{"id":3993,"date":"2023-02-08T09:06:34","date_gmt":"2023-02-08T07:06:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3993"},"modified":"2023-02-08T09:06:36","modified_gmt":"2023-02-08T07:06:36","slug":"yhteiskunnalliset-muutokset-ohjaavat-hevostaloutta-resurssiviisauteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/02\/08\/yhteiskunnalliset-muutokset-ohjaavat-hevostaloutta-resurssiviisauteen\/","title":{"rendered":"Yhteiskunnalliset muutokset ohjaavat hevostaloutta resurssiviisauteen"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto <\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Aki Ranta, agrologi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Sanna Vinblad, agrologi (AMK), asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Globaalit haasteet, kuten korona ja sota ovat vaikuttaneet monen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tuotteen saatavuuteen ja hintaan. Jo aikaisemmin ilmastonmuutos on rajoittanut luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 tuotantoa. Kaikkien n\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 on ryhdytty tarkastelemaan omavaraisuutta, tuotantokustannuksia sek\u00e4 tuotantoprosesseja erityisell\u00e4 mielenkiinnolla, ja vaikutukset heijastuvat my\u00f6s monen tuotteen arvoon \u2013 niin my\u00f6s hevosenlannan arvoon. Hevosenlanta on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut tunnistettu monik\u00e4ytt\u00f6inen hy\u00f6dyke, joka on sis\u00e4lt\u00e4nyt arvoja aina l\u00e4mm\u00f6ntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit. Haasteiden my\u00f6t\u00e4 lannan hy\u00f6dynt\u00e4misen liiketaloudellinen kannattavuus ei usein ole toteutunut. Yhteiskunnallisten muutosten kautta lannan arvo on lis\u00e4\u00e4ntynyt, joka kannustaa tarkastelemaan lannan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 uudelleen. <\/p>\n\n\n\n

Hevosenlanta resurssina <\/h2>\n\n\n\n

Suomessa hevostalous on siirtynyt osin maaseudulta taajamiin ja eriytynyt maataloudesta. Talleilla ei ole en\u00e4\u00e4 suuria peltopinta-aloja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n, joten kaikkea hevosenlantaa ei hy\u00f6dynnet\u00e4 tallien peltoihin. Lantaa olisi resurssina hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 muidenkin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Monet taajamatallit haluavat lannasta eroon. Lantahuolinta on heille suuri kuluer\u00e4, eik\u00e4 jatkohy\u00f6dynt\u00e4mispaikkoja ole ollut liiaksi.  <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan lantam\u00e4\u00e4r\u00e4n tarkka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on haastavaa. Eri tutkimukset ja laskelmat ovat tuottaneet merkitt\u00e4vi\u00e4 eroavuuksia laskelmissaan. Esimerkiksi Suomessa hevosten tuottama kuivikelantam\u00e4\u00e4r\u00e4 on ohjelantalatilavuuksilla laskennallisesti 1 187 200 m\u00b3 ja Suomen Normilanta laskelmalla 16 723 200 m\u00b3 (Lehtinen 2018, 9). Lantam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa monet tekij\u00e4t, kuten kosteus, erilaiset hevoset, tarhaus- ja laidunnusajat, k\u00e4ytetyt kuivikkeet ja hoitajien siivoustavat.  <\/p>\n\n\n\n

Lannan m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi sen ominaisuudet my\u00f6s vaihtelevat. Ominaisuuksiin vaikuttavat samat tekij\u00e4t kuin lannan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, sek\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s varastointiaika, -tapa ja ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteet. Hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden kannalta hevosenlannan hyvi\u00e4 ominaisuuksia ovat esimerkiksi l\u00e4mp\u00f6arvot, metaanintuottopotentiaali sek\u00e4 ravinteet ja orgaaninen aines. Lantaa voidaan jalostaa, kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n esimerkiksi polttamalla, kompostoimalla, kaasuttamalla, m\u00e4d\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, separoimalla ja pellet\u00f6im\u00e4ll\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Etusijaj\u00e4rjestys suosittaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lantaa ensin ravinteena ja maanparannusaineena. Toissijaisesti sit\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 uudelleen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi kuivikkeena, ja sitten vasta hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 esimerkiksi energiana (Vna 646\/2011). Eri k\u00e4ytt\u00f6tavat eiv\u00e4t kuitenkaan poissulje toisiaan, eik\u00e4 niist\u00e4 tarvitse valita vain yht\u00e4 prosessia.  <\/p>\n\n\n\n

