{"id":3940,"date":"2023-02-08T08:51:05","date_gmt":"2023-02-08T06:51:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3940"},"modified":"2023-02-08T08:51:07","modified_gmt":"2023-02-08T06:51:07","slug":"tyoelamanakokulma-hoitotyon-ydinosaamiseen-tulevaisuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/02\/08\/tyoelamanakokulma-hoitotyon-ydinosaamiseen-tulevaisuudessa\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n\u00e4k\u00f6kulma hoitoty\u00f6n ydinosaamiseen tulevaisuudessa"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Outi Mattila, TtT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu\u202f\u202f<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu\u202f<\/em> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Hoitoty\u00f6n koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssi\u202f <\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman vahvistaminen korkeakoulutuksessa tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijoille pyrit\u00e4\u00e4n opettamaan asioita, joita heid\u00e4n ajatellaan tarvitsevan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Korkeakoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssia voidaan edist\u00e4\u00e4 monin eri tavoin.\u202f\u202f (Brauer ym. 2020.)\u202f Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssi on kansallisella tasolla hyv\u00e4. T\u00e4rkeimm\u00e4t keinot ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin toteutumiseen ovat harjoittelu sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien osallistuminen opetussuunnitelmaty\u00f6h\u00f6n. (Konkola ym. 2021.)\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Hoitoty\u00f6n koulutuksen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6 on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Olemassa olevista hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 huolimatta sosiaali- ja terveysalan koulutuksia tulee toteuttaa viel\u00e4 nykyist\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4- ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti sek\u00e4 yhteiskunnan ajankohtaiset ilmi\u00f6t huomioiden (Konkola ym. 2021). Ammattikorkeakoulun keskeinen teht\u00e4v\u00e4 on kouluttaa osaajia ammatillisiin asiantuntijateht\u00e4viin (Ammattikorkeakoululaki 2014\/932 \u00a7 1:4), joten opetustarjonnan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydelle ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin vastaavuudelle on velvoite lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 my\u00f6ten. T\u00e4m\u00e4 on lis\u00e4ksi yhteiskunnallisesti resurssiviisasta koulutuksen suunnittelua ja tarjoamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja korkeakoulun v\u00e4linen yhteisty\u00f6 on my\u00f6s esimerkki siit\u00e4, miten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 voi uudistaa osaamista ja osaaminen voi uudistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Yhteisty\u00f6n kivijalka on yhteinen ja jaettu tieto. Yhteisty\u00f6 luo parempaa keskin\u00e4ist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja auttaa tekem\u00e4\u00e4n molemmin puolin palvelevia tarvel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ratkaisuja osaamisen kehitt\u00e4miseen. (Arola ym. 2022.)\u202f\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Osaaminen on my\u00f6s resurssi.\u202f Tarvel\u00e4ht\u00f6isen osaamisen kartoittaminen yhteisty\u00f6ss\u00e4 on resurssiviisautta. Osaamisen kartoittamista tarvitaan opetuksen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 ja konkreettisesti opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4. Opetus perustuu aina laadittuihin opetussuunnitelmiin, joita eri koulutusten on uudistettava aika-ajoin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisvaatimuksiin tukeutuen. Lapin ammattikorkeakoulun hoitoty\u00f6n koulutuksissa opetussuunnitelmaty\u00f6 on jatkuva prosessi, jossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys kulkee tiiviisti mukana. Virkkulan (2022a) mukaan opetussuunnitelmaty\u00f6 voidaan jakaa laajuuden mukaan opetussuunnitelmien tarkistamiseen tai uudistamiseen. Opetussuunnitelman (OPS) tarkistaminen on vuosittaista ty\u00f6t\u00e4, jolloin opetuksen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, toteutusta ja arviointeja muokataan tarpeen mukaisesti. Sen sijaan uudistaminen on harvemmin tapahtuvaa tarkistamista perusteellisempaa ty\u00f6t\u00e4, joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on ajankohtaista Lapin AMKin hoitoty\u00f6n koulutuksissa. Tavoitteena on, ett\u00e4 vuoden 2024 alusta aloittavilla hoitoty\u00f6n opiskelijoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 uudistettu OPS.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Uudistetun opetussuunnitelman mukaan sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden tulisi saavuttaa sit\u00e4 osaamista, mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voidaan arvioida ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavan heid\u00e4n valmistuessaan terveydenhuollon ammattilaisiksi. Opetussuunnitelman uudistamisessa on erilaisia vaiheita (Khan ym. 2015, Bhuttah 2019, Virkkula 2022b), joista keskeinen on koulutuksen ydinosaamisen kuvaus. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada monipuolinen kuvaus tulevasta ammatillisesta toimenkuvasta.\u202f Osana opetussuunnitelman kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 olemme selvitt\u00e4neet ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toimijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarvittavasta osaamisesta tulevaisuudessa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeiden tunnistaminen mahdollistaa opetussuunnitelmien kehitt\u00e4misen aitojen osaamistarpeiden mukaiseksi. S\u00e4hk\u00f6inen kysely toteutettiin loppuvuodesta 2022.\u202f Vastaajia pyydettiin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n hoitoty\u00f6ntekij\u00f6iden t\u00e4rkeimpi\u00e4 osaamisvaatimuksia viiden vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n vastaamisajankohdasta. Esit\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kyselyn keskeisi\u00e4 tuloksia.\u202f <\/p>\n\n\n\n

