{"id":3851,"date":"2022-10-27T07:18:00","date_gmt":"2022-10-27T04:18:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3851"},"modified":"2022-10-27T07:27:05","modified_gmt":"2022-10-27T04:27:05","slug":"kestavaa-kehitysta-nuorten-palveluihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/kestavaa-kehitysta-nuorten-palveluihin\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 nuorten palveluihin"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

\"Rahoittajien<\/figure>\n\n\n\n

Johanna Majala, YTM, lehtori, projektikoordinaattori, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 kaikille<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarjoaminen kaikille tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hyvinvoinnin edellytykset siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Sen tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta hyvinvoinnissa, terveydess\u00e4 ja osallisuudessa. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 edellytyksen\u00e4 on resurssien ja toimintamahdollisuuksien oikeudenmukainen jakautuminen. (Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys 2021.) T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa syrj\u00e4ytymisen torjumista ja osallisuuden turvaamista.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja k\u00f6yhyytt\u00e4 vahvistetaan ihmisten osallisuutta. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ihmisten perusoikeuksien toteutumista. Syrj\u00e4ytymisenk\u00e4site itsess\u00e4\u00e4n kuvaa nykyaikaisia yhteiskunnallisen huono-osaisuuden muotoja. (Syrj\u00e4ytymisen ja k\u00f6yhyyden ehk\u00e4iseminen.) Huono-osaisuus ja k\u00f6yhyys ovat k\u00e4sittein\u00e4 laajoja ja voivat tarkastelukulma huomioiden sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia eri asioita. Yleens\u00e4 huono-osaisuus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n hyvinvointi vajeiden sek\u00e4 niiden kasautumisen kautta. Hyvinvointi puolestaan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ne aineettomat ja aineelliset resurssit, jotka mahdollistavat yksil\u00f6lle aktiivisen toimijuuden yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4. Huono-osaisuuteen liitet\u00e4\u00e4n ajatus v\u00e4h\u00e4isist\u00e4 taloudellisista resursseista, kuten k\u00f6yhyyteen tai ylivelkaantumiseen sek\u00e4 n\u00e4iden ongelmien pitkittymiseen yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Huono-osaisuus on kuitenkin moniulotteisempi ja laajempi ilmi\u00f6, kuin k\u00f6yhyys. Siin\u00e4 on kyse my\u00f6s muista yksil\u00f6n elinoloista, joihin sis\u00e4ltyy aineellisten tarpeiden lis\u00e4ksi fyysinen ja psyykkinen terveys, sosiaalinen toiminta sek\u00e4 sosiaaliset suhteet. Lis\u00e4ksi huono-osaisuuteen liitet\u00e4\u00e4n ajatus yksil\u00f6n vaikeudesta el\u00e4\u00e4 yhteiskunnassa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja toivotulla tavalla. (Kallio ym. 2020, 9-10.)<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys, hyvinvointi ja ihmisarvo<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen oikeudenmukaisuudesta ja osallisuudesta, jolloin sen voidaan n\u00e4hd\u00e4 olevan osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sosiaalinen kest\u00e4vyys pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, eli kaiken sen, mitk\u00e4 mahdollistavat hyv\u00e4n arjen ja merkityksellisen el\u00e4m\u00e4n. Kaikessa laajuudessaan voimme siis ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen kattavan kaikki ne asiat, joita ilman ei tulisi kenenk\u00e4\u00e4n olla. Hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa riitt\u00e4v\u00e4n toimeentulon ja turvallisuuden takaamisen kaikille, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimista sek\u00e4 palveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 niiss\u00e4 toteutuu sosiaalinen kest\u00e4vyys. (Kuntaliitto 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Koska painopisteen\u00e4 on hyvinvoinnin mahdollistaminen kaikille, katkaisemalla ja ennaltaehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4 ylisukupolvista huono-osaisuutta, t\u00e4rke\u00e4\u00e4n rooliin nousevat perheille tarjottavat ennaltaehk\u00e4isev\u00e4t palvelut. Lakis\u00e4\u00e4teiset palvelut on m\u00e4\u00e4ritelty sosiaalihuoltolaissa, mutta niiden lis\u00e4ksi on esimerkiksi kolmannen sektorin palvelut sek\u00e4 muut tuenmuodot. Ennaltaehk\u00e4isevin\u00e4 palveluina k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on esimerkiksi perhety\u00f6 \u00e4killiseen tuen tarpeeseen tai jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 selviytymiseen tai kasvatus ja perheneuvonta lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. N\u00e4iden eri palveluiden avulla tuetaan vanhempia ja huoltajia lasten kasvatukseen ja hyvinvointiin liittyen, sek\u00e4 annetaan tukea laaja-alaisesti fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen tuen tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Riitt\u00e4v\u00e4 tuki riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4. Suomessa yhteiskunnalla on laaja rooli perheiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varhaiskasvatus-, opetus- sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluja. Vastuu niiden saatavuudesta, laadusta ja toiminnan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on yhteiskunnalla. Globalisoituneen talouden kannalta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 perheiden asioihin ei vaikuta ainoastaan perhepolitiikka, vaan siihen kytkeytyy mukaan my\u00f6s esimerkiksi veropolitiikka, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja ty\u00f6llisyyspolitiikka sek\u00e4 koulutuspolitiikka. (Salmi 2020, 70.)<\/p>\n\n\n\n

