{"id":369,"date":"2016-04-26T08:22:38","date_gmt":"2016-04-26T05:22:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=369"},"modified":"2016-09-23T08:50:55","modified_gmt":"2016-09-23T05:50:55","slug":"kiertotaloudella-maailma-pelastuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/04\/26\/kiertotaloudella-maailma-pelastuu\/","title":{"rendered":"Kiertotaloudella maailma pelastuu?"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/04\/Kiertotaloudella-maailma-pelastuu-Tolppi-Reijo.pdf\" rel=\"\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p><em>Reijo Tolppi, HTT, vararehtori, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<p>Vuonna 2015 ihmiskunta kulutti loppuun maapallon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat elokuun 14. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ns. ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 (Earth Overshoot Day) perustuu Global Footprint Networkin tekemiin laskelmiin, joiden perusteella ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon kapasiteetin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 1970-luvun alussa, ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 on siirtynyt l\u00e4hes lineaarisella ennustettavuudella yh\u00e4 aikaisemmaksi vuoden kulussa.<\/p>\n<p>Noin 80 prosenttia maapallon ihmisist\u00e4 el\u00e4\u00e4 maissa, jotka kuluttavat luonnonvaroja enemm\u00e4n kuin tuottavat. Ihmiskunta kokonaisuudessaan tarvitsisi noin 1,5 kertaisen maapallon, jotta kulutus ja biokapasiteetti vastaisivat toisiaan. Tosin suomalaisten elintasolla t\u00e4m\u00e4 ei riitt\u00e4isi viel\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n: jos maailmassa ei olisi kuin suomalaisia, tarvittaisiin kolme maapalloa, jenkkityylinen el\u00e4m\u00e4 viel\u00e4 yhden enemm\u00e4n ja \u00f6kyrikkaiden L\u00e4hi-id\u00e4n maiden el\u00e4m\u00e4ntyyli ei onnistuisi ilman kuutta maapalloa.<\/p>\n<p>Yksi keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tai jopa lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella el\u00e4minen on kiertotalouden kehitt\u00e4minen. Perinteisesti talous on jatkumo, jossa hankitaan raaka-aineita, jalostetaan ne tuotteiksi ja myyd\u00e4\u00e4n kuluttajalle. Kun tuote vanhenee, menee pois muodista tai rikkoutuu, se p\u00e4\u00e4tyy j\u00e4tteen\u00e4 h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4ksi. Kiertotaloudessa virta k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kierroksi, jossa yhden j\u00e4te on seuraavan raaka-aine.<\/p>\n<p>Her\u00e4\u00e4minen luonnonvarojen rajallisuuteen on Suomen kaltaiselle maalle sek\u00e4 uhka ett\u00e4 mahdollisuus. Sitran vuonna 2014 julkaiseman selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle jopa 2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin, ja globaalien markkinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa.\u00a0 Sitra arvioi Suomen l\u00e4ht\u00f6kohdat hyviksi, ja perustelee positiivista n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n korkealla koulutuksella, vahvalla teknologiaosaamisella ja hyv\u00e4ll\u00e4 maineella kansainv\u00e4lisesti kilpaillulla cleantech-alalla.<\/p>\n<p>Suomella on my\u00f6s n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 kiertotalouden toteuttamisesta. Pieni ihminen on kierr\u00e4tt\u00e4nyt tyhj\u00e4t pullot ja vuosikymmenien ajan ja kirpputoreilla k\u00e4yminen on sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kenelle tahansa. Suuryritykset ovat my\u00f6s asiaan ansiokkaasti ottautuneet eturiviss\u00e4 paperiteollisuus, mets\u00e4konevalmistaja Ponsse ja KONE.<\/p>\n<p>Meist\u00e4 jokainen kykenee pienent\u00e4m\u00e4\u00e4n omilla valinnoillaan ekologista jalanj\u00e4lke\u00e4\u00e4n.\u00a0 Ruoka muodostaa noin 20 % ihmisen aiheuttamista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Kun vaihtaa lihan kasviksiin, minimoi ruokaj\u00e4tteet ja roskiin menev\u00e4n ruoan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja suosii l\u00e4hell\u00e4 tuotettuja elintarvikkeita, jalanj\u00e4lki pienenee kummasti. Kodin energial\u00e4hteen\u00e4 maal\u00e4mp\u00f6 ja erilaiset l\u00e4mp\u00f6pumput ovat jo nyt varteenotettavia vaihtoehtoja, ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Tiilikaisen sanoin liikkumisessa kannattaa suosia joukkoliikennett\u00e4 ja lihasvoimaa. Tosin my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4 on, ett\u00e4 viimeksi mainitut vaihtoehdot eiv\u00e4t ihan aina Lapin todellisuutta kohtaa.