Osaamisvaatimukset hoitoty\u00f6ss\u00e4\u202f <\/h2>\n\n\n\n

Hoitoty\u00f6n osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti erilaisten yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuvien muutosten my\u00f6t\u00e4. V\u00e4est\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset edellytt\u00e4v\u00e4t hoitoty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 osaamista, joka tulee ennakoida koulutuksen suunnittelussa ja opetuksessa (Sil\u00e9n-Lipponen & Korhonen 2020). Hoitoty\u00f6n ydinosaamisen oppiminen on keskeinen osa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta.\u202f Sairaanhoitajatutkinnon koko laajuus on 210 opintopistett\u00e4 ja terveydenhoitajatutkinnon laajuus on 240 opintopistett\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en sairaanhoitajan ydinosaamisen. Yhteist\u00e4 osaamista hoitoty\u00f6n opetussuunnitelmissa on 180 opintopistett\u00e4 eli yleissairaanhoitajan ammatillinen ydinosaaminen. Hoitoty\u00f6n ydinosaamisella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 yleissairaanhoitajan ammatillista ydinosaamista eli sit\u00e4 osaamista, joka sis\u00e4ltyy jokaisen Lapin AMKin hoitoty\u00f6n (sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja) koulutuksessa opiskelevan opetussuunnitelmaan.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

\u202fSairaanhoitajakoulutusta ohjaa EU direktiivi 2005\/36\/EY, joka m\u00e4\u00e4rittelee koulutuksen laajuudeksi EUn maissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 180 opintopistett\u00e4. Suomessa sairaanhoitajan tutkinnon laajuus on muusta Euroopasta poikkeavan laajuinen.\u202f EU direktiivi ohjaa sek\u00e4 koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ett\u00e4 ammattitaitoa edist\u00e4v\u00e4n harjoittelun osuutta opinnoissa. Harjoittelua on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolet koulutuksen minimikestosta. Suomessa sairaanhoitajaopinnoissa opetettavan osaamisen yhten\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty vuosina 2018\u20132020 Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen ydinosaamisen arvioinnin kehitt\u00e4minen -hankkeessa. Hankkeessa m\u00e4\u00e4riteltiin sairaanhoitajan osaamisvaatimukset ja niiden sis\u00e4ll\u00f6t. Osaamisvaatimukset ovat jaoteltu 13 osa-alueeseen, joihin on m\u00e4\u00e4ritelty my\u00f6s sis\u00e4ll\u00f6t. (Sil\u00e9n-Lipponen & Korhonen 2020.)\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

\u202fSairaanhoitajan ydinosaamisen osa-alueiksi on m\u00e4\u00e4ritelty: 1) ammatillisuus ja eettisyys, 2) asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, 3) kommunikointi ja moniammatillisuus, 4) terveyden edist\u00e4minen, 5) johtaminen ja ty\u00f6ntekijyysosaaminen, 6) informaatioteknologia ja kirjaaminen, 7) ohjaus- ja opetusosaaminen sek\u00e4 omahoidon tukeminen, 8) kliininen hoitoty\u00f6, 9) n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta, tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, 10) yritt\u00e4jyys ja kehitt\u00e4minen, 11) laadun varmistus, 12) sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 ja 13) potilas- ja asiakasturvallisuus. Osa-alueisiin sis\u00e4ltyy 105 osaamisvaatimusta, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee (3\u201341)\u202f\u202f osa-alueittain. Lapin AMKin hoitoty\u00f6n koulutuksen opetussuunnitelmissa on hy\u00f6dynnetty n\u00e4it\u00e4 kehitettyj\u00e4 ydinosaamisen osa-alueita ja osaamisvaatimuksia. \u202f<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulma hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarvittavasta osaamisesta\u202f\u202f <\/h2>\n\n\n\n

