{"id":3817,"date":"2022-10-27T07:20:00","date_gmt":"2022-10-27T04:20:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3817"},"modified":"2022-10-27T07:27:46","modified_gmt":"2022-10-27T04:27:46","slug":"vr-simulaatio-voi-edistaa-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta-case-kulttuuriosaaja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/vr-simulaatio-voi-edistaa-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta-case-kulttuuriosaaja\/","title":{"rendered":"VR-simulaatio voi edist\u00e4\u00e4 sosiaalista oikeudenmukaisuutta: case KulttuuriOsaaja"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"Rahoittajien<\/figure>\n\n\n\n

Joel Koutonen, TaK, asiantuntija, FrostBit, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Riikka Partanen, FM, suomen kielen ja viestinn\u00e4n lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Juha-Matti Taikina-aho, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), asiantuntija, FrostBit, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6 on varsinkin tulevaisuudessa yhteis\u00f6, joka on monikielinen ja -kulttuurinen ja tasa-arvoinen. Suomea vaivaa ty\u00f6voimapula, joka vaatii jo nyt kansainv\u00e4listen osaajien rekrytointia. Kest\u00e4v\u00e4n yhteis\u00f6n j\u00e4senet ovat hyvinvoivia, mik\u00e4 l\u00e4nsimaissa tarkoittaa, ett\u00e4 he ovat koulutettuja, terveit\u00e4, toimeentulevia ja el\u00e4v\u00e4t puhtaassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (Araj\u00e4rvi 2017). Pentti Araj\u00e4rven (2017) mukaan ihmisten hyvinvointi on sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden mukaan ihmisten tarpeet pit\u00e4isi kuitenkin voida tyydytt\u00e4\u00e4 luonnon kantokyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen kannattavuuden puitteissa (Karttunen, Kuhmonen & Savikurki 2019, 14). Talouden avulla voidaan varmistaa niin ihmisten toimeentulo ja palvelut kuin ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4 tila. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 taas voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 talouden ja hyvinvoinnin saavuttamiseen. (Araj\u00e4rvi 2017.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Kest\u00e4vyysdonitsi (Valtioneuvoston kanslian versio 2022)<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin yhteytt\u00e4 havainnollistaa parhaiten ns. kest\u00e4vyysdonitsi, jonka on alunperin kehitt\u00e4nyt taloustieteilij\u00e4 Kate Raworth ja suomalaiseen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopivaksi muokannut Valtioneuvoston kanslia. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen sosiaalinen perusta voidaan pilkkoa muun muassa ruokaan, sukupuolten tasa-arvoon, asumiseen, vaikuttamismahdollisuuksiin sek\u00e4 sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (Valtioneuvosto 2022). Sosiaalinen oikeudenmukaisuus liittyy kiinte\u00e4sti yksil\u00f6n sosiaalisiin oikeuksiin. Se tarkoittaa my\u00f6s yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta \u2013 yhteisvastuuta \u2013 yksil\u00f6iden keskin\u00e4ist\u00e4 toimintaa suomalaisessa yhteiskunnassa.  (Araj\u00e4rvi 2017.) Otetaanko esimerkiksi kansainv\u00e4liset osaajat ja heid\u00e4n perheens\u00e4 mukaan yhteis\u00f6\u00f6n?<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta pyrkii takaamaan kaikille j\u00e4senilleen tasa-arvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi Suomessa kustannetaan erilaisia tukia useille v\u00e4hemmist\u00f6ille, jotta he saavuttaisivat yhdenvertaisen l\u00e4ht\u00f6asetelman. Esimerkiksi liikunnallisesti rajoittunut saa tukea py\u00f6r\u00e4tuolin hankkimiseen ja henkil\u00f6kohtaisen avustajan palkkaamiseen (Ollikainen 2020). Suomi on menestynyt hienosti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen maavertailuissa, mutta n\u00e4kyv\u00e4tk\u00f6 Suomen panostukset hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen ihmisten arjessa? Onko kansainv\u00e4lisill\u00e4 osaajilla ja kantasuomalaisilla tasa-arvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat Suomessa? Er\u00e4s t\u00e4rke\u00e4 virstanpylv\u00e4s matkalla yhdenvertaisuuteen on ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n integroituminen. Ty\u00f6 on aikuiselle kieleen ja kulttuuriin katsomatta omanarvontunnon perusta, sosiaalisten suhteiden l\u00e4hde, jopa ihmisarvon mitta. Se voi m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 paikan yhteis\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnassa. (Araj\u00e4rvi 2017.)<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja vastuullista ty\u00f6voimapolitiikkaa?<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista on pit\u00e4\u00e4 huolta esimerkiksi yhteis\u00f6n j\u00e4senten ty\u00f6llisyydest\u00e4, terveydest\u00e4 ja reiluista ty\u00f6ehdoista (Araj\u00e4rvi 2017). Hyvinvointiyhteiskunnan yll\u00e4pit\u00e4miseksi Suomen hallitus on linjannut kev\u00e4\u00e4n 2021 puoliv\u00e4li- ja kehysriihess\u00e4 tavoitteikseen, ett\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 suomalaisista korkeakouluista valmistuneista kansainv\u00e4lisist\u00e4 opiskelijoista kolme nelj\u00e4nnest\u00e4 ty\u00f6llistyisi Suomeen. Sek\u00e4 hallituksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta on vastuullista varmistaa, ett\u00e4 suomalainen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja eri sektoreilla ty\u00f6skentelev\u00e4t palkansaajat ovat valmiita vastaanottamaan kansainv\u00e4lisi\u00e4 osaajia joukkoonsa.<\/p>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulu ja sen ohjelmistotekniikan laboratorio FrostBit ovat osaltaan vaikuttamassa hallituksen tavoitteiden toteutumiseen osallistumalla yhdess\u00e4 Oulun yliopiston ja OAMKin kanssa ESR-rahoitettuun KulttuuriOsaaja-<\/em>hankkeeseen (2021\u20132023), jossa tuetaan maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia ja sairaanhoitajaopiskelijoita suomalaiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n integroitumisessa. Hankkeen moniammatillinen tiimi rakentaa muun muassa VR-simulaatiopeli\u00e4, jossa englanninkielisiss\u00e4 sairaanhoitajan ammattip\u00e4tevyyteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4viss\u00e4 tutkinto-ohjelmissa opiskelevat kansainv\u00e4liset opiskelijat saavat harjoitella tarkoituksenmukaista potilasviestint\u00e4\u00e4 ja viestint\u00e4rohkeutta suomeksi ennen ty\u00f6harjoitteluihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4. VR-simulaatiopelin k\u00e4sikirjoituksen ovat tuottaneet ammattikorkeakoulujen hoitoty\u00f6n opettajat.<\/p>\n\n\n\n

