{"id":3755,"date":"2022-10-27T07:09:00","date_gmt":"2022-10-27T04:09:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3755"},"modified":"2022-10-27T07:19:01","modified_gmt":"2022-10-27T04:19:01","slug":"kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-opettajana-ammattikorkeakoulussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-opettajana-ammattikorkeakoulussa\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden opettajana ammattikorkeakoulussa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=56fcb0b1-0652-4e4b-bee3-d049138a65b2\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><em>Eveliina Asikainen, HT, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&amp;O) Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p>Koulutuksella on suuri merkitys kest\u00e4v\u00e4n muutoksen aikaansaamisessa. Korkeakoulut ovat n\u00e4kyv\u00e4sti tunnistaneet omissa linjauksissaan ja ohjelmissaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden merkityksellisyyden. (esim. <a href=\"https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2020\/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574\">Arene<\/a> 2020; <a href=\"https:\/\/unifi.fi\/viestit\/kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-teesit\/\">Unifi<\/a> 2020). Ammattikorkeakoulusta valmistuvilla tulee olla osaamisen avaimet muuttaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja yhteiskuntaa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi ja vastuullisemmaksi. T\u00e4rkeit\u00e4 tulevaisuudentaitoja ovat luovuus, kriittisen ajattelu sek\u00e4 viestint\u00e4- ja yhteisty\u00f6taitojen lis\u00e4ksi empatia ja joustavuus. Opettajalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n&nbsp;&nbsp; muutoksen aikaansaamisessa, vastuullisten asiantuntijoiden kasvattamisessa ja syv\u00e4oppimisen tavoittelussa.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvaamme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden haasteita ammattikorkeakouluopettajan ty\u00f6ss\u00e4. Mit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n ja vastuullisen muutoksen aikaansaaminen edellytt\u00e4\u00e4 opettajan ty\u00f6ss\u00e4? Pohdimme, millaista pedagogista osaamista opettajalla tulee olla ja, miten pedagogista osaamista on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden pedagogisia haasteita<\/h2>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4 ja vastuullinen toiminta t\u00e4ytyy m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 osin sidoksissa aikaan ja paikkaan, mutta on mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yleisi\u00e4 kest\u00e4vyyden ja vastuullisuuden m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joista opettaja saa tukea toiminnalleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ammattikorkeakoulupedagogiikka-kirjassa Mervi Friman ja Arto Mutanen (2022) hakevat kest\u00e4v\u00e4n pedagogiikan l\u00e4ht\u00f6kohtia ammattietiikkaan ja asiantuntijan vastuullisuuteen kasvattamisesta opintojen aikana. Vastuullisuuden ja kest\u00e4vyyden toteuttaminen eri tutkinnoissa on siis vahvasti sidoksissa ammattietiikkaan ja asiantuntijateht\u00e4vien arvop\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin. Opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4 ja opintojaksojen toteutuksia suunniteltaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s se, miten globaali vastuu ja kest\u00e4vyys ovat osa ammatillista identiteetti\u00e4, tutkintoa ja yksitt\u00e4isi\u00e4 opintojaksoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Globaalia vastuuta ja kest\u00e4vyytt\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 hahmottamaan sen yleisperiaatteen mukaan, ett\u00e4 kest\u00e4vill\u00e4 valinnoilla varmistamme, ett\u00e4 tulevilla sukupolvilla on yht\u00e4 hyv\u00e4t mahdollisuudet toteuttaa omia tarpeitaan kuin meill\u00e4. Kest\u00e4vyys on siis jatkuvuuden takaamista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toimimme kuitenkin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kuluttaen luonnonvaroja yli niiden uusiutumisvauhdin ja viel\u00e4p\u00e4 niin, ett\u00e4 kulutus jakaantuu eritt\u00e4in ep\u00e4tasa-arvoisesti maapallolla. Siksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamiseen sis\u00e4ltyy kyky tehd\u00e4 muutoksia niin opettajana, opiskelijana kuin tulevana ammattilaisenakin.