Hoitoty\u00f6n ydinosaamisen m\u00e4\u00e4rittely on tehty kansallisella tasolla perusteellisesti vuosina 2018\u20132020. Osaamisen m\u00e4\u00e4rittelyn lis\u00e4ksi on kehitetty pedagogisia ratkaisuja ja osaamisen arviointia tukemaan hoitoty\u00f6n opiskelijan osaamisen kehittymist\u00e4. (Sil\u00e9n-Lipponen & Korhonen 2020.) Lapin AMKin hoitoty\u00f6n koulutus on ollut mukana kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 ja integroinut tuloksia omiin koulutuksiin. Kehitt\u00e4misty\u00f6 on kuitenkin jatkuvaa ja ajassa muuttuvaa. Kansallisen osaamisen viitekehyksen lis\u00e4ksi n\u00e4emme hoitoty\u00f6n opetussuunnitelmien uudistamisessa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s p\u00e4ivitetyn tiedon Lapin alueen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

Pyysimme ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimivia lappilaisia sairaan- ja terveydenhoitajia (n=17) nime\u00e4m\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselyll\u00e4 kolme t\u00e4rkeint\u00e4 hoitoty\u00f6n osaamisvaatimusta viiden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.\u202f Kyselyn tulokset jakautuivat 15 osaamisvaatimukseen, joista suurimmaksi ryhm\u00e4ksi muodostuivat vuorovaikutus- ja yhteisty\u00f6taidot sek\u00e4 digitaidot sis\u00e4lt\u00e4en esimerkiksi kyvyn hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 digitaalisia ratkaisuja hoitoty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 ohjata asiakkaita.\u202f My\u00f6s ty\u00f6hyvinvointiin kiinte\u00e4sti liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten paineen- ja stressinsietokyky sek\u00e4 itsens\u00e4 johtaminen nostettiin keskeisiksi osaamisalueiksi. N\u00e4m\u00e4 osaamisvaatimukset ovat linjassa edell\u00e4 esitettyjen sairaanhoitajan ydinosaamisen alueiden kanssa. Huomionarvoista on kuitenkin se, ett\u00e4 erityisesti itsens\u00e4 johtaminen nousi esille voimakkaasti, eik\u00e4 sit\u00e4 ole aiemmin nostettu ydinosaamisalueeksi. T\u00e4t\u00e4 voi osin selitt\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6n tilanne, jossa osaavasta ty\u00f6voimasta on puute, joka osaltaan vaatii uudenlaista itsens\u00e4 johtamista ja ty\u00f6nhallintaa paineen ja kiireen keskell\u00e4. Kyselyss\u00e4 osaamisvaatimuksiksi nousivat seuraavat osa-alueet:\u202f <\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Vuorovaikutus- ja yhteisty\u00f6taidot (f=8\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
      \n
    1. Digitaaliset ratkaisujen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja digitaidot (f=7\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
        \n
      1. Kliininen osaaminen ja ammattitaito (f=4\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
          \n
        1. Hoidontarpeen, hoidon jatkuvuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin arviointi (f=3\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
            \n
          1. Moniammatillisuus ja verkostomainen ty\u00f6skentelyote (f=3\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
              \n
            1. Vastuullisuus, luottamuksellisuus ja eettisyys toiminnassa (f=3\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                \n
              1. L\u00e4\u00e4kehoito (f=3\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                  \n
                1. Itsens\u00e4 ja oman toiminnan johtaminen (f=4\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                    \n
                  1. Paineen ja stressinsietokyky (f=2\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                      \n
                    1. Omasta jaksamisesta huolehtiminen (f=2\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                        \n
                      1. Terveyden edist\u00e4minen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 toiminta (f=2\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                          \n
                        1. Ik\u00e4ihmisten hoitoty\u00f6 (f=2\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                            \n
                          1. Rokotusosaaminen (f=1\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                              \n
                            1. Hygienia (f=1\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
                                \n
                              1. Tietokantojen k\u00e4ytt\u00e4minen (f=1\/17)\u202f <\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

