{"id":3980,"date":"2023-02-08T09:20:58","date_gmt":"2023-02-08T07:20:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3980"},"modified":"2025-02-03T11:17:32","modified_gmt":"2025-02-03T09:17:32","slug":"kansalaisen-osallisuus-kestavyysmuutoksen-voimavarana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/02\/08\/kansalaisen-osallisuus-kestavyysmuutoksen-voimavarana\/","title":{"rendered":"Kansalaisen osallisuus kest\u00e4vyysmuutoksen voimavarana"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulut tuottavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle eri alojen osaavia ammattilaisia. Asiantuntijoina ja yhteiskunnassa kansalaisina he joutuvat kohtaamaan yh\u00e4 enemm\u00e4n ja yh\u00e4 useammin kest\u00e4vyyshaasteita. Haasteista ja niiden ratkaisutavoista voi seurata erilaisia ajattelun ja toiminnan ristiriitoja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntija joutuu pohtimaan ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 ja omia henkil\u00f6kohtaisia arvoja ja niiden tasapainoa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tulevaisuuden rakentamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4vyysmuutoksen aikaansaamisessa ei riit\u00e4 pelkk\u00e4 tieto. Olennaista on saada muutos ihmisten ajattelussa, k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja toiminnassa. K\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen perustana on kasvatus. Koulutus on omalta osaltaan kasvatusta ja sivistyksellisten ev\u00e4iden antamista kest\u00e4v\u00e4n maailman rakentamisessa. Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissani kansalaista kest\u00e4vyysmuutoksessa ja kansalaisen osallisuutta kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentamisessa. Pohdin, mit\u00e4 annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kest\u00e4vyysmuutoksen voimavarana.  <\/p>\n\n\n\n

Kansalainen kest\u00e4vyysmuutoksessa<\/h2>\n\n\n\n

Salonen (2010) on kuvannut kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiseen yhteiskuntaan siirtymisen kolme reitti\u00e4. Ensimm\u00e4inen tie on joidenkin mielest\u00e4 kansalaisten pakottaminen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiseen arkeen erilaisten rajoitusten avulla. T\u00e4m\u00e4n reitin esitt\u00e4j\u00e4t ajattelevat, ett\u00e4 hallinnon vallan alle alistumisesta seuraa kansalaisille hyv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4in menetellen ihmisen el\u00e4m\u00e4n edellytykset t\u00e4ll\u00e4 planeetalla turvataan ja el\u00e4m\u00e4 kukoistaa monimuotoisena my\u00f6s tulevaisuudessa. Toisen reitin l\u00e4ht\u00f6kohtana on ajattelu siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen valinnanvapautta ja itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta tulee kunnioittaa loppuun asti ja pyrki\u00e4 tavoittelemaan toimilla ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vapaaehtoista muuttumista. Kolmas reitti on ensimm\u00e4isen ja toisen reitin yhdistelm\u00e4. Kolmannessa reitiss\u00e4 asenteiden muutos voi tapahtua yhteiskunnan rajoittaessa vapautta ja sen seurauksena huomiosta, ett\u00e4 pakotettuna toteutuvan uudenlaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen olevan hyv\u00e4ksi ihmisille. (Salonen 2010, 143-144.)<\/p>\n\n\n\n

