{"id":3859,"date":"2022-10-27T07:19:00","date_gmt":"2022-10-27T04:19:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3859"},"modified":"2025-02-03T11:19:17","modified_gmt":"2025-02-03T09:19:17","slug":"julkisilla-varoilla-mittaamattomia-vaikutuksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2022\/10\/27\/julkisilla-varoilla-mittaamattomia-vaikutuksia\/","title":{"rendered":"Julkisilla varoilla mittaamattomia vaikutuksia"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sari Nisula, <\/em>TaM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Vastuulliset palvelut, matkailu, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Anni Kauppila, <\/em>restonomi (AMK), projektisuunnittelija, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Marjukka Rasa, <\/em>YTT, yliopettaja, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki, <\/em>YTT, yliopettaja, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Yh\u00e4 useampi yritys ja organisaatio sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 toimintaansa kest\u00e4vyyteen ja vastuullisuuteen liittyvi\u00e4 tavoitteita. Ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta kest\u00e4vyytt\u00e4 on totuttu jo tarkastelemaan, ja varsinkin Lapin alueella kulttuurinen kest\u00e4vyys on monissa keskusteluissa mukana. Viime aikoina sek\u00e4 kansallisella ett\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla on keskusteluun noussut my\u00f6s sosiaalinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen kest\u00e4vyyden aihe on ollut l\u00e4sn\u00e4 muun muassa seuraavissa Lapin ammattikorkeakoulun hankkeissa ja muussa Taulukko 1:ss\u00e4 kuvatussa toiminnassa. Aiheeseen nivoutuu useita n\u00e4k\u00f6kulmia. Hyvinvointi on n\u00e4hty t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n turvallisuutta. Aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista yritt\u00e4jyytt\u00e4 on edistetty alueen strategioissa kansainv\u00e4lisesti, kansallisesti sek\u00e4 my\u00f6s alueellisissa hankkeissa Lapin liiton kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Ymp\u00e4rist\u00f6n tilan parantamiseksi, sek\u00e4 vastuullisuuden edist\u00e4miseksi tarvittavat muutokset muuttavat el\u00e4m\u00e4ntapaamme. N\u00e4iden muutosten yhteydess\u00e4 on pohdittava my\u00f6s sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4, hyvinvointia ja yhteis\u00f6j\u00e4 alueellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1.<\/strong> Teemaa edist\u00e4neit\u00e4 hankkeita ja toimintaa Lapin ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n\n\n\n

