Taina Torvela, KTM, muotoilup\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Business Rovaniemi<\/em><\/p>\n\n\n\nAsiasanat: Yritysyhteisty\u00f6, jatkuva oppiminen, tutkimuspalvelut, innovaatiopalvelut, klusteri<\/p>\n\n\n\n
Taustaa <\/h2>\n\n\n\n
Kaikkien palveluorganisaatioiden \u2013 my\u00f6s ammattikorkeakoulun – tavoitteena on tunnistaa asiakkaan ongelma, l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siihen mahdollisimman kilpailukykyinen ratkaisu, tuottaa se tavalla, joka on kannattava, sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 keinot, mill\u00e4 asiakas saadaan valitsemaan juuri se, kaikkien vaihtoehtojen joukosta. Prosessia kutsutaan tuotteistamiseksi. <\/p>\n\n\n\n
Asiakaskokemuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta onnistumiseksi riitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarve on ymm\u00e4rretty oikein ja sopivat elementit on onnistuttu yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 ongelma ratkeaa. Palvelun tuottajan n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 ei viel\u00e4 riit\u00e4, vaan ollakseen kannattavaa, tulee prosessi standardisoida sarjaksi toistettavia ja ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 toimia, jotta palvelua ei tarvitse jokaisen asiakkaan osalta muotoilla uudestaan. Selkeyden ja yhten\u00e4isyyden lis\u00e4\u00e4minen palvelee my\u00f6s asiakasta, sill\u00e4 n\u00e4in annettu arvolupaus on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi ja toimitusprosessi toimitusaikoineen ennakoitavissa paremmin.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet tuotteistamiselle<\/h2>\n\n\n\n
Useat yrityksille suunnatut tutkimukset haastavat korkeakoulut tuottamaan parempia ja tehokkaammin tuotettuja palveluita. Jatkuva oppiminen pakottaa korkeakoulut r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n palveluitaan, ja standardoimaan taustalla olevat rakenteet riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Palvelusuunnitelmat (opetussuunnitelmat, hankehakemukset tai tarjousten liitteen\u00e4 olevat toteutussuunnitelmat) ovat esimerkkej\u00e4 ty\u00f6kaluista, joilla korkeakoulun asiakaskokemusta johdetaan. Ne my\u00f6s ohjaavat asiantuntijoita (opettajia, tki-henkil\u00f6st\u00f6\u00e4) siin\u00e4, miten palvelu tulee toteuttaa, jotta toiminnot ovat tarkoituksenmukaisia ja kannattavia.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n artikkelin tavoitteena on pohtia, mit\u00e4 tuotteistaminen tarkoittaa ja miten tki-palveluiden tuotteistaminen parantaa Lapin ammattikorkeakoulun kilpailukyky\u00e4.<\/strong> Artikkelissa tarkastellaan lis\u00e4ksi sit\u00e4, miten ammattikorkeakoulun palveluita tulee yhteensovittaa muiden organisaatioiden (case Business Rovaniemi) tuotteistettuihin palveluihin.<\/p>\n\n\n\nTuotteistaminen -mit\u00e4 se on?<\/h2>\n\n\n\n
Termi tuotteistaminen<\/em> yhdistet\u00e4\u00e4n usein kaupallistamiseen tai uuden tuotteen kehitt\u00e4miseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuotteistamista voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin paitsi palvelun ideointiin, m\u00e4\u00e4rittelyyn ja standardointiin, my\u00f6s koko palvelutarjonnan ja osaamisen n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemiseen, prosessien systematisointiin ja standardointiin taikka arvolupauksen kehitt\u00e4miseen\/markkinointiin. Tuotteistaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein prosessina, jossa tunnistetaan ja analysoidaan asiakkaiden tarve, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja yhdistet\u00e4\u00e4n sopiva sis\u00e4ll\u00f6llinen tai teknologinen osaaminen ymm\u00e4rrett\u00e4viksi, standardoiduiksi ja toistettavissa oleviksi tuotemaisiksi toimituksiksi, jotka voidaan edelleen kaupallistaa.<\/p>\n\n\n\nTuotteistetut palvelut muistuttavat tuotteita, sill\u00e4 niiss\u00e4 on piirteit\u00e4, jotka ovat yhteisi\u00e4 aineellisten hy\u00f6dykkeiden kanssa. Tuotteistetut palvelut voidaan purkaa osiin ja n\u00e4in luotuja elementtej\u00e4 j\u00e4rjestell\u00e4 uudelleen, jolloin lopputulos n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asiakkaalle r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idylt\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 palvelun osat ovat itsess\u00e4\u00e4n standardoituja. Jos tuotteistaminen toteutetaan hyvin, on lopputulos (kannattavuus ja asiakkaan kokema arvo) on parempi pienemm\u00e4ll\u00e4 resurssipanoksella.<\/p>\n\n\n\n
