{"id":3831,"date":"2022-10-27T07:11:00","date_gmt":"2022-10-27T04:11:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3831"},"modified":"2022-10-27T07:20:07","modified_gmt":"2022-10-27T04:20:07","slug":"pedagogisilla-ratkaisuilla-kyvykkyytta-kestavaan-kehitykseen-ja-kasvuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/pedagogisilla-ratkaisuilla-kyvykkyytta-kestavaan-kehitykseen-ja-kasvuun\/","title":{"rendered":"Pedagogisilla ratkaisuilla kyvykkyytt\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja kasvuun"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Anu Pruikkonen, KM, HTT, kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Arktisen luonnonvarat ja talous Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Korkeakoulutettu asiantuntija ty\u00f6skentelee tulevaisuudessa yh\u00e4 useammin kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmi\u00f6iden ja ongelmien parissa. N\u00e4m\u00e4 ovat tyypillisesti monimutkaisia ja systeemisi\u00e4. Niiden kanssa ty\u00f6skentely edellytt\u00e4\u00e4 usein kriittist\u00e4 ajattelua, monialaista osaamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Ne voivat olla my\u00f6s arvolatautuneita ja haastavat yksil\u00f6n pohtimaan omia ajattelutapojaan ja arvoperustaansa ja sille rakentuvaa suhtautumistaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan. <\/p>\n\n\n\n

Millaisesta kyvykkyydest\u00e4 (kompetenssi) t\u00e4ll\u00f6in oikeastaan on kyse ja miten korkeakoulutuksessa tuemme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kyvykkyyksien kehittymist\u00e4 opintojen aikana? Oppiainekohtainen tiedollinen osaaminen ei yksist\u00e4\u00e4n riit\u00e4, vaan huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 taitoihin, asenteisiin ja ominaisuuksiin, jotta voidaan tukea oppijoiden kasvua kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden toimijoiksi (Konst 2021, 23).<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa ensin muutamia yksil\u00f6llisten kompetenssien ulottuvuuksia oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.  Aihe on monimutkainen ja tarkasteluni tapahtuu melko pelkistetyll\u00e4 tasolla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4sittelen, kuinka pedagogisilla ratkaisuilla voidaan tukea kyseisten kompetenssien kehittymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6llisten kompetenssien ulottuvuudet ja oppiminen<\/h2>\n\n\n\n

Yksil\u00f6lliset kompetenssit pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tietoja, taitoja, arvoja, asenteita, valmiuksia ja motivaatiotekij\u00f6it\u00e4 (esim. Boyatzis 1982, 28-32; Spencer & Spencer 1993, 9 – 10). Tiedot ja taidot ovat osa kognitiivista ulottuvuutta sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s metakognition. Metakognition avulla yksil\u00f6 tulee tietoiseksi omista ajattelu- ja tiedonk\u00e4sittelytavoistaan. Metakognitiiviset taidot ovat oleellisia oppimisen kannalta, sill\u00e4 niiden kautta yksil\u00f6 s\u00e4\u00e4telee omaa oppimisprosessiaan ja -strategioitaan. Usein puhutaankin oppimaan oppimisen taidoista, joihin kuuluvat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen yhteydess\u00e4 usein mainitut kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemat itsess\u00e4\u00e4n ovat usein arvolatautuneita ja niihin suhtautuminen edellytt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6lt\u00e4 omien arvojensa ja asenteidensa tarkastelua. Arvot ja asenteet kuuluvat kompetenssin affektiivis-konatiiviseen ulottuvuuteen.  Asenteita on m\u00e4\u00e4ritelty tutkimuskirjallisuudessa useilla eri tavoilla (ks. esim. Vesala & Rantanen 2007, 19-29). Ymm\u00e4rr\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 asenteen arvottamisena eli yksil\u00f6 arvottaa jotakin asiaa my\u00f6nteisesti tai kielteisesti. Omien ajattelutapojen kriittinen tarkastelu edesauttaa omista asenteista ja niiden taustalla vaikuttavista arvoista tietoiseksi tulemista. Asenteet vaikuttavat siihen, kuinka tietoa valikoidaan ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n (Bohrer & Dicker 2010, 406-408) eli kognitiiviset prosessit kietoutuvat yhteen affektiivisten tekij\u00f6iden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s motivaatio ja motivaation itses\u00e4\u00e4tely ovat osa yksil\u00f6llisi\u00e4 valmiuksia ja sis\u00e4ltyv\u00e4t kompetenssin affektiivis-konatiiviseen ulottuvuuteen. Kuten asenteet, my\u00f6s motivaatio on laajasti tutkittu alue. Oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta nostan t\u00e4ss\u00e4 esille muutaman keskeisimm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman. Nykyisist\u00e4 motivaatioteorioista tunnetuin on Ryanin ja Decin (2000; 2017) itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misteoria (self-determination theory), jonka mukaan motivaatio rakentuu kolmelle perustarpeelle: autonomian kokemus, pystyvyyden kokemus ja tarve kokea yhteenkuuluvuutta.  Tiivist\u00e4en, pystyvyyden kokemuksella tarkoitetaan oppijan omia uskomuksia kyvyst\u00e4\u00e4n selvit\u00e4 onnistuneesti teht\u00e4v\u00e4st\u00e4.  Motivaation itses\u00e4\u00e4telyn n\u00e4k\u00f6kulmasta pystyvyyden (self efficacy) kokemuksen rakentuminen ja sit\u00e4 tukevat strategiat ovat oleellisia. N\u00e4iden strategioiden kautta oppija kykenee tarkastelemaan, arvioimaan sek\u00e4 ohjaamaan omia oletuksiaan ja havaintojaan pystyvyydest\u00e4\u00e4n k\u00e4sill\u00e4 olevan teht\u00e4v\u00e4n suhteen (esim. M\u00e4enp\u00e4\u00e4 2021, 33-34).<\/p>\n\n\n\n

