P\u00e4ivi Rautio, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), asiantuntija, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n Asiasanat: hiilineutraalius, energiatehokkuus, kunnat, ilmastovaikutukset, verkostoituminen,<\/p>\n\n\n\n SERI \u2013 Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeessa (Kuva 1) selvitettiin HINKU-statuksen saannin edellytykset kunnalle. Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, millaisilla toimilla Meri-Lapin kunnat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t mukaan HINKU-verkostoon ja mitk\u00e4 toimenpiteet olisivat tehokkaimpia ilmastotavoitteiden t\u00e4ytt\u00e4miseksi. Selvityksen taustana k\u00e4ytettiin Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen ja Canemure-hankkeen tuottamaa perustietoa HINKU-verkostosta sek\u00e4 lis\u00e4ksi vertailtiin eri kuntien tekemi\u00e4 toimia ilmastoty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. N\u00e4ist\u00e4 koottiin t\u00e4rkeimpi\u00e4 ja tehokkaimpia asioita yhdeksi paketiksi hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseen kuntasektorilla.<\/p>\n\n\n\n Kuva 1. Hanketiedot SERI \u2013 Resurssiviisas Meri – Lappi<\/p>\n\n\n\n Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat yht\u00e4 suuret kuin niit\u00e4 sitovat hiilinielut. Suomessa suurin osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyy fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6- ja l\u00e4mp\u00f6energian tuotannossa, lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 syntyy maataloudesta, teollisuusprosesseista sek\u00e4 j\u00e4tteiden k\u00e4sittelyst\u00e4. My\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla syntyy p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 erityisesti turvemaapeltojen maaper\u00e4n orgaanisen aineen hajoamisesta, jotka vapautuvat ilmakeh\u00e4\u00e4n maanmuokkauksen ja kuivatuksen seurauksena. (Auvinen ym. 2020)<\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4maiden hiilinieluja tulee s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kaikin tavoin j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 energiantuotannossa sek\u00e4 liikenteess\u00e4 korvaamalla fossiiliset polttoaineet puhtailla energianl\u00e4hteill\u00e4. Kuntatasolla, valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisestikin suurin p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde on rakentaminen ja rakennusten energiankulutus, joka aiheuttaa noin 36 % CO2 p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (Sankelo & Alhola 2020). Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla vaikutetaan suoraan l\u00e4mmitysenergian tarpeeseen ja n\u00e4in ollen v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Lis\u00e4ksi rakennusten l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4n valinnalla voidaan suoraan vaikuttaa p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin valitsemalla uusiutuvan energian l\u00e4mmitysmuoto kuten maal\u00e4mp\u00f6 tai ilma-vesil\u00e4mp\u00f6. Monet kunnat ovat l\u00e4hteneet tavoittelemaan hiilineutraaliutta omissa toiminnoissaan ja ovat liittyneet tai harkitsevat liittymist\u00e4 HINKU-verkostoon (Hiilineutraali kunta), josta saa tukea ja neuvoa hiilineutraalius tavoitteiden t\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n HINKU-kunta toiminta on l\u00e4htenyt liikkeelle jo vuonna 2008 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen Kohti Hiilineutraalia kuntaa hankkeessa, johon aluksi osallistui viisi alle 20 000 asukkaan kuntaa (Kuhmoinen, Myn\u00e4m\u00e4ki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki). Hankkeen aikana kehitettiin HINKU-verkostolle kriteerit, joihin sitoutumalla mill\u00e4 tahansa kunnalla olisi mahdollisuus liitty\u00e4 HINKU-verkostoon. