Perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n vahvuuksiksi koettiin avoin vuoropuhelu arjen toimivuudesta sek\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4iset kohtaamiset koettiin eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ksi. Toisaalta heikkouksia oli huoltajien osallistuminen tai sitoutuminen lasta koskeviin asioihin sek\u00e4 huolen ty\u00f6st\u00e4minen ja puheeksioton haasteet. Toisaalta siin\u00e4, miss\u00e4 osa koki avoimen vuoropuhelun perheen kanssa helpoksi ja sujuvaksi, toisaalta koettiin my\u00f6s huolen ty\u00f6st\u00e4minen ja puheeksiotto haastavana. Mahdollisuuksia perheen kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 koettiin, ett\u00e4 aktiivinen ty\u00f6skentely helpottaa yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteisty\u00f6 \u201crullaa\u201d eteenp\u00e4in. Haasteena kuitenkin koettiin eri\u00e4v\u00e4t n\u00e4kemykset lapsen tilanteesta ja huoltajien sitoutuminen lapsen asioihin. Taulukossa 3. on kuvattu verkostojen kanssa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 sovellettu SWOT-analyysi.<\/p>\n\n\n\n

            • Taulukko 3. Verkostojen kanssa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 sovellettu SWOT-analyysi.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
              \"\"<\/figure>\n\n\n\n

              Verkostojen kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n osalta ilmeni, ettei varsinaista verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 ollut, mutta kuitenkin haastateltavat nostivat merkitt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi yhteisty\u00f6kumppaniksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi, sen lis\u00e4ksi h\u00e4neen koettiin olevan helppo ottaa yhteytt\u00e4 my\u00f6s matalalla kynnyksell\u00e4. Haasteeksi verkostojen kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4, joka ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa koskenut varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, koettiin tiedonpuute sek\u00e4 tiedonkulku. My\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 ja avoimuutta verkostojen kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n osalta toivottiin kaikissa ryhmiss\u00e4. Taulukossa 4. on kuvattu henkil\u00f6st\u00f6n ammatillisesta osaamisesta sovellettu SWOT-analyysi.<\/p>\n\n\n\n

              • Taulukko 4. sovellettu SWOT-analyysi.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
                \"\"<\/figure>\n\n\n\n

                Henkil\u00f6st\u00f6n ammatillisessa osaamisessa oli mielenkiintoista, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 toisaalta koettiin, ett\u00e4 ammatillista osaamista on vastata lasten neuropsykiatrisiin tarpeisiin, niin toisaalta koettiin, ettei osaamista ole riitt\u00e4v\u00e4sti. Kuitenkin yleisesti ottaen haasteena koettiin ty\u00f6ss\u00e4jaksaminen, ty\u00f6 koetaan raskaana ja enemm\u00e4n tukea tarvitsevan lapsen kanssa ty\u00f6skentely vie aikaa ja huomiota muilta lapsilta. My\u00f6s keinot puuttua erilaisissa hankalissa tilanteissa oli haasteena, toisaalta henkil\u00f6st\u00f6 koki avun pyyt\u00e4misen vahvuudeksi.<\/p>\n\n\n\n

                Kehitt\u00e4missuositukset annettiin n\u00e4iden pohjalta. Kehitt\u00e4missuositukset k\u00e4ytiin ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa keskusteltiin kehitt\u00e4missuositusten toimivuudesta ja k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4. Osa kehitt\u00e4missuosituksista l\u00e4hti ty\u00f6ryhm\u00e4lle ty\u00f6st\u00f6\u00f6n sellaisenaan, osa soveltaen ja osa kehitt\u00e4missuosituksista j\u00e4tettiin pois. Kemij\u00e4rven kaupungin varhaiskasvatushenkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4, joka koostui varhaiskasvatusp\u00e4\u00e4llik\u00f6st\u00e4, varhaiskasvatuksen erityisopettajasta sek\u00e4 varhaiskasvatuksen yksik\u00f6iden johtajista, olivat kehitt\u00e4mis- ja suositusmy\u00f6nteisi\u00e4 tiedostaen niiden k\u00e4ytt\u00f6arvon. My\u00f6s keskustelu suositusten osalta oli rikasta, sill\u00e4 kehitt\u00e4missuosituksia arvioitiin niiden tarkoituksenmukaisuuden ja palvelevan tarkoituksen kautta. <\/p>\n\n\n\n

                Loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n

                Opinn\u00e4ytety\u00f6n tulokset osoittavat kumppanuuksien vaativan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n rakenteiden, normien sek\u00e4 ammattilaisten vuoropuhelun yhteensopivuutta. Kumppanuudet eiv\u00e4t rakennu ja toteudu sattumanvaraisesti, vaan niiden taustalla on normeihin, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja ammattilaisten toimintaan kytkeytyvi\u00e4 yhteiskunnallisia reunaehtoja sek\u00e4 niiden varaan rakentuvia ammatillisen toiminnan koodistoja. Ammatillisessa toiminnassa n\u00e4m\u00e4 yhteiskunnalliset reunaehdot ja ammatillisen toiminnan koodistot ovat l\u00e4sn\u00e4 niiss\u00e4 arkip\u00e4iv\u00e4n tilanteissa, joissa ammattilainen toimii yhdess\u00e4 kumppanien, toisten ammattilaisten sek\u00e4 lapsen ja h\u00e4nen vanhempiensa kanssa.<\/p>\n\n\n\n

                Ammattilaisten toiminta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja sen mahdollisuudet ovat kaikissa asiakastapauksissa samankaltaisin reunaehdoin varusteltuja. T\u00e4m\u00e4 tuo kumppanuuksiin ja niiden toimintaan ennakoitavuutta sek\u00e4 ammattieettisyytt\u00e4. Se my\u00f6s varmentaa yksitt\u00e4isess\u00e4 tapauksessa lapsen oikeuksien, oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen. Kumppanuuden rakentuminen tapahtuu ajantasaisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja kehittyv\u00e4n palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehyksiss\u00e4 (Rasa & Vuolukka 2019). N\u00e4m\u00e4 kaikki ulottuvuudet luovat hyv\u00e4n pohjan lasten parhaaksi toimimiselle ja ammattilaisten v\u00e4lisen kumppanuuden kehitt\u00e4miselle. Rimpel\u00e4 (2022, 83) n\u00e4kee suomalaisen lapsiperheiden palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misen osin ep\u00e4onnistuneen sen keskitytty\u00e4 valtakunnallisiin ohjelmiin paikallisen kehitt\u00e4misty\u00f6n sijaan.<\/p>\n\n\n\n

                Hanna Hermusen opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 onkin oivallisesti otettu vastaan paikallisen kehitt\u00e4misty\u00f6n haaste ja sen mahdollisuuden. Opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4ll\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 on vahvistettu paikallisia kumppanuuksia ja tuotu esille heid\u00e4n toimintansa yhdyspintoja. Kehitt\u00e4misty\u00f6n luottamuksellisessa ja kunnioittavassa ilmapiiriss\u00e4, kumppanit pystyv\u00e4t yhdess\u00e4 tunnistamaan asiakasprosesseissa ja heid\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 toiminnassaan olevia onnistumisia sek\u00e4 kehitt\u00e4misen kohteita. Kumppanuus onkin enemm\u00e4n kuin yhteisty\u00f6t\u00e4. Kumppanuudessa kyse on selke\u00e4sti rajatumman joukon yhteisesti koordinoidusta toiminnasta yhteisen strategisen haasteen ratkaisemiseksi. (Maijanen & Haikara 2014, 15.) Kumppanuuteen perustuvassa kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 keskeist\u00e4 on tiedon kokoaminen yhteen ja oikeiden toimintamallien l\u00f6yt\u00e4minen asiakkaan parhaaksi. T\u00e4t\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s jaetuksi yhteis\u00f6lliseksi asiantuntijuudesta, jossa eri osapuolet toimivat vuoropuhelussa kesken\u00e4\u00e4n. (Rautio 2014, 193; Kuvio 4.)<\/p>\n\n\n\n

                \"\"<\/figure>\n\n\n\n
                • Kuvio 4. Toiminnan vaikuttavuuden keh\u00e4 Kemij\u00e4rvell\u00e4.<\/li><\/ul>\n\n\n\n