Ihmisarvo on sosiaalisen kest\u00e4vyyden yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana. Sen toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sek\u00e4 yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Oikeudenmukaisuuden l\u00e4ht\u00f6kohtana on puolestaan ihmisten kohteleminen eettisesti ja juridisesti oikein. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen 2030-toimintaohjelma nostaa esille kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet. Siin\u00e4 esille nousee muun muassa tasa-arvoinen koulutus, eriarvoisuuden poistaminen ja sukupuolten tasa-arvo. Suomessa sosiaalisen kest\u00e4vyyden vahvistamiseksi on painotettu koulutusta, osaamista sek\u00e4 eriarvoisuuden poistamista. Samalla kun pyrimme poistamaan eriarvoisuutta, autamme ihmisi\u00e4 integroitumaan yhteiskuntaan. (Aaltonen.)<\/p>\n\n\n\n

Ekososiaalisen sosiaality\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten sosiaalisiin tilanteisiin, sill\u00e4 ne sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t huolet kytkeytyv\u00e4t toisiinsa. Yhteiskunnan siirtyess\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan, niin tavoitteissa ett\u00e4 toiminnassa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja voimavaroista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toiminnan siirt\u00e4mist\u00e4 toimistoymp\u00e4rist\u00f6n ulkopuolelle, jolloin l\u00e4ht\u00f6kohtana on oppia tuntemaan asiakkaan tilanne laajemmin. Tehokkuus n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tehokkuuden m\u00e4\u00e4rittelemist\u00e4 asiakkaan tarpeiden kautta, asiakkaan kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointi huomioiden. (Sosiaality\u00f6n rooli ekososiaalisessa siirtym\u00e4ss\u00e4, 2019.) Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta takaa kaikille mahdollisuuden hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. L\u00e4ht\u00f6kohtana on kaikkien yhteiskunnan j\u00e4senten kohteleminen yhdenvertaisesti, terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 tukien sek\u00e4 antamalla tarvittavan turvan ja palvelut olemassa olevilla resursseilla. (Kest\u00e4v\u00e4kehitys.fi.) Lis\u00e4ksi huomioiden, ett\u00e4 kehitys on ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja sosiaalisesti oikeudenmukaista (Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys 2021).<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnallisen osallisuuden lis\u00e4\u00e4minen<\/h2>\n\n\n\n

