{"id":3813,"date":"2022-10-27T07:16:00","date_gmt":"2022-10-27T04:16:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3813"},"modified":"2025-02-03T11:19:48","modified_gmt":"2025-02-03T09:19:48","slug":"kohti-sivistyneempaa-tulevaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/kohti-sivistyneempaa-tulevaisuutta\/","title":{"rendered":"Kohti sivistyneemp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Timo Marttala YTM, lehtori, Sosiaaliala, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu    <\/em><\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Talous on noussut yhteiskuntapoliittisen eetoksen keski\u00f6\u00f6n. Vaurastuminen, kilpailukyky n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t l\u00e4hes itseisarvoisilta asioilta. Vaurastumisen vauhtiin on p\u00e4\u00e4stykin, mutta mill\u00e4 hintalapulla t\u00e4m\u00e4 on tehty? Miten vaurastuminen linkittyy onnellisuuteen, hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n?  Taloudesta voidaan puhua er\u00e4\u00e4nlaisena uskontona, jota palvotaan, kumarretaan maahan saakka. Vallitseva talouseetos on luonteeltaan yksiulotteista, teknist\u00e4. Talouden tarkastelussa keskityt\u00e4\u00e4n vahvasti kustannuksiin, niiden minimoimiseen, voittojen maksimointiin.<\/p>\n\n\n\n

Yksiulotteista taloutta ylikorostavassa ajassamme ymp\u00e4rist\u00f6mme huutaa kovalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 apua, k\u00f6yhyysongelmat ovat l\u00e4sn\u00e4 vaurauden keskell\u00e4kin, yhdess\u00e4 tuotettu vauraus jakautuu kovin ep\u00e4tasaisesti, ylitouhukkuus est\u00e4\u00e4 monia n\u00e4kem\u00e4st\u00e4 pys\u00e4htymisen t\u00e4rkeytt\u00e4, empatiavajetta on liikkeell\u00e4, solidaarisuusvaje v\u00e4ijyy keskuudessamme, vanhukset on uhrattu talouden alttarille. Yksipuolinen taloususkovaisuus on ajanut meid\u00e4t kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen. Vallitseva talousj\u00e4rjestelm\u00e4 on osoittanut kykenem\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen suhteen. Tarvitaan siis muutosta. <\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tie<\/h2>\n\n\n\n