                                Toisessa avoimessa kysymyksess\u00e4 vastaajia pyydettiin kuvaamaan toiveita koulutuksen kehitt\u00e4miselle. Vastaukset liittyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin edell\u00e4 kuvattujen osaamisvaatimusten huomioimiseen koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4. Lis\u00e4ksi hoitoty\u00f6n koulutuksessa toivottiin huomioitavan yhteisty\u00f6 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4nedustajat toivat my\u00f6s esille joustavuuden tarpeen, jotta opintoja on mahdollista suorittaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 k\u00e4sin tilanteessa, jossa hoitohenkil\u00f6kunnasta on puutetta. Osaltaan toivottiin aikaan ja paikkaan sitomattomien opintojen tarjoamista, mutta my\u00f6s kampuksella tapahtuvia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksia, kuten teknologian k\u00e4yt\u00f6n harjoittelua ja erilaisia simulaatioita. Koulutukseen sis\u00e4ltyv\u00e4t harjoitukset kuuluvat keskeiseksi osaksi sairaanhoitajan ty\u00f6h\u00f6n kasvamista, mutta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssi kehittyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4harjoittelussa. T\u00e4h\u00e4n on jatkossakin oltava riitt\u00e4v\u00e4t resurssit niin ammattikorkeakoululta kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulevan harjoitteluohjauksen osalta.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Tulokset osoittavat, ett\u00e4 suunniteltu sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja koulutuksen rakenne vastaa hyvin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksiin tulevaisuudessa. Kysely p\u00e4\u00e4osin varmisti olemassa olevaa ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4mme, mutta toi lis\u00e4ksi joitakin huomioitavia tekij\u00f6it\u00e4 etenkin ty\u00f6hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseen liittyvien taitojen vahvistamiseksi esimerkiksi opintojen loppuvaiheessa ja harjoitteluissa.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys on keskeinen elementti hoitoty\u00f6n koulutuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riit\u00e4 opetussuunnitelmien kehitt\u00e4misess\u00e4. Opetuksen suunnittelussa on keskeiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi tullut kompetenssiluetteloiden laatiminen ja niiden sis\u00e4llytt\u00e4minen opetussuunnitelmiin. Kasvaviin tulevaisuustaitoluetteloihin liittyy my\u00f6s ongelmallisuutta, mik\u00e4li ne muuttuvat toiveen toteutumiksi. Opetuksen tavoitteissa tulisi huomioida tiedon kehitys ja monipuolinen asiantuntemus osaavan suorituksen ja ongelmanratkaisun perustana.\u202f Ratkaisua tulisi etsi\u00e4 eri ammatti- ja toimialojen muutosten ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 ja sen analysoimisesta, mink\u00e4laista tietoa ja asiantuntemusta tarvitaan.\u202f (Miettinen ym. 2021.) Tulevaisuuden hoitoty\u00f6ss\u00e4 tarvittava osaaminen on yhteydess\u00e4 tiedon kehittymiseen ja uusiutumiseen, yhteiskunnan ja ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin sek\u00e4 ongelmiin, joita on mahdoton ennakoida.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                \u202fLapin AMKissa hoitoty\u00f6n koulutusten opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin perustuvia. On todettu, ett\u00e4 osaamisperustaisuus mit\u00e4 ilmeisimmin palvelee opetuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4, mutta tiukassa osaamisperustaisuudessa pit\u00e4ytymisess\u00e4 on se riski, ett\u00e4 opiskelijoiden ammatillinen kehittyminen kapenee.\u202f Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimimisen kannalta kokonaisvaltainen ammatillinen, persoonallinen ja eettinen kasvu voi olla jopa keskeisemp\u00e4\u00e4 kuin m\u00e4\u00e4riteltyjen oppimis- tai osaamistavoitteiden saavuttaminen. (Rantanen & Marjanen 2019.) My\u00f6s resurssiviisaus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s yhdeksi toimintaa ohjaavaksi arvoksi koulutuksia ja opetussuunnitelmia kehitett\u00e4ess\u00e4. Kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia resursseja harkitusti yhteisty\u00f6ss\u00e4, hyvinvointia ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4en voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 parhaaseen lopputulokseen.\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                L\u00e4hteet\u202f <\/h2>\n\n\n\n

