<\/p>\n\n\n\n
Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n Anna-Liisa L\u00e4ms\u00e4, KT, verkostop\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Pohjois-Pohjanmaan TYP, Mielenvireys Ry:n puheenjohtaja<\/em><\/p>\n\n\n\n Marjukka Rasa, YTT, yliopettaja, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n Sanna Viinonen, YTM, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n Asiasanat: resilienssi, kumppanuus, hankesuunnittelu<\/p>\n\n\n\n Henki ja el\u00e4m\u00e4 \u2013 luonto toipumisen l\u00e4hteen\u00e4 -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama TL 5:n hanke. Hankkeen tavoitteena on k\u00f6yhyyden torjunta ja syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy. Hankkeen kohderyhm\u00e4n\u00e4 on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevat ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t mielenterveyskuntoutujat. Keskeisen\u00e4 syyn\u00e4 hankkeen kohdentamiseen mielenterveyskuntoutujiin on mielenterveysongelmien yleistyminen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kun mielenterveysh\u00e4iri\u00f6iden osuus sairausp\u00e4iv\u00e4rahoista oli vuonna 2012 16 prosenttia, oli se vuonna 2019 jo 25. Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t olivat vuonna 2012 ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen perusteena 57 prosentissa ja seitsem\u00e4n vuotta my\u00f6hemmin 64 prosentissa tapauksista. Pohjois-Pohjanmaalla kasvu on ollut koko maata suurempaa. Sairausp\u00e4iv\u00e4rahoissa mielenterveyden osuus on kasvanut vuosina 2012\u20132019 Pohjois-Pohjanmaalla 16 prosentista 26 prosenttiin ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeiss\u00e4 58 prosentista 66 prosenttiin. (Kelan tilastotietokanta Kelasto 2022.)<\/p>\n\n\n\n Hankkeen keskeinen tavoite on kehitt\u00e4\u00e4 ja kokeilla luonto- ja taidel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6skentelymenetelmi\u00e4 kuntoutusty\u00f6h\u00f6n yhteisty\u00f6ss\u00e4 luonto- ja maatilayritt\u00e4jien kanssa. Luonto- ja taidel\u00e4ht\u00f6isten menetelmien k\u00e4ytt\u00f6 mielenterveydentukena perustuu n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, t\u00e4m\u00e4nkaltaisten menetelmien hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 mielenhyvinvoinnin edist\u00e4misess\u00e4 (MTKL 2021; my\u00f6s L\u00e4ms\u00e4 2010; L\u00e4ms\u00e4 2012).<\/p>\n\n\n\n Hankkeen p\u00e4\u00e4toteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Mielenvireys ry, ProAgria Oulu ry sek\u00e4 Turkan Ratsurinne Ay sek\u00e4 hankekumppaneita kolmannen ja julkisen sektorin toimijoita Oulun, Kemi-Tornion sek\u00e4 Rovaniemen seutukunnista. K\u00e4sittelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissamme hankkeen kumppanuuden, yhteisty\u00f6n ja toiminnan ulottuvuuksia poikkeustilanteessa. T\u00e4ss\u00e4 teema-artikkelissa kutsumme niit\u00e4 hankeresilienssiksi.<\/p>\n\n\n\n Henki ja el\u00e4m\u00e4 -hanke k\u00e4ynnistyi koronakriisin keskell\u00e4 tammikuussa 2021. COVID-19-pandemialla oli jo sit\u00e4 ennen ollut valtava vaikutus yhteiskuntien sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen & Vataja 2020; Herg\u00fcner 2021, 2). Kev\u00e4\u00e4n 2020 aikana Suomessa ja my\u00f6s useissa muissa maissa oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tiukat rajoitustoimenpiteet pandemian levi\u00e4misen rajoittamiseksi. Kouluja suljettiin ja ihmisten liikkuvuutta rajoitettiin ja taloudellinen ja sosiaalinen el\u00e4m\u00e4 heikkeni. (Blahu\u0161iakov\u00e1, Moko\u0161ov\u00e1 ja \u0160olt\u00e9s 2021, 203\u2013204.) Pandemian haastoi my\u00f6s sosiaalialan ty\u00f6n tekemisen tapoja, olosuhteita, asiakaskohtaamisia ja kumppanuuksia (Karjalainen 2020, 250). Osallisuushankkeissa pandemia n\u00e4ytt\u00e4ytyi alun pelkotilanteen j\u00e4lkeen uusien toimintojen, erityisesti digitaalisuuden, ja erilaisten hybriditoimintojen kehitt\u00e4misen\u00e4 (THL 2021).