Hanke<\/strong><\/td>Toteutusaika<\/strong><\/td>Rahoittaja<\/strong><\/td>Tavoite<\/strong><\/td><\/tr>
Arjen turvallisuuden kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6<\/strong><\/td>1.6.2015\u201331.12.2018<\/td>EAKR<\/td>Arjen turvallisuuden verkostotoiminnan kehitt\u00e4minen maakunnassa ja kansainv\u00e4lisesti. Arjen turvallisuuden teemaan liittyy olennaisesti hyvinvointi.<\/td><\/tr>
SOCENT SPAs (Social Entrepreneurship in Sparsely Populated Areas), Interreg Europe <\/strong><\/strong><\/td>1.1.2017\u201330.6.2021<\/td>Interreg Europe<\/td>Yhteisty\u00f6hanke Slovakian, Espanjan, Saksan ja Suomen v\u00e4lill\u00e4, jonka tavoitteena on tuoda yhteiskunnallisen yritt\u00e4jyyden ja laajemmin sosiaalisen kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmaa harvaan asuttujen alueiden aluepolitiikkaan ja strategioihin.<\/td><\/tr>
GRUDE (Green Rural Economy)<\/strong><\/td>1.9.2019\u201330.9.2022<\/td>Interreg Nord<\/td>Lis\u00e4t\u00e4 tietoa vihre\u00e4st\u00e4 taloudesta erityisesti kuntatasolla bioenergian, sinisen talouden ja kest\u00e4vien yhteis\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/td><\/tr>
Cooperative Campus<\/strong><\/td>1.3.2020\u201331.8.2021<\/td>Horizon 2020<\/td>Tuoda k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kautta osuuskuntayritt\u00e4jyytt\u00e4 tutuksi nuorille, ja esitell\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 ty\u00f6llistymisen mahdollisuutena.<\/td><\/tr>
Selvitys yhteiskunnallisen yrityksen hautomotoiminnasta (Sytyke)<\/strong><\/td>1.11.2020\u201330.4.2022<\/td>ESR<\/td>Esiselvityshankkeessa selvitettiin yhteiskunnallisen yrityshautomon toimintaedellytyksi\u00e4 Lapissa.<\/td><\/tr>
Arjen turvallisuuden tiekartta<\/strong><\/td>1.12.2020\u201330.9.2021<\/td>ESR<\/td>Turvallisuutta ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n arjen turvallisuuden edist\u00e4misen tiekartan tuottaminen monitoimijaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/td><\/tr>
Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen (SOMA)<\/strong><\/td>1.3.\u201331.12.2022<\/td>Lapin liitto\/AKKE<\/td>Tuottaa kunnille ja julkisille toimijoille tietoa ja ty\u00f6kaluja sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen julkisissa hankinnoissa.<\/td><\/tr>
Sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 edist\u00e4vien hanketeemojen yhteiskehitt\u00e4minen useiden organisaatioiden yhteisiss\u00e4 ty\u00f6pajoissa, vuodenvaihteessa<\/strong><\/td>2021\u20132022<\/td>–<\/td>Useiden organisaatioiden edustajat pohtivat sosiaalisen kest\u00e4vyyden edist\u00e4mist\u00e4, ja suunnittelivat ns. \u201cSosiaalinen k\u00e4denj\u00e4lki\u201d-hankeperhett\u00e4. Hankeaihioita syntyi mm. sosiaalisen kest\u00e4vyyden kokonaisvaltaisesta edist\u00e4misest\u00e4 ja br\u00e4nd\u00e4\u00e4misest\u00e4, tukea tarvitsevien l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6n uudelleen muotoilusta.<\/td><\/tr>
Sosiaalinen k\u00e4denj\u00e4lki -hanke<\/strong><\/td>2.5.2022\u201331.12.2023<\/td>ESR<\/td>Toimintamallin kehitt\u00e4minen, joka edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja ratkoo Lapin alueen kohtaanto-ongelmaa. Lis\u00e4ksi sosiaalisesta k\u00e4denj\u00e4ljest\u00e4 tavoitellaan hyvinvoinnin br\u00e4ndi\u00e4, joka lis\u00e4\u00e4 Lapin veto- ja pitovoimaa.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Nykyisess\u00e4 Lappi-sopimuksessa sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 talous on yksi strateginen painopiste. Tavoite on, ett\u00e4 Lappi pysyy asuttuna ja elinvoimaisena, ja t\u00e4h\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n muun muassa osallistavilla ty\u00f6markkinoilla, ja \u00e4lykk\u00e4ill\u00e4 hankinnoilla. (Lapin liitto 2022, 39.) Strategisen linjauksenkin my\u00f6t\u00e4 sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 hankeideoita on kehitetty useiden organisaatioiden v\u00e4lisiss\u00e4 ty\u00f6pajoissa Lapissa.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan unionin sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n talouden toimintasuunnitelma julkaistiin vuoden 2021 lopussa. Siin\u00e4 sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n talouden eduiksi n\u00e4htiin muun muassa Agenda 2030 \u2013tavoitteiden saavuttaminen, ty\u00f6llist\u00e4minen sek\u00e4 vihre\u00e4n ja digitaalisen siirtym\u00e4n tukeminen. (European Comission 2021b, 3.) Hankintojen kautta on mahdollista huomioida alueelliset tarpeet ja tilanteet sek\u00e4 kohdentaa toimia niiden mukaisesti (European Comission 2021a).<\/p>\n\n\n\n

Kuntaliiton m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan \u201dSosiaalinen kest\u00e4vyys on kokonaisvaltaista fyysist\u00e4, psyykkist\u00e4 ja sosiaalista hyvinvointia, mik\u00e4 mahdollistaa hyv\u00e4n arjen ja merkityksellisen el\u00e4m\u00e4n<\/em>\u201d (Sosiaalinen kest\u00e4vyys 2022). Kuten Kuntaliiton m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 tutkiessa voi todeta, aiheena sosiaalinen kest\u00e4vyys on laaja, ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyytt\u00e4 monisyisempi, luonteeltaan laadullinen ja siksi hankalammin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 ja mitattavissa oleva asia.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n talouden lappilaishaasteet<\/h2>\n\n\n\n

