{"id":372,"date":"2016-04-25T14:44:00","date_gmt":"2016-04-25T11:44:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=372"},"modified":"2017-12-12T11:14:57","modified_gmt":"2017-12-12T09:14:57","slug":"m-labhydro-hanke-mahdollisti-materiaalien-kaytettavyyden-soveltavan-tutkimuksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/04\/25\/m-labhydro-hanke-mahdollisti-materiaalien-kaytettavyyden-soveltavan-tutkimuksen\/","title":{"rendered":"M-Lab\/Hydro+ -hanke mahdollisti materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden soveltavan tutkimuksen"},"content":{"rendered":"

\"Logobanneri<\/a>Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Timo Kauppi, TkT, yliopettaja, Arctic Steel and Mining -tutkimusryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu sai vuoden 2008 alussa my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Lapin l\u00e4\u00e4ninhallitukselta n. 2,6 miljoonan euron tuesta metallialan oppimis- ja innovaatioymp\u00e4rist\u00f6n suunnitteluun ja toteuttamiseen. T\u00e4t\u00e4 M-Lab:ksi nimetty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rakennettiin vuoden 2011 maaliskuun loppuun ja t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 se on palvellut opetusta, soveltavaa tutkimusta ja alueen yrityksi\u00e4. Projektia rahoitettiin toimintalinja 2:sta (innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edist\u00e4minen sek\u00e4 osaamisrakenteiden vahvistaminen). Ymp\u00e4rist\u00f6 on mahdollistanut materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden soveltavan tutkimuksen yl\u00f6sajamisen (Arctic Steel and Mining TKI-ryhm\u00e4). Tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 on ty\u00f6skennellyt parhaimmillaan noin parikymment\u00e4 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusryhm\u00e4n strategia l\u00e4htee Lappilaisten metallialan yritysten tarpeista ja ongelmista sek\u00e4 nojautuu tiiviisti Lapin maakuntaohjelmaan (Lapin maakuntaohjelma 2011 -2014, Lappi sopimus 2014 – 2017). Aiemmassa todettiin mm. seuraavasti: \u201dEnsisijaisesti tulee tukea hankkeita, jotka vahvistavat pk-yritysten kilpailukyky\u00e4 ja jotka ovat realistisesti toteutettavissa seuraavan nelj\u00e4n vuoden aikana. Yritysten verkottuminen, uusien markkinoiden hakeminen ja uusien tuotteiden kehitt\u00e4minen ovat avainasemassa.\u201d Uudessa Lappisopimuksessa painotetaan julkisen sektorin pilottiroolia osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja huippuluokan innovaatioymp\u00e4rist\u00f6jen luomisessa. \u201dK\u00e4rkeen nostetaan julkisten toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen mahdollisuudet toimia pilotteina sek\u00e4 uusia liiketoimintoja aktivoivina innovaatio- ja kehitt\u00e4misymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4.\u201d T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 toimijoilta erityisesti yrityskent\u00e4n ja sen mahdollisuuksien ja ongelmien tuntemista.<\/p>\n

Arctic Steel and Mining TKI-ryhm\u00e4n tutkimukselle Pk-yritykset ovat ensisijainen yritysyhteisty\u00f6taho ja aluekehitysty\u00f6 t\u00e4t\u00e4 kautta t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa. Tiivis yhteisty\u00f6, joka on kehittynyt kahden ter\u00e4stehtaan, SSAB:n ja Outokummun, kanssa takaa viimeisimm\u00e4n ja maailmanlaajuisesti huippuluokan tiedon ruostumattomista ja ultralujista kulutus-, rakenne- ja suojauster\u00e4ksist\u00e4 ja niihin liittyv\u00e4st\u00e4 ter\u00e4srakentamisesta ja sen normistoista.<\/p>\n