<\/p>\n\n\n\n Hankkeen k\u00e4ynnistymisvaiheessa poikkeustilaa oli eletty jo l\u00e4hes vuosi. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olivat edelleen valtakunnalliset kokoontumisrajoitukset ja et\u00e4ty\u00f6suositukset sek\u00e4 kehotus v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sosiaalisia kontakteja. Tieto viruksesta oli tarkentunut yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi, johon ei ollut viel\u00e4 sopivaa roketetta ja t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kityst\u00e4. Kolmannella sektorilla poikkeustila n\u00e4ytt\u00e4ytyi ensin monien toimintojen keskeytymisen\u00e4 ja rokotusten alettua yh\u00e4 useammin uusien toimintamuotojen etsimisen\u00e4 ja kehitt\u00e4misen\u00e4. Koko hankkeen toiminnan ajan korona on ollut kumppaninamme, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt ja rajoittanut toimintaamme, v\u00e4lill\u00e4 arvaamattomastikin.<\/p>\n\n\n\n Resilienssin k\u00e4site kuvaa yhteis\u00f6jen kyky\u00e4 sopeutua h\u00e4iri\u00f6ihin. Resilienssin etymologia on latinankielinen sana “resilire”, “palata tai vet\u00e4yty\u00e4” tai palata normaalitilaan. Termi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ekologiassa, psykologiassa sek\u00e4 yhteiskuntatieteess\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyen. Yhdistyneiden kansakuntien kansainv\u00e4linen katastrofien v\u00e4hent\u00e4misstrategia on m\u00e4\u00e4ritellyt resilienssin olevan haavoittuvan j\u00e4rjestelm\u00e4n, yhteis\u00f6n tai yhteiskunnan kyky vastustaa, omaksua, mukautua ja toipua uhasta oikea-aikaisesti ja tehokkaasti, mukaan lukien yll\u00e4pito ja ennallistaminen (UNISDR 2021).<\/p>\n\n\n\n Resilienssi voidaan n\u00e4hd\u00e4 yksil\u00f6n kykyn\u00e4 sopeutua stressaaviin el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin ja – tilanteisiin (Norris 2010, 8), mutta sit\u00e4 siis voidaan tarkastella my\u00f6s yhteis\u00f6n ominaisuutena, yhteis\u00f6resilienssin\u00e4. Yksil\u00f6- ja yhteis\u00f6resilienssi ovat kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 toisiinsa vuorovaikuttaen ja vahvistaen toinen toistaan. Yhteis\u00f6resilienssi johtaa yksil\u00f6resilienssin kasvuun, sill\u00e4 tiiviin vuorovaikutuksen yhteis\u00f6iss\u00e4 syntyy ja yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kyky\u00e4 tulkita ja antaa merkityksi\u00e4 yhteiskunnallisille tapahtumille ja reagoida niihin osapuolten toimintakyky\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vin ja sit\u00e4 vahvistavin tavoin. Yhteis\u00f6resilienssin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 rajautuu sellaisiin ominaisuuksiin ja valmiuksiin, joiden varassa yhteis\u00f6 kykenee selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n ja palautumaan kriisiaikaisesta kokemuksesta ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ulkopuolista apua. (Hyv\u00f6nen & Juntunen 2018, 6, 41.)