KulttuuriOsaaja-hankkeen teema on monella tapaa ajankohtainen. Vaikka hoitoalalla osaajista on jo Euroopan laajuisesti pulaa, ei kansainv\u00e4listen osaajien ja opiskelijoiden kotouttamiseen ja Suomeen ty\u00f6llistymiseen ole viel\u00e4 kohdistettu yhteiskunnassa merkitt\u00e4vi\u00e4 toimia. Ammattikorkeakoulujen kansainv\u00e4liset tutkinto-opiskelijat eiv\u00e4t esimerkiksi kuulu virallisen kotouttamistoiminnan piiriin eik\u00e4 englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin kuulu juurikaan suomen kielen opintoja. Ty\u00f6llistymiseen tarvittavan suomen kielen taidon saavuttaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4n opiskelijan itsens\u00e4 huoleksi, vaikka uuden kotimaan kielen oppiminen on kuitenkin kotoutumisprosessin t\u00e4rkeimpi\u00e4 osasia. Ulkomaalainen korostus saattaa my\u00f6s vaikuttaa k\u00e4sitykseen henkil\u00f6n ammattip\u00e4tevyydest\u00e4 (Boyd & Bred\u00e4nge 2004, 454\u2013455) ja ulkomaalainen nimi mahdollisuuksiin ty\u00f6llisty\u00e4 Suomessa (Ahmad 2020). Kommunikointimahdollisuus on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 perusihmisoikeus (Ollikainen 2020), ja hoiva-alalla se liittyy kiinte\u00e4sti my\u00f6s potilasturvallisuuteen ja potilaiden terveyteen. Riitt\u00e4v\u00e4 suomen kielen taito on my\u00f6s maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 osaksi paitsi ty\u00f6- my\u00f6s paikallisyhteis\u00f6\u00e4 ja sen palveluja eli p\u00e4\u00e4sylippu yhteiskunnan t\u00e4ysivaltaiseen j\u00e4senyyteen ja toimijuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4listen osaajien kotouttamiseen ja hyvinvointiin on siis varaa kiinnitt\u00e4\u00e4 Suomessa enemm\u00e4nkin huomiota, vaikka Suomessa onkin jo tehty uraauurtavaa ty\u00f6t\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ryhmiin liittyvien ennakkoluulojen v\u00e4hent\u00e4misen osalta. Suomessa on normaalia, ett\u00e4 esimerkiksi kuuro voi hankkia yliopistotasoisen koulutuksen ja toimia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 kuka tahansa muukin, toisin kuin muualla maailmassa (Ollikainen 2020). KulttuuriOsaaja-hankkeen voidaan ajatella tukevan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja erityisesti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sill\u00e4 sen lopputuotteet, kuten VR-simulaatio, edist\u00e4v\u00e4t maahanmuuttajien integroitumista paitsi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, my\u00f6s yhteiskuntaan ja siten tukevat my\u00f6s yksil\u00f6iden henkil\u00f6kohtaista hyvinvointia. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan KulttuuriOsaaja-hankkeessa rakennetun VR-simulaation kehitt\u00e4misprosessia FrostBitin asiantuntijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