Lappi on Suomen ja Euroopan Unionin harvimmin asuttua aluetta (Eurostat 2017). Alueella n\u00e4kyv\u00e4t harvaan-asuttujen alueiden yleiset piirteet: v\u00e4limatkat ovat pitki\u00e4, v\u00e4est\u00f6pyramidi on kellahtamassa k\u00e4rjelleen, eli i\u00e4kk\u00e4iden osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on kasvamassa, mik\u00e4 yhdistettyn\u00e4 palvelujen paikoittaiseen huonoon saatavuuteen aiheuttaa arjen hankaluuksia monille alueella asuville. Nuoremman v\u00e4est\u00f6n muutto alueelta pois vaikuttaa ty\u00f6voiman saatavuuteen, kertyviin verotuloihin, ja kaupank\u00e4ynnin suuntautuessa alueelta poisp\u00e4in, virtaa alueelta my\u00f6s p\u00e4\u00e4omaa muualle hy\u00f6dykkeist\u00e4 ja palveluista, joita kulutetaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Alueelle kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 tuo kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 muun muassa pohjoisten alueiden kanssa, sek\u00e4 matkailu, mik\u00e4 nojaa vahvasti puhtaaseen arktiseen luontoon. (Arctic Smartness 2018; Business Lapland s.a.)<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta Lapissa on vahva yhteis\u00f6llisyyden kulttuuri, ja monilla paikallisilla yrityksill\u00e4, LEADER-toimintaryhmill\u00e4, kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 sek\u00e4 kyl\u00e4yhdistyksill\u00e4 on intressit edist\u00e4\u00e4<\/a> paikallisen yhteis\u00f6n hyvinvointia (Arctic Smartness 2018; Kuvio 1.).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1.<\/strong> Sosiaalitalouden lappilainen perusta (L\u00e4hde: Arctic Smartness 2018).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalitalouden lappilaista perustaa rakenteistaa lappilaisten eriytyv\u00e4t ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t palvelutarpeet my\u00f6t\u00e4illen kuntakohtaista v\u00e4est\u00f6- ja elinkeinorakenteen muutosta, kansainv\u00e4listyv\u00e4 elinkeinorakenne sek\u00e4 sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 1.1.2023 toimintansa aloittava Lapin hyvinvointialue. (Lapin alueelliset kehitysn\u00e4kym\u00e4t 2022; Lapin tilanne- ja kehityskuva 2022; Mik\u00e4 sote-uudistus? 2022). Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin mahdollisuudet vastata sek\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6n ett\u00e4 Lapissa vierailevan v\u00e4est\u00f6n palvelutarpeisiin lis\u00e4\u00e4 palvelutyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Huomion kohteena hankinnat<\/h2>\n\n\n\n

Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 kaikenlaisen vastuullisuuden edist\u00e4misess\u00e4 julkisella sektorilla on julkinen raha, jonka vaikutus n\u00e4kyy my\u00f6s hankinnoissa. Julkisia hankintoja tehd\u00e4\u00e4n vuodessa noin 47 miljardilla eurolla, joista yrityksilt\u00e4 teht\u00e4vien hankintojen osuus on noin 31 miljardia euroa (TEM 2022). Saatavilla olevien tietojen mukaan Rovaniemi teki julkisia hankintoja vuonna 2021 hieman yli 291 miljoonalla eurolla. Hankinnoista palvelujen osuus oli noin 232 miljoonaa euroa. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus oli hieman alle 18 miljoonaa euroa. (Ostolaskudata 2022.) Palvelujen suuri osuus tarkoittaa suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihmisten tekem\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Raham\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 31 miljardia euroa on summa, jonka kohdistumisella on vaikutuksia, riippumatta siit\u00e4 onko vaikuttaminen tavoitteena vai ei. Virheellinen ja silti valloillaan oleva k\u00e4sitys on, ett\u00e4 julkisissa hankinnoissa vain hinta voi olla valintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 kriteeri, vaikka laissa tavoitellaan parasta hinta\u2212laatusuhdetta. T\u00e4m\u00e4 on huomattu valtakunnallisestikin. Valtiovarainministeri\u00f6n Vaikuttavat julkiset hankinnat -toimenpideohjelma on k\u00e4ynnistynyt vuonna 2019 (Julkiset hankinnat vaikuttavammiksi \u2026 2019), ja ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n rahoittama KEINO-osaamiskeskus (Kest\u00e4vien ja innovatiivisten \u2026s.a.) on j\u00e4rjest\u00e4nyt julkisille organisaatioille sosiaalisesti kest\u00e4vien hankintojen (\u201dSoske\u201d) akatemian vuonna 2022 (Sosiaalisen vastuun akatemia 2021<\/a>). N\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 tavoitellaan organisaatioihin parempaa osaamista hankintoihin, ja hankintojen vaikuttavuuden pohdintaa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 aloitettiin Lapin ammattikorkeakoulun AKKE-rahoitteinen Sosiaalisten vaikutusten mittaamien (SOMA) -hanke, joka pyrkii osaltaan laskemaan kynnyst\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n innostusta kunnissa ja julkisissa organisaatioissa huomioida ja arvioida sosiaalisia tekij\u00f6it\u00e4 hankintoja teht\u00e4ess\u00e4. Hankkeessa tarkoituksena on jakaa tietoa sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n julkisen hankinnan suunnittelusta, ja toteuttaa kunnille ja julkisen sektorin toimijoille sosiaalisten vaikutusten mittausty\u00f6kaluja. <\/p>\n\n\n\n