ASM TKI-ryhm\u00e4 on toimintansa aikana koordinoinut jo kahdeksan (8) TEKES\/EAKR-rahoitteista soveltavan tutkimuksen projektia ja ollut mukana useassa Lapin liiton, Lapin ELY-keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton EAKR ja ESR-rahoitteisessa hankkeessa. Jokaisessa hankkeessa l\u00e4ht\u00f6kohtana on ollut projektin teemaan liittyvien osallistujayritysten materiaalil\u00e4ht\u00f6isten (ter\u00e4sten konepajak\u00e4ytett\u00e4vyys, ter\u00e4srakentaminen, jne.) ongelmien ratkaisumallien kehitt\u00e4minen tai yritysten tuotekehitysty\u00f6h\u00f6n osallistuminen.<\/p>\n

Viimeisint\u00e4 teknologiaa<\/h2>\n

M-Lab\/Hydro+ -projektin alussa tehtiin tarkat laitespesifikaatiot, joiden avulla kilpailutettiin laitetoimittajat. Laitteiden ominaisuuksien m\u00e4\u00e4rittelyt tehtiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Outokummun Tornion, silloisen Ruukin Raahen ja H\u00e4meenlinnan tutkimuskeskuksien sek\u00e4 metallialan yritysten kanssa. Projektissa investoitiin monipuolinen ja state-of-the-art teknologiaa edustava rikkovan aineenkoetuksen laboratorio, jossa voidaan tutkia ja testata mm. mekaanisia ominaisuuksia, iskusitkeytt\u00e4, muovattavuutta, korroosionkestoa ja mikrorakenteita. Ymp\u00e4rist\u00f6 muodostaa Torniossa sijaitsevien Jaloter\u00e4sStudion sek\u00e4 ammattiopisto Lappian metallialan kanssa korkeatasoisen metallialan oppimis- ja innovaatioymp\u00e4rist\u00f6n kansainv\u00e4lisestikin mitattuna.<\/p>\n

Laboratorion tutkimuslaitteistoihin kuuluvat mm. Zwick Roell Z250kN vetokone, Zwick Roell PSW750 iskuvasara, Struers Duramin A2500ET kovuusmittari, Erichsen 145\u201360 ohutlevyjen muovattavuuden tutkimuslaitteisto (kts. kuva 1), GOM Aramis\/Argus\/Atos\/Tritop-mittausj\u00e4rjestelm\u00e4t, optinen mikroskooppi, FEI:n Quanta 450 SC kentt\u00e4emissiopyyhk\u00e4isyelektronimikroskooppi (FESEM) Thermonoran energiadispersiivisell\u00e4 alkuaineanalysaattorilla (EDS) varustettuna, Ascott suolasumutestilaitteisto, olosuhdekammio ja strauss-testilaitteisto.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 1.<\/strong> Projekti-insin\u00f6\u00f6ri, DI Tiina Rissanen lataamassa n\u00e4ytteit\u00e4 Ascott\u2019in suolasumukammioon. (Tiina Rissanen on ty\u00f6skennellyt 1.1.2014 l\u00e4htien TUKES:ssa painelaitteiden ylitarkastajana.)<\/p>\n

Laitteiden ominaisuuksia m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4ess\u00e4 annettiin suuri painoarvo niiden k\u00e4ytett\u00e4vyydelle ja toiminnan automatisoinnille. T\u00e4m\u00e4 vaatimus tulee suoraan ASM TKI – ryhm\u00e4n toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa uutta, tilastollisesti luotettavaa tietoa materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 ter\u00e4sten jatkojalostajille ja toimittajille sek\u00e4 osallistua yritysten tuotekehitykseen omalla osaamisalueellaan. Toisaalta laitteiden k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6n nopeaa oppimista.<\/p>\n

M-Lab-ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 on antanut mahdollisuudet materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden monipuoliseen tutkimiseen. Leikkaamisen, liitt\u00e4misen, muovauksen, mekaanisten ominaisuuksien ja vaurioiden tutkiminen sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4 n\u00e4ytteenvalmistus tehd\u00e4\u00e4n samassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 Kemiss\u00e4 ja Torniossa.<\/p>\n

