{"id":3834,"date":"2022-10-27T07:24:00","date_gmt":"2022-10-27T04:24:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3834"},"modified":"2025-02-03T11:18:23","modified_gmt":"2025-02-03T09:18:23","slug":"kestava-yhteiskunta-talous-ja-kasvu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/kestava-yhteiskunta-talous-ja-kasvu\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta, talous ja kasvu"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomi kohtaa muiden maiden tapaan kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan, talouden ja kasvun toisiinsa kietoutumisen haasteet, joihin voi kuulua my\u00f6s toisiinsa n\u00e4hden ristiriitaisia intressiryhm\u00e4spesifej\u00e4 tavoitteita. N\u00e4in ollen on hyv\u00e4 pohtia, mit\u00e4 tarkoittaa kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta, talous ja kasvu yksitt\u00e4isen ihmisen, yrityksen ja paikallisen yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmista kaupunki\u2013maaseutu- ja globaalia ulottuvuutta sek\u00e4 tieteenalojen v\u00e4lisi\u00e4 eroja unohtamatta.<\/p>\n\n\n\n

2020-luvulla yhteiskunnallista kehityst\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan haasteet sek\u00e4 niihin vaihtoehtoiset vastaamistavat ja -mahdollisuudet. On siis paikallaan mietti\u00e4 muun muassa seuraavia ulottuvuuksia talouden ja hyvinvoinnin toisiinsa kietoutumisen osalta: 1) Miten kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointi- ja talousajattelu suhteutuvat vuotuisiin talouskasvutavoitteisiin ja ekologisten kysymysten huomioimiseen nykyisess\u00e4 ilmastonmuutosdiskurssissa ilman vastakkainasettelua tai sen uhkaa?; 2) Miten luonnon monimuotoisuuden v\u00e4hentyminen, elinymp\u00e4rist\u00f6n muuttuminen ja s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden yleistyminen my\u00f6s Suomessa heijastuvat perinteiseen talouskasvu-, elintaso- ja hyvinvointiajatteluun?; 3) Miten vastuullisuus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys tavoitteineen realisoituu ty\u00f6paikoilla ja oppilaitoksissa arjen toiminnoissa eri toimijaryhmien keskuudessa?; 4) Mit\u00e4 ovat kansalaisten ja organisaatioiden arjen suuret ja pienet teot kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misess\u00e4?; 5) Miten varmistetaan, ett\u00e4 tavoitteelliset sanat muuttuvat arjen konkreettisiksi teoiksi jokaisella oppilaitos- ja ty\u00f6paikkahierarkkisella tasolla toimivien henkil\u00f6iden keskuudessa?<\/p>\n\n\n\n

Meneill\u00e4\u00e4n olevan nelj\u00e4nnen teollistumisvaiheen aikaa luonnehtii perinteisen jatkuvan taloudellisen kasvuajattelun haasteellisuus, uusiutuvien luonnonvarojen merkityksen korostuminen sek\u00e4 ihmisen toiminnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi ja seuranta kansalaisille, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n ja alueiden edustajille kehitettyine laskureineen ja informaatioportaaleineen (esim. Leitbild 2030 f\u00fcr \u2026 2019; Laskureita ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiin ja seurantaan 2021; Pulkka 2021; Rantanen 2021; Tietoa ja tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 2021; Woodcock ym. 2021; Rannanp\u00e4\u00e4 ym. 2022; Uudet kest\u00e4v\u00e4t kunnat 2022). Taloustieteess\u00e4 on alettu puhua v\u00e4hitellen my\u00f6s vihre\u00e4st\u00e4 taloustieteest\u00e4, jossa korostuu v\u00e4h\u00e4hiilisyys, resurssitehokkuus ja sosiaalinen osallistavuus. (Green Economy s.a.; ks. my\u00f6s Cato 2009; Vihre\u00e4n kasvun mahdollisuudet 2013) ja ekologisesta taloustieteest\u00e4, jossa korostuu kest\u00e4vyys, el\u00e4m\u00e4nlaatu, hoiva sek\u00e4 globaali ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus (Helne ym. 2012, 71; Naskali 2015) sek\u00e4 ekososiaalisesta hyvinvointipolitiikasta (Helne ym. 2012, 104; Massa 2009; Koch & Fritz 2014). Politiikkatasolta yksil\u00f6tasolle siirrytt\u00e4ess\u00e4 esimerkiksi ekososiaalinen sosiaality\u00f6 ja vihre\u00e4 sosiaality\u00f6 huomioivat yksitt\u00e4isen ihmisen hyvinvoinnin muotoutumisen reunaehdot erilaisissa riskitilanteissa (Matthies & N\u00e4rhi 2014; Dominelli 2020).<\/p>\n\n\n\n