                                Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014\/932. Viitattu 15.1.2023 Ammattikorkeakoululaki 932\/2014 – Ajantasainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 – FINLEX \u00ae<\/a>\u202f\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Arola, M., Huttula, T., J\u00e4ms\u00e9n, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santam\u00e4ki, I., Vesa, A-M. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeiss\u00e4. Uuden osaamisj\u00e4rjestelm\u00e4n kuvaus.\u202f Sitran selvityksi\u00e4 204 Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeiss\u00e4 (sitra.fi)<\/a>\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Bhuttah, T.M., Xiaoduan, C., Ullah, H. &  Javed, S. 2019. Analysis of Curriculum Development Stages from the Perspective of Tyler, Taba and Wheeler. European Journal of Social Sciences, 58 (1):14\u201322. <\/p>\n\n\n\n

                                Brauer, S., Pajarre, E., Nikander, L., H\u00e4kkinen, R., & Kettunen, J. 2020. Kehitt\u00e4mishankkeet korkeakoulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4relevanssin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(1), 8\u201325.\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005\/36\/EY. Viitattu 15.1.2023 https:\/\/eur-lex.europa.eu\/legal-content\/FI\/TXT\/PDF\/?uri=CELEX:32005L0036&from=PT<\/a>\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI). 2019. Korkeakoulujen auditointik\u00e4sikirja 2019\u20132024. Karvi. Viitattu 15.1.2023 KARVI_Korkeakoulujen_auditointik\u00e4sikirja_2019-2024_FINAL.pdf<\/a>\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Khan, M. A. & Law, L. S. 2015. An Integrative Approach to Curriculum Development in Higher Education in the USA: A Theoretical Framework. International Education Studies 8 (3), 66\u201376. Viitattu 19.1.2023.\u202fhttp:\/\/dx.doi.org\/10.5539\/ies.v8n3p66<\/a>\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Konkola, R., Hauta-aho, H.,\u202f Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M. Huusko, M. & V\u00e4\u00e4t\u00e4inen, H. 2021. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2021.\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Miettinen, R., Pehkonen, L., Lang, T. & Pihlainen, K. 2021. Euroopan Unionin elinik\u00e4isen oppimisen avaintaidot, Eurooppalainen tutkintoviitekehys ja oppilaitosten opetussuunnitelmien kehitt\u00e4minen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 23 (2). 13\u201331.\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Rantanen, T., & Marjanen, P. 2019. Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana \u2013 N\u00e4k\u00f6kulmia osaamisperusteisuudesta k\u00e4ydyn keskustelun arvol\u00e4ht\u00f6kohtiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21 (3), 25\u201334. <\/p>\n\n\n\n

                                Sil\u00e9n-Lipponen, M. & Korhonen, T. (toim.) 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhten\u00e4ist\u00e4minen sairaanhoitajakoulutuksessa \u2013 YleSharviointi-hanke. Savonia-amk. Viitattu 15.1.2023 \u202f 
                                https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2020111089877<\/a>\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Virkkula, E. 2022a. Opetussuunnitelman uudistaminen korkeakoulussa. Osa I: koulutuksen tarkoitus. Oamk Journal 121\/2022. http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi-fe2022080953423<\/a>\u202f\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                Virkkula, E. 2022b. Opetussuunnitelman uudistaminen korkeakoulussa. Osa II: ydinosaamisesta osaamisprofiilin laadintaan. Oamk Journal 122\/2022. http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi-fe2022080953424<\/a>\u202f <\/p>\n\n\n\n

                                <\/p>\n\n\n\n

                                Asiasanat: Hoitoty\u00f6, osaaminen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteydet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys on keskeinen elementti hoitoty\u00f6n koulutuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet eiv\u00e4t silti yksin riit\u00e4, vaan opetuksen suunnittelussa on keskeiseksi teht\u00e4v\u00e4ksi tullut kompetenssiluetteloiden laatiminen ja niiden sis\u00e4llytt\u00e4minen opetussuunnitelmiin. Kasvaviin tulevaisuustaitoluetteloihin liittyy my\u00f6s ongelmallisuutta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3923,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798233,4234],"tags":[94,8747,31084],"class_list":["post-3940","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2023","category-artikkeli","tag-koulutus","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/02\/Mattila-Elo-artikkeli-Lumen-1-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-11y","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3940","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3940"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3940\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3944,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3940\/revisions\/3944"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3923"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3940"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3940"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3940"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}