Osallisuuden kokemus on jokaiselle meille t\u00e4rke\u00e4 tunne, mutta miten voimme vaikuttaa siihen, ett\u00e4 kaikki yhteiskunnan j\u00e4senet tuntevat olevansa osallisia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tunnetta tulleensa n\u00e4hdyksi, kuulluksi ja hyv\u00e4ksytyksi. Osallisuuden kokeminen on kannatteleva tunne, josta seuraa hyvinvointia. Kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 olemme osallisia omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme ja voimme el\u00e4\u00e4 itselle mielek\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi haluamme kuulua itsellemme t\u00e4rkeisiin ryhmiin ja yhteis\u00f6ihin. Tarvitsemme kokemuksen, ett\u00e4 voimme vaikuttaa itse\u00e4mme koskeviin asioihin.<\/p>\n\n\n\n

Osallisuuden kokemus ei vaikuta vain yksil\u00f6n hyvinvointiin, vaan koko yhteiskunnan. Nuori, joka uskoo itseens\u00e4 sek\u00e4 vaikutusmahdollisuuksiinsa oppii tekem\u00e4\u00e4n aloitteita, ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Eli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti olemaan yhteiskunnan aktiivinen j\u00e4sen. Suurimmaksi esteeksi lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutumiselle meid\u00e4n yhteiskunnassamme on n\u00e4hty olevan aikuisten osaamisen ja tiedon puute sek\u00e4 asenteet. (Lastensuojelun keskusliitto, 2020.) Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin ja toisiin ihmisiin on Suomalaisen yhteiskunnan piirre, joka tuottaa sosiaalista koheesiota. Luottamus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan yksil\u00f6n ja yhteiskunnan hyvinvoinnin ehto. Luottamus voidaan jakaa institutionaaliseen ja sosiaaliseen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 yhteiskunnan rakenteisiin ja instituutioihin luottamisen lis\u00e4ksi luotetaan tuntemattomiin kanssaihmisiin. Tutkimusten mukaan nuorten osalta yhteiskunnan instituutioihin luottaminen vahvistunut, kun samalla sosiaalinen luottamus on heikentynyt. Nuoret luottavat saavansa apua sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaalisen luottamuksen osalta ep\u00e4luottamus on yleisemp\u00e4\u00e4 huono-osaisten keskuudessa ja erityisesti perheen sis\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n kautta luottamus kanssaihmisiin periytyy. (Myllyniemi 2020, 59-60.)<\/p>\n\n\n\n

Nuorten hyvinvointiin vaikuttaa suuresti kokemus osallisuudesta. Eli nuoren kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 kuuluu osana yhteiskuntaan ja l\u00e4hiyhteis\u00f6ihins\u00e4. Nuoren osallisuuteen liittyy mahdollisuus osallistua kouluun, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, vapaa-ajan viettoon ja sosiaaliseen toimintaan. Nuorelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vertaisryhm\u00e4n tuki, eli olla osallinen vertaisryhmiss\u00e4, koulussa ja harrastuksissa. Hyvinvointia tukevia asioita ovat kuulluksi tulemisen lis\u00e4ksi mahdollisuus vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4nkulkuun sek\u00e4 itselle t\u00e4rkeisiin asioihin (Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksellinen syrj\u00e4ytyminen<\/h2>\n\n\n\n

Erilaiset siirtym\u00e4t el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 altistavat syrj\u00e4ytymiselle. N\u00e4it\u00e4 siirtymi\u00e4 voidaan kuvata muutosvaiheiksi ja niit\u00e4 ovat esimerkiksi koulun tai opiskelun p\u00e4\u00e4ttyminen. Erityisen suuri syrj\u00e4ytymisriski nuorella on, kun h\u00e4n joutuu el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvamaan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa on useita syrj\u00e4ytymisen tunnusmerkkej\u00e4. (Syrj\u00e4ytymisen ja k\u00f6yhyyden ehk\u00e4iseminen.)<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksellisen syrj\u00e4ytymisen yhten\u00e4 taustatekij\u00e4n\u00e4 on vanhempien matala koulutustausta. T\u00e4h\u00e4n voi lis\u00e4ksi yhdisty\u00e4 heikko koulutusmotivaatio, v\u00e4h\u00e4inen koulutusorientaatio ja matala sosioekonominen asema. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva perhe mahdollistaa nuoren voimavarat, kasvun ja kehityksen. Jos perheen hyvinvoinnissa on vajeita, on se my\u00f6s syyn\u00e4 nuoren haasteille. (Koskela, Reis & Sinkkonen.) Perheen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin on suuri. Erityisesti jos perheess\u00e4 on arkea kuormittavia, kasautuneita tekij\u00f6it\u00e4, ne voivat heijastua nuoren el\u00e4m\u00e4\u00e4n suurestikin. T\u00e4llaisia tekij\u00f6it\u00e4 ovat esimerkiksi vanhempien pitk\u00e4aikaiset toimeentulovaikeudet, vanhemman psykiatrinen sairaus ja muutokset perheolosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