VR-kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rakentamassa<\/h2>\n\n\n\n

Hoiva-alalla odotetaan usein, ett\u00e4 ulkomaalaistaustainen ty\u00f6ntekij\u00e4 opettelee ensin itsen\u00e4isesti aktiivisesti kielt\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6n tapoja ja tulee t\u00f6ihin vasta, kun on saavuttanut odotetun osaamistason (Vartiainen 2021). N\u00e4in kuitenkin todellisuudessa harvoin tapahtuu, ja FrostBitin VR-asiantuntijat olivatkin uuden edess\u00e4 alkaessaan rakentamaan VR-kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille. VR-simulaatiossa pelaajana toimivan sairaanhoitajaopiskelijan tulee kotiuttaa polvileikkauksessa k\u00e4ynyt noin 50-vuotias Markus N\u00e4pp\u00e4r\u00e4. Ensiksi asiantuntijoiden olikin l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 sairaalaan mallintamaan oikeaa potilashuonetta, jotta peliymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 saataisiin mahdollisimman autenttinen ja uskottava. Peliymp\u00e4rist\u00f6n uskottavuudella tavoiteltiin sit\u00e4, ett\u00e4 pelaajana toimiva maahanmuuttajataustainen sairaanhoitajaopiskelija kokisi tarvetta onnistua suomenkielisess\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4 mahdollisimman hyvin.<\/p>\n\n\n\n

FrostBit asettikin tavoitteeksi immersion eli mukaansatempaavan pelikokemuksen, sill\u00e4 mit\u00e4 aidommassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kotiuttamiskeskustelu tapahtuu, sit\u00e4 luonnollisemmin opiskelija-pelaaja voi hyp\u00e4t\u00e4 siihen mukaan. Immersio vaikuttaa siihen, milt\u00e4 peli tuntuu (Kuorikoski 2018, 282). Pelaajalle haluttiin synnytt\u00e4\u00e4 tarve hoitaa potilasta ja saada viestins\u00e4 sellaiseen suomenkieliseen muotoon, ett\u00e4 potilas Markus sen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Potilasviestinn\u00e4ss\u00e4 vahva suullinen kielitaito on t\u00e4rke\u00e4 ja sill\u00e4 on hoitajalle sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ett\u00e4 sosiaalista merkityst\u00e4 (ks. my\u00f6s Ylinen & Kurimo 2017). Hoitoalalla on pitk\u00e4t perinteet ammatillisen kehittymisen tukemisesta simulaatioiden avulla (Blomgren 2015), ja opiskelijat ovat olleet niihin tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja saaneet niist\u00e4 itseluottamusta (Poikela ym. 2015, 374).<\/p>\n\n\n\n