<\/p>\n\n\n\n<p>Vastuullisuutta voi taas pohtia sen kautta, millainen toiminta olisi vastuutonta opettajana tai ammattilaisena. Vastauksia on monia, mutta monen niist\u00e4 ytimess\u00e4 on v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Toiminta on yhteydess\u00e4 my\u00f6s arvoihin ja eettiseen perustaan. Eri ammattialojen ja asiantuntijoiden tuntosarvet ja herkkyys eettisiin kysymyksiin vaihtelee. Opettajan ty\u00f6ll\u00e4 on yhteiskunnallinen arvop\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 toimia kasvattajana esimerkiksi kest\u00e4vyys- ja vastuullisuusasioissa. Ty\u00f6h\u00f6n liittyy my\u00f6s vastuu ja velvollisuus toimia esimerkkin\u00e4 asiantuntijoiden kasvatus- ja opetusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hdemme siis siit\u00e4, ett\u00e4 planeetta Maan toimintojen turvaaminen on kest\u00e4v\u00e4n toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 ovat sellaiset yhteiskunnat, joissa ihmiset voivat toteuttaa tarpeitaan vailla pelkoja, jotka ovat sosiaalisesti ja taloudellisesti turvallisia. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme tarvitsemme ammattilaisia, jotka osaavat vaatia ja vied\u00e4 eteenp\u00e4in muutoksia kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 olotilaa. Tarvitsemme my\u00f6s kiinnostusta ja v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 toisista ihmisist\u00e4 ja muistakin planeettamme elollisista. N\u00e4it\u00e4 periaatteita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden opettamisen muotoilun l\u00e4ht\u00f6kohtina.<\/p>\n\n\n\n<p>Sis\u00e4ll\u00f6llisesti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ekologiset prosessit sek\u00e4 ihmisen vaikutus maapallon toimintaan tulevat luontevasti osaksi kunkin ammattialan opetusta. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna valmiita oppimateriaaleja tai asioihin perehtyneit\u00e4 kollegoita. Esimerkiksi <a href=\"https:\/\/climateuniversity.fi\/\">Climate University<\/a> tarjoaa paljon materiaaleja kaikille j\u00e4senkorkeakouluilleen. Toinen tapa on l\u00e4hte\u00e4 tutkimaan asioita yhdess\u00e4 opiskelijoiden kanssa esimerkiksi tutkivan oppimisen tai ongelmaperustaisen oppimisen kautta ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 samalla, ett\u00e4 kukaan ei voi olla kaikkien asioiden asiantuntija, mutta yhdess\u00e4 voimme oppia ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4 omalla alallamme riitt\u00e4v\u00e4sti ratkaisujemme perustelemiseen. Esimerkiksi Eva Furman (2021) korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole &#8211; eik\u00e4 meill\u00e4 voi olla &#8211; riitt\u00e4v\u00e4sti tietoja tai taitoja, jotta tiet\u00e4isimme varmuudella. Ihmettely, kysyminen, yhdess\u00e4 oppiminen, kyseenalaistaminen, ep\u00e4varmuuden ja keskener\u00e4isyyden siet\u00e4minen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 opettajan pedagogisia v\u00e4lineit\u00e4, kun koulutamme eettisesti toimivia, vastuullisia ja kest\u00e4vyytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ammattilaisia. Voidaan jopa puhua <em>tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pedagogiikasta<\/em> (Asikainen 2021)<\/p>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen muutosagenttina toimimisessa korostuvat my\u00f6s tietyt geneeriset osaamiset, joita voidaan erityisin\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ydinosaamisina: kriittinen ajattelu, systeemiajattelu, strateginen ajattelu, tulevaisuusosaaminen sek\u00e4 monialainen ongelmanratkaisu (esim. Rieckmann 2018). Kriittinen ajattelu \u2013 rohkeus kyseenalaistaa ja kyky arvioida omia havaintojaan on perusvalmius maailmassa, jossa eri tavoin v\u00e4ritetty\u00e4 