Tallien hajasijoittumisen vuoksi lannan laajamittaisempi hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii hyvi\u00e4 logistisia ratkaisuja, polttoaineiden hinnan vuoksi t\u00e4m\u00e4 tuo hy\u00f6dynt\u00e4miselle haasteita. Toisin ajateltuna on sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4minen mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 tuotantopaikkaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja omavaraisuus pelkk\u00e4\u00e4 plussaa energiahintojen ja polttoainekustannusten ollessa korkealla. T\u00e4llaiseen tallikohtaiseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen sopii esimerkiksi l\u00e4mm\u00f6ntalteenotto lantalasta. Suurista tallikeskittymist\u00e4 on isompia lantam\u00e4\u00e4ri\u00e4 helpommin ker\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 yhteen ja n\u00e4in my\u00f6s helpommin muiden toimijoiden hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Esimerkiksi Rovaniemen raviradan ymp\u00e4rill\u00e4, M\u00e4ntyvaarassa on noin 3 000 m\u00b3 lannan resurssi vuosittain hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 (Ranta & Vinblad 2020).  <\/p>\n\n\n\n

Hevosenlanta on kuitenkin ollut pitk\u00e4\u00e4n haaste resurssiviisauden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lannan hy\u00f6dynt\u00e4miseen talliyritt\u00e4jill\u00e4 ei usein ole ollut aikaa tai investointimahdollisuuksia laitteisiin. Liiketoiminnallisesti ja kannattavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta byrokratia, logistiikka, raaka-aineen laatu ovat haastaneet k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lannanpolttoa kokeilleet toimijat ovat todenneet, ett\u00e4 kustannuksiin n\u00e4hden tuotto ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Maanparannukseen lanta on ollut hyvin hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4, mutta sen arvo ei ole ollut riitt\u00e4nyt talliyritt\u00e4jille asti hy\u00f6dyksi. Muutamia isompia mullan ja lannoitteiden tuottajia on Suomessa, mutta n\u00e4iden toiminta ei kata koko maata. Useissa kunnissa hevosenlanta on ollut hukattu resurssi, koska siit\u00e4 saatu arvo oli liian pieni suhteessa s\u00e4\u00e4nneltyyn ja kalliiseen k\u00e4ytett\u00e4vyyteen. <\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat hevosenlannan arvoon <\/h2>\n\n\n\n

Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota, koronapandemia ja ilmastonmuutos aiheuttavat yhteiskunnallisia muutoksia, ja vaikuttavat suoraan tai v\u00e4lillisesti esimerkiksi energian ja lannoitteiden saatavuuteen ja hintoihin. Tuotantokustannusten nousu ajaa yrityksi\u00e4 ahtaalle, mutta toisaalta kannustaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa ja omavaraisuutta. Yhteiskunnan suuret megatrendit, teknologinen kehitys, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murros ja vihre\u00e4 siirtym\u00e4 avaavat ovia kest\u00e4vien tuotteiden ja tuotantomuotojen kehitt\u00e4jille. <\/p>\n\n\n\n

Suomi tavoittelee turpeen energiak\u00e4yt\u00f6n puolittamista vuoteen 2030 menness\u00e4. Turvetuotannon alasajo on ollut tavoitteita nopeampaa ja t\u00e4ll\u00e4 voi olla vaikutuksia turvekuivikkeiden ja kasvualustojen saatavuuteen ja hintaan, sill\u00e4 noin 90 prosenttia kaikesta nostettavasta turpeesta menee energiantuotantoon. Suon ylimmist\u00e4 pintakerroksista louhittavat ymp\u00e4rist\u00f6turpeet, eli kuivike, maanparannus- sek\u00e4 kasvuturpeet kattavat noin 10 prosenttia turvetuotannosta ja syvemm\u00e4lt\u00e4 louhittava aines hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n energiak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. (Pennanen 2020.) <\/p>\n\n\n\n