VR-simulaatiossa pelaaja n\u00e4kee VR-laseilla potilashuoneen ja pelihahmon sek\u00e4 kuulee h\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4. Simulaatiossa eteneminen perustuu suulliseen vuorovaikutukseen eli puheakteihin, joihin pelaajaa ohjataan peliruudulla n\u00e4kyvin ohjein, kuten \u201dEsittele itsesi \/ Introduce yourself\u201d, tai antamalla toivottu virke valmiina \u201dOnko ruoka maistunut?\u201d  Taustalla on puheteknologia eli automaattinen puheentunnistus, joka tarkoittaa puhesignaalin koneellista muuntamista sit\u00e4 vastaavaksi tekstiksi (Ylinen & Kurimo 2017, 64). Aiempaa kokemusta puheentunnistusteknologian k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 VR-simulaatiopelin taustalla ei ollut, joten KulttuuriOsaaja-hankkeen VR-case tarjosi my\u00f6s FrostBitille tervetullutta haastetta ja avarsi n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, millaisia vaihtoehtoja pelaajalle on mahdollista tarjota vuorovaikuttaa pelin kulkuun.FrostBitin VR-asiantuntijan Joel Koutosen ensimm\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 hankkeessa oli suunnitella l\u00e4hestymistapa puheentunnistukseen. Koutonen havaitsi j\u00e4rkevimm\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo valmista rajapintaa ja ryhtyi benchmarkkaamaan olemassaolevia vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n

Koutonen ty\u00f6skenteli alkuhankkeesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksin pelimoottorin puolella ja seurasi omaa visiotaan lopputuloksesta. Puheteknologiavaihtoehdoista h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Googlen Cloud API -rajapintaa, joka on monipuolisin ja kehittynein varsinkin suomen kielen tunnistuksen kannalta. Koutosen ratkaisua on kirjoittamisajankohtana eli hankkeen keskivaiheilla kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 edelleen nyt jo nelihenkinen VR-asiantuntijatiimi. Vaikka yksin ty\u00f6skentely voi olla vapauttavaa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ei tarvitse neuvotella, on siin\u00e4 my\u00f6s riskins\u00e4. Koutonen onkin ottanut tiiminlis\u00e4ykset ilahtuneena vastaan, ja koko hanketiimin usko hankkeen lopputuotteeseen, valmiiseen ja toimivaan simulaatiopeliin, on vankistunut.<\/p>\n\n\n\n

Vuorovaikutukseen perustuvassa peliss\u00e4 potilas-pelihahmosta syntyv\u00e4 kielellinen, psyykkinen ja fyysinen vaikutelma ovat t\u00e4rkeit\u00e4. VR-asiantuntijoille prosessin kiinnostavimpia osuuksia ovat olleet MetaHumanin lis\u00e4\u00e4minen VR-ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 liikkeenkaappauksen eli Motion capturen hy\u00f6dynt\u00e4minen hahmojen animoinnissa. Koutonen kuvaa huikeaksi hetke\u00e4, kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4si ensi kertaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4n oloisen Markus N\u00e4pp\u00e4r\u00e4n VR-lasien l\u00e4pi. Markus-pelihahmo luotiin tarkoituksella viimeisint\u00e4 teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4en eli Epic Gamesin MetaHuman Creator -sovelluksella, sill\u00e4 jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kasvojen animaatioilla MetaHumanit muuttuvat pelottavan aidoiksi.<\/p>\n\n\n\n