Hankintojen vaikutukset ovat konkreettisia, mutta mutkikkaita. Hankkia voidaan palveluita tai tavaroita, ja kaikkiin hankittaviin asioihin liittyy omat pohtimisen paikkansa. Jokaisessa hankinnassa kaikki vastuullisuuden lajit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohtaa. Hankintojen my\u00f6nteisi\u00e4 sosiaalisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi ty\u00f6llistymisen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4oikeuksien, osallisuuden, esteett\u00f6myyden ja ihmisoikeuksien tavoitteiden toteutuminen. (European Comission 2021a.; TEM 2017.) Hyvin pitk\u00e4lti n\u00e4iss\u00e4 asioissa ollaan laadullisten asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. Kuinka voidaan mitata osallisuutta, ihmisoikeuksien tai eettisen toiminnan toteutumista?<\/p>\n\n\n\n

Julkisten hankintojen lyhyen ja pitemm\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutuksia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 paikkakunnan ja alueen elinkeino- ja v\u00e4est\u00f6rakenne elinvoimaisuuden lis\u00e4ksi. Aluekehityksen laaja tilannekuva tarkastelee alueiden kehityst\u00e4 17 mittarin avulla. Mittarit on ryhmitelty kuuteen dynamiikkaan, jotka tarkastelevat kuntien ty\u00f6llisyytt\u00e4, yritystoimintaa, vetovoimaa, tuloja, koulutusta ja hyvinvointia sek\u00e4 muuta elinvoimaa. T\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden perusteella piirtyy aluekehityst\u00e4 kuvaava kokonaisindeksi. Kunkin dynamiikan pisteet syntyv\u00e4t 2\u20133 indikaattorin perusteella. Jokaisesta indikaattorista kunta saa 0\u2013100 pistett\u00e4. Heikoimmin sijoittunut kunta saa 0 pistett\u00e4 ja parhaiten p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4 100 pistett\u00e4. Dynamiikoissa yksitt\u00e4isten indikaattorien pisteet lasketaan yhteen. (ks. tark. Aluekehityksen laaja tilannekuva 2022.) Lappilaiskuntien elinvoima ja v\u00e4est\u00f6rakenne varioi naapurikuntienkin v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s julkisten hankintojen kuntakohtaisiin toteuttamismahdollisuuksiin. (Kartta 1.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kartta 1.<\/strong>   Suomen kuntien aluekehityksen kokonaispisteet 2022 (L\u00e4hde: Aluekehityksen laaja tilannekuva).<\/p>\n\n\n\n

Kunnat tekev\u00e4t strategisia valintoja julkisten hankintojen osalta, mist\u00e4 esimerkkikuntana Lapin maakunnasta on Sodankyl\u00e4. Sodankyl\u00e4ss\u00e4 on pitk\u00e4t perinteet l\u00e4hiruuan hankinnoista. Julkisten hankintojen toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 hankintaosaamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s paikallistason yhteiskuntapoliittista tahtotilaa (ks. tark. Lehtiartikkeli 1.)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Lehtiartikkeli 1<\/strong>. Sodankyl\u00e4 perustaa oman yhti\u00f6n ateriapalveluihin (L\u00e4hde: Lapin Kansa 10.10.2022 36).<\/p>\n\n\n\n

Kuntien erilainen elinkeino- ja v\u00e4est\u00f6rakenne ja elinvoimaisuus on huomioitu muun muassa Kuntaliiton laatimassa ohjelmassa \u201dUudet kest\u00e4v\u00e4t kunnat\u201d tulevaisuuden kuntien rakentamiseksi. Uudet kest\u00e4v\u00e4t kunnat -ohjelman<\/em> tavoitteena on luoda perustaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kest\u00e4ville, kuntatyypeilt\u00e4\u00e4n erilaisille kunnille eli kehyskunnille, pienille kunnille, ruotsinkielisille kunnille ja kaksikielisille kunnille, koska sama toimintamalli ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovellu jokaiseen suomalaiskuntaan. (Uudet kest\u00e4v\u00e4t kunnat 2022.<\/a>) Juho Saaren mukaan my\u00f6s sosiaalipolitiikka on menositoumustensa kautta kytkeytynyt taloudelliseen kasvuun ja ty\u00f6llisyysasteen nostamiseen, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida teht\u00e4ess\u00e4 paikallisia linjauksia julkisten hankintojen osalta. Julkisille hankinnoille voidaan asettaa sellaisia ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskevia reunaehtoja, jotka vaikuttavat eri yritysten suhteellisiin asemiin, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 Sodankyl\u00e4ss\u00e4 yhti\u00f6itetty l\u00e4hiruokahankinnat turvaava ateriapalvelu. (Saari 2010, 128\u2013129; Lehtiartikkeli 1.)<\/p>\n\n\n\n