<\/p>\n\n\n\n Yhteis\u00f6llisess\u00e4 resilienssiss\u00e4 korostuu erityisesti ihmisten ja ryhmien v\u00e4listen sosiaalisten suhteiden laatu. Keskeist\u00e4 on muutoksen siet\u00e4minen, siihen sopeutuminen uuden ja luovan oppimisen edellytyksen\u00e4. Yhteis\u00f6tason resilienssi paikantuu nimenomaan seurausten kanssa el\u00e4miseen ja niiden vaikutusten ennakoivaan lievent\u00e4miseen (Hyv\u00f6nen ym. 2019, 38-41.) Resilienssi voi kiinnitty\u00e4 inhimilliseen, sosiaaliseen p\u00e4\u00e4omaan sek\u00e4 instituutioihin ja fyysisiin ulottuvuuksiin (<\/strong>Campos 2020). Yhteis\u00f6resilienssin kontekstissa sosiaalisella p\u00e4\u00e4omalla tarkoitetaan sosiaalisia verkostoja ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 kontakteja, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmisten v\u00e4list\u00e4 luottamusta sek\u00e4 kyky\u00e4 toimia yhdess\u00e4 poikkeavissa ja muutosta vaativissa oloissa (Hyv\u00f6nen ym. 2019, 38 -41).<\/p>\n\n\n\n Kuvaamme ja k\u00e4sitteellist\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 teema-artikkelissa kokemuksiamme hankeresilienssist\u00e4 ja sen ulottuvuuksista Henki ja El\u00e4m\u00e4 luonto toipumisen l\u00e4hteen\u00e4- hankkeessa. Hankeresilienssiss\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 samankaltaisia piirteit\u00e4 kuin yhteis\u00f6resilienssiss\u00e4. Hanketta ei kuitenkaan muodosta yksi yhteis\u00f6, vaan useampia, toisistaan erill\u00e4\u00e4n ty\u00f6skentelevi\u00e4 ja osallistuvia toimijoita ja tahoja. Hankkeemme toimijat ovat koostuneet hankety\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 ja niiden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoista, yritt\u00e4jist\u00e4 sek\u00e4 mielenterveyskuntoutujista. Hyv\u00f6sen & Juntusen (2018, 6) mukaan resilientti yhteis\u00f6 voi olla taustaltaan hyvinkin erilainen, mutta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 yhteis\u00f6n erilaiset ryhm\u00e4t ja niiden n\u00e4kemykset saavat tilaa. Lis\u00e4ksi yhteis\u00f6n sis\u00e4isten ryhmien on oltava aito osa yhteis\u00f6\u00e4 ja kaikilla osapuolilla on oltava kokemus kuulluksi tulemisesta. (Hyv\u00f6nen & Juntunen 2018, 6.)<\/p>\n\n\n\n Kuvaamme seuraavaksi kokemustemme perusteella keskeisi\u00e4 hankeresilienssin piirteit\u00e4 vuorovaikutuksen, yhteis\u00f6n, luovuuden ja turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmista. <\/strong>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 ei olla palauduttu koronapandemiaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n arkeen. Rajoitukset ovat yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 toiminnassamme.<\/p>\n\n\n\n Pandemian aikana rajoitustoimet ovat rajoittaneet totuttuja vuorovaikutustapoja monin tavoin. Tuttavalliset, yhteiset hankkeen osatoteuttajien ja kumppanien v\u00e4liset kohtaamiset ovat muuttuneet et\u00e4yhteydell\u00e4 toteutetuiksi. Liikkumista paikasta toiseen ja kasvokkaisia kohtaamisia on minimoitu. Et\u00e4yhteyksill\u00e4 tapahtuvassa vuorovaikutuksessa on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kunnioittava suhtautuminen toisiin sek\u00e4 puheenvuoron antaminen ja aito kuuleminen. Yhteisesti sovittujen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttaminen on vaatinut ilman kasvokkaisia kohtaamisia kaikilta toimijoilta toistensa kunnioittamista ja yhteisiss\u00e4 sopimuksissa pysymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kasvokkaisissa kohtaamisissa, hankkeen ryhm\u00e4toiminnoissa on rajoitettu osallistujien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vuorovaikutus mielenterveyskuntoutujien kanssa on pidetty poikkeustilanteessa tietoisesti my\u00f6nteisen\u00e4 ja rauhallisena ja toiveikkuutta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4, mutta tosiasiat