Hahmon autenttista nonverbaliikkaa varten osa hanketiimist\u00e4 k\u00e4vi Ruotsin Skellefte\u00e5ssa Arctic Gamen studioilla. Siell\u00e4 tallennettiin pelihahmolle liikekielt\u00e4 oikeasta ihmisest\u00e4 motion capture -tekniikan avulla. Pelihahmon aitouden oletettiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n pelaajan halua hoitaa h\u00e4nt\u00e4 hyvin ja autenttista hoitotilannetta parhaansa mukaan j\u00e4ljitellen. Uskottavuus antaa simulaatiolle syvyytt\u00e4 ja el\u00e4myksellist\u00e4 tarttumapintaa (ks. my\u00f6s Kuorikoski 2018, 59\u201360). \u00c4\u00e4nin\u00e4yttelij\u00e4n hahmolle antama \u00e4\u00e4ni on t\u00e4rke\u00e4 osa simulaatiossa potilaasta syntyv\u00e4\u00e4 vaikutelmaa, sill\u00e4 \u00e4\u00e4ni ja prosodia ovat tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin tunnistettavia piirteit\u00e4 ihmisess\u00e4. Pelihahmo Markukselle ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ja \u00e4\u00e4nens\u00e4 antoi alun perin er\u00e4s VR-simulaation kehitt\u00e4j\u00e4tiimin j\u00e4senist\u00e4 ja potilaan MetaHuman s\u00e4\u00e4dettiin my\u00f6t\u00e4ilem\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n vanhempaa versiota h\u00e4nest\u00e4. VR-asiantuntijat olivat prosessin aikana kiinnostuneita testik\u00e4ytt\u00e4jien palautteesta ja testasivat ja sovelsivat pelin elementtej\u00e4, mik\u00e4 johti siihen, ett\u00e4 esimerkiksi pelihahmo Markuksen ulkon\u00e4k\u00f6 ja \u00e4\u00e4ni vaihtuivat kehitt\u00e4misprosessin aikana.<\/p>\n\n\n\n

Prosessin suurimmaksi tekniseksi haasteeksi VR-asiantuntijat Koutonen ja Taikina-aho kuvaavat VR-lasien yhteensopivuuden hyperrealististen MetaHumanien kanssa. VR-laseilla on huono tapa nakertaa kahden linssin l\u00e4pi n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n maailman laatua ja laadun heikkeneminen taas sy\u00f6 peli-immersiota. VR-asiantuntija Juha-Matti Taikina-aho muistuttaa my\u00f6s, ett\u00e4 kaikille opiskelijoille VR ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sovi, sill\u00e4 se voi aiheuttaa joskus voimakasta pahoinvointia. VR-teknologiaa ei ole viel\u00e4 juurikaan hy\u00f6dynnetty koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4 ja FrostBitin VR-asiantuntijat n\u00e4kev\u00e4t, ett\u00e4 sen potentiaali ja arvo voikin joillakin koulutusaloilla olla tulevaisuudessa merkitt\u00e4v\u00e4. Toisaalta he huomauttavat, vaikka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 onkin jo olemassa VR-laitteita, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isin\u00e4 paketteina ilman yhteytt\u00e4 varsinaiseen p\u00f6yt\u00e4koneeseen tai l\u00e4pp\u00e4riin, ei teknologia ole viel\u00e4 valmis opiskelijoiden itsen\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. J\u00e4\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, voivatko Lapin AMKin Nursing-opiskelijat hoitaa potilas Markusta tulevaisuudessa omaehtoisesti kampuksella tai kotona. Muita VR-asiantuntijatiimin n\u00e4k\u00f6kulmasta stressaavia osuuksia hankkeessa ovat olleet uuden laitteiston hankintaan ja lisensseihin liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja byrokratia, jotka ovat vieneet aikaa pelin kehitt\u00e4miselt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6 kansainv\u00e4listen opiskelijoiden kanssa<\/h2>\n\n\n\n

VR-peli\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 on tehty alusta l\u00e4htien yhteisty\u00f6t\u00e4 tulevan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n kanssa, sill\u00e4 hankkeen lopputuote on ty\u00f6kalu kansainv\u00e4lisille opiskelijoille opetella suomen kielt\u00e4. Sen vuoksi on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 jo kehitysvaiheessa, miten pelin elementit toimivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja tehd\u00e4 tarvittaessa muutoksia. Lapin AMKin kansainv\u00e4liset Nursing-opiskelijat ovat tulleet vuoden 2022 aikana kuukausittaisiin testip\u00e4iviin kommentoimaan pelin testiversioita. Testitilanteisiin osallistuminen on ollut opiskelijoille vapaaehtoista, ja heilt\u00e4 on ker\u00e4tty eri testitilanteiden j\u00e4lkeen palautetta sek\u00e4 suullisesti haastattelemalla ett\u00e4 kirjallisesti s\u00e4hk\u00f6isen kyselylomakkeen avulla.<\/p>\n\n\n\n