Julkinen soveltava tutkimus<\/h2>\n

Ensimm\u00e4inen materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkimusryhm\u00e4n koordinoima TEKES\/EAKR-projekti \u201dJalos\u00e4rm\u00e4\u201d k\u00e4ynnistyi 1.8.2008 ja se oli ehdottomasti n\u00e4yt\u00f6n paikka niin rahoittajan kuin osallistujayritystenkin suuntaan. Projektiin osallistui viisi yrityst\u00e4, joista ainoastaan Outokumpu oli Lapin alueelta. Hankkeessa tutkittiin ruostumattomien ter\u00e4sten s\u00e4rm\u00e4tt\u00e4vyytt\u00e4 ja erityisesti uusien ferriittisten ter\u00e4slaatujen (mm. EN 1.4509) k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 austeniittista ruostumatonta ter\u00e4st\u00e4 korvaavana materiaalina s\u00e4rm\u00e4tyiss\u00e4 tuotteissa. S\u00e4rm\u00e4tt\u00e4vyystiedon ohella hankkeen keskeisint\u00e4 antia oli se toimintatapa, jolla yritysten tapaustutkimukset hoidettiin ja hoidetaan edelleenkin. Projektin yhteydess\u00e4 kehitettiin my\u00f6s konen\u00e4k\u00f6\u00f6n perustuvaa takaisinjouston on-line mittausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (ks. kuva 2). S\u00e4rm\u00e4ystesteiss\u00e4 tehtiin yli 700 s\u00e4rm\u00e4yst\u00e4, joissa takaisinjouston mittaus on tehty p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti t\u00e4ll\u00e4 mittaussovelluksella.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 2.<\/strong> a) takaisinjouston mittaus k\u00e4ynniss\u00e4, b) s\u00e4rm\u00e4yksen takaisinjouston mittaussovelluksen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4.<\/p>\n

Ultralujien rakenne- ja kulutuster\u00e4sten k\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkiminen alkoi \u201dKuURaK\u201d-projektissa 1.9.2009. Projektin osallistujayrityksist\u00e4 nelj\u00e4 (4) on alueen yrityksi\u00e4 ja loput kaksi Raahesta. Ruukki Construction oli hankkeen suurin rahoittaja. Hankkeeseen osallistui Oulun yliopiston etel\u00e4isen instituutti rinnakkaisprojektilla Oulun ja Nivalan toimipisteiss\u00e4. Johtoajatuksena yhteisty\u00f6ss\u00e4 oli se, ett\u00e4 ammattikorkeakoulu hoiti soveltavan tutkimuksen puolen ja keskittyi osallistujayritysten ongelmien ratkomiseen (ks. kuva 3), yliopiston tehdess\u00e4 sille kuuluvaa perustutkimusta. Projektissa tutkittiin Ruukin ultralujien ter\u00e4sten s\u00e4rm\u00e4tt\u00e4vyytt\u00e4 ja konepajak\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on my\u00f6s kehitetty s\u00e4rm\u00e4tt\u00e4vyyden tutkimusmenetelmi\u00e4. Molemmat \u201dKuURaK\u201d-projektit on rahoitettu TEKES\/Lapin l\u00e4\u00e4nin EAKR rahoituksesta.
\n\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 3<\/strong>. \u201dKuURaK\u201d-projektin yhdess\u00e4 yrityksen tapaustutkimuksessa tehtiin tappikaarihitsauksen kehitysty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\u201dJalos\u00e4rm\u00e4\u201d-hankkeessa tehtiin hyv\u00e4\u00e4 pohjaty\u00f6t\u00e4 1.1.2010 k\u00e4ynnistyneelle TEKES\/EAKR-hankkeelle \u201dJalosauma\u201d. T\u00e4ss\u00e4 projektissa keskityttiin tutkimaan ferriittisten ruostumattomien ter\u00e4sten hitsattavuutta ja tekem\u00e4\u00e4n niille alustavia hitsausohjeita (pWPS). Projektiin osallistui kahdeksan yrityst\u00e4, joista viisi oli alueen yrityksi\u00e4. Projektin kautta alueen yritykset saivat uutta ja viimeisint\u00e4 tietoa ferriittisten ruostumattomien ter\u00e4sten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 hitsatuissa rakenteissa. Perinteisesti stabiloimattomien ferriittisten ruostumattomien ter\u00e4sten kuten EN 1.4016 hitsattavuus on hyvinkin rajoitettua (ks. taulukko 1), kun taasen stabiloitujen laatujen (EN 1.4509, 1.451, 1.4521, 1.4512) kohdalla on enemm\u00e4nkin kyse tiedon ja ohjeiden puutteesta. Ferriittiset ruostumattomat ter\u00e4kseth\u00e4n kiinnostavat jatkojalostajia ensisijaisesti austeniittisia ter\u00e4slaatuja edullisemman hinnan vuoksi. Ferriittiset ruostumattomat ter\u00e4slaadut eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 nikkeli\u00e4. Ominaisuudet vastaavat kuitenkin monessa suhteessa aiemmin k\u00e4ytettyj\u00e4 austeniittisia ter\u00e4slaatuja.<\/p>\n