Keskustelu kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 ei ole 2010-luvun innovaatio, vaan sen juuret paikantuvat 1980-luvulle. Globaalisti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet ovat vaiheittain nousseet politiikan asialistoille 1980-luvulta alkaen. Euroopan unionissa kest\u00e4v\u00e4 kehitys on vakiinnuttanut asemaansa erityisesti vuodesta 2001 alkaen. Suomessa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen strategia laadittiin ministeri\u00f6iden v\u00e4lisen\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2006. (Saari 2010, 124\u2013131.; ks. my\u00f6s Kohti kest\u00e4vi\u00e4 valintoja … 2006<\/a>) Suomalaista akateemista sosiologista keskustelua luonnonymp\u00e4rist\u00f6n merkityksest\u00e4 osana ihmisen elintasoa on viritt\u00e4nyt Erik Allardt jo 1970-luvulla (Helne ym. 2012, 66; ks. my\u00f6s Hirvilammi 2015, 65\u201375). Juho Saari on puolestaan viritt\u00e4nyt keskustelua 2010-luvulla sosiaalipoliittisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta julkisten hankintojen ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vuorovaikutussuhteesta erilaisine reunaehtoineen (Saari 2010, 128\u2013129).<\/p>\n\n\n\n

2020-luvulla kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan toimintaperiaatteista ja niiden noudattamisesta on muodostumassa elinehto yhteiskunnan eri toiminta-areenoille verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Tietoisuus kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta ja sen merkityksest\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy ja arkip\u00e4iv\u00e4istyy kansalais-, paikallis- ja aluetasoilla \u2212 niin kansallisesti kuin kansainv\u00e4lisestikin muun muassa vietett\u00e4ess\u00e4 Suomessa Maaseutupolitiikan Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen viikkoa (26.9.-2.10.2022) ja Euroopassa Euroopan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen viikkoa (20.\u201326.9.2022). N\u00e4iden teemaviikkojen aikana j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 toiminta voi olla teemaltaan ekologista, sosiaalista tai taloudellista kest\u00e4vyytt\u00e4 (European sustainable development week (ESDW) 2022; Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen viikko 26.9.-2.10.2022.)<\/p>\n\n\n\n

Jotta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 nykyisyytt\u00e4, t\u00e4ytyy tiet\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti menneisyydest\u00e4 voidakseen visioida tulevaisuutta my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan, talouden ja kasvun toisiinsa kietoutumisen haasteiden osalta. Tutkittu tieto erilaisine julkaisufoorumeineen ja -portaaleineen ja mallinnuksineen sek\u00e4 yleinen tietoisuus niin kansalaisten kuin muidenkin toimijatahojenkin keskuudessa erilaisine teemaviikkoineen ja p\u00e4ivineen kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskuntaproblematiikasta lis\u00e4\u00e4ntyy kansallisesti ja kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n\n\n\n

Kiit\u00e4n kolumniartikkelin kirjoittajaa ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Maria Ohisaloa<\/em> sek\u00e4 Jokhaista Lumen 3\/2022-lehteen kirjoittanutta<\/em> moniulotteisista analyyseist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan, talouden ja kasvun tiimoilta. Avartavia ja inspiroivia lukuhetki\u00e4 Jokhaiselle Lumen 3\/2022-verkkolehden lukijalle.<\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/h2>\n\n\n\n

Cato, M. S. 2009. Green Economics. An Introduction to Theory, Policy and Practice. Viitattu 18.9.2022 http:\/\/www.gci.org.uk\/Documents\/128075741-Green-Economics-an-Introduction-to-Theory-Policy-and-Practice.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Dominelli, L. 2020. Social Work in Times of Disasters: A Green Social Work Perspective Webinar. Viitattu 8.9.2022 https:\/\/www.basw.co.uk\/success-social-work-webinar-series<\/a> <\/p>\n\n\n\n

European sustainable development week (ESDW) 2022. Viitattu 15.9.2022 https:\/\/esdw.eu\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Green Economy s.a. Viitattu 18.9.2022 https:\/\/www.unep.org\/regions\/asia-and-pacific\/regional-initiatives\/supporting-resource-efficiency\/green-economy<\/a><\/p>\n\n\n\n

Helne, T., Hirvilammi, T. & Laatu, M. 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Viitattu 8.9.2022 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/34643\/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hirvilammi, T. 2015. Kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin j\u00e4ljill\u00e4. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia | 136. Viitattu 18.10.2022 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/154175\/Tutkimuksia136.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen viikko 26.9.-2.10.2022. Viitattu 15.9.2022 https:\/\/www.maaseutupolitiikka.fi\/tapahtumat\/kestavan-kehityksen-viikko-26-9-2-10-2022<\/a><\/p>\n\n\n\n

Koch, M. & Fritz, M. 2014. Building the Eco-social State: Do Welfare Regimes Matter? Journal of Social Policy \/ FirstView Article \/ June 2014, pp 1\u201325. Viitattu 8.9.2022 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/271947966_Building_the_Eco-social_State_Do_Welfare_Regimes_Matter<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kohti kest\u00e4vi\u00e4 valintoja. Kansallisesti ja globaalisti kest\u00e4v\u00e4 Suomi. Suomen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toimikunnan asettama strategiaryhm\u00e4 2006. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5\/2006. Viitattu 18.10.2022 https:\/\/vnk.fi\/documents\/10616\/622946\/J0506_Kohti+kest%C3%A4vi%C3%A4+valintoja.pdf\/6a9ce8b3-59a8-4edb-bbbd-d54920ee3165?version=1.0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laskureita ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointiin ja seurantaan 2021. Viitattu 25.9.2022 <\/a>https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Tutkimus__kehittaminen\/Kulutus_ja_tuotanto\/Laskurit<\/a><\/p>\n\n\n\n