Pelin avulla parantunutta kielitaitoa ei ole hankkeen aikana virallisesti mitattu, mutta hanketiimin havaintojen mukaan kansainv\u00e4listen opiskelijoiden kielitaito on kehittynyt testip\u00e4ivien v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 eteneminen peliss\u00e4 on helpottunut. VR-kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6 on kansainv\u00e4listen opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta turvallinen, ja sen avulla potilasviestinn\u00e4n harjoitteleminen aitoja vuorovaikutustilanteita stressitt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4. Rauhallinen kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6 lienee yksi simulaation merkitt\u00e4vimpi\u00e4 etuja, sill\u00e4 aksentti ja sujumaton puhe saavat kielenoppijan usein arastelemaan puhumista ja v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n uudella kielell\u00e4 tapahtuvia kommunikaatiotilanteita tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (Ylinen & Kurimo 2017, 58).  VR-simulaatiopotilas Markusta voidaan luonnehtia ihanteelliseksi suomalaiseksi keskustelukumppaniksi kansainv\u00e4lisille opiskelijoille, sill\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4ksyv\u00e4, ei v\u00e4lit\u00e4 kielivirheist\u00e4 eik\u00e4 vaihda kielt\u00e4 englantiin ja on valmis toistamaan samaa viestint\u00e4tilannetta niin kauan, ett\u00e4 toisen osapuolen viestiminen siin\u00e4 automatisoituu. Toistot ovatkin se, mit\u00e4 vaaditaan sujuvaan kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vieraalla kielell\u00e4 (ks. my\u00f6s Ylinen & Kurimo 2017, 59, 67; Martin 2008). Konekumppanien eduiksi on jo aiemmin huomattu harjoitteiden toistaminen ja palautteen antaminen v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 samalla neutraalilla tavalla (ks. esim. Rantanen ym. 2008, 35).<\/p>\n\n\n\n

Jos testip\u00e4iv\u00e4t ovat voineet parantaa kansainv\u00e4listen opiskelijoiden itseluottamusta opintoihin kuuluvia suomenkielisi\u00e4 ty\u00f6harjoitteluja ajatellen, ovat my\u00f6s VR-asiantuntijat hy\u00f6tyneet niist\u00e4. Hankkeen arvokkaimmaksi opiksi Koutonen kuvaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen kehitt\u00e4misen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Testip\u00e4iviss\u00e4 VR-asiantuntijat ovat nimitt\u00e4in saaneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta informaation esitt\u00e4misest\u00e4, puhumisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimivuudesta sek\u00e4 eritoten opiskelijoiden ja potilaan vuorovaikutuksesta. Se, ett\u00e4 n\u00e4kee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kohdeyleis\u00f6n keskustelemassa pelihahmo-potilaan kanssa ja yritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tehd\u00e4 jotain t\u00e4ysin odottamatonta, on osoittautunut Koutosen ja Taikina-ahon n\u00e4k\u00f6kulmasta oivaksi tavaksi kartoittaa kaikki simulaation vuorovaikutukseen liittyv\u00e4t tarpeet. Testip\u00e4ivien j\u00e4lkeen asiantuntijat ovat palanneet takaisin FrostBitin labraan sorvin \u00e4\u00e4relle, koodanneet kaikki hyv\u00e4t ideat paikalleen ja tulleet muutaman viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudelleen testaamaan kansainv\u00e4listen opiskelijoiden kanssa, miten tehdyt muutokset vaikuttavat pelikokemukseen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Pelin elini\u00e4n ja toimivuuden kannalta pilottien merkitys pelin kehitt\u00e4misen rinnalla on erityisen suuri, sill\u00e4 projektista riippumatta on hy\u00f6dyllist\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saavat olla edes osittain mukana vaikuttamassa tuotteen lopputulokseen. Toistuva pilotointi on kuitenkin vaatinut VR-asiantuntijoilta kyky\u00e4 ja halua osata poimia kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4t huomiot palautteista. Jotta heid\u00e4n v\u00e4sym\u00e4t\u00f6n ty\u00f6ns\u00e4 ei valuisi hukkaan, simulaatio on t\u00e4rke\u00e4 saada valmistuttuaan integroitua sairaanhoitajaopintoihin sek\u00e4 opetussuunnitelmatasolle ett\u00e4 osaksi l\u00e4hiopetustilanteita.<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalisesti paineettoman VR-kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6n rakentaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuen antamista maahanmuuttajille, jotta n\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t yhdenvertaiseen l\u00e4ht\u00f6asetelmaan muiden suomalaisten kanssa ja osaksi suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sit\u00e4 voidaan nimitt\u00e4\u00e4 sosiaalista oikeudenmukaisuutta edist\u00e4v\u00e4ksi toimeksi. Vastaavia VR-oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ei Suomessa viel\u00e4 ole, ja uunituoreen teknologian n\u00e4k\u00f6kulmasta lappilaisen edell\u00e4k\u00e4vijyyden on mahdollistanut Lapin AMKin ohjelmistolaboratorio FrostBitin osaaminen. Simulaation sis\u00e4ll\u00f6n tuotantoon ja hiomiseen on prosessin aikana lis\u00e4ksi osallistunut Lapin ammattikorkeakoulun hoitoty\u00f6n ja suomen kielen osaajia. Ei ole ep\u00e4ilyst\u00e4 siit\u00e4, etteik\u00f6 Lapin edustus olisi KulttuuriOsaaja-hankkeessa antanut kaikkea omaa monialaista asiantuntijuuttaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edesauttamiseksi. Kokemus on ollut tiimin n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6nteinen ja hieno mahdollisuus ty\u00f6skennell\u00e4 eri taustaisten ihmisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka hankkeen lopputuotteen VR-simulaatiopelin merkitys ja mahdollisuus tukea maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita ja heid\u00e4n sosiaalisen oikeudenmukaisuutensa toteutumista ei olekaan ollut hanketiimin ajatuksissa jokaisena ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, on yhteisty\u00f6 synnytt\u00e4nyt uutta ajattelua, ideoita ja ymm\u00e4rryst\u00e4 my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyen. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 hankkeeseen osallistuneet ovat my\u00f6s tulevaisuudessa valmiimpia ottamaan vastuuta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 he ovat projektin kautta oppineet kuuntelemaan ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n yhden v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4n, kansainv\u00e4listen osaajien, tarpeita. Suomessa ihmisten perusoikeudet on taattu laein, joten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu tai on toteutumatta nimenomaan yksil\u00f6iden v\u00e4lisess\u00e4 yhteistoiminnassa. Simulaatiopeli voi olla monella tapaa arvokas apu maahanmuuttajataustaisten ihmisten integroitumisessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta loppujen lopuksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisessa on kyse my\u00f6s kaikkien yhteis\u00f6n j\u00e4senten asenteesta kansainv\u00e4lisi\u00e4 osaajiamme kohtaan. Ovatko suomalaiset valmiita arvostamaan eritaustaisia ihmisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sen ulkopuolella?<\/p>\n\n\n\n