Seuraava TEKES\/EAKR-hanke k\u00e4ynnistyi 1.6.2010. T\u00e4m\u00e4 \u201dASA (Advanced Strain Analysis)\u201d-projekti pystytettiin M-Lab-hankkeessa investoidun optisen GOM-mittausj\u00e4rjestelm\u00e4n ymp\u00e4rille. Mittausj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 voidaan mitata venymi\u00e4 (GOM Argus\/Aramis), jotka muodostuvat kappaletta muovattaessa tai kuormitettaessa. GOM Aramis\/Argus-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 saadaan esim. vetokokeessa perinteiseen ekstensometrimittaukseen verrattuna tieto materiaalin muovautumisesta koko mitta-alueelta ja n\u00e4in ollen m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 huomattavasti aiempaa monipuolisemmin ja tarkemmin materiaalin plastisia ominaisuuksia.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 4<\/strong>. GOM\/Aramis-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ultralujalle rakenneter\u00e4kselle m\u00e4\u00e4ritetty true stress-true strain k\u00e4yr\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tasopintojen muotoja (GOM Atos\/Tritop) ja saattaa ne digitaaliseksi tiedoksi. Tyypillinen sovelluskohde on rakenne, josta on olemassa 3D-malli. T\u00e4llainen rakenne voidaan kuvata GOM Atos\/Tritop-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4, verrata saatua todellista muotoa 3D-malliin ja saada n\u00e4in m\u00e4\u00e4ritetty\u00e4 mahdollinen poikkeamatieto jopa sadasosa millien tarkkuudella.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 5<\/strong>. GOM Atos\/Tritop-j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 kuvattu ter\u00e4slevy ja sen paksuusjakauma.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 GOM-j\u00e4rjestelmi\u00e4 on k\u00e4ytetty my\u00f6s paikallisten yritysten (mm. S\u00e4hk\u00f6pojat Oy, Tormets Oy, Polar-Jet Oy ja ADC Oy) tasoskannaustarpeisiin. Skannausten pohjalta on luotu 3D-malleja.<\/p>\n

Kes\u00e4kuussa 2011 startannut TEKES-hanke oli kansallisen rahoituksen saanut, budjetiltaan yhteens\u00e4 n. 1,7 miljoonaa euroa oleva \u201dConceptCar\u201d-projekti, johon osallistuivat materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkimusryhm\u00e4n ohella Metropolian ammattikorkeakoulu \/ teollinen tuotanto, Aalto yliopisto \/ sovellettu mekaniikka ja TTY \/ fysiikan laitos. Hankkeeseen osallistui 16 yrityst\u00e4 ja se loppui 30.6.2014. Kyse oli siis hyvinkin pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 TKI-projektista, jossa tehtiin paljon kehitysty\u00f6t\u00e4 ja tutustuttiin uusiin ekotehokkaisiin ratkaisuihin sek\u00e4 autoteollisuuden toimittajuuden vaatimuksiin.<\/p>\n