Kaikki yll\u00e4 kuvatut n\u00e4m\u00e4 kompetenssin ulottuvuudet menev\u00e4t limitt\u00e4in ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Itses\u00e4\u00e4telyprosessit ulottuvat sek\u00e4 kognitiivisiin, metakognitiiviisiin ja affektiivis-konatiivisiin ulottuvuuksiin. Lis\u00e4ksi kompetenssi ilmentyy aina suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n eli oppimisymp\u00e4rist\u00f6n tekij\u00f6ill\u00e4 on vaikutuksensa oppimisen prosesseihin. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelemi\u00e4ni kompetenssin ulottuvuuksia ja niiden limittymist\u00e4 sek\u00e4 kytkeytymist\u00e4 kontekstiin olen kuvannut kuviossa 1.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1. Yksil\u00f6llisten kompetenssien ulottuvuuksia<\/p>\n\n\n\n

Pedagogiset ratkaisut oppimisen taitojen ja strategioiden kehittymisen tukijana<\/h2>\n\n\n\n

Kuinka tukea opetusty\u00f6ss\u00e4 oppijoiden taitojen, asenteiden ja ominaisuuksien kehittymist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden toimijuudeksi. Kuten edell\u00e4 k\u00e4vi ilmi, kyse on hyvin pitk\u00e4lti oppimisen taitojen ja erilaisten oppimisen itses\u00e4\u00e4telystrategioiden kehittymisen tuesta. Millaisilla arjen pedagogisilla teoilla n\u00e4iden kehittymist\u00e4 voidaan sitten tukea?<\/p>\n\n\n\n

Opettaja voi tukea metakognitiivisten tietojen ja taitojen kehittymist\u00e4 palautteen annolla ja arvioinnilla. Erityisesti formatiivisella, oppimisprosessin aikaisella palautteella, on merkityst\u00e4. Prosessin aikaisen palautteen rooli on merkitt\u00e4v\u00e4 kaikissa vaiheissa: tavoitteen asetannassa, orientoitumisessa, oppimisen suunnittelussa, prosessinaikaisessa oppimisen havainnoinnissa, prosessin mukauttamisessa sek\u00e4 oppimistulosten peilaamisessa suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (Kallio ym. 2019, 212). Opettajan antaman palautteen lis\u00e4ksi my\u00f6s itsearvioinnilla on olennainen roolinsa oppimaan oppimisen ja oppimisen strategioiden oppimisessa (emt.).<\/p>\n\n\n\n