Hevosen kuivikelannan soveltuvuutta tuotantoel\u00e4inten kuivikkeena on tutkittu Luonnonvarakeskuksen Nauku-hankkeessa. Hevosenlannan kuiva-ainepitoisuus oli pieni muihin kokeessa k\u00e4ytettyihin kuivikkeisiin verraten. Se toimi kuitenkin hyvin yhteisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oljen, hein\u00e4n ja turpeen kanssa. Kokeen alussa hevosenlannan palaminen ei ollut k\u00e4ynnistynyt kunnolla ja kuivikkeen alhaisen l\u00e4mp\u00f6tilan ja korkean kosteuden vuoksi se vaikutti naudoille ep\u00e4suotuisalta makuualustalta. Kokeen edetess\u00e4 erot kuivikepatjojen kuiva-ainepitoisuuksissa tasoittuivat, ja samalla hevosen kuivikelannan suosio makuualustana lis\u00e4\u00e4ntyi. Hevosen kuivikelanta voisikin soveltua kuivikemateriaaliksi yhdess\u00e4 muiden raaka-aineiden kanssa sekoitettuna. (Manni & Huuskonen 2021.) Hevosen kuivikelannan k\u00e4sittelyll\u00e4 voidaan my\u00f6s vaikuttaa positiivisesti kuivikek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4t\u00e4 on tutkittu esimerkiksi H\u00e4meen ammattikorkeakoulun Hygienisoitu lanta \u2013hankkeessa, jossa selvitettiin my\u00f6s hygienisoidun kuivikelannan soveltuvuutta kasvualustaksi. (Wallenius 2022.) <\/p>\n\n\n\n

Turve on p\u00e4\u00e4asiallinen kasvualusta kasvihuoneilla hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Vaihtoehtoisia tunnettuja ja testattuja kasvatusalustoja ei ole tarpeeksi, korvaavia tuotteita ovat esimerkiksi kivivilla, perliitti ja kookoskuitu. Kotimaista vaihtoehtoista tuotantoa kehitet\u00e4\u00e4n rahkasammalen osalta. (Pennanen 2020.) Hygienisoitu hevosen kuivikelanta soveltuu kasvualustaksi, mutta laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6 ja tuotanto vaatii lis\u00e4\u00e4 tutkimusta ja kehityst\u00e4 (Siljam\u00e4ki 2022). <\/p>\n\n\n\n

Euroopan komissio on hyv\u00e4ksynyt vihre\u00e4n siirtym\u00e4n tuottamia haittavaikutuksia korvaamaan oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n rahaston (JTF) toimet osaksi Uudistuva ja osaava Suomi EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa. Turvetuotannon merkitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4henemisen tai alasajon seurauksina on odotettavissa suuria sosioekonomisia ja ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4 alueellisia haittavaikutuksia, joihin Suomen JTF-strategialla vastataan ty\u00f6llisyyden ja kest\u00e4vien aluetalouksien turvaamiseksi. (Lapin Liitto 2023.) Rahasto luo mahdollisuuksia turvetta korvaavien tuotteiden kehitt\u00e4mis- ja tutkimusty\u00f6h\u00f6n. <\/p>\n\n\n\n

Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrk\u00e4sti yhteiskunnallisten muutosten my\u00f6t\u00e4. Sota Ukrainassa on nostanut raaka-aineiden hintaa (Kuva 1) ja typpilannoitteiden valmistuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kaasun hinta vaikuttaa suoraan lannoitteiden hintaan (Kiviranta 2023). Useilla maatiloilla on jouduttu pohtimaan lannoituksen kannattavuutta ja saatavuutta. Vaikka lannoitteiden hinnat ovat k\u00e4\u00e4ntyneet laskuun, ep\u00e4vakaa tilanne kannustaa omavaraisuuden parantamiseen. Ravinnehuollon osalta t\u00e4m\u00e4 voi kannustaa panostamaan maan kasvukunnon parantamiseen ja ravinteiden kierr\u00e4tykseen fossiilisten tuontiravinteiden sijaan. Kompostoitunut hevosenlanta sopii monissa tapauksissa suoraan peltolevitykseen, mutta kone- ja logistiikkakustannusten laskemiseksi tulisi edelleen kehitt\u00e4\u00e4 hevosenlannan k\u00e4sittely\u00e4, valmiiksi lannoitetuotteeksi. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Lannoitteiden raaka-aineiden hinnan kehitys (Maaseudun tulevaisuus 2023) <\/p>\n\n\n\n

Arvonnousu kannustaa resurssien tehokkaampaan hy\u00f6dynt\u00e4miseen   <\/h2>\n\n\n\n