Ihmisten asenteet ja suhtautuminen kest\u00e4vyysmuutokseen on my\u00f6nteinen. Yh\u00e4 useammin kansalaisten arkip\u00e4iv\u00e4n valinnoissa n\u00e4kyy ymp\u00e4rist\u00f6asioiden huomioimisen t\u00e4rkeys esimerkiksi ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4minen. YK:n tavoitteella Ei n\u00e4lk\u00e4\u00e4 (kuva yksi) pyrit\u00e4\u00e4n kasvattamaan, jakamaan ja kuluttamaan ruokaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rasittamatta ja oikeudenmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Tavoite 2 Ei n\u00e4lk\u00e4\u00e4. (Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitekortit 2030.) <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s yksityiset ja julkiset organisaatiot korostavat kest\u00e4vyysmuutoksen ottamista vakavasti julkilausuttuina vastuullisen toiminnan periaatteina. L\u00e4hde (2017) haastaa meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden valintoja muutoksen aikaansaamisessa. H\u00e4nen mukaan yksil\u00f6iden valinnat kertyv\u00e4t hyvin verkkaan ja viiveell\u00e4 voimiksi, jotka vaikuttavat koko ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n: mit\u00e4 tuotetaan, miss\u00e4 ja miten? T\u00e4m\u00e4n vuoksi esimerkiksi kasvissy\u00f6nnin lis\u00e4\u00e4ntyminen ei kovin nopeasti n\u00e4y el\u00e4intuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Sama koskee h\u00e4vikin v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4vikki on koko ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n ominaisuus, ja sit\u00e4 ei voida muuttaa vain kuluttajal\u00e4ht\u00f6isesti.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuutta rakennetaan my\u00f6s kriisien keskell\u00e4 teht\u00e4vill\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 ja valinnoilla. Erilaiset kriisit ja niihin etsityt l\u00f6ydetyt ratkaisut kietoutuvat yhteen. Siksi on t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme kokonaiskuvaa ja ilmi\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 keskin\u00e4isriippuvuuksia ja j\u00e4nnitteit\u00e4. (Vataja, 2023.) Suomalaisten mukaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa (yli 80 %) ja my\u00f6s vaikutuskeinot ovat tiedossa (liki 70 %). Mahdollisuuksiinsa vaikuttaa uskovat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat. V\u00e4hiten vaikutusmahdollisuuksia n\u00e4kev\u00e4t vastaajat, jotka kokevat joutuvansa tinkim\u00e4\u00e4n kaikesta. (Wartiovaara 2021.) Vaikutusmahdollisuuksien n\u00e4kym\u00e4t ovat yhteydess\u00e4 kansalaisten osallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisten osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa  <\/h2>\n\n\n\n

Osallisuuteen on olemassa erilaisia l\u00e4hestymistapoja. M\u00e4kisen (2021) mukaan osallisuuden viitekehys on monitahoinen ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia eri tieteenaloilla.  Osallisuus yhteiskuntatieteiss\u00e4 kuvaa erityisesti kansalaisen mahdollisuuksia olla t\u00e4ysivaltaisesti mukana yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja yhteiskunnassa.  Sosiaalipolitiikassa osallisuudesta puhutaan usein sosiaalisena oikeutena hyvinvointiin ja julkisen vallan palveluihin. K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiss\u00e4 esille nousee yksil\u00f6n kokemuksellisen ulottuvuus sek\u00e4 osallisuuden kokemusta mahdollistavat ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t. Osallisuus kokemuksena liittyy merkityksellisyyden tunteeseen osana jotain kokonaisuutta. (M\u00e4kinen 2021,117.) Osalliseksi itsens\u00e4 tunteva kansalainen kokee voivansa vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisten osallistumisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja lainvalmisteluun puhutaan paljon.  Tavoitteena on, ett\u00e4 kansalaiset tuovat mukanaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon moninaiset mielipiteet ja intressit. Heid\u00e4n osallistumishalukkuuteen vaikuttaa se, mink\u00e4laisia aiempia kokemuksia aiheesta on ollut. Hyv\u00e4t kokemukset kannustavat osallistumaan ja huonot kokemukset ohjaavat ohittamaan kutsut jatkossa. Paras tulos saadaan, kun keskustelua ja tietoa osallistumisen mahdollisuuksista lis\u00e4t\u00e4\u00e4n aktiivisesti. Kansalaisten osallistumisen ongelma on usein se, miten saadaan v\u00e4hemm\u00e4n osallistuvat ja syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4v\u00e4t osallistumaan. (Koskinen 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen agendan viimeinen tavoite 17 (kuva kaksi) koskee yhteisty\u00f6t\u00e4, jota tarvitaan kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteessa painotetaan, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada yhteiskunnan kaikki eri toimijat tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 tavoitteiden eteen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Tavoite 17 Yhteisty\u00f6 ja kumppanuus (Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitekortit 2030.) <\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet eiv\u00e4t voi toteutua ilman eri tahojen- hallitusten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan-yhteisty\u00f6t\u00e4. (YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitekortit 2030.)  Kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan kansalaisten aktiivista osallistumista ja osallisuutta sek\u00e4 sen vahvistamista.<\/p>\n\n\n\n