Vastuu ja vapaus sosiaalisesti vaikuttavien hankintojen kokonaisuudessa<\/h2>\n\n\n\n

Julkisia hankintoja s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4 Laki julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista<\/em> (1397\/2016) ei m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 julkisten hankintojen tarkkoja kriteerej\u00e4. S\u00e4\u00e4nneltyj\u00e4 ovat periaatteet, joilla hankinnat tulee toteuttaa: avoimuus, tasapuolisuus, syrjim\u00e4tt\u00f6myys ja suhteellisuus (3 \u00a7). Laki velvoittaa valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita automaattisesti halvinta. Lakiin (93 \u00a7) on kirjoitettu mahdollisuus asettaa \u201claadullisiin, yhteiskunnallisiin, ymp\u00e4rist\u00f6- tai sosiaalisiin n\u00e4k\u00f6kohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin\u201d<\/em> liittyvi\u00e4 vertailuperusteita hinta-laatusuhteelle. Lis\u00e4ksi laissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, millaiset asiat voivat olla mukana laadullisessa tarkastelussa. (Emt.) Lakien taustalla vaikuttavat kansainv\u00e4liset ihmisoikeuksia koskevat sopimukset. SOMA-hankkeen webinaarissa 19.9.2022 yritysvastuun ja ihmisoikeuksien asiantuntija juristi Merja Pentik\u00e4inen<\/em> tiivisti valtionvastuun muotoon \u201cdo no harm<\/em>\u201d ja \u201cdo good<\/em>\u201d. Julkisella toiminnalla ei saa etenk\u00e4\u00e4n sosiaalisen kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta aiheuttaa vahinkoa, ja lis\u00e4ksi periaatteet velvoittavat pyrkim\u00e4\u00e4n positiivisiin vaikutuksiin. Valtionvastuun yhteyteen kuuluvat my\u00f6s julkiset organisaatiot.<\/p>\n\n\n\n