huomioivana. N\u00e4in on haluttu tukea jokaisen mahdollisuutta selviyty\u00e4 uudesta, haasteellisesta tilanteesta ja sopeutua pandemiatilanteeseen (Norris 2010, 8). Kasvokkainen vuorovaikutus on useassa kohtaa vaihtunut et\u00e4vuorovaikutukseksi. Et\u00e4vuorovaikutuksen kokemukset ovat yksil\u00f6llisi\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti mielenterveyskuntoutujat ovat olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4 palveluiden jatkumiseen et\u00e4n\u00e4 pandemian aikana (Kaihlainen ym. 2021,6).<\/p>\n\n\n\n Et\u00e4vuorovaikutus kuin my\u00f6s vuorovaikutus suhteessa mielenterveyskuntoutujiin on osa yhteis\u00f6resilienssi\u00e4, pandemian seurausten kanssa el\u00e4mist\u00e4, kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja sen puutteen ennakoivaa lievent\u00e4mist\u00e4 pandemian ja siit\u00e4 johtuvien suositusten yh\u00e4 jatkuessa (ks. Hyv\u00f6nen & Juntunen 2018, 6; Hyv\u00f6nen ym. 2019, 38-41.) Kehitt\u00e4misty\u00f6n kautta hankkeessa luodaan uudenlaista toimintaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 et\u00e4vuorovaikutuksen tuella. Resilienssi voi kiinnitty\u00e4 inhimilliseen, sosiaaliseen p\u00e4\u00e4omaan sek\u00e4 instituutioihin ja fyysisiin ulottuvuuksiin (<\/strong>Campos 2020). Hankkeen sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman kasvaminen uudenlaisissa kehyksiss\u00e4 sek\u00e4 onnistunut et\u00e4vuorovaikutus ovat olleet hankeresilienssiss\u00e4 keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Rauhallinen, tilanteen huomioiva ja toiveikkuutta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vuorovaikutus on tukenut my\u00f6s kuntoutujien kyky\u00e4 ja mahdollisuutta selviyty\u00e4 tilanteesta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella oleville mielenterveyskuntoutujille hankkeen toimintoihin osallistuminen on tarjonnut kokemuksen yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisesta, Hankkeen sis\u00e4ll\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 on muodostunut sek\u00e4 osatoteuttajien toiminnan piiriin ett\u00e4 hankkeen toimintojen, esimerkiksi soveltavan taiteen ryhmien tai p\u00e4iv\u00e4retkisarjojen ymp\u00e4rille. Yhteis\u00f6jen rakentuessa erilaisten tilanteiden, tapaamisten ja kohtaamisten ymp\u00e4rille yhteis\u00f6j\u00e4 ja niiden kehitt\u00e4mi\u00e4 toimintatapoja ja selviytymiskeinoja on ollut useita. Resilientti toiminta on rakentunut ja toteutunut toiminnallaan erilaisten ja eri kokoisten hankkeessa toimineiden yhteis\u00f6jen toiminnassa, mutta toisaalta my\u00f6s niiden mukautumisessa ja samanaikaisessa toipumisessa (ks. UNISDR 2021). Kuuluminen johonkin hankkeen aikana toteutuneeseen yhteis\u00f6\u00f6n on edellytt\u00e4nyt sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki toimijat ovat hyv\u00e4ksyneet poikkeustilan tuomat rajoitteet ja toimineet yhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4 niiden edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Jokaisen toimiminen yhteisten, uusien sopimusten mukaan on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Hankkeen ja pandemian t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voi todeta hankety\u00f6ntekij\u00f6iden, osatoteuttajien, kumppaneiden, kuntoutujien yhteisen\u00e4 kokemuksena, ett\u00e4 pandemian ja rajoitusten aikana eri toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutunut yhteis\u00f6llinen toiminta on ollut yhteis\u00f6llinen, yhteis\u00f6j\u00e4 ja sen toimijoita vahvistava, resilientti kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 haasteellisesta tilanteesta on selvitty yhdess\u00e4 toimimalla.