tietoa tulvii koko ajan. Systeemiajattelun avulla kriittinen mieli ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten asiat ja ilmi\u00f6t ovat yhteyksiss\u00e4 toisiinsa ja miten h\u00e4n voi vaikuttaa: minne osoittaa kritiikkins\u00e4 tai kysymyksens\u00e4. Systeemit ovat siis ekologisia, teknologisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 ja laajasti ajatellen systeemiajattelu on systeemin k\u00e4ytt\u00f6taitoa. My\u00f6s strateginen ajattelu on systeemin k\u00e4ytt\u00f6taitoa: keiden kanssa kannattaa liittoutua saadakseni muutoksen aikaan, millaisia viestint\u00e4v\u00e4lineit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 &#8211; ja jos t\u00e4m\u00e4 vaikuttamistapa ei onnistu, mit\u00e4 sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutosta ei siis ole tarkoitus tehd\u00e4 yhdenk\u00e4\u00e4n ammattilaisen yksin, vaan yhdess\u00e4 monialaisesti. Osana monialaista ongelmanratkaisua tarvitsee viesti\u00e4 omasta asiantuntemuksesta ja ongelmanm\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 muille ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muitakin geneerisi\u00e4 taitoja. Erityisesti esille nousee empatia eli muiden n\u00e4k\u00f6kulmien ymm\u00e4rt\u00e4minen ja ratkaisun hakeminen yhdess\u00e4. Tulevaisuusajattelua tarvitaan, kun ratkaisua punnitaan kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta: millaista tulevaisuutta rakennamme n\u00e4ill\u00e4 ratkaisuilla, kehit\u00e4mmek\u00f6 uusia ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 kuvatut osaamiset ovat tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmi\u00e4, joita ei voi oppia hetkess\u00e4, vaan ne vaativat systemaattista osaamisen kehittymisen rakentamista opetussuunnitelmaan. Aloittaa voi kuitenkin vaikka yhdest\u00e4 projektista, jossa on mukana useamman alan opiskelijoita ratkomassa yhteist\u00e4 ongelmaa. Projektin tavoitteiden ja tuotoksen arviointikriteereiden m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4 voidaan ratkaisua ohjata ekologisten ja tulevaisuusn\u00e4k\u00f6kulmien huomioimiseen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mist\u00e4 aloittaisin \u2013 miten jatkaisin?<\/h2>\n\n\n\n<p>Osa jokaisen vastuullista toimintaa on rohkeus ottaa kantaa (Friman &amp; Mutanen 2022). Opettajan vastuullista toimintaa on aloittaa muutos \u2013 ei taipua v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen muutoksen valtavuuden edess\u00e4. Edellisen kappaleen kuvaus kest\u00e4vyysosaamisten linkitt\u00e4misest\u00e4 opetukseen voi toimia my\u00f6s opettajan kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana: m\u00e4\u00e4rittele asia, jota haluaisit l\u00e4hte\u00e4 muuttamaan opetuksessasi auttaaksesi opiskelijoitasi kehittym\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4sti toimiviksi ammattilaisiksi, tunnista mik\u00e4 on systeemi, jossa teet muutoksia (opetussuunnitelma, AMK) ja tavat tehd\u00e4 muutoksia siin\u00e4, rekrytoi kumppaneita tai hanki tukea AMKin sis\u00e4lt\u00e4, hankkeista tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. L\u00e4htek\u00e4\u00e4 sitten tekem\u00e4\u00e4n asioita yhdess\u00e4 pit\u00e4en mieless\u00e4 erityisesti tulevaisuusn\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 opetuksesta voi l\u00e4hte\u00e4 aluksi keskustelemaan opettajakollegoiden kanssa. Yhdess\u00e4 voi pohtia sit\u00e4, millaisilla opetusmenetelmill\u00e4 parhaiten voidaan kehitt\u00e4\u00e4 tulevaisuustaitoja tulevaisuuden asiaintuntijoille ja ammattilaisille. My\u00f6s yhteiset keskustelut ja pohdinnat oppimisymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 voivat helpottaa opettajan arkity\u00f6t\u00e4. Olisiko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kenties joissakin kest\u00e4vyyteen liittyviss\u00e4 oppimistilanteissa koululuokkaa kehitt\u00e4v\u00e4mpi oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Yhteisen keskustelun aiheita l\u00f6ytyy my\u00f6s oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Pohdintaa voi harjoittaa esimerkiksi siit\u00e4, millaiset osaamisen arviointimenetelm\u00e4t tuovat esille parhaiten kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamisen ja millaisilla oppimisen arvioinnin menetelmill\u00e4 tuetaan itsereflektiota ja kriittist\u00e4 ajattelua.