Leitbild 2030 f\u00fcr Industrie 4.0. Digitale \u00d6kosysteme global gestalten 2019. Bundesministerium f\u00fcr Wirtschaft und Energie (BMWi). Viitattu 25.9.2022 https:\/\/www.plattform-i40.de\/IP\/Redaktion\/DE\/Downloads\/Publikation\/Leitbild-2030-f%C3%BCr-Industrie-4.0.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Matthies, A-L. & N\u00e4rhi, K. 2014. Ekososiaalinen l\u00e4hestymistapa rakenteellisen sosiaality\u00f6n viitekehyksen\u00e4. Viitattu 8.9.2022 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/266684413_Ekososiaalinen_lahestymistapa_rakenteellisen_sosiaalityon_viitekehyksena<\/a><\/p>\n\n\n\n

Massa, I. 2009. Vihre\u00e4 sopimus uutena yhteiskuntapolitiikan strategiana. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaality\u00f6n Tutkimuksen Aikakauslehti, 17 (3) 2009, 231\u2013247. Viitattu 8.9.2022 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/50524<\/a><\/p>\n\n\n\n

Naskali, A. 2015. Kohti ekosysteemitaloutta: Tutkimus ekologisen taloustieteen perusteista ja mahdollisuuksista. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 94. It\u00e4-Suomen yliopisto. Viitattu 8.9.2022 https:\/\/erepo.uef.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/14821\/urn_isbn_978-952-61-1668-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pulkka, V-V. 2021. Social policy 4.0? Empirical insights into the future of work and social policy in the digital economy. University of Helsinki. Publications of the Faculty of Social Sciences 185 (2021), Social and Public Policy. Viitattu 25.9.2022 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-7004-0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rannanp\u00e4\u00e4, S., Antikainen, J., Aro, R., Huttunen, J., Hovi, S., Pitk\u00e4nen, K., Strandell, A., Nurmio, K., Rehunen, A., Vihinen, H., Lehtonen, O., Muilu, T. & Weckroth, M. 2022. Monipaikkaisuus \u2013 nykytila, tulevaisuus ja kest\u00e4vyys. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:9. Viitattu 25.9.2022 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/163785\/VNTEAS_2022_9.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rantanen, M. 2021. P\u00e5 tr\u00f6skeln till den fj\u00e4rde industriella revolutionen \u2013 en ekonomisk analys \u00f6ver hur europ\u00e9er f\u00f6rh\u00e5ller sig till robotar och artificiell intelligens. Svenska handelsh\u00f6gskolan. Institutionen f\u00f6r finansiell ekonomi och nationalekonomi. Viitattu 25.9.2022 https:\/\/helda.helsinki.fi\/dhanken\/bitstream\/handle\/10227\/408106\/Rantanen_Miki.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Saari, J. 2010. Hyvinvointivaltio 2010-luvulle. Teoksessa Saari, J. (toim.) Tulevaisuuden voittajat. Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5\/2010, 85\u2013135. Viitattu 18.10.2022 https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/naineduskuntatoimii\/julkaisut\/Documents\/tuvj_5+2010.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tietoa ja tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen 2021. Viitattu 25.9.2022 https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Tutkimus__kehittaminen\/Ilmastonmuutos<\/a><\/p>\n\n\n\n

Uudet kest\u00e4v\u00e4t kunnat 2022. Viitattu 25.9.2022 <\/a>https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/kehittaminen-ja-digitalisaatio\/uudet-kestavat-kunnat<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vihre\u00e4n kasvun mahdollisuudet 2013. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 4\/2013. Viitattu 18.9.2022 https:\/\/vnk.fi\/documents\/10616\/1093242\/R0413_Vihre%C3%A4n+kasvun+mahdollisuudet.pdf\/c162b7f7-6783-472e-acd7-b79995e5fcab?version=1.0<\/a><\/p>\n\n\n\n

Woodcock, A., Saunders, J., Gut, K., Moreira, F. & Tavlaki, E. 2021. Social Impact Assessment: Tools, Methods and Approaches. PRACTITIONER BRIEFING. European Platform on Sustainable Urban Mobility Plans. Viitattu 25.9.2022 https:\/\/www.eltis.org\/sites\/default\/files\/social_impact_assessment_practitioner_briefing_final_for_approval.pdf<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskunnallista kehityst\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4n yhteiskunnan haasteet ja vaihtoehtoiset tavat vastata niihin. Tervetuloa lukijaksi!
In English<\/a> <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3781,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110190],"tags":[3829,43350,6751,59266,798256],"class_list":["post-3834","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-paakirjoitus","tag-hyvinvointi","tag-kestava-kehitys","tag-talous","tag-vastuullisuus","tag-yhteiskunta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Viinamaki-paakirjoitus-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-ZQ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3834"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3895,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3834\/revisions\/3895"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3781"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}