Joskus vanhempien tilanne on niin vaikea, ett\u00e4 he eiv\u00e4t pysty vastaamaan lapsen kasvattamisesta, jolloin nuori voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle. Tutkimusten mukaan n\u00e4ille nuorille kasaantuu merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n hyvinvoinnin haasteita kuin muille saman ik\u00e4luokan nuorille. (Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy 2022.)<\/p>\n\n\n\n

Keskeist\u00e4 on apua tarvitsevien tavoittaminen, joka puolestaan edellytt\u00e4\u00e4 kaikille tarjottavien palveluiden kuten kouluterveydenhuollon ty\u00f6ntekij\u00f6iden valmiutta havaita ne lapset, jotka tarvitsevat erityist\u00e4 tukea. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s eri toimijoiden, kuten koulun, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun sek\u00e4 mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluiden saumatonta yhteisty\u00f6t\u00e4. Tutkimusten mukaan huono-osaisten perheiden lapsilla on huonompi itsetunto ja heikompi usko tulevaisuuteen kuin muilla lapsilla. T\u00e4m\u00e4 tulos on merkitt\u00e4v\u00e4, kun mietit\u00e4\u00e4n huono-osaisuuden taustalla olevia mekanismeja. (Kallio & Hakovirta 267.) Syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4iseminen edellytt\u00e4\u00e4 eri hallinnonalojen toimia sek\u00e4 ennen kaikkea yhteisty\u00f6t\u00e4 (Syrj\u00e4ytymisen ja k\u00f6yhyyden ehk\u00e4iseminen). Riitt\u00e4v\u00e4 ohjaus ja tuki opiskeluvaiheessa ehk\u00e4isev\u00e4t koulupudokkuutta ja syrj\u00e4ytymist\u00e4. Nuoren jatko-opintojen ja urasuunnitelmien kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4n asemaan ohjauksen ja tuen lis\u00e4ksi nousivat nuoren kokemus oman el\u00e4m\u00e4n merkityksellisyydest\u00e4, kyky hankkia koulutukseen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa sek\u00e4 hyv\u00e4 lukutaito. Lis\u00e4ksi isoina koulupudokkuutta ehk\u00e4isevin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 ovat kodin varallisuus, korkeat oppimistavoitteet, resilienssi sek\u00e4 nuoren tunne kuuluvansa kouluun. (Vuorinen, Nissinen & Kettunen 2021, 370-377.)<\/p>\n\n\n\n