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Arene.2020. Kest\u00e4v\u00e4, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu. Viitattu 7.10.2022. <a href=\"https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2020\/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574\">https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2020\/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Asikainen, E. 2021. Miten opettaisin kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 &#8211; n\u00e4kemyksi\u00e4 ja tukea k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n. Viitattu 8.10.2022. <a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/tlc\/miten-opettaisin-kestavaa-kehitysta-nakemyksia-ja-tukea-kaytannon-tyohon\/\">https:\/\/www.tuni.fi\/tlc\/miten-opettaisin-kestavaa-kehitysta-nakemyksia-ja-tukea-kaytannon-tyohon\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Climate University. Viitattu 7.10.2022. <a href=\"https:\/\/climateuniversity.fi\/\">Ilmastoyliopisto \u2013 Opettaminen ja oppiminen kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden puolesta (climateuniversity.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Friman, M. &amp; Mutanen, A. (2022). Korkeakoulupedagogiikan etiikasta. Teoksessa: M\u00e4ki, K. &amp; Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.). Korkeakoulupedagogiikka \u2013 Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7\/2022, ss. 64-73. <a href=\"https:\/\/www.haaga-helia.fi\/sites\/default\/files\/file\/2022-08\/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf\">https:\/\/www.haaga-helia.fi\/sites\/default\/files\/file\/2022-08\/Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Furman, E. (2021). Planetaarinen hyvinvointi \u2013 onko se ihmisen kokoista? Teoksessa I. Hetem\u00e4ki, A.-K. Kuusisto, M. L\u00e4hteenm\u00e4ki, &amp; E. V\u00e4liverronen (toim.), Hyv\u00e4 ja paha tieto. Gaudeamus, ss. 287\u2012302.<\/p>\n\n\n\n<p>Rieckmann, M. (2018). Learning to transform the world: key competencies in education for sustainable development. Teoksessa S. Leicht, J. Heiss, &amp; B. Won Jung (toim.), Issues and trends in education for sustainable development. Unesco, ss. 39\u201259.<\/p>\n\n\n\n<p>Unifi. 2020. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden teesit. Viitattu 7.10.2022. <a href=\"https:\/\/unifi.fi\/viestit\/kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-teesit\/\">https:\/\/unifi.fi\/viestit\/kestavan-kehityksen-ja-vastuullisuuden-teesit\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n ja vastuullisen muutoksen aikaansaaminen edellytt\u00e4\u00e4 opettajan ty\u00f6ss\u00e4? Millaista pedagogista osaamista opettajalla tulee olla ja miten sit\u00e4 on mahdollista kehitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3865,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110188],"tags":[43350,94,59266],"class_list":["post-3755","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-puheenvuoro","tag-kestava-kehitys","tag-koulutus","tag-vastuullisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Asiakainen-Kangastie-puheenvuoro-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Yz","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3755","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3755"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3755\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3762,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3755\/revisions\/3762"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3865"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3755"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3755"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3755"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}