Hankkeen konkreettisena lopputuloksena syntyi demonstraatioajoneuvo, joka julkistettiin Geneven 2014 auton\u00e4yttelyss\u00e4. Auton alustassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ter\u00e4sosat tehtiin Torniossa Jaloter\u00e4sStudiolla. Yhten\u00e4 projektin tuloksena siirrettiin Lappilaisille yrityksille tietoa ymp\u00e4rist\u00f6vaatimusten tiukentumisesta johtuen tulevaisuuden materiaaliratkaisuista ja metallisten materiaalien hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 sek\u00e4 autoteollisuuden vaatimuksista alihankintaketjulle. Kuvassa 6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n projektissa tehty demonstraatioajoneuvo.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 6<\/strong>. Puukomposiitti-demonstraatioauto (BioForeConceptCar).<\/p>\n

“Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta” (MineSteel) k\u00e4ynnistyi 1.1.2012. Se oli ensimm\u00e4inen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaivostoimialalle suuntautunut projekti, jossa on p\u00e4\u00e4sty nopeasti kiinni kaivoksilla esiintyviin materiaaliongelmiin. Useassa kohteessa on testattu Ruukin uusia RAEX\u00ae-kulutuster\u00e4ksi\u00e4 menestyksell\u00e4. Projektissa saatiin ratkaistua monta kaivosten materiaaliongelmaa sek\u00e4 saatiin arvokasta tietoa erityyppisten kaivosprosessien toimivuudesta ja niiss\u00e4 esiintyvist\u00e4 ongelmista.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tuloksista mainittakoon Kittil\u00e4n kaivokselle tehty lastauskoneiden kauhojen kulutuslevyjen kehitysty\u00f6, Talvivaaran kaivokselle tehdyt rikkivetykehittimen ja vetylauhduttimen vaurioanalyysit sek\u00e4 niiden materiaalikehitys ja Kemin kaivokselle aloitettu sy\u00f6tt\u00f6suppiloiden materiaalikehitystutkimus. Uusi aluevaltaus projektissa on ollut em. vaurioanalyysien tekeminen. Ter\u00e4ksest\u00e4 tehtyjen rakenteiden ja komponenttien vaurioanalyysin tekeminen vaatii tekij\u00e4lt\u00e4 ehdottomasti fysikaalisen metallurgian syv\u00e4llisen hallinnan. Tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelee viisi henkil\u00f6\u00e4, joilla on t\u00e4m\u00e4 tarvittava pohjakoulutus ja jotka siis pystyv\u00e4t vaurioanalyysej\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkein ty\u00f6kalu vaurioanalyysiss\u00e4 on laite-esittelyss\u00e4 mainittu FESEM-mikroskooppi. Sen avulla voidaan murtopintaa tarkastella jopa 100 000-kertaisella suurennuksella ja siit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n analysoimaan mahdolliset ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 pinnalle kulkeutuneet ep\u00e4puhtaudet ja partikkelit. Kuvassa 7 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkki FESEM-kuvasta, joka edustaa tyypillist\u00e4 ruostumattoman ter\u00e4ksen j\u00e4nnityskorroosion aiheuttamaa vauriota ja sen murtopintaa.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 7<\/strong>. Runsasseosteisen ruostumattoman ter\u00e4ksen j\u00e4nnityskorroosiovaurion murtopintaa.<\/p>\n

Projektissa jatkettiin \u201dKuURaK\u201d-projektissa aloitettua mobiilimurskaimen kattolevyn kulumisen tutkimista Suomen hy\u00f6tymurskaus Oy:lle. T\u00e4ss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty GOM:n Atos\/Tritop-mittausj\u00e4rjestelmi\u00e4. Kuvassa 8 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkki kahden testiss\u00e4 olleen kulutuslevyn kulumisprofiilista. T\u00e4m\u00e4 on uutta tietoa ja antaa huomattavasti t\u00e4ydellisemm\u00e4n indikaation kulumisesta kuin perinteinen ultra\u00e4\u00e4nipaksuusmittaus.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 8<\/strong>. Kulutuslevyn kulumisprofiili, RAEX\u00ae 500 ja 400 ter\u00e4kset.<\/p>\n