Eri kouluasteilla korostetaan opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisessa opiskelijal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 toimintaa.  Aidosti oppilasl\u00e4ht\u00f6isen opetuksen valtavirtaistumiseen on kuitenkin viel\u00e4 pitk\u00e4 matka (Fornaciari ja M\u00e4nnist\u00f6, 2015).  Osallisuuden kynnyskysymykset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t linkittyv\u00e4n kuitenkin usein opettajien kannustavuuteen tai sen puutteeseen tai laajemmin k\u00e4ytettyihin opetusmenetelmiin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa niihin. (Jauhola ja Kortelainen, 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Arviointitulosten mukaan suurimmalla osalla toisen asteen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jist\u00e4 on osallisuutta tukevia toimintaperiaatteita ja linjauksia. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti opiskelijat tiet\u00e4v\u00e4t vaikutusmahdollisuuksista. Opiskelijat voivat kuitenkin melko v\u00e4h\u00e4n vaikuttaa tiettyihin opetukseen liittyviin asioihin, kuten opintojen suorittamistapoihin tai opiskeluv\u00e4lineisiin. (Karvi 2021.) Ammattikorkeakouluun opintoihin hakeutuvat toisen asteen opiskelijat odottavat jatkossakin opintojensa aikana osallistumisen mahdollisuuksia. Oppijakeskeisyyden korostamisella my\u00f6s ammattikorkeakouluissa tavoitellaan osallisuuden edist\u00e4mist\u00e4 ja kansalaiseksi kasvamista.<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulu kansalaisten osallisuutta ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 tulevaisuutta edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Kasvatuksella ja koulutuksella (kuva kolme) on t\u00e4rke\u00e4 ja keskeinen rooli kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentamisessa. YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteissa pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan, ett\u00e4 kaikki koululaiset ja opiskelijat saavat tarvittavat tiedot kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisesta el\u00e4m\u00e4ntavasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3. Tavoite 4 Hyv\u00e4 koulutus (Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitekortit 2030.) <\/p>\n\n\n\n

Tarvitaan sellaisia uusia tietoja ja taitoja, joiden avulla voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muutoksia, sopeutua niihin ja vaikuttaa samalla tulevaisuuden suuntaan. Yhteiskunnassa tarvitaan sellaista sivistyst\u00e4 my\u00f6s, joka ohjaa meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n eettisesti kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja sek\u00e4 vaikuttamaan yhteiskunnassa erilaisissa rooleissa, joita omaksumme niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin kansalaisina (Dufva ja Rekola 2023).<\/p>\n\n\n\n

Puhuttaessa koulutuksen teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 kest\u00e4vyysmuutoksen aikaansaamisessa, t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n ekososiaalisen sivistyksen k\u00e4sitteeseen, jonka yhteydess\u00e4 usein puhutaan uudistavasta oppimisesta eli transformatiivisesta oppimisesta. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan oppimista, joka muuttaa perustavanlaatuisesti k\u00e4sityksi\u00e4mme ihmisen\u00e4 olemisesta ja suhteestamme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n todellisuuteen (O\u2019Sullivan ym. 2003).<\/p>\n\n\n\n