Yh\u00e4 laajemmin on alettu ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 varsinainen taloutemme on el\u00e4v\u00e4 luonto, josta kaikkien tarpeidemme tyydytt\u00e4minen viime k\u00e4dess\u00e4 riippuu. Jotta t\u00e4m\u00e4n mukainen el\u00e4m\u00e4 mahdollistuisi on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 nykyisen taloutemme on l\u00e4pik\u00e4yt\u00e4v\u00e4 muutos, jossa suuryritysten hallitsema globaali markkinatalous korvataan monimuotoisuuteen ja hajauttamiseen perustuvilla talouden muodoilla. Valitettavasti poliittiset johtajamme ja bisnesvaltiaamme eiv\u00e4t n\u00e4e n\u00e4it\u00e4 tosiasioita. He visioivat aivan toisenlaista tulevaisuutta, kuvittelevat, ett\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4 oli karua ennen modernin maailmankaupan ja suurteknologian aikaa. Ratkaisuksi he tarjoavat ainoastaan talouskasvua, jota tarvitaan enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Tekninen kehitys on riist\u00e4nyt vapaa-aikaamme. Yh\u00e4 useampi ihminen on stressaantunut, mik\u00e4 puolestaan rapauttaa yhteytt\u00e4 toisiimme, luontoon ja itseemme. Ihmiset syytt\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n huonosta el\u00e4m\u00e4nhallinnasta, ihmissuhteiden laiminly\u00f6nnist\u00e4. Syyllisyyden lis\u00e4ksi erillisyyden kokemukset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n pinnallisten asioiden kuten design vaatteiden ja Facebook-tykk\u00e4ysten kautta. Aitoa yhteytt\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 keinoin ei voi korvata. Vallitseva edistyskertomuksemme vaikenee n\u00e4ist\u00e4 psykologisista haitoista. Samoin se vaikenee niist\u00e4 valtavista vaaroista, joita ilmastonmuutos, eli\u00f6lajien sukupuutto, ekosysteemien tuhoutuminen aiheuttaa. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kehitykseen on vuosikymmeni\u00e4 maailmaamme muokannut talouden globalisaatio. Globalisaatio perustuu pitk\u00e4lti vapaakauppasopimuksiin, joiden my\u00f6t\u00e4 pankkien ja yritysten toiminta vapautuu s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 ja rajoituksista. T\u00e4m\u00e4 kehitys on merkitt\u00e4v\u00e4sti lis\u00e4nnyt sek\u00e4 luonnonvarojen, ett\u00e4 inhimillisten voimavarojen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ylikansalliset yritykset ja pankit ovat muodostaneet ep\u00e4virallisen maailmanhallituksen, jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n velvoitteita vastata kansalaisten ja kansalaisyhteiskuntien vaatimuksiin. V\u00e4hitellen t\u00e4m\u00e4 kehityskulku on johtanut meid\u00e4t yh\u00e4 kauemmaksi luonnosta ja todellisesta demokratiasta, jonka seurauksena yhteiskuntien rakenteet rapautuvat, jolloin pelko, riippuvuudet ja v\u00e4kivalta alkavat levit\u00e4. Mit\u00e4 suurempiin mittoihin maailmantalouden j\u00e4rjestelm\u00e4 on paisunut, sit\u00e4 vaikeampaa on n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4 todella tapahtuu. (Norberg-Hodge 2022, 7-11.)<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4varmuuden yhteiskuntaa leimaa asioiden k\u00e4rjistyminen. Ajattelun vapautuminen myyteist\u00e4 on johtanut v\u00e4lineellisen ajattelun tunkeutumiseen markkinoiden kautta kaikkialle.  Yhteiskunnista on tullut tuotanto- ja kulutuskoneistoja, joissa ihmisen arvo on kutistunut tavara-arvon kaltaiseksi. V\u00e4lineellinen ajattelu on johtanut my\u00f6s eettisyyden katoamiseen ihmisen toiminnan arvioinnissa. Globaalit riskit ovat kasvaneet. Ihminen on omalla toiminnallaan tehnyt maailmasta kantokykyongelmien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n. (Kuosmanen 2010, 53-54.)<\/p>\n\n\n\n

Taloustieteen opetus perustuu vahvasti uusklassiseen talousteoriaan. T\u00e4m\u00e4n koulukunnan ajattelu pohjautuu ongelmallisille olettamuksille esimerkiksi yhteiskunnan toimintaperiaatteista. Uusklassinen talousteorian ihmiskuva on kapea ja kytk\u00f6s luontoon olematon. Kyseisen teorian perusolettamukset heijastuvat vahvasti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja yhteiskunnalliseen talouskeskusteluun ja ovat johtaneet talouspolitiikkaan, jossa yhteiskuntaa ei ajatella systeemisen\u00e4 kokonaisuutena, jossa ei ymm\u00e4rret\u00e4 ihmispsykologiaa eik\u00e4 luonnon rajallisuutta. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uusklassisen talousteorian opein on hankala ratkaista hyvinvointi- ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia.   Kyseinen teoria on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n. (Bhatia 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tiet\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Taloustieteellisen osaamisen moninaistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska taloustieteilij\u00f6ill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteiskunnallisina asiantuntijoina, talous ja talouspolitiikka linkittyy tiukasti muihin yhteiskunnan osa-alueisiin. Taloustieteelliset mallit ja analyysit vaikuttavat siihen, miten yhteiskuntia johdetaan. (Bhatia 2022.)<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n k\u00e4den menett\u00e4ess\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n ja muuttuessaan entist\u00e4 useammin tuhoisaksi periaatteeksi, tarvitaan toisenlaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia taloudellisen toiminnan hahmottamiseen. Yhden selke\u00e4n edistysaskeleen talouden tosiasioiden tarkastelussa toisi talous on talon pitoa periaate. Talon pito ei ole ensisijassa bisnest\u00e4 vaan huolenpitoa, el\u00e4m\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6n vaalimista, hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoittelua. Kyse on talouden ja moraalin suhteesta. Raha on t\u00e4ss\u00e4kin olennaista, mutta ainoastaan v\u00e4line varsinaisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien kuten hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoitteluun. Kannattavuuden arvioimista on teht\u00e4v\u00e4 uudella tavalla. Moraalinen kannattavuus on otettava taloudellisen rinnalle tai sen edelle. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tietoa ja useampien n\u00e4k\u00f6kulmien mukaan ottamista. (Ojanen 1999, 122-124.) Moraalinen talous liittyy my\u00f6s ekologiseen talouteen. Ekologisesti kest\u00e4v\u00e4 talous edellytt\u00e4\u00e4 moraalisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa ja p\u00e4invastoin. (Ojanen 1999, 40-41.)<\/p>\n\n\n\n