Samankaltaisia kulumistutkimuksia tehtiin Kittil\u00e4n kultakaivokselle ja Kemin kromikaivokselle.<\/p>\n

Minesteel-hankkeen jatkona tutkimuksia jatkettiin TEKES\/EAKR rahoitteisessa \u201dKuluttavan v\u00e4liaineen vaikutus ter\u00e4sten kulumiskest\u00e4vyyteen\u201d (KuLVaK, 1.7.2013\u201330.9.2014)-hankkeessa. Uutena elementtin\u00e4 mukaan otettiin kiviaineksen geometallurgiset tutkimukset, miss\u00e4 aloitettiin tiivis yhteisty\u00f6 Luulajan teknillisess\u00e4 yliopistossa Professori Pertti Lambergin johdolla toimivan tutkimusryhm\u00e4n kanssa.<\/p>\n

Saadut tulokset ja menestyksellinen yhteisty\u00f6 johtivat \u201dMinLappi\u201d – hankkeen rahoituksen hakemiseen. Lapin liitto my\u00f6nsi hankkeelle EAKR-rahoituksen ja siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kiviainesten tutkimiseen tarvittavat M-Lab:n laitteiden t\u00e4ydennysinvestoinnit. Projekti p\u00e4\u00e4ttyy loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 2015. Kuvassa 9 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kairasyd\u00e4nn\u00e4ytteit\u00e4, joista M-Lab-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on valmistettu tutkimusn\u00e4ytteit\u00e4.<\/p>\n

\"Kuva<\/a><\/p>\n

Kuva 9<\/strong>. Kairasyd\u00e4nn\u00e4ytteit\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoden alusta k\u00e4ynnistyi TEKES\/EAKR-rahoitettu kaksivuotinen hanke \u201dArktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoister\u00e4sten hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehitt\u00e4minen (WeldARC)\u201d. Hanke toteutetaan aikav\u00e4lill\u00e4 1.4.2015\u201331.3.2017 ja siihen osallistuu 11 yrityst\u00e4, jotka edustavat konepajoja ja hitsauslaitetoimittajia. Projektin vastuuhenkil\u00f6n\u00e4 toimii ASM TKI-ryhm\u00e4n vet\u00e4j\u00e4 DI Rauno Toppila ja projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 DI Kimmo Keltam\u00e4ki. Arktista hitsausta ja sen osaamista tarvitaan teollisuuden laajentuessa pohjoiseen, erityisesti laiva- ja meriteollisuudessa sek\u00e4 kaivos- ja offshore -teollisuuden kohteissa. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s vaikeasti hitsattavien erikoister\u00e4sten k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen, jolloin vaatimukset hitsauksen suhteen tiukentuvat. Ter\u00e4sten valmistajilla on my\u00f6s omat intressins\u00e4 tutkia ja kehitt\u00e4\u00e4 hitsausta ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 ohjeistusta siten, ett\u00e4 ratkaisut saadaan vastaamaan mahdollisimman hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteisiin.<\/p>\n

N\u00e4iden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 projekti on ollut osaamiskeskusohjelmaan kytkeytyv\u00e4 OSKEMeriklusteri -hanke (2010\u20132013), jossa ASM TKI-ryhm\u00e4 toimi nimettyn\u00e4 alihankkijana. Tutkimusalihankkijan (subcontractor) roolissa ollaan oltu mukana my\u00f6s eurooppalaisen RFCS:n (Research Fund for Coal and Steel) rahoittamissa FERRAK- ja SAFSS-hankkeissa.<\/p>\n