Oppive hyvinvointia lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulussa k\u00e4ynnistyi OPPIVE-hanke, yhteisty\u00f6ss\u00e4 Pohjant\u00e4hti-opiston kannatusyhdistys ry:n ja Pohjankoti Oy:n kanssa. Hankkeen kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat yli 15-vuotiaat nivel- ja siirtym\u00e4vaiheissa olevat nuoret sek\u00e4 nuorten parissa toimivat ammattilaiset.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen p\u00e4\u00e4tavoite on pyrki\u00e4 tehostamaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n nuorten nivel- ja siirtym\u00e4vaiheita koulutukseen. Lis\u00e4ksi hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n koulupudokkuutta kohdistamalla suoria toimenpiteit\u00e4 nivel- ja siirtym\u00e4vaiheissa oleville laajennetun oppivelvollisuuden ja sijaishuollon piiriss\u00e4 oleville nuorille. N\u00e4in nuoret p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t tuetusti siirtym\u00e4\u00e4n koulutukseen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 korkeaa koulutustasoa ja yleissivistyst\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 sosiaalista liikkuvuutta. Erityisesti huomiota on kiinnitett\u00e4v\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvointiin. (Kest\u00e4v\u00e4kehitys.fi.) OPPIVE -hankkeessa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n nuorten sosiaalista vahvistamista, jonka tarkoituksena on nuoren aktivoituminen osallistumaan tasavertaisena koulutukseen ja ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

OPPIVE-hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n ensisijaisesti laajennetun oppivelvollisuuden piiriss\u00e4 oleviin nuoriin, jotka eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet peruskoulun j\u00e4lkeen opiskelemaan toisen asteen ammatillisiin opintoihin tai lukioon. Hankkeen yhten\u00e4 tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 kotiin annettavaa koulunk\u00e4ynnin tukea sek\u00e4 nuorten kanssa ty\u00f6skentelyss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 toimintamenetelmi\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n nuorten kokemusta osallisuudesta, omia voimavaroja sek\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4. Nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kasvattaminen lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nuorten aktiivista osallisuutta ja ehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4 koulupudokkuutta mahdollistaa sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6llisi\u00e4 ratkaisuja nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevien haasteiden tunnistamiseen. Keinoina ovat olleet esimerkiksi luontol\u00e4ht\u00f6iset menetelm\u00e4t, toiminnalliset hetket el\u00e4inten kanssa sek\u00e4 yksil\u00f6llisten tarpeiden mukaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt tutustumiset eri opintolinjoille. Keinoja nuorten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi etsit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 nuorten kanssa ty\u00f6skentelevien kanssa. Yhten\u00e4 ajatuksena ja tavoitteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentelymalleja, joilla tuetaan nuoruuteen liittyviss\u00e4 siirtym\u00e4vaiheissa nuoria, tunnistamalla, tukemalla ja vastaamalla nuoruuteen liittyviin haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille, huomioiden eriarvoisuuden hyvinvoinnissa, terveydess\u00e4 ja osallisuudessa. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys vaatii monipuolisten palveluiden ja tuen takaamista kaikille. Huono-osaisuus ja siihen liittyv\u00e4t ilmi\u00f6t periytyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos t\u00e4h\u00e4n. Ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tuen oikeanaikaisuus ja laajuus sek\u00e4 apua tarjoavien tahojen tiedon ja taidon lis\u00e4\u00e4minen. L\u00e4ht\u00f6kohtana on siis oikea-aikaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.<\/p>\n\n\n\n

OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin sek\u00e4 ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4. Keinoina hankkeessa on menetelmien kehitt\u00e4minen nuorten kanssa ty\u00f6skentelyyn sek\u00e4 koulutuksen tarjoaminen ja tiedon vahvistaminen. Lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nuorten osallisuutta sek\u00e4 vahvistamalla nuorten parissa toimivien ammattilaisten osaamista luodaan perusteet kest\u00e4v\u00e4lle yhteiskunnalle. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys rakentuu esimerkiksi nuorten koulutusta ja el\u00e4m\u00e4nkulkua tukemalla. Lis\u00e4ksi vahvistamalla nuorten uskoa ja luottamusta tulevaan sek\u00e4 heid\u00e4n asioita hoitaviin ammattilaisiin, pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan sukupolvelta toiselle siirtyv\u00e4\u00e4n pahoinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Aaltonen, E. 2022. Mit\u00e4 sosiaalinen kest\u00e4vyys on ja miten sit\u00e4 voi mitata? Viitattu 08.09.2022 Mit\u00e4 sosiaalinen kest\u00e4vyys on ja miten sit\u00e4 voi mitata? (tuni.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kallio, J. & Hakovirta, M. 2020. Johdanto: Huono-osaisuus ja k\u00f6yhyys lapsiperheiss\u00e4. Teoksessa J. Kallio & M. Hakovirta (toim.) Lapsiperheiden k\u00f6yhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, Tampere, 7-36.<\/p>\n\n\n\n