Erilaisiin hankintoihin liittyy vastuullisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta erilaisia huomioitavia asioita. Aineellisten hankintojen taustalla saattaa olla monitahoisia ja globaalejakin tuotantoketjuja, joiden kaikki linkit eiv\u00e4t ole kohtuullisella ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 selvitett\u00e4viss\u00e4. Palveluja hankittaessa hankitaan ihmisi\u00e4 suorittamaan erilaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, ja silloin on huomioitava ty\u00f6ntekij\u00f6ihin liittyvi\u00e4 asioita. Suoranaisiksi riskialoiksi ty\u00f6per\u00e4isen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n ja ihmiskaupan osalta on tunnistettu varsinkin siivous-, rakennus- ja ravintola-alat (Heuni 2021; vrt. TEM 2017). N\u00e4m\u00e4 ovat my\u00f6s aloja, joiden palveluja julkiset organisaatiot kilpailuttavat. Vastuullisuus palvelujen hankinnoissa ei tarkoita pelkk\u00e4\u00e4 varmistumista siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 ei ole ihmiskaupan tai muunlaisten ihmisoikeusloukkausten uhri, eik\u00e4 vastuullisuutta ole viel\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisten lakien minimivaatimukset tai estet\u00e4\u00e4n suoranaiset laittomuudet. Ne ovat v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksia, joiden tulisi joka tapauksessa toteutua, ja varsinainen vastuullisuus saavutetaan lain minimivaatimukset ylitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Ty\u00f6per\u00e4isen hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n riskin lis\u00e4ksi er\u00e4isiin aloihin liittyy muitakin keskeisi\u00e4 ongelmia. Erityisesti hoiva-, siivous- ja palvelualoilla tehd\u00e4\u00e4n paljon matalapalkkaista ty\u00f6t\u00e4. Suomessa on arviolta noin 100 000\u2013400 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, jotka joutuvat t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n palkkaansa ajoittain sosiaaliturvalla (YLE 2018). Harvaanasutuilla alueilla v\u00e4limatkat ty\u00f6n ja kodin v\u00e4lill\u00e4 voivat olla pitki\u00e4, ja viimeaikainen energian ja polttoaineiden hintojen nousu tuntuu kevyess\u00e4 palkkapussissa. Vaarana on uuden k\u00f6yh\u00e4list\u00f6n syntyminen, tai ty\u00f6ntekij\u00f6iden loppuminen heid\u00e4n etsiytyess\u00e4\u00e4n paremmin palkattuihin t\u00f6ihin, jos elinkustannukset nousevat ja samaan aikaan matalaa palkkaa ansaitsevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, tai palkoissa ei tapahdu positiivista kehityst\u00e4. Kun hankintaan palveluja, mahdollista on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s palvelut toteuttavien ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkoihin, ja muihin ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta kannustaviin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Energian hintojen nousun syyn\u00e4 on julkisuudessa eri l\u00e4hteiss\u00e4 mainittu kansainv\u00e4lisen konfliktin lis\u00e4ksi erilaiset ilmastotoimet, jotka saattavat julkisessa keskustelussa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 kurjistavana asiana. Vaarana aiheeseen liittyviss\u00e4 keskusteluissa on asetella vastakkain asioita, jotka ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n. Kansainv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on huomioinut useita yhteis\u00f6ille ja sosiaaliselle kest\u00e4vyydelle ilmastonmuutoksesta koituvia riskej\u00e4 raportissaan. Riskej\u00e4 ovat muun muassa sosioekonominen ep\u00e4tasa-arvo, elinkeinoille koituvat riskit, k\u00f6yhyys, hyvinvoinnin vaarantuminen, suuret muuttoliikkeet ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 arvokkaiksi koettujen aineettomien arvojen, kuten maisemien ja identiteetin katoaminen. (IPCC 2022, 117.) Osa n\u00e4ist\u00e4 asioista saattaa tuntua kaukaisilta, mutta lappilaisestakin n\u00e4k\u00f6kulmasta ne ovat olennaisia. Lapissa merkitt\u00e4v\u00e4 elinkeino on matkailu, ja Lapin matkailun merkitt\u00e4vin myyntivaltti on puhdas luonto. Jos luonto menetet\u00e4\u00e4n, menetet\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s matkailu, jolloin alueelta poistuu ty\u00f6t\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, tuloja ja hyvinvointia. Luonnon tilaan vaikuttavat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t, joita syntyy muun muassa tavaroiden kuljetuksessa. Pitkien v\u00e4limatkojen harvaan asutussa Suomessa on paikallaan mietti\u00e4 my\u00f6s kuljetusten osuuksia hankinnoissa.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys koskee kaikkia toimialoja, ja el\u00e4m\u00e4n osa-alueita. Jo nyt on k\u00e4ynniss\u00e4 toimintaa, jolla tavoitellaan kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. Sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4, ja esimerkiksi kiertotaloutta ja yhteiskunnallista yritt\u00e4jyytt\u00e4 tutkitaan ja kehitet\u00e4\u00e4n eri tahoilla. Kaikissa n\u00e4iss\u00e4 teemoissa on l\u00e4sn\u00e4 kokonaisvaltaisen kest\u00e4vyyden tavoittelu, joten teemat hy\u00f6tyisiv\u00e4t yhteisest\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisell\u00e4 osaamisella kohti mittaamisen mahdollisuuksia<\/h2>\n\n\n\n

Lapissa sosiaalisen kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4 mittaaminen on viel\u00e4 uusi kehittyv\u00e4 asia. Se edellytt\u00e4\u00e4 hankintojen mahdollisuuksien tunnistamista organisaatioissa eri tavalla kuin aiemmin, ja sosiaalisen vastuullisuuden k\u00e4sitteen laajuuden takia tekem\u00e4ll\u00e4 oppimista. Hankintojen vaikuttavuutta kokonaisuudessaan tulisi organisaatioissa arvioida kaikista kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmista hankintakohtaisesti. Jokaisessa hankinnassa sosiaalisen kest\u00e4vyyden huomioiminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole realistista hankinnan toteuttamisen tasolla, mutta organisaation osaamista hankinnoissa edist\u00e4\u00e4 hankintoihin liittyvien kulloistenkin vastuullisuusn\u00e4k\u00f6kohtien tunnistaminen. T\u00e4m\u00e4 luo pohjaa vastuullisuusty\u00f6n kehitt\u00e4miselle organisaatiossa. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden aiheen kompleksisuudesta huolimatta hyv\u00e4 on l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle jostakin hankinnasta, mik\u00e4 mahdollistaa t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman omaksumisen osaksi hankintoihin askel kerrallaan.<\/p>\n\n\n\n