Palvelullistamisen lyhyt oppim\u00e4\u00e4r\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
Palvelu ja erityisesti hyv\u00e4 palvelu koetaan tavoiteltavaksi arvoksi. Hyv\u00e4 ja toimiva palvelu on nykyisess\u00e4 palveluyhteiskunnassa eritt\u00e4in oleellinen osa toiminnan tuottamaa lis\u00e4arvoa. Palvelun huonous tai hyvyys on viime k\u00e4dess\u00e4 asiakkaan kokemus. Asiakkaan arvioinnin perustana on usein palvelukokemus ja -tilanteesta syntynyt tunne, johon liitet\u00e4\u00e4n palvelun suorittamiseen liittyvi\u00e4 odotuksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n havaintoja. Hyv\u00e4 asiakaspalvelu on my\u00f6s tapa erottua ja tuottaa asiakkaalle lis\u00e4arvoa.<\/p>\n\n\n\n
Tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t asiakkaat ovat aina olleet liikemaailmassa muutosten kantava voima. He vaikuttavat uusien palveluiden, liiketoimintamallien ja yritysten syntymiseen – ja ovat valmiita hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n huonon ratkaisun, jos he kokevat sen ep\u00e4sopivaksi tai heikommaksi suhteessa muihin vaihtoehtoihin. Asiakkaat eiv\u00e4t etsi tuotteita ja palveluita sin\u00e4ns\u00e4, vaan he etsiv\u00e4t ratkaisuja, jotka palvelevat heid\u00e4n omia arvonluontiprosessejaan.<\/p>\n\n\n\n
Palvelulupauksista kiinnipit\u00e4minen ja asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulman huomioiminen palveluiden tuottamisessa sek\u00e4 niiden kehitt\u00e4misess\u00e4 ovat ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4, sill\u00e4 asiakkaat eiv\u00e4t hanki tuotteita ja palveluita, vaan niiden tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4. Asiakkaat etsiv\u00e4t ratkaisuja tai paketteja, joista he saavat apua heid\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4isiin toimintoihinsa.<\/p>\n\n\n\n
Ammattikorkeakoulun tuotteistetut palvelut<\/h2>\n\n\n\n
Ammattikorkeakoulun palveluiden tuotteistamisen tulee keskitty\u00e4 siihen, miten eri palvelunosat (opetus, tki ja palvelutoimintana tuotetut kokonaisuudet) voidaan niputtaa laajemmiksi asiakaskohtaisiksi kehitt\u00e4misohjelmiksi. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6jen tuotekehitysteknologiat niit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4viin, opiskelijoiden tuottamiin tai jatkuvan oppimisen palveluihin ja tarjoilemalla ratkaisu asiakkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n markkinoinnin keinoin, voidaan ammattikorkeakoulujen palveluiden tunnettuutta viel\u00e4 huomattavasti parantaa.<\/p>\n\n\n\n
Ammattikorkeakoulu voi tuotteistamisen avulla parantaa my\u00f6s omaa kilpailukyky\u00e4\u00e4n. Useat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle suunnatut tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 se, mill\u00e4 tavoin ammattikorkeakoulun palveluita voi hankkia, miten asiakas p\u00e4\u00e4see vaikuttamaan toteutukseen, ja miten palveluista saatu palaute ohjaa uuden suunnittelua, ei ole aivan selv\u00e4\u00e4. Prosessia tuotteistaessa tulisikin kiinnitt\u00e4\u00e4 siihen, milt\u00e4 annettu arvolupaus asiakkaan silmin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka kauan palveluprosessi kest\u00e4\u00e4 ja kuinka paljon palvelu asiakkaalle maksaa. Tuotteistamalla esimerkiksi opetussuunnitelmista l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti aina toteuttamissuunnitelmat, jotka koostuisivat standardoiduista ja helposti toistettavissa olevista elementeist\u00e4 (moduuleista) ja tarjoilemalla ratkaisuja rinnakkaisesti my\u00f6s ulkoiselle asiakasjoukolle, aika ja suunnitteluresurssit s\u00e4\u00e4styisiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 on todettu, ett\u00e4 tuotteistamisen avulla ammattikorkeakoulu kykenee luomaan selke\u00e4mm\u00e4n ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mm\u00e4n arvolupauksen, joka palvelee sek\u00e4 asiakkaiden tarpeita ett\u00e4 ammattikorkeakoulun omaa suorituskyky\u00e4. Osa onnistunutta tuotteistamista on my\u00f6s asiakkailta saatu palaute ja sen hy\u00f6dynt\u00e4minen. Uudet asiakassuhteet ovat monesti riippuvaisia onnistuneista referensseist\u00e4, ja palautteen avulla voidaan toimintaa jatkuvasti parantaa.