Kallio, J. & Hakovirta, M. 2020. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Teoksessa J. Kallio & M. Hakovirta (toim.) Lapsiperheiden k\u00f6yhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, Tampere, 257-270.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4kehitys.fi. Viitattu 22.09.2022 Yhteiskuntasitoumuksen tavoitteet – Kest\u00e4v\u00e4 kehitys (kestavakehitys.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Koskela, T., Reis, T. & Sinkkonen, H-M. Irrallisuudesta osallisuuteen \u2013 valmiuksia koulupudokkuuden v\u00e4hent\u00e4miseen. Viitattu 26.09.2022 Irrallisuudesta osallisuuteen \u2013 valmiuksia koulupudokkuuden v\u00e4hent\u00e4miseen | Ammattikasvatuksen aikakauskirja (journal.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuntaliitto 2022. Sosiaalinen kest\u00e4vyys. Viitattu 08.09.2022 Sosiaalinen kest\u00e4vyys | Kuntaliitto.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lastensuojelun keskusliitto 2020. Viitattu 25.09.2022 Osallisuus toteutuu yhdess\u00e4 \u2013 mist\u00e4 sin\u00e4 ajattelit aloittaa?  | Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Myllyniemi, S. & Kiilakoski T. 2021 Hyvinvointi ja kuuluminen. Teoksessa P. Berg & S. Myllyniemi (toim.) Palvelu pelaa. Nuorisobarometri 2020. Hansaprint, 55-71.<\/p>\n\n\n\n

Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy 2022. Viitattu 26.09.2022 Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy – THL<\/a><\/p>\n\n\n\n

Salmi, M. 2020; Lapsiperheiden k\u00f6yhyys pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 k\u00f6yhyyden kierrett\u00e4. Teoksessa J. Kallio & M. Hakovirta (toim.) Lapsiperheiden k\u00f6yhyys & huono-osaisuus. Vastapaino, Tampere, 37-71.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaality\u00f6n rooli ekososiaalisessa siirtym\u00e4ss\u00e4 2019. Viitattu 26.09.2022 Sosiaality\u00f6n rooli ekososiaalisessa siirtym\u00e4ss\u00e4 \u2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Syrj\u00e4ytymisen ja k\u00f6yhyyden ehk\u00e4iseminen. Viitattu 25.08.2022 Syrj\u00e4ytymisen ja k\u00f6yhyyden ehk\u00e4iseminen – Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (stm.fi)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys 2021. Viitattu 25.08.2022 Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys – THL<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Vuorinen R., Nissinen, K. & Kettunen J. 2021. Oppilaiden urasuunnittelutaitojen osaamisessa tapahtuneet muutokset 2012\u20132018 Teoksessa K. Leino & P. Kulju (toim.) Lukutaito -tie tulevaisuuteen. PISA 2018. Suomen p\u00e4\u00e4raportti. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistopaino, Jyv\u00e4skyl\u00e4, 347-380.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 kehitys, huono-osaisuus, nuoret, koulupudokkuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kest\u00e4v\u00e4 yhteiskunta tarkoittaa hyvinvoinnin takaamista kaikille ihmisille. Huono-osaisuus ja siihen liittyv\u00e4t ilmi\u00f6t periytyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kannalta onkin oleellista saada muutos t\u00e4h\u00e4n. OPPIVE-hanke pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n syrj\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3867,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110187],"tags":[54578,3829,115199,43350,94],"class_list":["post-3851","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-hyvinvointi","tag-ihmisoikeudet","tag-kestava-kehitys","tag-koulutus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Majala-teema-artikkeli-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-107","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3851","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3851"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3851\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3879,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3851\/revisions\/3879"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3867"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3851"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3851"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3851"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}