<\/p>\n\n\n\n Keskeist\u00e4 yhteis\u00f6resilienssiss\u00e4 on luovuus ja uuden oppiminen (ks. Hyv\u00f6nen ym. 2019, 38\u201341.) Olemme kaikki saaneet toimia pandemian aikana luovasti, uutta kehitt\u00e4en. Kehitt\u00e4misty\u00f6 on kuitenkin toteutunut hyvin rajatuissa ja tiukoissa kehyksiss\u00e4. Henki ja el\u00e4m\u00e4 -hankkeen ydin on luontoperustaissa ja taidel\u00e4ht\u00f6isiss\u00e4 kuntoutusmenetelmiss\u00e4. Hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohtana ne ovat olleet kiitollinen perusta koronapandemian kourissa, kun toimintoja on muokattu ulkotiloja, et\u00e4tapaamismahdollisuuksia ja digitaalisuutta hy\u00f6dynt\u00e4en (THL 2020). My\u00f6s luonto- ja kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6retkikohteita on vaihdettu muuttaen kaukaisempia kohteita l\u00e4hikohteiksi tiiviiden kuljetusten v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Hankkeen taloudellista resurssia on tilanteen vaatiessa kohdennettu my\u00f6s kuntoutujien ulkoiluvarusteisiin, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi pidempikestoiset tapaamiset talvisessa Lapissa. <\/p>\n\n\n\n Toimiminen uusissa luonto- ja kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on avannut uusia n\u00e4k\u00f6kulmia l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ihin ja n\u00e4in, toimintaamme kriisitilanteessa muuttaen on l\u00f6ydetty my\u00f6s uusia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 toiminnalle. Hankkeen edistymiseksi on tehty luovia ratkaisuja mukautuen, sopeutuen ja jatkuvuutta hankeresilientisti pohjustaen yhteisty\u00f6ss\u00e4 kuntoutujien ja hankekumppaneiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n Turvallisuutta on pidetty vakaan ja turvallisen yhteiskunnan kivijalkana. Turvallisuuden saavuttamiseen tarvitaan eri toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 (Sis\u00e4asianministeri\u00f6 2017). Henki ja El\u00e4m\u00e4- hankkeessa turvallisuutta, sen tasoja ja muotoja on kudottu hanketoimijoiden v\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4. Turvallisuutta voi jakaa monin tavoin, esimerkiksi kahtaalle: objektiiviseen ja subjektiiviseen turvallisuuteen, jossa objektiivisella tarkoitetaan esimerkiksi sit\u00e4, miten tarkastelemme koronakriisiss\u00e4 valtakunnallista tartunnan saaneiden tai sairastuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja millaisia ajatuksia se meiss\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4. Subjektiivisella turvallisuudella taas viitataan yksil\u00f6lliseen kokemukseen turvallisuudesta esim. oman tai l\u00e4heisen sairastumisen pelkoa (Kekki 2014, 14). N\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat eiv\u00e4t ole suorassa yhteydess\u00e4 toisiinsa, eik\u00e4 yksil\u00f6n kokema pelko tai turvattomuus v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siten v\u00e4hene esim. valtakunnallisen koronatilanteen helpottaessa (Mankkinen ym. 2014,18).