Hoitoalan n\u00e4k\u00f6kulmasta simulaatio-opetus on tuttua ja toimivaa, ja VR:n mukaan tuominen on vain sen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 2020-luvulle. Sen sijaan kielenoppimisessa ja -opetuksessa simulaatiot ja VR-teknologia odottavat viel\u00e4 omaa lumivy\u00f6ry\u00e4\u00e4n. KulttuuriOsaaja-hankkeen simulaatio toimii toivottavasti rohkaisuna ja suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 innovatiivisille kielenopettajille ja koodaajille. Uuden kehitt\u00e4minen on vaativaa, mutta VR-asiantuntijat eiv\u00e4t siit\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4. Heid\u00e4n ty\u00f6nkuvaansa kuuluu tekem\u00e4ll\u00e4 oppiminen, hakumoottoreiden hy\u00f6dynt\u00e4minen, iterointi ja API-rajapinnat tai jopa omien systeemien rakentaminen sovellusten v\u00e4liseen datan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen. Uuden \u00e4\u00e4rell\u00e4 odottaa kuitenkin ilo siit\u00e4, ett\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 hy\u00f6tyy. Eri aloille ja tarkoituksiin suunnatuissa VR-kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 voidaan toivottavasti tulevaisuudessa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta omasta kielitaidosta ja pienent\u00e4\u00e4 kynnyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suomen kielt\u00e4 arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ne voivat siis lis\u00e4t\u00e4 yhdenvertaisuutta, jonka ei tarvitse olla taitolaji, vaikka sosiaalinen oikeudenmukaisuus sit\u00e4 ehk\u00e4 onkin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ahmad, A. (2020). When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market. Sociological Inquiry, 90(3), ss. 468\u2013496. https:\/\/doi.org\/10.1111\/soin.12276<\/p>\n\n\n\n