<\/p>\n\n\n\n
Case Business Rovaniemi<\/h2>\n\n\n\n
Rovaniemen kaupungin yrityspalveluyksik\u00f6n, Business Rovaniemen tavoitteena on koota ja yhteensovittaa alueen toimijoiden, niin julkisten kuin yksityisten TKI- ja innovaatiopalveluita siten, ett\u00e4 yritysasiakkailla on mahdollisimman vaivatonta ja tuloksellista k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vied\u00e4 l\u00e4pi onnistunut TKI-prosessi aina kaupallistamiseen saakka.<\/p>\n\n\n\n
Business Rovaniemen palvelukehitysty\u00f6 l\u00e4hti tarpeesta parantaa innovaatiopalveluiden saavutettavuutta, tunnettuutta sek\u00e4 palvelu- ja jalostusastetta, sek\u00e4 yritysten mahdollisuuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oikeiden TKI-palveluiden \u00e4\u00e4relle erilaisissa kasvu- ja kehitystarpeissa. Kehitt\u00e4misprosessi l\u00e4hti liikkeelle yrityksille suunnatuilla innovaatio-workshopeilla. Niiss\u00e4 nousi esiin tarpeita, joihin voitiin vastata vain yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palvelut muiden toimijoiden palveluihin. Prosessia p\u00e4\u00e4tettiin jatkaa yhteistuotteistuksella Lapin Ammattikorkeakoulun kanssa. T\u00e4m\u00e4 toteutettiin useampivaiheisella, palvelumuotoiluajattelua noudattavalla ty\u00f6pajamenettelyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhteistuotteistamisen prosessin tuloksena syntyi uusia\/uudistettuja ja testattuja TKI-palveluja, jotka lanseerataan syksyll\u00e4 2022.<\/p>\n\n\n\n
Taustaa palveluiden yhteensovittamiselle<\/h2>\n\n\n\n
Systemaattinen ja laajempi TKI-palveluiden tuotteistaminen aloitettiin Lapin ammattikorkeakoulussa maakunnan \u00e4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisstrategiaty\u00f6n my\u00f6t\u00e4. Lapissa \u00e4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen strategiaa alettiin toteuttaa tavoitteellisesti heti sen valmistuttua 2013 vuoden lopussa. Syksyll\u00e4 2015 kootussa ja Lapin AMKin koordinoimassa Arktiset kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6t klusterissa on ollut mukana nelj\u00e4 lapissa toimivaa TKI-organisaatiota \u2013 Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lapin ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto ja luonnonvarakeskus (LUKE). Tuolloin kehitysty\u00f6 aloitettiin kartoittamalla seitsem\u00e4n lappilaisen TKI-organisaation kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6t, jonka tuloksena syntyiv\u00e4t esitteet noin 45 erilaisesta kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6t asiantuntijoineen ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa ammattikorkeakoulun TKI-palveluiden tuottamisessa, joihin my\u00f6s Lapin AMKissa on eri ohjelmakausien aikana merkitt\u00e4v\u00e4sti investoitu. Tutkimus- ja kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6jen avulla ammattikorkeakoulun opetuksen taso on ollut mahdollista pit\u00e4\u00e4 korkeana ja ne ovat mahdollistaneet my\u00f6s alueen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n palvelemisen.<\/p>\n\n\n\n