\u00a0<\/p>\n\n\n\n Vuoden 2021 mielenterveysbarometrin mukaan p\u00e4\u00e4osaa suomalaisista huolettivat koronan vaikutukset mielenterveyteen. Vastaajista, joilla itsell\u00e4\u00e4n tai l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n oli mielenterveyden problematiikkaa, 82 prosenttia uskoi koronan lis\u00e4\u00e4v\u00e4n mielenterveyden haasteita. Muista vastaajista n\u00e4in kyselyn mukaan ajatteli noin 70 prosenttia (MTKL 2021). Koronan tuomiin rajoituksiin ja turvattomuuden kokemukseen oli hankkeen alkaessa jo ehditty reagoida ja niihin oli muodostunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, kuten pienryhm\u00e4toiminta, ilmoittautumisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t osallistujam\u00e4\u00e4rien hallitsemiseksi ja et\u00e4tapaamiset. My\u00f6s koronapassi otettiin vuoden 2022 aikana k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja Tartuntatautilain v\u00e4liaikainen 48 a \u00a7 toi sosiaali- ja terveydenhuollon ty\u00f6nantajille velvoitteita, joihin hankkeen tuli reagoida kohtaamisten koronaturvallisuuden varmistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Hankeresientti\u00e4 toimintaa on ollut aktiivinen ja tiivis yhteys hankekumppaneihin ja kuntoutujiin sek\u00e4 hanketoteuttajien kesken. Valtakunnallisen koronaohjeistusten seuraaminen ja niist\u00e4 keskustelu sek\u00e4 tilanteen pohtiminen yhdess\u00e4 on ollut jatkuvaa ja avointa, mik\u00e4 on tukenut yhteisty\u00f6t\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa. Hankkeen kohderyhm\u00e4n kokema turvattomuus on v\u00e4littynyt sek\u00e4 osatoteuttajittain ett\u00e4 kumppanien kautta. Hankeresilienssi\u00e4 tukeviksi toimiksi todettiin esimerkiksi kuntoutujan\u00e4k\u00f6kulmasta organisaatioiden, tilojen ja ihmisten pysyvyys ja tuttuus kriisist\u00e4 huolimatta, toiminnassa olevien rutiinien merkitys supistettuinakin ja toisaalta uudet kokeilut (et\u00e4tapaamiset, luontoon viedyt toiminnat eri vuodenaikoina). Ne on koettu virkist\u00e4vin\u00e4 ja arkea vahvistavina. Onkin todettu, ett\u00e4 osa toiminnasta pidet\u00e4\u00e4n mukana sellaisenaan, my\u00f6s rajoitusten poistuttua.<\/p>\n\n\n\n Haasteellisesta pandemiatilanteesta huolimatta hanke on edennyt l\u00e4hes aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Toimintoja on toteutettu koronatilanne huomioiden ja toimintamalleja on kehitetty monipuolisesti. Edelleen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 alussa ryhm\u00e4toimintojen aloittamista on jouduttu siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueelliset ja toimijakohtaiset rajoitukset huomioiden. Paluu kasvokkaisiin kohtaamisiin ja toimintoihin hankesuunnitelman mukaisesti ei ole ollut t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti mahdollista, eik\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yksitt\u00e4inen hanke on lopulta pitk\u00e4 prosessi, jossa aika ydinryhm\u00e4n l\u00e4ht\u00f6ideasta loppuraportin julkaisuun voi vied\u00e4 viisikin vuotta. Se on yhteisty\u00f6n ja ajattelun pitk\u00e4 yhteinen kokemus, johon liittyy odotuksia, toiveita ja konkreettisia suunnitelmia toiminnasta ja kehitt\u00e4mistavoitteiden saavuttamisesta. Sill\u00e4 on my\u00f6s tunteiden ulottuvuutensa. Hanketoiminnalle ominaista on my\u00f6s kohtaamisten ja suunnitelmien ainutkertaisuus, ne toteutuvat vain kerran.<\/p>\n\n\n\n Koronakriisi haastoi meit\u00e4 soveltamaan hankesuunitelmaa, kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luovasti uusia, turvallisia kokemuksia. Koronakriisi haastoi meit\u00e4 my\u00f6s siet\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta, seisomaan tyynen\u00e4 myrskyn keskell\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tyyneytt\u00e4 mielenterveyskuntoutujille. Olemme kehitt\u00e4neet paitsi hankesuunnitelman mukaista toimintaa, my\u00f6s hanketoimintaa poikkeusajassa yhteisty\u00f6ss\u00e4 kumppaninen kanssa. N\u00e4ille kokemuksille tulee antaa arvo, kiitt\u00e4\u00e4 hankkeen parissa toimineita ihmisi\u00e4, jotka toiminnallaan ovat osoittaneet hankeresilienssin merkityksen ja t\u00e4rkeyden.