Araj\u00e4rvi, P. (2017). Sosiaalinen oikeudenmukaisuus \u2013 mit\u00e4 se voisi olla? Blogikirjoitus Lastensuojelun keskusliiton blogissa 20.2.2017. Luettavissa www-osoitteessa: https:\/\/www.lskl.fi\/blog\/sosiaalinen-oikeudenmukaisuus-mita-se-voisi-olla\/<\/a> (luettu 20.7.2022)<\/p>\n\n\n\n

Blomgren, K. (2015). Simulaatiot – melkein leikki\u00e4, melkein totta. L\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(23), ss. 2239\u201344.<\/p>\n\n\n\n

Karttunen, K., Kuhmonen, T. & Savikurki, A. (2019). Tuntematon ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4: Ev\u00e4it\u00e4 kokonaisuuksien ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Hansaprint ja PDF, e2-tutkimus<\/p>\n\n\n\n

Kuorikoski, J. (2018). Pelitaiteen manifesti. Helsinki: Gaudeamus<\/p>\n\n\n\n

Lehtonen, T., Lakkala, M., Eloranta, J. & Rasila, M. (2015). Pedagoginen perusta kielenoppimisessa teoksessa Lappalainen, Y., Poikolainen, M. & Trapp, H. (toim.) Tila haltuun! Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen. Turun yliopiston Brahea-keskuksen julkaisuja, Nro 6, Turun yliopiston Brahea-keskus, Turku, ss. 20\u201337.<\/p>\n\n\n\n

Martin, M. (2008). Puhu Suomea! Oppijan kielest\u00e4 ja kielipolitiikasta. Luettavissa www-osoitteessa: https:\/\/www.kielikello.fi\/-\/puhu-suomea-oppijan-kielesta-ja-kielipolitiikasta<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ollikainen, T. (2020). Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on kaikkien ryhmien huomioimista. Artikkeli Dialogi-julkaisussa. Luettavissa www-osoitteessa:https:\/\/dialogi.diak.fi\/2020\/04\/07\/sosiaalinen-oikeudenmukaisuus-on-kaikkien-ryhmien-huomioimista\/<\/a> (luettu 20.7.2022)<\/p>\n\n\n\n

Rantanen, V., Kankainen, N., Latvala, J-M. & Lyytinen, H. (2008). Vieraskielisen\u00e4 lukemista opettelemassa \u2013 kokeilu Ekapelin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ven\u00e4j\u00e4nkielisten lasten suomen kielen oppimisen tukena. NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 2, ss. 34\u201341.<\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvoston kanslia (2022). Mit\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4 kehitys? Luettavissa www-osoitteessa:<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/kestavakehitys.fi\/kestava-kehitys<\/a> (luettu 20.7.2022)<\/p>\n\n\n\n

Vartiainen, P. (2021). S\u00e4\u00e4dellysti Suomeen \u2013 kohti hoitoalan kansainv\u00e4lisen rekrytoinnin ratkaisuja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimus \/ Arbetslivsforskning 19 (2) 2021, ss. 264\u2013277.<\/p>\n\n\n\n

Ylinen, S. & Kurimo, M. (2017). Kielenoppiminen vauhtiin puheteknologian avulla. Savolainen, H., Vilkko, R. & V\u00e4h\u00e4kyl\u00e4, L. (toim.) Oppimisen tulevaisuus. Helsinki: Gaudeamus, ss. 57\u201369.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: virtuaalitodellisuus, pelit, kielen oppiminen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, oikeudenmukaisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansainv\u00e4liset tutkinto-opiskelijat eiv\u00e4t kuulu virallisen kotouttamistoiminnan piiriin. Esimerkiksi suomen kielen opiskelu on j\u00e4\u00e4nyt opiskelijan itsens\u00e4 huoleksi. KulttuuriOsaaja-hankkeessa tehtiin VR-kielenoppimisymp\u00e4rist\u00f6. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3789,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110187],"tags":[54578,94,115152,110208,31084,110207],"class_list":["post-3817","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-koulutus","tag-osallisuus","tag-pelillistaminen","tag-tyoelama","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Koutonen-teema-artikkeli-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Zz","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3817"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3858,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3817\/revisions\/3858"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3789"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}