                  Moniammatillisen toiminnan vahvistuminen on mahdollista jatkuvasti muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Se vaatii pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4, suunnitelmallista ja hyvin organisoitua kehitt\u00e4mist\u00e4 ja kuhunkin toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sidoksissa olevaa koulutusta. (Nieminen, Vierula, Paavilainen & P\u00f6s\u00f6 2020, 249.) Kumppaneiden kehitt\u00e4misen kohteiden ty\u00f6st\u00e4minen ja jo onnistuneen toiminnan n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen ja vahvistaminen varmistavat lapselle ja h\u00e4nen perheelleen parhaat toimintamahdollisuudet.<\/p>\n\n\n\n

                  Kirjallisuus<\/h2>\n\n\n\n

                  Draper, S. W. 1988. What\u2019s going on in everyday explanation? Teoksessa Antaki, C. (toim.) Analysing everyday explanation. A Casebook of Methods. Sage. Newbury Park, 15\u201331.<\/p>\n\n\n\n

                  Eriksson, P. & Koistinen, K. 2014. Monenlainen tapaustutkimus. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksi\u00e4 11. Viitattu 27.3.2022 http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/153032<\/p>\n\n\n\n

                  Harrison, H., Birks, M., Franklin, R. & Mills, J. 2017. Case Study Research: Foundations and Methodological Orientations [34 paragraphs]. Forum Qualitative Sozialforschung \/Forum: Qualitative Social Research, 18(1), Art. 19. Viitattu 27.3.2022 http:\/\/nbn-resolving.de\/urn:nbn:de:0114-fqs1701195<\/p>\n\n\n\n

                  Helameri, E., Iivari, P., Raasakka, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2021. Lapin arjen turvallisuuden tiekartan tausta-aineistot ja analyysit. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 23\/2021, https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=ec60a172-29ca-4758-bdb4-58b5e39588b2<\/p>\n\n\n\n

                  Hermunen, H. 2021a. \u201dEi j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottamaan diagnoosia, vaan tehd\u00e4\u00e4n nyt jo!\u201d Kemij\u00e4rven kaupungin varhaiskasvatuksen ty\u00f6skentelyn tutkiminen neuropsykiatrisia erityispiirteit\u00e4 omaavien lasten kohdalla. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6. Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2022 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2021121526051<\/p>\n\n\n\n

                  Hermunen, H. 2021b. Lastensuojelun sijaishuollon laatu \u2013 onko rahalla v\u00e4li\u00e4? Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2021. Kahdeksan ekskursiota sosiaalialan eettisiin kysymyksiin. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 25\/2021. Viitattu 24.3.2022 https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=83d667c7-dab7-4700-9c3d-fccbe28734ff, 27\u201339.<\/p>\n\n\n\n

                  Kemij\u00e4rven kaupungin organisaatiorakenne. Kemij\u00e4rven kaupunki 2021. Viitattu 23.3.2022 https:\/\/www.kemijarvi.fi\/cache\/1e862fa7643d2cc62fa11e89bcf1d3d036734823482\/kemijarven_kaupungin_organisaatiorakenne.pdf<\/p>\n\n\n\n

                  Maijanen, H. & Haikara, P. 2014. Kumppanuusk\u00e4sikirja. N\u00e4k\u00f6kulmia monitoimijaisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Kaakkois \u2013 Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisuja A. 8:2014. Viitattu 29.3 2022 http:\/\/www.socom.fi\/wp-content\/uploads\/2015\/06\/kumppanuuskasikirja_nettiversio.pdf<\/p>\n\n\n\n

                  M\u00e4kimurto-Koivumaa, S. & Koikkalainen, M. (toim.) 2019. Opinn\u00e4ytety\u00f6opas. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Sarja C: Oppimateriaalit 2\/2019. Viitattu 24.3.2022 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-309-6<\/p>\n\n\n\n

                  Nieminen, I., Vierula, T., Paavilainen, E. & P\u00f6s\u00f6, T. 2020. Moniammatillinen palvelutarvearviointi muutoksessa ja muuttuvassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4: lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten n\u00e4kemyksi\u00e4. Janus 28 (3). Viitattu 29.3 2022 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/80147\/56226, 237\u2013253.<\/p>\n\n\n\n