Kun lantaan liittyv\u00e4t arvot lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t yhteiskunnallisten muutosten vuoksi, voivat vaikutukset heijastua my\u00f6s hevosenlantaan ja sen kysynt\u00e4\u00e4n kuluttajamarkkinoilla ja alihankintapuolella sek\u00e4 tallien kiinnostukseen omavaraisuuden kasvattamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta (mm. tuotantopanosten hankintakulujen pienent\u00e4minen). T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 hevosenlannan jalostusarvoon vaikuttamista. Esimerkiksi nykyisiin lannan hy\u00f6dynt\u00e4mismenetelmiin, kuten polttoon, biokaasun tuotantoon, l\u00e4mm\u00f6ntalteenottoon sek\u00e4 kompostointiin tarvitaan siis edelleen kehityst\u00e4 muun muassa teknologian, logistiikan ja byrokratian osalta.  <\/p>\n\n\n\n

Lannan hy\u00f6dynt\u00e4minen sen syntysijoilla eli talleilla ja maatiloilla on erinomainen mahdollisuus pitkien et\u00e4isyyksien Suomessa. Lantalan l\u00e4mm\u00f6ntalteenottoratkaisut ovat s\u00e4hk\u00f6nhinnan nousua vastaan mahdollinen osaratkaisu ja uusien laiteinnovaatioiden my\u00f6t\u00e4 lannan kierto kuiviketuotteeksi on yksi mielenkiintoinen tutkimuskohde. T\u00e4llaisessa omavaraisuutta ja tilojen v\u00e4list\u00e4 symbioosia\/arvoketjua lis\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kierrossa on arvoketju hyvin moniulotteinen, sill\u00e4 uudelleen kuivikkeena k\u00e4ytetyst\u00e4 lannasta voidaan uudelleen saada l\u00e4mp\u00f6\u00e4 talteen ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lanta viel\u00e4 maanparannusaineena tai viel\u00e4 kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 polttokattilan tai biokaasureaktorin kautta, josta ravinteita voidaan viel\u00e4 palauttaa takaisin peltoon. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s uudet ratkaisut tuottavat lis\u00e4arvoa, joten raaka-ainetta ja hy\u00f6dynt\u00e4miskohteita on edelleen tutkittava. Hevosenlanta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tutkittuja ainesosia, joilla voisi olla potentiaalia kosmetiikka- tai l\u00e4\u00e4keteollisuudessa. T\u00e4llainen tutkimuskohde voisi olla esimerkiksi hevosenlannan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 karyofylleenin (beetakaryofyleeni\/karyofyleenioksidin), joka salpaa kylm\u00e4reseptoreja eli TRPM8-reseptoreja ihossa (Wenliang ym. 2020; Sj\u00f6blom 2022).  <\/p>\n\n\n\n

Onko meill\u00e4 kyky\u00e4 ja resursseja uudistua \u2013 ent\u00e4 halua?  <\/h2>\n\n\n\n

Globaalien haasteiden negatiivisista vaikutuksista huolimatta on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 positiivisia vaikutuksia hevosenlannan resurssiviisaan k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseen. Lannan tehokkaamman k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 varten tarvitaan tutkimusta kehitt\u00e4mist\u00e4, innovointia, tiedonjakamista sek\u00e4 rohkeita kokeiluja esimerkiksi \u201cliving lab\u201d -tyyppisiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. My\u00f6s taloudellisten vaikutusten ja ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyjen todentamista tarvitaan, mittareiden, laskelmien ja seurantatietojen lis\u00e4ksi on n\u00e4m\u00e4 kyett\u00e4v\u00e4 kertomaan ja avaamaan niin, ett\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 lis\u00e4\u00e4 byrokratiaa. Kehitt\u00e4minen edellytys, jotta pystyt\u00e4\u00e4n varmistamaan kannattavuus (liiketalous), tuottamaan paljon mahdollisimman v\u00e4h\u00e4st\u00e4 (materiaalitehokkuus) ja my\u00f6s s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvot mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n kierrossa (kiertotalous). <\/p>\n\n\n\n

Toimijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 on siis tarkasteltava lannan hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4ji\u00e4 uudelleen. Muuttuvassa maailmassa on toimijoilta l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 muutoskyvykkyytt\u00e4 – ensin tarvitaan katsantokannan avartamista, toiseksi tahtotilaa ja kolmanneksi muuttuvaan tilanteeseen sitoutumista. Jokaisen toimijuutta ja panosta tarvitaan. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet muutokset ovat ajaneet hevostalouden toimijoiden entist\u00e4 tiukempaan taloudellisempaan tilanteeseen. T\u00e4llaisissa tilanteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ulkopuolista osaamista, esimerkiksi tki-organisaatioiden aluekehitystoimintaa ja asiantuntijoita. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet <\/h2>\n\n\n\n

Kiviranta, T. 2023. Hintojen lasku markkinoilla kiihtyy, kun tarjonta kasvaa. Maaseudun tulevaisuus 23.1.2023. s6 <\/p>\n\n\n\n

Lehtinen, J. 2018. Hevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuudet ja haasteet toimijoiden silmin. Helsingin yliopisto, Pro Gradu-tutkielma.  https:\/\/helda.helsinki.fi\/handle\/10138\/235837<\/a>    <\/p>\n\n\n\n

Maaseudun tulevaisuus 2023. Maaseudun tulevaisuus 23.1.2023. S6 <\/p>\n\n\n\n

Manni, K. & Huuskonen, A. (toim.). 2021. Nautatilojen kuivikehuolto. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 54\/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. <\/p>\n\n\n\n

Pennanen, R. 2020. Turvekielto veisi my\u00f6s kotimaiset salaatit, kurkut ja yrtit \u2013 yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 kauppapuutarhasta sanoo lopettavansa, jos turvetta ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Yle uutiset 3.7.2020. <\/p>\n\n\n\n

Ranta, A. & Vinblad, S. 2020. Hevosenlanta – j\u00e4tteest\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi arvoaineeksi oikeiden prosessien avulla. Lumen 1\/2020. https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=d452704b-35f2-4887-8a0a-a558d923fa8a<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Siljam\u00e4ki, J. 2022. Lanta pikana puhtaaksi. Viitattu 23.1.2023 https:\/\/www.hamk.fi\/2022\/lanta-pikana-puhtaaksi\/ <\/p>\n\n\n\n

Sj\u00f6blom, K. 2022. Lannasta l\u00e4mp\u00f6\u00e4? Hevosenlannan k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia kiertotalouden keinoin; Lanta raaka-aineena energiantuotannossa tai l\u00e4mp\u00f6voiteessa. Laurea AMK, YAMK opinn\u00e4ytety\u00f6.  https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/743875\/oppari_kaisasjoblom.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Valtioneuvosto 2011. J\u00e4telaki. 646\/2011. Annettu 17.06.2011. Finlex\u00ae s\u00e4hk\u00f6inen s\u00e4\u00e4d\u00f6stietopankki: http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2011\/20110646<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Wallenius, M. 2022. Kallis lantaralli sy\u00f6 rahaa hevostalleilla \u2013 uusi keksint\u00f6 voi ratkaista ongelman ja muuttaa hevosenlannan jopa rahanarvoiseksi. Yle uutiset 11.11.2022. <\/p>\n\n\n\n

Wenliang, Z., Shilong Y., Yonggang, N., Guangping, H., Xuefeng, L., Ren L. & and Fuwen W. 2020.  Why wild giant pandas frequently roll in horse manure <\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: yhteiskunnallinen muutos, lanta, hevostalous, kiertotalous, arvo, hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6, monik\u00e4ytt\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lannoitteiden hinnat ja saatavuus ovat vaihdelleet jyrk\u00e4sti yhteiskunnallisten muutosten my\u00f6t\u00e4. Hevosenlanta on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut tunnistettu monik\u00e4ytt\u00f6inen hy\u00f6dyke aina l\u00e4mm\u00f6ntuotannosta lannoitukseen. Usein haasteena hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 on kuitenkin ollut byrokratia, teknologia, logistiikka ja toimijoiden eri intressit.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3928,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798233,110187],"tags":[115188,115164,115158,798234],"class_list":["post-3993","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2023","category-teema-artikkeli","tag-elaimet","tag-kiertotalous","tag-luonnontuotteet","tag-resurssiviisaus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/02\/Ranta-Vinblad-teema-artikkeli-Lumen-1-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-12p","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3993","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3993"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4033,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3993\/revisions\/4033"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3928"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}