Millainen sitten on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen. Laininen (2018) on tiivist\u00e4nyt m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n asian seuraavasti: ihminen, jolla on kyky edist\u00e4\u00e4 ekososiaalisen sivistyksen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 sosio-ekologisen maailmansuhteen omaavana vastuullisena ja my\u00f6t\u00e4tuntoisena maailmankansalaisena, joka on sis\u00e4ist\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vien tekij\u00f6iden t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen ja kohtuuden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden. (Laininen 2018, 35). Uudistavalla oppimisella ja opetuksella ohjataan opiskelijoita reflektoimaan kriittisesti el\u00e4misemme todellisuutta ja totuttuja ajattelu- ja toimintatapojamme.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden ammattikorkeakoulu oppii ja kouluttaa transformatiivisesti tulevaisuudesta k\u00e4sin. Systeemist\u00e4 muutosta ja uudistumista tavoiteltaessa koulutuksen ydint\u00e4 on edelleen ammatillinen osaaminen. Muutoksen edist\u00e4misess\u00e4 ja muutostarpeisiin vastaamisessa my\u00f6s ammattikorkeakoulun tulee kehitt\u00e4\u00e4 muutostarpeisiin vastaavaa oppijatoimijuutta, opettajuutta, oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja pedagogisia v\u00e4lineit\u00e4. Oppijan tulevaisuusn\u00e4kym\u00e4 avartuu vaihtoehtoisten sek\u00e4 haluttujen tulevaisuuksien n\u00e4kemiseen ja kuvitteluun siirrytt\u00e4ess\u00e4 oppimisen tasoilla yl\u00f6sp\u00e4in. N\u00e4in ollen toimijuus on mahdollista laajeta osallisuudeksi ja vaikuttamiseksi esimerkiksi omassa korkeakoulussa. (Joutsenvirta ym. 2022.)  <\/p>\n\n\n\n

Ekososiaalisesti sivistyneeksi maailman kansalaiseksi kasvamisessa ammattikorkeakoulu voi tarjota oikeudenmukaisuuden ja kest\u00e4vyyden edist\u00e4miseksi tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet. Sen on hyv\u00e4 pyrki\u00e4 kasvattamaan ymm\u00e4rt\u00e4vi\u00e4 kansalaisia, jotka osaavat ennakoida muutoksia, hallitsevat ep\u00e4varmuuksia, muuttavat arvojaan ja osoittavat empatiaa.  <\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Viisaus ja ratkaisut kiperiin ongelmiin syntyv\u00e4t erilaisten n\u00e4kemysten yhdist\u00e4misest\u00e4, ei yksimielisyydest\u00e4. Kest\u00e4vyyshaasteista ja niihin vastaamisesta l\u00f6ytyy runsaasti sirpaleista tietoa. Kokonaiskuvan hahmottaminen kansalaisena voi olla vaikeaa. L\u00e4hde (2017) toteaa, ett\u00e4, suomalaisessa julkisessa keskustelussa kansalaisuus pelkistyy edelleen p\u00e4\u00e4osin kahteen rooliin: \u00e4\u00e4nest\u00e4miseen ja kuluttamiseen. Molemmissa n\u00e4iss\u00e4 rooleissa roolissa yksil\u00f6n vaikutusvalta on kuitenkin v\u00e4h\u00e4isimmill\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa el\u00e4m\u00e4nmuodon muuttaminen vaatii aktiivista ja yhdess\u00e4 toimivaa kansalaisuutta kansalaisuuden perusominaisuutena. (L\u00e4hde 2017:2022) Kuinka t\u00e4m\u00e4 onnistuu yksil\u00f6keskeisyytt\u00e4 korostavassa yhteiskunnassa. Ja kuinka t\u00e4m\u00e4 onnistuu ammattikorkeakoulussa. Huomioidaanko ekososiaalisen sivistyksen vaade ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoiden tuottamisen ohella. Kyet\u00e4\u00e4nk\u00f6 kouluttamaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita laajaan kansalaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Fornaciari, A., & M\u00e4nnist\u00f6, P. (2015). Yhteiskunta- ja demokratiakasvatuksen sudenkuoppa. Opettajien avulla kohti kriittisemp\u00e4\u00e4 kansalaisuutta. Kasvatus & Aika, 9(4). Noudettu osoitteesta https:\/\/journal.fi\/kasvatusjaaika\/article\/view\/68556<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jauhola, L.  ja Kortelainen, J. 2018. Osallisena opinnoissa. Tutkimus oppijoiden osallisuuden vahvistamisesta ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2018:7. Luettu 17.1.2023. https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osallisena-opinnoissa.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Joutsenvirta, M., Laininen, E., Tyni, S. ja Korkeakoski, M.2022. Transformatiivinen oppiminen kest\u00e4vyysosaamisen tukena. AMK UAS 3\/2022. Luettu 9.1.2023 https:\/\/uasjournal.fi\/3-2022\/transformatiivinen-oppiminen-kestavyysosaamisen-tukena\/<\/p>\n\n\n\n