Lapin Arktiset kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6t -klusterin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kanavoiva maakunnan tutkimusorganisaatioiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi yhden luukun periaatteella ja tarjota pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 tukea asiakkailleen tuotekehityksen elinkaaren eri vaiheisiin sek\u00e4 optimoida tarjolla olevia kehitt\u00e4misinstrumenttej\u00e4 asiakkaiden innovaatioprosesseihin. Tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misorganisaatioiden yhteisty\u00f6t\u00e4 siten, ett\u00e4 siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t arvoketjun kaikki toimijat, ennen muuta niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t asiakkaat. Klusterin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koota lappilaisia kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja asiantuntijapalveluita verkostoksi, jossa pyrit\u00e4\u00e4n saamaan synergiaa toisille, mutta ensisijaisesti s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaiden aikaa ja rahaa heid\u00e4n etsiess\u00e4\u00e4n asiantuntijoita, sopivaa pajaa tai laboratoriota tuote- tai palvelukehityst\u00e4\u00e4n varten. Lyhyesti: tavoitteena on tuottaa parempia ja laadukkaampia TKI-palveluita kuin aiemmilla toimintamalleilla.<\/p>\n\n\n\n
Kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6t -klusterinyhteistuotteistaminen k\u00e4ynnistyi vuonna 2018 osana ASR-hankkeen tavoitteita. TKI-organisaatioiden avointa toimintakulttuuria l\u00e4hdettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 klusteriosapuolten ja TKI-ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 toimintamalleja, prosesseja, palveluita sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyv\u00e4\u00e4 dokumentointia tarpeellisine kuvauksineen. Toimintamalleja kehitettiin yhdess\u00e4 osapuolten sidosryhmien kesken sek\u00e4 todellisissa asiakastoimeksiannoissa Demingin-laatuympyr\u00e4mallin mukaisesti, jossa suunniteltiin, tehtiin, tarkastettiin, korjattiin ja lopuksi toimintamallien kehittyess\u00e4 syntyneet palvelumallit siirret\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6t klusterin sis\u00e4inen yhteisty\u00f6 eri TKI-organisaatioiden kanssa edellytti, ett\u00e4 organisaatioiden v\u00e4liset toimintamallit sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyv\u00e4t perusrakenteet olivat kunnossa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaati:<\/p>\n\n\n\n
- tietoa klusterin palvelun tarjoajista ja yhteyshenkil\u00f6ist\u00e4,<\/li>
- tietoa osapuolten osaamisesta ja palveluista,<\/li>
- tietoa osapuolten palveluvalmiudesta ja mahdollisuudesta reagoida niihin,<\/li>
- yhteist\u00e4 toiminnan strategista linjausta.<\/li><\/ul>\n\n\n\n
Yhteistuotteistaminen edellytti my\u00f6s yhten\u00e4ist\u00e4 palvelurakennetta ja palveluiden kuvauksia sek\u00e4 avointa ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 toimintaa eri klusteriosapuolten ja TKI-tiimien v\u00e4lill\u00e4. Vaikka kaikki yll\u00e4 mainitut asiat olisivatkin saatettu kuntoon ei yhteisty\u00f6 voinut olla toimivaa, ellei kaikki mukana olevat TKI olleet sitoutuneita yhteiseen toimintatapaan.<\/p>\n\n\n\n
Klusterimaisesti toimiva innovaatioekosysteemi tarvitsee yhteisi\u00e4 kaikkien tiedossa olevia toimintatapoja, joka liitt\u00e4\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n mukana olevien korkeakoulujen, sektoritutkimuslaitosten, rahoittajien sek\u00e4 yritt\u00e4jien osaamisen ja tavoitteet, sujuvoittaen n\u00e4in yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\u00c4lykk\u00e4\u00e4ss\u00e4 erikoistumisessa keskeinen rooli on yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isell\u00e4 etsimisell\u00e4, jossa alueen toimijat osallistuvat monipuolisesti alueen vahvuuksien ja tulevaisuuden potentiaalisten osaamisalueiden tunnistamiseen sek\u00e4 toimivat verkostomaisesti kesken\u00e4\u00e4n muodostaen yhdess\u00e4 laajempia kokonaisuuksia. \u00c4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen strategioiden t\u00e4rke\u00e4 piirre onkin aluel\u00e4ht\u00f6isyys, eli ne perustuvat paikallisiin vahvuuksiin: paikalliseen osaamiseen ja resursseihin sek\u00e4 tunnettuihin markkinoihin ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ihin. T\u00e4h\u00e4n pohjautui my\u00f6s TKI-organisaatioiden v\u00e4listen yhteisten palvelujen, arvoketjujen ja palvelupolun kehitt\u00e4minen. Jokainen arvoketjussa mukana oleva organisaatio tuotteisti omat ydinosaamiselleen perustuvat palvelunsa yhteisesti sovitun mallin mukaisesti, joista yhdess\u00e4 muodostui kokonaisia palveluperheit\u00e4 ja arvoketjuja. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista aloitettiin syksyll\u00e4 2021 my\u00f6s yhteisty\u00f6 Business Rovaniemen kanssa, yhteisten uusien palveluiden tuotteistamisesta osaksi arvoketjua.<\/p>\n\n\n\n