<\/p>\n\n\n\n Blahu\u0161iakov\u00e1, M., Moko\u0161ov\u00e1, D. & \u0160olt\u00e9s, E. (2021). Education in online environment from students\u2019 and teachers\u2019 perspective. International Journal of Cognitive Research in Science, Engineering and Education (IJCRSEE<\/em>), 9(2), 203\u2013226. DOI: 10.23947\/2334-8496-2021-9-2-203-226; https:\/\/doaj.org\/article\/4a9f036a69d4422998cb211cf1099741 <\/a>Viitattue 18.3 2022<\/p>\n\n\n\n Campos, P. (2020). Resilience, education and architecture: The proactive and \u201ceducational\u201d dimensions of the spaces of formation. International Journal of Disaster Risk Reduction<\/em>. Volume 43, February 2020, 101391 https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/abs\/pii\/S2212420919304650<\/a> Viitattu 18.3 2022<\/p>\n\n\n\n Herg\u00fcner, B. (2021). Rethinking public administration education in the period of pandemic: Reflections of public administration students on online education through a SWOT analysis. Thinking Skills and Creativity<\/em>. Vol. 41. DOI: https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.tsc.2021.100863; https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/abs\/pii\/S187118712100078X?via%3Dihub<\/a> Viitattu 18.3 2022<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00f6nen, A-E. & Juntunen, T. 2018 Resilienssi avaimena laaja-alaiseen kokonaisturvallisuuteen: haasteita ja mahdollisuuksia. Valtio neuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. 25\/2018 N\u00e4k\u00f6kulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00f6nen Ari-Elmeri, Juntunen Tapio, Mikkola Harri, K\u00e4pyl\u00e4 Juha, Gustafsberg Harri, Nyman Markku, R\u00e4ttil\u00e4 Tiina, Virta Sirpa & Liljeroos Johanna 2019 Kokonaisresilienssi ja turvallisuus: tasot, prosessit ja arviointi Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Helmikuu 2019 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 17\/2019.https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161358\/17-2019-Kokonaisresilienssi%20ja%20turvallisuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>. Viitattu 18.3 2022.<\/p>\n\n\n\n H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen T. & Vataja K. 2020. Korona paljasti yhteiskunnan haavoittuvuuden. https:\/\/www.sitra.fi\/artikkelit\/korona-paljasti-yhteiskunnan-haavoittuvuuden\/<\/a> Viitattu 19.3 2022 <\/p>\n\n\n\n Kaihlanen Anu, Virtanen Lotta, Valkonen Paula, Kilpinen Juuso, Hietapakka Laura, Buchert Ulla, H\u00f6rhammer Iiris, Isola Anna-Maria , Laukka Elina, Kouvonen Anne, Kujala Sari, Heponiemi Tarja, THL<\/p>\n\n\n\n Haavoittuvat ryhm\u00e4t et\u00e4palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 \u2013 kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta. THL Tutkimuksesta tiiviisti 33\/2021 Viitattu 19.3 2022 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/142805\/URN_ISBN_978-952-343-687-9.pdf?sequence=1<\/a> Viitattu 21.3 2022<\/p>\n\n\n\n Karjalainen Pekka 2020. Muutoksiin taipuva sosiaality\u00f6 poikkeusoloissa. Teoksessa Sosiaaliala uudistuu Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksi\u00e4. Toim. Lea Suoninen-Erhi\u00f6 Anneli Pohjola Mirja Satka Jenni Simola Huoltaja-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n julkaisuja. s.254-268.https:\/\/www.huoltaja-saatio.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/SU-ia.pdf#page=249<\/a> Viitattu 21.3 2022<\/p>\n\n\n\n Kelan tilastotietokanta Kelasto 2022. Kelan ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeen saajat sairauden mukaan ja Sairausp\u00e4iv\u00e4rahojen alkaneet kaudet. https:\/\/www.kela.fi\/kelasto<\/a> Viitattu 3.4.2022.