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kuntana joukkoon liittyi Iin kunta vuonna 2012 ja sen j\u00e4lkeen HINKU-kuntien joukko on kasvanut huimaa vauhtia. Vuonna 2019 SYKE:n HINKU-toiminta sulautettiin osaksi EU-Life rahoitteista Canemure-hanketta ja samalla HINKU-verkostosta tuli osa hankkeen rahoittamaa hiilineutraalisuomi.fi kokonaisuutta. (Riekkinen ym. 2020)<\/p>\n\n\n\n Ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iden HINKU-verkostoon kuuluva HINKU-kunta eli hiilineutraali kunta on sitoutunut tavoittelemaan 80 %:n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. Vertailutasona p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin toimii vuoden 2007 p\u00e4\u00e4st\u00f6tasot kunnassa. HINKU-verkostossa on ilmastotekoihin sitoutuneita j\u00e4seni\u00e4 jo noin 80 kpl (Kuva 2). (Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/p>\n\n\n\n Kuva 2. HINKU -verkoston kunnat ja maakunnat 2\/2022. (Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/p>\n\n\n\n HINKU-verkoston tavoitteena on jakaa tietoa ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n parhaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, tukea kuntien ilmastoty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 luoda kysynt\u00e4\u00e4 ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisille tuotteille ja palveluille. Kuntien lis\u00e4ksi siis my\u00f6s kuntalaisia ja kunnassa toimivia yrityksi\u00e4 kannustetaan ilmastotekoihin. (SYKE 2021; Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/p>\n\n\n\n HINKU-kunta voi my\u00f6s kuulua HINKU-maakuntaan, mik\u00e4li maakunnan alueen asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 80 prosenttia on HINKU-kuntien asukkaita. T\u00e4ll\u00f6in koko maakunnan on sitouduttava p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteisiin. HINKU-maakunta toiminta on alkanut vuonna 2019 ja siihen on liittynyt jo viisi maakuntaa. Mukana olevat maakunnat ovat: Etel\u00e4-Karjala, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala sek\u00e4 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me. (Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s energia- ja ilmastoalalla toimivat yritykset ja asiantuntijayhteis\u00f6t voivat liitty\u00e4 mukaan HINKU-verkostoon, joka mahdollistaa oman n\u00e4kyvyyden lis\u00e4\u00e4ntymisen lis\u00e4ksi mm. kontaktit alan toimijoihin, osallistumisen ilmastomuutoksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6iden joukkoon, tietoa ja tukea p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin sek\u00e4 osallistumismahdollisuuden tutkimus- ja kehityshankkeisiin. (Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/p>\n\n\n\n HINKU-verkoston j\u00e4senen\u00e4 kunta tai maakunta on osa ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 joukkoa ja saa verkoston kautta viimeisint\u00e4 tietoa ja tukea ilmastonmuutoksen hillint\u00e4\u00e4n. Verkoston kautta on mahdollisuus saada uusia kontakteja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin sitoutuneiden kuntien lis\u00e4ksi muihin alan toimijoihin, kuten ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 tuotteita ja palveluja tarjoaviin yrityksiin sek\u00e4 energia- ja ilmastoalan asiantuntijoihin. Lis\u00e4ksi kunta voi saada tukea erillishankkeiden valmisteluun ja mahdollisuuksia osallistua erikseen rahoitettaviin tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeisiin. Kunta saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6laskentapalveluita ja niihin liittyvi\u00e4 ty\u00f6kaluja sek\u00e4 tietysti positiivista median\u00e4kyvyytt\u00e4. (hiilineutraalisuomi.fi b)<\/p>\n\n\n\n HINKU-j\u00e4seneksi p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen kunnan on t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE:n laatimat HINKU-kriteerit, jotka HINKU-verkoston johtoryhm\u00e4 on hyv\u00e4ksynyt. HINKU-kriteerit tarkoittavat kuntien ilmastotoimien hillint\u00e4toimia ja linjauksia, joilla kunta sitoutuu omassa toiminnassaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Lis\u00e4ksi kunta vaikuttaa linjauksillaan alueensa toimijoihin siten, ett\u00e4 alueen v\u00e4h\u00e4hiilisyys toteutuu my\u00f6s asukkaiden, yritysten sek\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousyritt\u00e4jien toimesta. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 kriteerin\u00e4 on kunnan sitoutuminen valtuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 koko alueensa kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 menness\u00e4. (Riekkinen ym. 2020 s16; Hiilineutraalisuomi.fi a) Ensimm\u00e4isen HINKU-j\u00e4senyys vuotensa aikana kunnassa on toteutettava kuvassa 3 olevat prosessit HINKU-kriteerien t\u00e4ytt\u00e4miseksi (Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Kuva 3. HINKU-kriteerien t\u00e4ytt\u00e4misen prosessit (Hiilineutraalisuomi.fi a)<\/p>\n\n\n\n Hiilineutraaliustavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi t\u00e4ytyy koko kunnan ja kuntaorganisaation sitoutua yhteisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6jen hillint\u00e4tavoitteisiin. Kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan hillit\u00e4 kaikilla kunnan toimialoilla ja lis\u00e4ksi tarvitaan my\u00f6s kuntalaisten ja yritysten panosta p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimissa. (Kosonen, 2020).<\/p>\n\n\n\n Suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyspotentiaalit ovat kiinteist\u00f6jen energiataloudessa sek\u00e4 liikenteess\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamisen lis\u00e4ksi tulisi my\u00f6s huolehtia kuntien alueella olevien hiilinielujen (mets\u00e4t ja puistot) s\u00e4ilymisest\u00e4. Kunnat voivat sitoutua pitk\u00e4j\u00e4nteiseen ilmastonmuutoksen ehk\u00e4isyyn etenkin maank\u00e4yt\u00f6nsuunnittelussa, joka onkin yksi pitk\u00e4n aikav\u00e4lin toimenpide ja sen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t kauas tulevaisuuteen. Yksitt\u00e4isen kuntalaisen kannalta vahvimpia ilmastonmuutokseen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat viihtyvyys omalla alueella hyvien virkistysmahdollisuuksien sek\u00e4 luonnon monimuotoisuuden n\u00e4ytt\u00e4ytymisen kautta. (Ilmasto-opas.fi)<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mm. parantamalla energiatehokkuutta rakennuksissa ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusiutuvan energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Omien toimintojensa lis\u00e4ksi kunnat voivat ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteollaan parhaiten vaikuttaa p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannon, aluesuunnittelun, rakentamisen ohjauksen, liikennej\u00e4rjestelyjen, resurssiviisaan kuluttamisen ja tuotannon sek\u00e4 julkisten hankintojen avulla. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten lis\u00e4ksi voidaan vahvistaa alueellista hyvinvointia kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6jen, energiaomavaraisuuden sek\u00e4 uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta sek\u00e4 kutsumalla alueen elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja asukkaat mukaan yhteisty\u00f6h\u00f6n. Vakavasti otettu kuntalaisten osallistaminen kunnan ilmastoty\u00f6h\u00f6n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja auttaa tekem\u00e4\u00e4n vaikuttavampia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja tuomaan uutta tietoa kuntalaisille (Riekkinen ym.; SYKE a 2021)<\/p>\n\n\n\n Resurssiviisailla toimenpiteill\u00e4 voidaan toteuttaa eri aloilla kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 toimia. SERI \u2013 Resurssiviisas Meri-Lappi -hankkeessa toteutettiin resurssiviisautta edist\u00e4vi\u00e4 selvityksi\u00e4, joista l\u00f6ytyy my\u00f6s yhteys hiilineutraaliusty\u00f6h\u00f6n, jota kunnissa