Mit\u00e4 palveluiden yhteensovittamisen prosessi opetti?<\/h2>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvattujen yhteistuotteistamisen osapuolten, Lapin Ammattikorkeakoulun ja Business Rovaniemen yhteinen intressi oli luoda Rovaniemelle toimiva innovaatioekosysteemi, joka paitsi auttaa alueella toimivia ja alueelle sijoittuvia yrityksi\u00e4, my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 koko kaupungin kilpailukykyisyytt\u00e4 ja elinvoimaa. Molempien osapuolten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on auttaa yrityksi\u00e4 heid\u00e4n TKI-vaiheissaan tunnistamalla ja ohjaamalla yrityksi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman tehokkaasti toistensa palveluja. Yhteinen missio ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ovatkin palveluiden yhteensovittamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ehdottomia vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n
Asiakkaan tarpeeseen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity TKI-prosessi on aina kokonaisuus, jonka onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 niin palveluntarjoajalta kuin asiakkaaltakin paljon aikaa ja resursseja. Erityisen haastavaa se on tilanteessa, milloin palvelun tuottaa useampi osapuoli. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 useamman organisaation TKI-palvelujen yhteistuotteistamiselle ja testaamiselle tulee varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja resursseja. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvattu kehitt\u00e4misprojekti kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 yhteistuotteistetuilla TKI-palvelukonsepteilla voidaan nopeuttaa, tehostaa sek\u00e4 varmistaa kokonaisprosessin tuloksellisuus aina kaupallistamisvaiheen onnistuneeseen toteuttamiseen. <\/p>\n\n\n\n
TKI-palveluiden yhteistuotteistamisen haasteena on edellisten lis\u00e4ksi palveluprosessien ja \u2013kulttuurien yhteensovittaminen, kokonaisprosessin johtaminen ja riitt\u00e4v\u00e4 resurssointi sek\u00e4 asiakkaan palvelukokemuksen johtaminen. Hyv\u00e4 konseptointi ja ennalta m\u00e4\u00e4ritelty ty\u00f6njako auttaa kaikkia toimijoita t\u00e4sm\u00e4lliseen tekemiseen. Mit\u00e4 selke\u00e4mmin asiakkaan alkuper\u00e4inen tarve ja asiakaskokemuksen rakentumisen elementit ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 kyvykk\u00e4\u00e4mmin tarve kyet\u00e4\u00e4n ratkaisemaan. Viestint\u00e4 toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 tulee olla saumatonta ja avointa, mik\u00e4 vaatii keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta. Se ei synny ilman toimijoiden v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua ja yhteist\u00e4 tahtotilaa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 yhteistuotteistamisen pilotti osoitti, ett\u00e4 saumattomalla yhteisty\u00f6ll\u00e4, resursseja tehokkaasti yhdist\u00e4en, voidaan saavuttaa erikoistuneita ekosysteemej\u00e4 ja tarjota asiakkaan aikaa ja resursseja s\u00e4\u00e4st\u00e4vi\u00e4, riskej\u00e4 madaltavia palvelukokonaisuuksia. N\u00e4iss\u00e4 ekosysteemeiss\u00e4 yrityksille muodostuu vetovoimainen kasvualusta, ylivoimainen johdettu arktinen innovaatioekosysteemi.<\/p>\n\n\n\n
Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n