<\/p>\n<p>Lapissa kiertotalous on saanut hyv\u00e4n startin. Edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 Meri-Lapissa on ollut Kemin Digipolis, joka aloitti jo vuonna 2012 kiertotalouteen liittyvien uusien liiketoimintojen selvityksen. Meri-Lapin prosessiteollisuuden sivuvirrat ovat yhteens\u00e4 noin 1,2 Mtonnia, mik\u00e4 on kansallisestikin merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4t\u00e4 voi verrata vaikkapa koko Suomen yhdyskuntaj\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on noin 2,6 Mtonnia. Rovaniemell\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa on erityisesti Napapiirin Energia ja Vesi, jonka idea muuntaa tuhkaa lannoitteeksi on jo l\u00e4hell\u00e4 kaupallista toteutusta ja suunnitelmat laajan biokaasulaitoksen rakentamisesta ovat pitk\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Lapin ammattikorkeakoulu on m\u00e4\u00e4ritellyt luonnonvarojen \u00e4lykk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n yhdeksi strategiseksi painopisteeksi, mihin kiertotalous kytkeytyy vaivattomasti. Rakennustekniikalla on annettavaa arktiseen puurakentamiseen, sek\u00e4 rakentamisen energiatehokkuuden lis\u00e4\u00e4miseen. Materiaalitekniikassa on perusajatus tukea tuotteiden ja rakenteiden koko elinkaarta suunnittelusta uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u00a0 Optisen mittaustekniikan ryhm\u00e4 pyrkii parantamaan kaivosten prosessien kapasiteettia sek\u00e4 niiden raaka-ainetehokkuutta. Keskeisess\u00e4 roolissa on my\u00f6s luonnonvara-ala, jonka TKI-toiminta tukee jo nyt biomateriaalien tehokasta ja luontoa s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>Kiertotalouden v\u00e4lj\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 johtuen sen ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta on vaikea laskea. Suuntaa-antavina voi pit\u00e4\u00e4 Rooman klubin huhtikuussa 2015 julkaisemia perusteellisiin laskelmiin perustuvia lukuja, joiden mukaan Ruotsissa kiertotalous synnytt\u00e4\u00e4 noin 100 000 uutta ty\u00f6paikkaa.\u00a0 Ottaen huomioon Suomen ja Ruotsin kansantalouksien rakenteellisen samankaltaisuuden, voinee arvioida ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4n vaikutuksen Suomessakin nousevan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 000:een.<\/p>\n<p>Kiertotalouden suuren ty\u00f6llist\u00e4mispotentiaalin vuoksi Lapin ammattikorkeakoulu tulee esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uutena avauksena sopimuskaudelle 2017\u20132020 \u201dKiertotalous ja sivuvirrat\u201d -koulutuksen aloittamista. Opintokokonaisuus olisi laajuudeltaan 60 opintopistett\u00e4, ja sit\u00e4 tarjottaisiin vuosittain ensisijaisesti tekniikan ja luonnonvara-alan opiskelijoille vapaaehtoisena vaihtoehtona. Koulutusta rakennetaan tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa, mukaan ovat jo lupautuneet Napapiirin Energia ja Vesi, ProAgria, AHMA ymp\u00e4rist\u00f6 Oy sek\u00e4 Luonnonvarakeskus. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat arktiseen kiertotalouteen markkinal\u00e4ht\u00f6isesti, antaa tiivis tietopaketti kiertotalouden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja politiikkalinjauksista sek\u00e4 tuottaa alueella liikkuvien materiaalien sivuvirtoihin lis\u00e4arvoa digitalisaatio- ja tekniikkapalveluilla.\u00a0 Ihme on, jos t\u00e4m\u00e4 paketti ei opiskelijoita kiinnosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun tuote on vanhentunut, mennyt pois muodista tai rikkoutunut, on se perinteisesti p\u00e4\u00e4tynyt j\u00e4tteen\u00e4 h\u00e4vitett\u00e4v\u00e4ksi. Kiertotaloudessa virta k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kierroksi, jossa yhden j\u00e4te on seuraavan raaka-aine. Lapissa kiertotalous on saanut hyv\u00e4n startin.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":250,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[683798,110188],"tags":[110389,43350,115164],"class_list":["post-369","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-16","category-puheenvuoro","tag-hiilijalanjalki","tag-kestava-kehitys","tag-kiertotalous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/04\/Puheenvuoro-Reijo-Tolppi.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-5X","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=369"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":371,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions\/371"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}