ja yrityksiss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n (Kuva 4). <\/p>\n\n\n\n Kuva 4. Resurssiviisaat toimenpiteet avuksi HINKU-ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Suomen eri kunnissa, jotka ovat l\u00e4hteneet mukaan HINKU-verkostoon on tehty monenlaisia toimia hiilineutraaliustavoitteiden eteen. Erilaiset ty\u00f6ryhm\u00e4t tai ilmastotoimia varten k\u00e4ynnistetyt hankkeet ovat olleet useassa kunnassa toimivia ratkaisuja asioiden eteenp\u00e4in viemiseksi. Hyv\u00e4n\u00e4 ratkaisuna on pidetty, ett\u00e4 eri toimialat ovat saaneet itse suunnitella itselleen sopivat ilmastotoimenpiteet. N\u00e4in ollen he my\u00f6s paremmin sitoutuvat toteuttamaan juuri niit\u00e4 ilmastotoimia. Hyvi\u00e4 ilmastolupauksia ovat konkreettiset toimet, jotka ovat toteutettavissa ja niit\u00e4 voidaan my\u00f6s mitata. T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 on pidetty my\u00f6s ihan arkisia ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja muiden kuntalaisten kest\u00e4v\u00e4\u00e4n liikkumiseen ja arkiliikuntaa edist\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 kuten kimppakyytej\u00e4, autottomia p\u00e4ivi\u00e4, viikoittaisen et\u00e4ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n pit\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4vellen tai py\u00f6r\u00e4illen tehtyj\u00e4 ty\u00f6matkoja. (Kosonen, 2020)<\/p>\n\n\n\n Meri-Lapin kunnista edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 hiilineutraaliusasioissa on Kemi, joka on liittynyt HINKU-verkostoon vuonna 2020. Kemi on tehnyt noin nelj\u00e4n vuoden ajan aktiivista vihre\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja HINKU-verkostoon liittyminen t\u00e4ydensi sopivasti kaupunkiorganisaation sis\u00e4ll\u00e4 tehty\u00e4 ilmastoty\u00f6t\u00e4 laajentaen sen kattamaan koko kaupungin ja lis\u00e4si yhteisty\u00f6t\u00e4 sidosryhmien kanssa. (Kinnunen 2022)<\/p>\n\n\n\n Kemin kaupungin vihre\u00e4\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n on saatu lis\u00e4resursseja ja -ideoita EAKR-rahoitteisista hankkeista, kuten:<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi apuja ja ideoita ilmastoty\u00f6h\u00f6n on tullut hankeyhteisty\u00f6st\u00e4 muiden toimijoiden hankkeiden kanssa, joita on ollut mm. V\u00c4PPI, V\u00e4lkky, SERI, Value ja WoodArc. (Kinnunen 2022)<\/p>\n\n\n\n Kemiss\u00e4 on viime vuosina toteutettu niin pieni\u00e4 kuin suuriakin konkreettisia tekoja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi, energian s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi, resurssiviisaan k\u00e4yt\u00f6n parantamiseksi sek\u00e4 muiden kest\u00e4vien toimien osalta. Yksi merkitt\u00e4vin hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 teko on ollut Kemin Energia ja Vesi Oy:n toteuttama biol\u00e4mp\u00f6laitos kaukol\u00e4mm\u00f6n tuotantoon. Uudessa biol\u00e4mp\u00f6laitoksessa ei polteta turvetta vaan puupolttoaineita kuten mets\u00e4haketta tai muita puubiomassoja. Uuden tekniikan my\u00f6t\u00e4 l\u00e4mp\u00f6laitoksen haitalliset CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t putoavat kolmannekseen aikaisemmasta tilanteesta. (Kemin Energia ja Vesi 2019; Kinnunen 2022.)<\/p>\n\n\n\n Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 teko on ollut energiatehokkaan Suomen suurimman hirsirakenteisen p\u00e4iv\u00e4kodin rakentaminen, jonka kaikissa hankinnoissa on ollut ekologisuus olennaisena kriteerin\u00e4. My\u00f6s j\u00e4tehuollon optimoinnin ja j\u00e4telajittelun laajentamisen seurauksena on saatu v\u00e4hennetty\u00e4 poltettavan j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja suurimmissa seuranta kohteissa v\u00e4hennys oli vuosina 2019-2020 noin 677 000 litraa, joka vastaa 266 kpl:tta 3000 litran Molokia. Energians\u00e4\u00e4st\u00f6toimia on toteutettu