Tuotteistaminen tulisi olla l\u00e4ht\u00f6kohta kaikessa palvelusuunnittelussa. Tuotteistettujen toteutussuunnitelmien avulla kaikki prosessin osapuolet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t ja noudattavat samaa kaavaa, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 resurssitehokkuutta. Kun asiakkuuden hallinnan prosessi tuotteistetaan yhteen toisen toimijan kanssa, tulee toiminnot suunnitella etuk\u00e4teen. N\u00e4in palvelunosat voidaan toistaa riitt\u00e4v\u00e4n samankaltaisina. T\u00e4m\u00e4 selkeytt\u00e4\u00e4 yhteisesti annettua arvolupausta, palveluiden tunnettuutta ja kilpailukyky\u00e4 asiakkaan silmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Omien palveluiden tuotteistamisen lis\u00e4ksi ammattikorkeakoulun tulisi edelleen vahvistaa yhteisty\u00f6t\u00e4\u00e4n ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevan ekosysteemin kanssa. Sopimusmenettelyn systematisointiin ja standardointiin on jo olemassa tuotteistettu sopimuskumppanuusprosessi. My\u00f6s verkostojen hallinnassa tulee jatkossa noudattaa systemaattista suunnitelmaa, puitteita, ohjeita ja ennalta sovittuja menetelmi\u00e4 prosessin tehokkuuden parantamiseksi. Lapin Ammattikorkeakoulussa meneill\u00e4\u00e4n oleva Uusi Aika projekti t\u00e4ht\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen.<\/p>\n\n\n\n
Business Rovaniemen kaltaiset, edistykselliset yhteisty\u00f6kumppanit, jotka ovat valmiita yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n omat palvelunsa ammattikorkeakoulun arvoketjuun, ovat arvokkaita referenssej\u00e4. Heilt\u00e4 saamallaan palautteella ammattikorkeakoulu voi edelleen parantaa arvolupaustaan. Tyytyv\u00e4iset verkostokumppanit ovat koko ammattikorkeakoulun maineen ja aseman perusta.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n
Aho, S., Blomberg, A., Kari, K. & Haukioja, T. 2017. Satamittari Tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoa Satakunnasta. Viitattu 27.5.2020 http:\/\/www.satamittari.fi\/%C3%A4lyk%C3%A4s-erikoistuminen<\/p>\n\n\n\n
H\u00e4rk\u00f6nen, J., Haapasalo, H., & Hanninen, K. (2015). Productisation: A review and research agenda. International Journal of Production Economics, 164, 65-82.<\/p>\n\n\n\n
Johnston, R., & Clark, G. (2008). Service operations management: Improving service delivery Pearson Education.<\/p>\n\n\n\n
Parantainen, J. (2007). Tuotteistaminen 10. Talentum Kariston Kirjapaino Oy. H\u00e4meenlinna.<\/p>\n\n\n\n
Rissanen, T. 2006. Hyv\u00e4n palvelun kehitt\u00e4minen. Vaasa: Fram, 6<\/p>\n\n\n\n
Schumpeter, J., 2014. The Magic of Good Service. The Economist Vol. 404(8803), 78.<\/p>\n\n\n\n
Suominen, A., Kantola, J., & Tuominen, A. (2009). Reviewing and defining productization. Paper presented at the 20th Annual Conference of the International Society for Professional Innovation Management (ISPIM 2009).<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4\u00e4ksvuori, A. & Immonen, A. 2008. Product Lifecycle Management. 3. painos. Heidelberg: Springer.<\/p>\n\n\n\n
Vandermerwe, S., & Rada, J. (1988). Servitization of business: Adding value by adding services. European Management Journal, 6(4), 314-324.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Mit\u00e4 tuotteistaminen tarkoittaa ja miten Lapin AMK voi tuotteistaa omia TKI-palveluitaan niin, ett\u00e4 ne sopivat yhteen muiden organisaatioiden palveluiden kanssa? <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3564,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798224,110187],"tags":[110376,110382,115200],"class_list":["post-3638","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2022","category-teema-artikkeli","tag-kilpailukyky","tag-klusterit","tag-palvelutuotanto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/04\/Juntti-Pyyny-Torvela-teema-artikkeli-Lumen-2-2022.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-WG","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3638"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3638\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3639,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3638\/revisions\/3639"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3564"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3638"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}