Formatiivisen arvioinnin tulisi olla kannustavaa, ohjaavaa, voimaannuttavaa, tukea antavaa ja eteenp\u00e4in katsovaa (feed forward). Se on kiinte\u00e4 osa pedagogiikkaa, ei erillisi\u00e4 temppuja, muistuttaa Atjonen (Formatiivinen arviointi.) Formatiivinen arviointi onkin sis\u00e4\u00e4nrakennettuna osaan pedagogisia malleja, esimerkiksi k\u00e4\u00e4nteiseen opetukseen. Formatiivisen arvioinnin mini-interventioihin voi tutustua esimerkiksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Onnistuessaan kannustamaan ja voimaannuttamaan formatiivinen arviointi tukee my\u00f6s oppijan pystyvyyden kokemusta ja t\u00e4t\u00e4 kautta motivaatiota oppia. Opiskeltaessa haastavia ja monimutkaisia asioita, mit\u00e4 esimerkiksi useat kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4t teemat ovat, motivaation yll\u00e4pit\u00e4minen ja sen tukeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Pystyvyyden tunnetta voi vahvistaa l\u00e4htem\u00e4ll\u00e4 liikkeelle asioista ja toimintavoista, joissa onnistumisen mahdollisuus on hyv\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 oppijalta omien vahvuuksien tunnistamista. Pystyvyyden ja hallinnan tunteen saavuttaminen vahvistaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 motivaatiota oppia.<\/p>\n\n\n\n

Entist\u00e4 monimutkaisemmassa ja digitaalisessa maailmassa tiedon hankkimisen, k\u00e4sittelyn ja kriittisen arvioinnin taidot korostuvat. Kyvykkyys omien tiedonk\u00e4sittelyprosessien tarkasteluun korostuu. Kyse on siis edell\u00e4 kuvatusta metakognitiosta. Metakognitio kytkeytyy kiinte\u00e4n\u00e4 osana my\u00f6s ongelmanratkaisuun, erityisesti siihen, kuinka oppija osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ongelmanratkaisutaitoja uudessa tilanteessa. Ongelmanratkaisua ja siihen kytkeytyvi\u00e4 metakognitiivisia taitoja voidaan opettaa esimerkiksi mallintamalla ongelmanratkaisua ja sen vaiheita, johdattelemalla kysymyksin ja vihjein sek\u00e4 vastavuoroisella opettamisella (Ajattelun taitojen kehittymisen tukeminen\u2026).<\/p>\n\n\n\n

Ongelmanratkaisutaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymist\u00e4 voi tukea esimerkiksi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opetuksessa todellisia toimeksiantoja, ongelmien ratkomista monialaisissa opiskelijaryhmiss\u00e4 sek\u00e4 kokemuksellisilla oppimismenetelmill\u00e4 kuten autenttisilla oppimisymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4. Oppimista edist\u00e4\u00e4 kokemuksellisuus, osallisuus ja yhteinen keskustelu kokemuksista muiden kanssa. (Konst 2021, 43.) Ammattikorkeakoulupedagogiikka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti runsaasti n\u00e4it\u00e4 elementtej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Monimutkaisten ja systeemisten ongelmien ymm\u00e4rt\u00e4minen ja ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4 merkityksen rakentamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4 useiden alojen osaajien sek\u00e4 erilaisten ihmisten kesken. Yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteis\u00f6llist\u00e4 ongelmaratkaisua harjoitellaan osana korkeakouluopiskelua esimerkiksi erilaisissa projekteissa. N\u00e4iss\u00e4 kehittyv\u00e4t my\u00f6s vuorovaikutus- ja viestint\u00e4taidot sek\u00e4 kyky hallita ja ratkaista konflikteja. Yhteisty\u00f6n tekemist\u00e4 edesauttaa my\u00f6s omien ajattelu- ja toimintatapojen sek\u00e4 n\u00e4iden taustalla vaikuttavien tekij\u00f6iden tunnistaminen, koska ymm\u00e4rrys itsest\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s muita.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6iset kompetenssit ovat keskeisess\u00e4 roolissa mahdollistamassa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tulevaisuuden ja yhteiskunnan rakentumista. N\u00e4iss\u00e4 kompetensseissa on pitk\u00e4lti kyse erilaisista oppimaan oppimisen taidoista. Ammattikorkeakoulujen uudistetut yhteiset kompetenssit pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n oppimaan oppimisen taidot: Valmistuva opiskelija tunnistaa osaamisensa ja oppimistapojensa vahvuuksia ja kehityskohteita sek\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 oppimisessaan yhteis\u00f6llisyyden ja digitalisaation mahdollisuuksia <\/em>(Suositus ammattikorkeakoulujen…).<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoiden oppimaan oppimisen taitojen kehittymisen tukeminen on opetusty\u00f6n arjen tekoja ja keskeinen osa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4mist\u00e4. Lis\u00e4ksi hyv\u00e4t oppimaan oppimisen taidot tuottavat parempaa oppimista ja edist\u00e4v\u00e4t hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta<\/h2>\n\n\n\n