mm. aurinkopaneelien, ilmal\u00e4mp\u00f6pumppujen ja valaisinautomatiikan avulla sek\u00e4 Optiwatti automaattisella l\u00e4mm\u00f6ns\u00e4\u00e4telyn ohjauksella s\u00e4hk\u00f6l\u00e4mmitteisiss\u00e4 kiinteist\u00f6iss\u00e4. LumiLinnassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s geol\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja -kylm\u00e4\u00e4 aurinkopaneeleiden lis\u00e4ksi. (Kinnunen 2022)<\/p>\n\n\n\n Muita Kemiss\u00e4 toteutettuja ilmastotekoja ovat mm. s\u00e4hk\u00f6- ja hybridiautojen suosiminen kaupungin autoiksi, kaupunkipy\u00f6r\u00e4t kierr\u00e4tyspy\u00f6rist\u00e4, konkreettisen vihreyden lis\u00e4\u00e4minen istutuksilla, kaupunki viljelyn kehitt\u00e4minen ja siirtolapuutarha-alueen suunnittelu sek\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 palveluasumista tarjoava Ik\u00e4vihre\u00e4 Pruntsi-kortteli. Asukkaita on her\u00e4telty mukaan vihre\u00e4\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n tarjoamalla esimerkiksi maksuttomia joukkoliikennep\u00e4ivi\u00e4, parantamalla kevyenliikenteen v\u00e4yli\u00e4 sek\u00e4 julkaisemalla eritt\u00e4in monipuolista vihre\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 sosiaalisissa medioissa ja Kemi Card mobiilisovelluksessa. (Kinnunen 2022)<\/p>\n\n\n\n Useilla muillakin kunnilla on jo suunnitelmia ja strategioita p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi ja ilmastoty\u00f6n t\u00e4ytyykin l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle johdon sitoutumisesta asiaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kunnat tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia mm. suorilla investoinneilla, erilaisilla ohjauskeinoilla, sidosryhmien osallistamisella sek\u00e4 erilaisilla pienemmill\u00e4kin teoilla. Onnistunut ilmastoty\u00f6 vaatiikin suoran budjetoinnin ja riitt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6resurssit toteuttamaan ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa. Usein HINKU-toimien tukena on erillinen hanke, jossa ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n ilmastotoimien kokonaisuutta kunnassa. Haasteita kuntien ilmastoty\u00f6ss\u00e4 ovat aiheuttaneet monenlaiset resurssien puutteet, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimien toteuttaminen, tiedon ja osaamisen puute sek\u00e4 osallistamisen ongelmat. Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 1) on ker\u00e4tty kuntien HINKU-ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 ongelmia ja joitakin ratkaisuehdotuksia esimerkkilinkkeineen. (Riekkinen & Saikku 2020)<\/p>\n\n\n\n Taulukko 1. HINKU -ty\u00f6n haasteita ja ratkaisuja (Mukaillen l\u00e4hteest\u00e4 Riekkinen & Saikku 2020)<\/p>\n\n\n\n Ilmastoty\u00f6 HINKU-verkoston kunnissa on l\u00e4htenyt k\u00e4yntiin p\u00e4\u00e4asiallisesti hyvin. Monet kunnat ovat ottaneet ilmastoty\u00f6n osaksi kunnan strategiaa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, joten sen onkin koettu edist\u00e4v\u00e4n ilmastotoimia. Ilmastoty\u00f6n vastuun jakaminen kaikille kunnan toimialoille ja riitt\u00e4vien henkil\u00f6resurssien varaaminen ty\u00f6lle on ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 asioiden edist\u00e4j\u00e4 kunnissa. Erillis- ja yhteisty\u00f6hankkeista ja lis\u00e4rekrytoinneista on saatu lis\u00e4apuja oman henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6panokseen ilmastoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yritysten ja kuntalaisten aktivoiminen ja osallistaminen ilmastoty\u00f6h\u00f6n on merkitt\u00e4v\u00e4 asia ja yhteisty\u00f6t\u00e4 onkin saatu lis\u00e4tty\u00e4 tiedottamisen, viestinn\u00e4n ja n\u00e4kyvien tekojen kautta. Muiden kuntien ja sidosryhmien kanssa yhdess\u00e4 toteutettu ilmastoty\u00f6 sek\u00e4 asiantuntijaorganisaatioiden tuki ovat edesauttaneet yksitt\u00e4isen kunnan ja maakunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista. Ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 HINKU-tavoitteiden t\u00e4yttymiseksi on koko kuntaorganisaation, paikallisten yritt\u00e4jien ja kuntalaisten sitoutuminen yhteisiin ilmastotavoitteisiin.<\/p>\n\n\n\n Auvinen, K., Maanavilja, L., Sepp\u00e4l\u00e4, J., Sankelo, P., M\u00e4kinen, J., Sarkkola, S., Helonheimo, T., Saikku, L., Lounasheimo, J. & Riekkinen, V. 2020. Merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Canemure Best Practices julkaisut 15.5.2020. Viitattu 4.2.2022 https:\/\/issuu.com\/suomenymparistokeskus\/docs\/canemure-bestpractices_paastovahennystoimet<\/a><\/p>\n\n\n\n Hiilineutraalisuomi.fi a. Hinku. Viitattu 5.10.2021 https:\/\/www.hiilineutraalisuomi.fi\/fi-FI\/Hinku<\/a><\/p>\n\n\n\n Hiilineutraalisuomi.fi b. Tervetuloa Hinku-verkostoon \u2013 Tietoa Hinkusta kiinnostuneille kunnille ja maakunnille. Viitattu 13.10.2021 https:\/\/hiilineutraalisuomi.fi\/fi-FI\/Hinku\/Mukaan_Hinkuun<\/a><\/p>\n\n\n\n Ilmasto-opas.fi. Kunnille ja kuntalaisille. Viitattu: 10.12.2021 https:\/\/ilmasto-opas.fi\/fi\/kunnat<\/a><\/p>\n\n\n\n Kemin Energia ja Vesi. 2019. <\/a>Biol\u00e4mp\u00f6laitos tulee l\u00e4mmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Kemin kaupunkia<\/a>. Viitattu 17.1.2022 https:\/\/www.kenve.fi\/biolampolaitos-tulee-lammittamaan-kemin-kaupunkia\/#more-2222<\/a><\/p>\n\n\n\n Kinnunen, E. 2022. Hiilineutraalit kunnat. S\u00e4hk\u00f6posti paivi.rautio@lapinamk.fi 13.1.2022. Tulostettu 14.1.2022.<\/p>\n\n\n\n Kosonen, A. 2020. Tavoitteista toiminnaksi \u2013 Opas kohti hiilineutraalia kuntaa 2030. Saatavilla: https:\/\/www.hiilineutraalisuomi.fi\/download\/noname\/%7B43BBFEFA-BB89-49BE-9688-5EBA7D910F7E%7D\/164598<\/a><\/p>\n\n\n\n Riekkinen, V., Saikku, L., Karhinen, S., Aro, R., Helonheimo, T., Peltomaa, J., Pitk\u00e4nen, K., Lounasheimo, J., Kokkonen, V. & Sepp\u00e4l\u00e4, J. 2020. Kohti hiilineutraalia kuntaa: ilmastoverkoston vaikutus kunnan ilmastoty\u00f6h\u00f6n ja p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 20\/2020. Saatavilla: http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-11-5170-5<\/a><\/p>\n\n\n\n Riekkinen, V. & Saikku, L. 2020. Ratkaisuja keskeisimpiin ilmastoty\u00f6n haasteisiin kunnissa. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Canemure Best Practices julkaisut 4.11.2020. Viitattu 2.2.2022 <\/a>https:\/\/issuu.com\/suomenymparistokeskus\/docs\/canemure-bestpractices_hinku_04-11-2020<\/a><\/p>\n\n\n\n Sankelo, P. & Alhola, K. 2020. Kohti v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 rakennuskantaa. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Viitattu 23.2.2022 <\/a>https:\/\/hiilineutraalisuomi.fi\/download\/noname\/%7BC26B9450-FD8C-4953-9C4D-323014AF6D9A%7D\/159436<\/a><\/p>\n\n\n\nJohdanto<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Kuva-1-Rautio-Paivi.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nHINKU \u2013 Hiilineutraali kunta<\/h2>\n\n\n\n
HINKU-verkosto<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Kuva-2-Rautio-Paivi.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nHINKU-kriteerit<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Kuva-3-Rautio-Paivi.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nHINKU-kunnaksi<\/h2>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Kuva-4-Rautio-Paivi.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nHINKU-toimenpiteit\u00e4 kunnissa<\/h2>\n\n\n\n
Vihre\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4 toiminta Kemi<\/strong>ss\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Vinkkej\u00e4 HINKU-ty\u00f6h\u00f6n muista Suomen kunnista<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Taulukko-1-Rautio-Paivi.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nYhteenveto<\/h2>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n