1900-luvun lopulla k\u00e4vi ilmeiseksi, ett\u00e4 ihmisen on muutettava suhdetta luontoon, jos haluamme turvata luonnon el\u00e4m\u00e4n ja seuraavien ihmissukupolvien el\u00e4m\u00e4n.  T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tuotannon rakennemuutosta esimerkiksi haitallisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Tarvitaan el\u00e4m\u00e4ntavan muutosta, jossa henkiset ja sosiaaliset arvot tulevat yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 parempaan tasapainoon materiaalisten tarpeiden kanssa. Olennaista on n\u00e4hd\u00e4 luonnon tuhoutumisen ja vallitsevan el\u00e4m\u00e4ntavan ja yksipuolisen arvomaailman yhteys.<\/p>\n\n\n\n

Aikamme merkitt\u00e4v\u00e4 haaste on ihmisen eettishenkinen kehitys, miten sit\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 kasvatuksen ja itsekasvatuksen keinoin? Tarvitaan kunnioittavampaa suhdetta luontoon. (Wilenius 2003, 185-187.)<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointitalous on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4hestymistapa, jolla mahdollistetaan kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointi ja talouskasvu samanaikaisesti. OECD:n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan hyvinvointitalous koostuu materiaalisista tekij\u00f6ist\u00e4 kuten asumisesta ja tuloista sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatuun liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 mm. koulutuksesta, terveydest\u00e4 ja turvallisuudesta. Materiaalisten ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun liittyvien tekij\u00f6iden toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 sosiaalista, taloudellista ja ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4. Hyvinvointitalous tukee n\u00e4iden keskin\u00e4isriippuvuuksien tarkastelua. Hyvinvointiin pitk\u00e4ll\u00e4 aikajanalla investoiva yhteiskunta kehittyy ja voi taloudellisesti hyvin. Hyvinvointitaloudessa ihmisen hyvinvointi on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ytimess\u00e4. Tarvitaan uusia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon malleja ja mittareita hyvinvointitalouden toteuttamiseksi. Esimerkiksi korkea bruttokansantuote ei kerro onko taloudellinen hyvinvointi jakautunut tasaisesti, ovatko ihmiset tyytyv\u00e4isi\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai toteutuuko taloudellinen kasvu kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tarvitaan ymm\u00e4rryst\u00e4 sosiaalisesta, taloudellisesta ja ekologisesta kest\u00e4vyydest\u00e4 sek\u00e4 niiden vastavuoroisuudesta. (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Donitsitalous on keino hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Se vastaa ihmisten tarpeisiin ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 planeetan elinvoimaisena. Donitsi viittaa t\u00e4ss\u00e4 kuvaan kahdesta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isest\u00e4 renkaasta; sosiaalinen perusta, joka kuvaa el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 ja ekologinen katto, joka kuvaa ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4 kannattelevia luonnonvaroja. N\u00e4iden renkaiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 tila on ekologisesti turvallinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Donitsitalous uudistaa n\u00e4k\u00f6kulmaa talouteen yhdistelem\u00e4ll\u00e4 erilaista talousajattelua kuten ekologista, feministist\u00e4 ja kompleksisuusajatteluun liittyv\u00e4\u00e4 taloustiedett\u00e4. (Donitsitalous.)<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakouluilla on oma t\u00e4rke\u00e4 rooli kest\u00e4v\u00e4n muutoksen aktivoimisessa. Yksi olennainen keino vastata t\u00e4h\u00e4n on mahdollistaa kriittisyyden kehittymist\u00e4. Vallitsevassa tietotulvassa tiet\u00e4misen kriittisyydelle on valtava tarve. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 erottelemaan perustelemattomat tiedot perustellusta tiedosta. Kyky kyet\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n relevanttia tietoainesta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.  Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 haettaessa tarvitaan esimerkiksi innovaatioita ja kriittisyydell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli innovaatioiden syntymisess\u00e4. Kriittisyyden kehittymist\u00e4 voidaan harjoitella ja t\u00e4h\u00e4n ammattikorkeakoulujen on perusteltua panostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 opiskelijoiden kanssa kehitt\u00e4\u00e4 valmiuksia n\u00e4hd\u00e4 monipuolisia tulkintoja eri asioista. My\u00f6s rohkaiseminen vaihtoehtoisten tulkintojen esitt\u00e4miseen on toivottavaa. Kriittisyys on osa sivistyseetosta ja yleisesti sivistyseetoksen vahvistaminen on perusteltua, kun tavoitellaan muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 maailmaa.      <\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Talous on t\u00e4rke\u00e4 yhteiskunnallisen todellisuuden osa. Taloudellinen osaaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sen rooli kompleksisessa nykyisyydess\u00e4 on korostunut. Ihmisolentoa on tarkasteltu pitk\u00e4\u00e4n homo economicus k\u00e4sitteen kautta  eli taloudellisena j\u00e4rkiolentona. Kyseinen tarkastelu on liian yksinkertaistava.  Ihmislajin ahneus, itsekkyys on ajanut meid\u00e4t kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tielle. Olennaista taloudessa on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen rooli. Talous oikein ymm\u00e4rrettyn\u00e4 on v\u00e4line hyvinvoinnin, hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n tavoittelussa. Meill\u00e4 on tietoa, osaamista, mahdollisuuksia k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suuntaa kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 aitoa, laajamittaista t\u00e4t\u00e4 tukevaa tahtotilaa. Kauniit puheet, strategiakasat eiv\u00e4t edelleenk\u00e4\u00e4n poista kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden ongelmaa. Nyt tarvitaan lis\u00e4\u00e4 ja nopeasti konkreettia, laajamittaisia, vaikuttavia tekoja kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4miseksi.  Kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaamme voi pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 sivistysvajeen ilmentymist\u00e4. N\u00e4in ei voi jatkua, jos me haluamme, ett\u00e4 tulevaisuudenkin ihmisill\u00e4 on asianmukaiset elinmahdollisuudet maapallolla. Olennaista olisi saada aikaan merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos eli tarvitaan sivistysloikkaa, joka mahdollistaisi meille kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tulevaisuuden. T\u00e4ss\u00e4 muutoksessa ammattikorkeakouluilla on oma t\u00e4rke\u00e4 rooli.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Bhatia, R. Ilman Luontoa ei ole taloutta-kest\u00e4v\u00e4 talouspolitiikka vaatii moniarvoista taloustiedett\u00e4. Viitattu 30.9.2022. Ilman luontoa ei ole taloutta \u2013 kest\u00e4v\u00e4 talouspolitiikka vaatii moniarvoista taloustiedett\u00e4 (verdelehti.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Donitsitalous. Donitsitalouden pohdintaa ja soveltamista Suomessa. Viitattu 3.10.2022. https:\/\/www.donitsitalous.fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuosmanen, V. 2010. Kohti ihmist\u00e4 kunnioittaa maailmaa, Katseita ihmiseen ja ihmiseksi kasvamisen maisemaan. Juvenes Print-Tampereen Yliopistopaino Oy.<\/p>\n\n\n\n

Norberg-Hodge, H. 2022. Tulevaisuus l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4, askelia onnellisuuden talouteen. Basam Books Oy.<\/p>\n\n\n\n

Ojanen, E. 1999. Hyvyyden yhteiskunta. Karisto OY.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. 2022. Hyvinvointitalous. Viitattu 3.10.2022. Hyvinvointitalous – Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (stm.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Wilenius, R. 2003. Mit\u00e4 on ihminen? Filosofiaa ihmisest\u00e4 ja inhimillisest\u00e4 kasvusta. Kirjakas Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaamme voi pit\u00e4\u00e4 sivistysvajeen ilmentym\u00e4n\u00e4. Olennaista olisi saada aikaan yhteiskuntapoliittisen eetoksen muutos. Tarvitaan sivistysloikka.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3791,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110188],"tags":[43350,6751,59266,798256,684179],"class_list":["post-3813","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-puheenvuoro","tag-kestava-kehitys","tag-talous","tag-vastuullisuus","tag-yhteiskunta","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Marttala-puheenvuoro-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Zv","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3813","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3813"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3813\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3840,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3813\/revisions\/3840"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3791"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3813"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3813"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3813"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}