Ajattelun taitojen kehittymisen tukeminen osana perusopetusta. Viitattu 9.10.202. Ajattelun taitojen kehittymisen tukeminen osana perusopetusta | ThinkMath (helsinki.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Atjonen, P. Formatiivinen arviointi. Viitattu 9.10.2022. Formative assessment Paivi Atjonen.pdf (peda-net.translate.goog)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Bohner, G, & Dickel, N. 2010. Attitudes and Attitude Change. Annual Review of Psychology, 62:391-417.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Boyatzis, R.E. 1982. The Competent Manager: A Model for Effective Performance. New York: John Wiley & Sons.<\/p>\n\n\n\n

Konst, T. 2021. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys korkeakoulutuksessa: sanoista tekoihin. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 139. Viitattu 9.10.2022 Kest\u00e4v\u00e4 kehitys korkeakoulutuksessa (turkuamk.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kallio, M., Virta, K., Kallio, H., Lampi, L., Tamm, M., Ahtiainen, R. & Hotulainen, R. 2019. Opettajan tuki oppijan metakognitiivisen tietoisuuden kehittymiselle. Viitattu 9.10.2022. https:\/\/www2.helsinki.fi\/sites\/default\/files\/atoms\/files\/10_opettajan_tuki_oppijan_metakognitiivisen_tietoisuuden.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

M\u00e4enp\u00e4\u00e4, K. 2021.Motivation Regulation and Study Well-being during Nurse Education Studies. Oulun yliopisto. Kasvatustieteen tiedekunta. V\u00e4it\u00f6skirja. Viitattu 9.10.2022. Motivation regulation and study well-being during nurse education studies (oulu.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ryan, R.M. & Deci, E.L. 2000. Intrinsic and Extrinsic Motivations: Classic Defnitions and New Directions. Contemporary Educational Psychology, 25(1), 54-67.<\/p>\n\n\n\n

Ryan, R.M. & Deci, E.L. 2017. Self-Determination Teory. Basic Psychological Needs in Motivation, Development and Wellness. New York: Te Guilford Press.<\/p>\n\n\n\n

Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisist\u00e4 kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022. Viitattu 9.10.2022. https:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2022\/Kompetenssit\/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572<\/a><\/p>\n\n\n\n

Spencer, L.M. & Spencer, S.M. 1993. Competence at work. Models for Superior Performance. New York: John Wiley & Sons, Inc.<\/p>\n\n\n\n

Vesala, K.M. & Rantanen, T. (2007.) Laadullinen asennetutkimus: l\u00e4ht\u00f6kohtia, periaatteita, mahdollisuuksia. Teoksessa Vesala, K.M. & Rantanen, T. (toim.) Argumentaatio ja tulkinta. Laadullisen asennetutkimuksen l\u00e4hestymistapa (s. 11-61.) Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: kompetenssi, pedagogiikka, kest\u00e4v\u00e4 kehitys, oppiminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Korkeakoulutettu asiantuntija ty\u00f6skentelee tulevaisuudessa yh\u00e4 useammin kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja kasvuun liittyvien ilmi\u00f6iden ja ongelmien parissa. Miten korkeakouluina tuemme kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kyvykkyyksien kehittymist\u00e4 opintojen aikana?<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3794,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110187],"tags":[43350,94,31084],"class_list":["post-3831","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-teema-artikkeli","tag-kestava-kehitys","tag-koulutus","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Pruikkonen-teema-artikkeli-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-ZN","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3831"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3831\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3876,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3831\/revisions\/3876"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}