Laadullisten asioiden mittaaminen euroina on haaste sek\u00e4 mittaamiselle, ett\u00e4 eettiselle pohdinnalle. Voidaanko erilaiset inhimilliseen el\u00e4m\u00e4nlaatuun liittyv\u00e4t seikat arvottaa rahassa? My\u00f6s muita asioita on mahdollista mitata kuin rahaa. Voitaisiin mitata hankintojen sis\u00e4ll\u00e4 erilaisia asioita, ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaluokkia, ty\u00f6tyytyv\u00e4isyytt\u00e4, tai esimerkiksi ty\u00f6tuntien m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Hankinnan kriteerien seuranta sopimuskaudella, ja seuraukset kriteereist\u00e4 poikkeamisesta ovat my\u00f6s olennaisia seikkoja mietti\u00e4 etuk\u00e4teen. Hankintoja tekeviss\u00e4 organisaatioissa voitaisiin mitata hankintaosaamista, tai niiden hankintojen m\u00e4\u00e4ri\u00e4, joissa erityisesti keskityt\u00e4\u00e4n sosiaalisen vastuullisuuden huomiointiin. Hankintojen m\u00e4\u00e4rist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eurom\u00e4\u00e4rien mittaamiseen, ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa eri organisaatioista ja erityyppisist\u00e4 hankinnoista, voidaan tietoa jalostaa viel\u00e4 pidemm\u00e4lle. Ulkomailla on esimerkkej\u00e4 jo pidemm\u00e4lle viedyist\u00e4 laskureista. Iso-Britanniassa on olemassa verkkopalveluita, jotka pyrkiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n hankintojen sosiaalista arvoa (Social Value Portal s.a.; Impact Social Value Reporting Ltd 2022). N\u00e4iss\u00e4 on taustalla monimutkainen datan keruu ja muokkaaminen k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen muotoon. Jotta n\u00e4in pitk\u00e4lle on p\u00e4\u00e4sty, on t\u00e4ytynyt aloittaa aiheen tunnistamisesta.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Ajassamme liikkuu monenlaisia kest\u00e4vyyteen liittyvi\u00e4 haasteita. Globaalit virtaukset ja muutokset haastavat Lapin alueen toimijoita ja vaikuttavat yksitt\u00e4isen lappilaisen arkeen ja sen toimintaedellytyksiin. Julkinen sektori ja yritykset ovat uusien, mutta samanlaisten haasteiden edess\u00e4. Niihin on kuitenkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 Lapin alueelle sopia ratkaisuvaihtoehtoja, toimintamalleja ja -k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Useissa vastuullisuuteen ja kest\u00e4vyyteen liittyviss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6n lohkoissa on samankaltaisia haasteita ja my\u00f6s tavoiteltu p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on usein samansuuntainen. N\u00e4kemyksemme mukaan vastuullisuuteen ja kest\u00e4vyyteen liittyv\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tulisi entist\u00e4 enemm\u00e4n tehd\u00e4 rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, yhteisen ja halutun tulevaisuuden rakentamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Aluekehityksen laaja tilannekuva. 2022. Viitattu 24.10.2022 https:\/\/www.mdi.fi\/aluekehityksen-laaja-tilannekuva\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Arctic Smartness 2018. Social Economy in Lapland. Viitattu 3.5.2022 https:\/\/arcticsmartness.eu\/wp-content\/uploads\/2018\/09\/Social-economy-brochure.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Business Lapland s.a. Viitattu 27.9.2022 https:\/\/www.lapland.fi\/fi\/business\/8-syyta-tehda-liiketoimintaa-lapissa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heuni. 2021. Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti. Ty\u00f6per\u00e4inen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 ja julkiset hankinnat. Opas riskien huomioimiseen Suomessa. Viitattu 15.10.2022 https:\/\/heuni.fi\/-\/hankinta-opas#a994bd60<\/a><\/p>\n\n\n\n

IPCC. 2022. Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Viitattu 24.10.2022 IPCC_AR6_WGII_FullReport.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

European Comission. 2021a. Buying Social – a guide to taking account of social considerations in public procurement (2nd edition). Viitattu 27.9.2022 https:\/\/ec.europa.eu\/docsroom\/documents\/45767<\/a><\/p>\n\n\n\n