Aluekehityksen kannalta hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 \u201dProtoDesignII\u201d-hanke k\u00e4ynnistyi 2012 vuoden alussa ja sen johtoajatuksena oli valjastaa Lapin korkeakoulukonsernin toimijat yritysten tuotekehityksen avuksi. Lapin ammattikorkeakoulua t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa ovat edustaneet ASM TKI – ryhm\u00e4 ja Arctic Power – laboratorio. Yrityskohtaisia tapaustutkimuksia on viety l\u00e4pi projektin aikana useita.<\/p>\n

Arctic Steel and Mining TKI – ryhm\u00e4 aloitti muuttuvaan ter\u00e4srakentamiseen liittyv\u00e4n ennakoinnin ja tilanteen kehittymisen seurannan jo vuonna 2011 ja sen j\u00e4lkeen on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 asian suhteen usean kymmenen yrityksen kanssa. Kantavien ter\u00e4srakenteiden CE-merkint\u00e4\u00e4n ja siihen liittyv\u00e4\u00e4n SFS-EN 1090-standardeihin liittyen on l\u00e4piviety kaksi hanketta: \u201d Uusiutuva ter\u00e4srakentaminen 2014\u201d (A32531, Lapin liitto, EAKR) ja \u201dPitkospuut ter\u00e4srakentamisen jatkuvaan oppimiseen\u201d – projektille (LAPELY\/560\/05.02.07\/2013, ESR), joissa on selvitetty CE-merkinn\u00e4n perusteita ja koulutettu 1090 mukaista toimintaa Lapin alueen yrityksille. Hankkeen tuloksia on julkaistu Lapin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa B nimell\u00e4 \u201dUusiutuva ter\u00e4srakentaminen 2014, Lapin alueen ter\u00e4srakentaminen \u2013 haasteet, osaamisp\u00e4\u00e4oma ja kehitt\u00e4mistarpeet\u201d (ISSN 2342-2491).<\/p>\n

Alueellinen vaikuttavuus<\/h2>\n

Ammattikorkeakoululain 4\u00a7 m\u00e4\u00e4rittelee ammattikorkeakoulun tutkimusteht\u00e4v\u00e4n seuraavasti: \u201d…harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja aluekehityst\u00e4 tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 taiteellista toimintaa. Teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edist\u00e4\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista…\u201d (Laki ammattikorkeakoulusta).<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tutkimustoiminnan pit\u00e4\u00e4 tuoda opetukseen lis\u00e4arvoa ja toiminnan pit\u00e4\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti alueen yrityksi\u00e4 elinkeinorakenne huomioiden.<\/p>\n

Lapin valmisteilla oleva teollisuusstrategia 2030 m\u00e4\u00e4rittelee mm. seuraavia kriittisi\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 asioita (Lapin teollisuusstrategia 2030):<\/p>\n

    \n
  • Kiinnostus arktista aluetta kohtaan kasvaa alueen luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja mahdollisesti avautuviin uusiin kuljetusreitteihin liittyvien taloudellisten potentiaalien my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n
  • Markkinat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4ville ratkaisuille kasvavat ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden laajentuessa.<\/li>\n
  • Lapissa suurten ik\u00e4luokkien poistuminen ty\u00f6markkinoilta merkitsee noin 37 000 henkil\u00f6n poistumaa vuodesta 2009 vuoteen 2025.<\/li>\n
  • metallien jalostus, energia-, kaivannais-, mets\u00e4-, puutuote., elintarvike- ja luonnontuoteteollisuus ovat strategiset valmistavan teollisuuden toimialat<\/li>\n<\/ul>\n

    N\u00e4m\u00e4 reunaehdot ohjaavat osaltaan materiaalien k\u00e4ytett\u00e4vyyden tutkimusryhm\u00e4n toimintaa ja sen painopisteit\u00e4.<\/p>\n