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Luettu 9.1.2023.  https:\/\/karvi.fi\/ammatillinen-koulutus\/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit\/opiskelijoiden-kasvu-aktiivisiksi-ja-kriittisiksi-kansalaisiksi-toisella-asteella\/<\/p>\n\n\n\n

Koskinen, I. 2021. KIPER\u00c4T ONGELMAT EDELLYTT\u00c4V\u00c4T KANSALAISTEN OSALLISTUMISTA P\u00c4\u00c4T\u00d6KSENTEKOON<\/a>. Luettu 17.1.2023. http:\/\/www.collaboration.fi\/2019\/12\/18\/kiperat-ongelmat-edellyttavat-kansalaisten-osallistumista-paatoksentekoon\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laininen, E. (2019). Transformatiivinen oppiminen ekososiaalisen sivistymisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 20(5), 16\u201338. Noudettu osoitteesta https:\/\/journal.fi\/akakk\/article\/view\/84515<\/a>.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde, V. 2017. Yksil\u00f6keskeisyys vie silpputiedon viidakkoon. Luettu 17.1.2023. https:\/\/www.villelahde.fi\/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde, V. 2022. Koulutus ekologisen j\u00e4lleenrakennuksen aikakaudella. Alustus 9.12.2022. Webinaari Kohti vastuullista johtamista. Arene.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kinen, M. 2021. Perustaidot osallisuuteen kompleksisessa maailmassa. Puheenvuoro. Kasvatus ja aika 1\/2021. Luettu 11.1.2023. https:\/\/journal.fi\/kasvatus\/article\/view\/107973\/63052<\/a><\/p>\n\n\n\n

O\u2019Sullivan, E., Morrell, M., & O\u2019Connor, M. A. (2002). Expanding the Boundaries of Transformative Learning. Essays on Theory and Practice. Palgrave, New York.<\/p>\n\n\n\n

Vataja, K.2023. Esipuhe.  Megatrendit 2023. Ymm\u00e4rryst\u00e4 yll\u00e4tysten aikaan. Sitra. Sitran selvityksi\u00e4 224.<\/p>\n\n\n\n

Wartiovaara, A.2021. Tulevaisuusbarometri: Korona vaikuttanut tulevaisuusn\u00e4kemyksiin \u2013 tulevaisuususko riippuu toimeentulosta. Luettu 17.1.2023 https:\/\/www.sitra.fi\/uutiset\/tulevaisuusbarometri-korona-vaikuttanut-suomalaisten-nakemyksiin-tulevaisuudesta-tulevaisuususko-riippuu-toimeentulosta\/<\/p>\n\n\n\n

YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitekortit. Luettu 11.1.2023 https:\/\/www.ykliitto.fi\/sites\/www.ykliitto.fi\/files\/media\/kestavan_kehityksen_tavoitekortit_2030.pdf<\/p>\n\n\n\n

Arto O. Salonen. 2010. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsingin yliopiston k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteellinen tiedekunta. Tutkimuksia 318. Luettu 9.1.2023. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/20067\/kestavak.pdf?sequence=2<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: kansalainen, osallisuus, kest\u00e4vyysmuutos, ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kest\u00e4vyysmuutoksen aikaansaamiseen ei riit\u00e4 pelkk\u00e4 tieto. Olennaista on saada aikaan muutos ihmisten ajattelussa, k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja toiminnassa.<\/p>\n

Mit\u00e4 annettavaa ammattikorkeakoululla on kansalaisen osallisuuden tukemisessa kest\u00e4vyysmuutoksen voimavarana?<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3919,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798233,110187],"tags":[43350,94,115152,798256],"class_list":["post-3980","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2023","category-teema-artikkeli","tag-kestava-kehitys","tag-koulutus","tag-osallisuus","tag-yhteiskunta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/02\/Kangastie-teema-artikkeli-Lumen-1-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-12c","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3980"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4053,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3980\/revisions\/4053"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3919"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}