European Comission. 2021b. Social Economy Action Plan. Viitattu 27.9.2022 https:\/\/ec.europa.eu\/social\/main.jsp?catId=1537&langId=en<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Eurostat. 2017. How crowded is your region? 6.4.2017. Viitattu 15.10.2022 https:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/web\/products-eurostat-news\/-\/ddn-20170406-1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Impact Social Value Reporting Ltd 2022. Viitattu 11.10.2022 https:\/\/impactreporting.co.uk\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Julkiset hankinnat vaikuttavammiksi Hankinta-Suomen avulla 2019. Viitattu 9.10.2022 https:\/\/vm.fi\/-\/julkiset-hankinnat-vaikuttavammiksi-hankinta-suomen-avulla<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laki julkisista hankinnoista ja k\u00e4ytt\u00f6oikeussopimuksista 1397\/2016. Finlex. 2016. Viitattu 24.10.2022 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20161397<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4vien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (KEINO-osaamiskeskus) s.a. Viitattu 24.10.2022 http:\/\/www.hankintakeino.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lapin alueelliset kehitysn\u00e4kym\u00e4t. 2022. Lapin liitto. Viitattu 24.10.2022 https:\/\/lapinluotsi.fi\/lapin-tulevaisuuksia-lyhyt-aikavali\/lapin-alueelliset-kehitysnakymat\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lapin liitto. Mit\u00e4 on sosiaalinen kest\u00e4vyys?. Viitattu 19.9.2022 https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Lappi sopimus-2022-1.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lapin tilanne- ja kehityskuva. ALKE-keskustelut 2022. Lapin liitto. Viitattu 24.10.2022 https:\/\/lapinluotsi.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/lapin-tilanne-ja-kehityskuva-2021-.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sote-uudistus? Viitattu 19.9.2022 https:\/\/soteuudistus.fi\/uudistus-lyhyesti-<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ostolaskudata 2022. Ostolaskudata \u2013 mist\u00e4 kysymys ja miten saatavilla. Viitattu 24.10.2022 https:\/\/handata.fi\/ostolaskudata-mista-kysymys-ja-miten-saatavilla\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Saari, J. 2010. Hyvinvointivaltio 2010-luvulle. Teoksessa Saari, J. (toim.) Tulevaisuuden voittajat. Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 5\/2010, 85\u2013135. Viitattu 18.10.2022 https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/naineduskuntatoimii\/julkaisut\/Documents\/tuvj_5+2010.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Social Value Portal s.a. Viitattu 11.10.2022 https:\/\/socialvalueportal.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sodankyl\u00e4 perustaa oman yhti\u00f6n ateriapalveluihin 2022. Lapin Kansa 10.10.2022 36. Viitattu 10.10.2022 https:\/\/lapinkansa.ap.richiefi.net\/c6a9846b-9380-4539-b668-d983fadb8076\/36<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalinen kest\u00e4vyys. Kuntaliitto 2022. Viitattu 14.10.2022 https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/hyvinvointi-ja-sivistys\/sosiaalinen-kestavyys<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalisen vastuun akatemia 2021. Viitattu 10.10.2022 https:\/\/www.hankintakeino.fi\/fi\/palvelut\/teema-akatemiat\/soske-akatemia<\/a><\/p>\n\n\n\n

TEM 2017. Oppaat ja muut julkaisut 3\/2017 Opas sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin  hankintoihin. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 27.9.2022 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/80010\/3_2017_Opas_Sosiaalisesti_vastuulliset_hankinnat_31052017_WEB.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n\n\n\n

TEM. 2022. Innovatiiviset julkiset hankinnat innovaatiopolitiikan v\u00e4lineen\u00e4. Viitattu 15.10.2022 https:\/\/tem.fi\/ijh<\/a><\/p>\n\n\n\n

Uudet kest\u00e4v\u00e4t kunnat. 2022. Viitattu 15.10.2022 https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/kehittaminen-ja-digitalisaatio\/uudet-kestavat-kunnat<\/a><\/p>\n\n\n\n

YLE. 2018. Laitoshuoltaja Daniel B\u00f6ckerman, 38, saa 1 400 euroa kuussa k\u00e4teen \u2013 kymmenettuhannet suomalaiset ovat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvi\u00e4 k\u00f6yhi\u00e4 ja tienaavat t\u00e4t\u00e4kin v\u00e4hemm\u00e4n. Viitattu 24.10.2022 https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10397087<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: sosiaaliset vaikutukset, sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 talous, sosiaalinen kest\u00e4vyys, julkiset hankinnat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yh\u00e4 useampi yritys ja organisaatio sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 toimintaansa kest\u00e4vyyteen ja vastuullisuuteen liittyvi\u00e4 tavoitteita. Ymp\u00e4rist\u00f6n ja kulttuurinkin n\u00e4k\u00f6kulmasta kest\u00e4vyytt\u00e4 on totuttu jo tarkastelemaan. Viime aikoina on keskusteluun noussut my\u00f6s sosiaalinen kest\u00e4vyys. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 kaikenlaisen vastuullisuuden edist\u00e4misess\u00e4 julkisella sektorilla ovat hankinnat. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3868,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798232,110187],"tags":[3829,43350,6751,59266,798256],"class_list":["post-3859","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2022","category-teema-artikkeli","tag-hyvinvointi","tag-kestava-kehitys","tag-talous","tag-vastuullisuus","tag-yhteiskunta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2022\/10\/Nisula-et-al-teema-artikkeli-Lumen-3-2022.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-10f","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3859","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3859"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3859\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3863,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3859\/revisions\/3863"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3859"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3859"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3859"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}