    Opetukseen vied\u00e4\u00e4n tutkimuksissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 taustatietoa ja syntyvi\u00e4 tuloksia. T\u00e4m\u00e4 varmistuu jo sill\u00e4, ett\u00e4 3\u20135 ryhm\u00e4n j\u00e4sent\u00e4 osallistuu suoraan opetustoimintaan. Opiskelijoita (AMK ja 2. aste) pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hankkeissa mahdollisimman paljon. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4lle vuodelle opintopistekertym\u00e4 on jo luokkaa 300. Opiskelijat tekev\u00e4t projekteihin ja toimeksiantoihin liittyen opinn\u00e4yte-, erikois- ja harjoitust\u00f6it\u00e4 ja tuovat toimintaan mukanaan valtavan resurssivarannon, onhan tuo 300 opintopistett\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi muunnettuna n. 5,5 henkil\u00f6ty\u00f6vuotta.<\/p>\n

    Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteydet ja aluekehitys n\u00e4kyv\u00e4t toiminnassa p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n aktiivisesti 10\u201315 alueen yrityksen kanssa ja asiakastietokannassa on n. 50 yrityst\u00e4 ymp\u00e4ri Suomea, joiden kanssa pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Lapin alueen elinkeinoel\u00e4m\u00e4n kehitysorganisaatioiden kanssa.<\/p>\n

    Ruostumattomien ter\u00e4sten osalta osaamistasomme mittaamisessa auttaa yhteisty\u00f6mme Outokummun Tornion tutkimuskeskuksen kanssa. Yhteisty\u00f6 Rautaruukin Raahen ja H\u00e4meenlinnan tutkimuskeskusten kanssa puolestaan takaa saman ultralujien rakenne- ja kulutuster\u00e4sten osalta.<\/p>\n

    Teollisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n menneill\u00e4\u00e4n olevaan muutokseen ollaan valmistauduttu mm. siten ett\u00e4 kulutuster\u00e4ksi\u00e4 on tutkittu \u201dKuURaK\u201d-projektissa ja kev\u00e4\u00e4n 2012 TEKES-hakuun valmistellaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kulutuster\u00e4sten k\u00e4ytett\u00e4vyyteen keskittyv\u00e4\u00e4 hanketta, johon pyrit\u00e4\u00e4n saamaan mukaan mahdollisimman kattavasti\u00a0 Pohjois-Suomalaisia kaivoksia ja niiden alihankkijoita. Energiateollisuuden tarpeita ja vaatimuksia ter\u00e4srakentamiselle selvitell\u00e4\u00e4n oppilasprojektity\u00f6n\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 tehtiin kattava kaivosten toimialakatsaus (Tiina Rissanen 2010).<\/p>\n

     <\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/h2>\n

    Laki ammattikorkeakouluista 9.5.2003\/351. http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2003\/20030351<\/p>\n

    Lapin Liitto maakuntaohjelma 2011\u20132014. http:\/\/www.lapinliitto.fi\/lapin_kehittaminen\/maakuntaohjelma<\/p>\n

    Lapin teollisuusstrategia 2030. http:\/\/www.lapinliitto.fi\/fi\/lapin_kehittaminen\/strategiat<\/p>\n

    Tiina Rissanen 2010. \u201dKaivosten toimialakatsaus\u201d, kirjallisuusselvitys, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 2010.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Asiasanat: soveltava tutkimus, ter\u00e4s, aineenkoetus<\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Arctic Steel and Mining -tutkimusryhm\u00e4n tiivis yhteisty\u00f6 SSAB:n ja Outokummun kanssa takaa huippuluokan tiedon ruostumattomista ja ultralujista kulutus-, rakenne- ja suojauster\u00e4ksist\u00e4 ja niihin liittyv\u00e4st\u00e4 ter\u00e4srakentamisesta ja sen normistoista.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":302,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[683798,110187],"tags":[54578,115177],"class_list":["post-372","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-16","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-teollisuuspalvelut"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/04\/Teema-artikkeli-Timo-Kauppi-Lumen-verkkolehti.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-60","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=372"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":425,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372\/revisions\/425"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=372"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}