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4ms\u00e4 Anna-Liisa 2011 (toim.) Mieli maasta \u2013 Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen. PS-kustannus. Juva.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4ms\u00e4 Anna-Liisa 2012 (toim.) Milt\u00e4 musta tuntuu? Masennus ja siit\u00e4 toipuminen. PS-kustannus. Juva.<\/p>\n\n\n\n MTKL 2021. https:\/\/www.mtkl.fi\/tiedotteet\/78-uskoo-koronan-lisaavan-mielenterveysongelmia-tulevaisuudessa\/<\/a> Viitattu 3.4.2022.<\/p>\n\n\n\n Nivala Elina & Ryyn\u00e4nen Sanna 2019. Sosiaalipedagogiikka Kohti inhimillisemp\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Gaudeamus. 2. painos. Tallinna Raamatutrukikoda.<\/p>\n\n\n\n Norris, F. H. (2010). Behavioral science perspectives on resilience: introduction to the review in behavioral science perspectives on resilience<\/em>. Dartmouth Medical School. National Center for PTSD. National Center for Disaster Mental Health Research. National Consortium for the Study of Terrorism and Responses to Terrorism. Report Prepared for The Community and Regional Resilience Institute (CARRI) Oak Ridge National Laboratory. https:\/\/s31207.pcdn.co\/wp-content\/uploads\/2019\/09\/Behavioral-Science-Perspectives-on-Resilience.pdf<\/a> Viitattu 19.3 2022<\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4asianministeri\u00f6 2017. Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 – turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s sis\u00e4isen turvallisuuden strategiasta 5.10 2017. Sis\u00e4asiainministeri\u00f6n julkaisu 15\/2017. https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/80782\/sisaisen-turvallisuuden-strategia-verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y<\/a> Viitattu 21.3 2022<\/p>\n\n\n\nMonimuotoinen resilienssi<\/h2>\n\n\n\n
Hankeresilienssin ulottuvuuksia etsim\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Vuorovaikutus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Yhteis\u00f6<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
s<\/s>en toimintaan osallistumisesta ja osallisuudesta (ks. Nivala & Ryyn\u00e4nen 2019, 138-143.) \u00a0<\/strong>P\u00e4\u00e4osa hankkeen kuntoutujista on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella. Tilanteessa, jossa heill\u00e4 ei ole ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, hanke ja sen toiminnot ovat muodostaneet yhteis\u00f6n, johon kuulua ja jonka toimintaan osallistua. Mielenterveyskuntoutujat ovatkin nostaneet hankkeessa ker\u00e4tyiss\u00e4 palautteissa yhteis\u00f6n ja sen mahdollistaman vertaisuuden t\u00e4rkeiksi ja merkityksellisiksi kokemuksiksi. Hankeyhteis\u00f6n ulkopuolella el\u00e4m\u00e4 <\/s>on yksin\u00e4ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi rajoitusten tuomia muutoksia hankkeen toimintoihin on ollut vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4. Pandemian tuomat rajoitukset ovatkin muodostaneet riskin, jossa moni kuntoutuja on ollut vaarassa erist\u00e4yty\u00e4 kotiinsa, koska tuttua yhteis\u00f6\u00e4 ja totuttua toimintatapaa ei ole ollut mahdollista t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti toteuttaa.<\/p>\n\n\n\nLuovuus<\/strong><\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Turvallisuus<\/strong><\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Pohdintaa<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n