                  Punch, K. F. 2005. Introduction to social research. Quantitative and qualitative approaches. Second edition. London: Sage Publications.<\/p>\n\n\n\n

                  Rasa, M. & Vuolukka, K. 2019. Perhesosiaality\u00f6t\u00e4 paikantamassa. Teoksessa Yhteiskunnallisen asemansa ottava sosiaality\u00f6. Pohjola, A., Kemppainen T., Niskala A. & Peronius, N. (toim.) Vastapaino, Tampere, Tallinna Raamatutrukikoda, Tallinna, 257\u2013276.<\/p>\n\n\n\n

                  Rautio, S. 2014. Kumppanuus ja moniammatillinen yhteisty\u00f6 neuvolan perhety\u00f6ss\u00e4. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauslehti. 51, 191\u2013202. Viitattu 29.3 2022 https:\/\/journal.fi\/sla\/article\/view\/48321<\/p>\n\n\n\n

                  Rimpel\u00e4, M. 2022. Omavalvonnasta palvelujen normalisointiin: Uusi strategia lapsiperhepalvelujen kehitt\u00e4miseen? Yhteiskuntapolitiikka 87. Viitattu 29.3 2022 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/143958\/YP2201_Rimpel%c3%a4.pdf?sequence=1&isAllowed=y, 76\u201384.<\/p>\n\n\n\n

                  Saari, E., Viinam\u00e4ki, L. & Antikainen, J. 2014. Miten tuotamme luotettavaa kokemustietoa? Teoksessa Nieminen, A. & Vuorio, E. (toim.) Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus. Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 177. Viitattu 27.3.2022 http:\/\/julkaisut.turkuamk.fi\/isbn9789522164353.pdf, 54\u201371.<\/p>\n\n\n\n

                  Satka, M., Julkunen, I., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. & Muurinen, H. (toim.) 2016. K\u00c4YT\u00c4NT\u00d6TUTKIMUKSEN TAITO. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet. Viitattu 7.4.2022 http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf<\/p>\n\n\n\n

                  Suikkanen, A., Viinam\u00e4ki, L., Selk\u00e4l\u00e4, A. & Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. 2015. Tutkimuksen toteutus. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. (toim.) 2015. 20 vuotta suomalaista n\u00e4ytt\u00f6tutkintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 \u2012 \u201dN\u00e4ytt\u00f6tutkinto on ollut silloin onnistunut valinta, jos ty\u00f6t\u00f6n tai ty\u00f6tt\u00f6myysuhan alainen henkil\u00f6 saa tutkinnon l\u00e4pi ja ty\u00f6llistyy haluamaansa ty\u00f6h\u00f6n\u201d Raportit ja selvitykset 2015:2. Opetushallitus, Viitattu 27.3.2022 http:\/\/www.e-julkaisu.fi\/oph\/nayttotutkintojarjes-telma_20_vuotta\/#pid=4, 107\u2013125.<\/p>\n\n\n\n

                  Viinam\u00e4ki, L. & Saari, E. 2018. Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot. TEEMA-ARTIKKELI. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2018. Viitattu 23.3.2022 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosiaalialan-tki-toimijoiden-kvarttikvalifikaatiot\/<\/p>\n\n\n\n

                  Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016. Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa. AMK-lehti\/UAS Journal \u2013 ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti 2\/2016, Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Viitattu 23.3.2022 https:\/\/uasjournal.fi\/tyoelama\/sosiaalialan-t-osaaminen-sote-uudistuksessa\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                  Hanna Hermunen teki YAMK-opintoihin kuuluvan opinn\u00e4ytety\u00f6n Kemij\u00e4rven kaupungin varhaiskasvatukselle. Opinn\u00e4ytety\u00f6 on oivallinen esimerkki monitasoisesta ja moniulotteisesta kumppanuusperusteisesta opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4, jossa toteutuu tutkimusavusteinen kehitt\u00e4minen monitoimijaisessa kontekstissa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3563,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798224,110187],"tags":[94,48035,3831,8747],"class_list":["post-3498","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2022","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-kumppanuus","tag-oppiminen","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Hermunen-Rasa-Viinamaki-teema-artikkeli-Lumen-2-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Uq","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3498","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3498"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3498\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3652,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3498\/revisions\/3652"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3498"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3498"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3498"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}