{"id":4000,"date":"2023-02-08T09:10:11","date_gmt":"2023-02-08T07:10:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4000"},"modified":"2023-02-08T09:10:14","modified_gmt":"2023-02-08T07:10:14","slug":"lapin-elinkeinotoimintaan-tarvitaan-seka-alkutuotantoa-etta-jalostusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/02\/08\/lapin-elinkeinotoimintaan-tarvitaan-seka-alkutuotantoa-etta-jalostusta\/","title":{"rendered":"Lapin elinkeinotoimintaan tarvitaan sek\u00e4 alkutuotantoa ett\u00e4 jalostusta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Karoliina Majuri, agrologi YAMK, asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Mari Ronkainen, agrologi AMK, restonomi AMK, asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Poronhoitoa harjoitetaan paliskuntakohtaisesti (kuva 1) 54:ss\u00e4 paliskunnassa, joista jokaisessa valitaan toimintaa johtamaan porois\u00e4nt\u00e4 sek\u00e4 oma hallitus (Paliskuntain yhdistys 2022). Paliskuntien osakkaat hoitavat suuren osan ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 yhteisesti, sill\u00e4 porojen k\u00e4sittelyss\u00e4 tarvitaan ty\u00f6voimaa. Suurin osa poroista teurastetaan paliskuntien omistamissa teurastamoissa, joista p\u00e4\u00e4osa lihan ja taljojen myynnist\u00e4 hoidetaan yhteisesti. Yhdess\u00e4 tekeminen on siis perinteinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 hoitaa asioita porotaloudessa ja sen hy\u00f6ty resurssitehokkaana on huomattu jo 1700-luvulla. Silloin poronhoito alkoi j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 poronhoidon tehostuessa: poronomistajat ja poromerkit listattiin ja tiedot luovutettiin pit\u00e4j\u00e4nkokoukselle (Paliskuntain yhdistys 2022). <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Suomen paliskunnat. Kuva: Paliskuntain yhdistys <\/p>\n\n\n\n

Paliskuntien poronomistajista koostuvan verkoston lis\u00e4ksi yksitt\u00e4inen poronhoitaja tarvitsee omia, etenkin myyntiin liittyvi\u00e4 verkostoja niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainv\u00e4lisestikin.  Poronlihaa voidaan EU-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n turvin myyd\u00e4 tarkastamattomana ruhona, leikattuna tai kuivalihana poronhoitoalueella suoraan kuluttajille (Komission delegoitu asetus 2019\/624). Suoramyynniss\u00e4 v\u00e4lik\u00e4sien puuttuessa poronomistajalla on hyv\u00e4t mahdollisuudet neuvotella tuotteelleen korkeampi hinta kuin ostoliikkeille myyt\u00e4ess\u00e4. Poronomistajat ovat lihan arvonnousua tavoitellessaan ottaneet haltuun my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4n osan lihanjalostuksesta ja v\u00e4hitt\u00e4isliikkeille teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 myynnist\u00e4. Vuonna 2016 poronhoitajien oma jalostustoiminta on kattanut jo l\u00e4hes puolet kaikesta jalostustoiminnasta (Saarela 2016). <\/p>\n\n\n\n

Poronlihalle omaksuttu suoramyynnin ja alkutuottajan toteuttaman jalostuksen malli halutaan siirt\u00e4\u00e4 my\u00f6s osaksi porontaljojen myynti\u00e4. Aikaa ja vaivaa s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 on myyd\u00e4 taljat yhteisesti teurastamolta eteenp\u00e4in koristetaljoja ja nahkaa valmistaville teollisille muokkaamoille. Toisaalta taljasta saatava hinta j\u00e4\u00e4 alhaisemmaksi. Pahimmissa tapauksissa teurastamot eiv\u00e4t ole saaneet taljoille ollenkaan kauppoja. Covid-19-pandemian keskeytt\u00e4ess\u00e4 matkailijoiden liikkumisen, tyrehtyi sek\u00e4 taljoista, ett\u00e4 poro-ohjelmapalveluista saatavat tulovirrat. Porotilojen ahdinkoa lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Lapin ammattikorkeakoulu aloitti yhteisty\u00f6ss\u00e4 Paliskuntain yhdistyksen kanssa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 Taljat rahaksi -hankkeen, jossa verkostoty\u00f6n ja tiedonv\u00e4lityksen avulla tehostetaan taljojen myynti\u00e4 ja jalostusta. Hankkeen tavoitteena on nostaa porontaljan arvoa erityisesti alkutuottajalle, ja est\u00e4\u00e4 arvokkaan raaka-aineen p\u00e4\u00e4tyminen j\u00e4tteeksi. <\/p>\n\n\n\n

Resurssit m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tuottajan roolin myyntiketjussa <\/h2>\n\n\n\n

Poronhoitajat ovat aina taljan alkutuottajia.  Alkutuotannon lis\u00e4ksi he voivat hoitaa itse my\u00f6s koko tuotantoketjun. Ilmakuivattu porontalja (kuva 2) on yleisimmin itse valmistettu tuote, sill\u00e4 sen valmistaminen ei vaadi suuria panostuksia ajallisesti tai rahallisesti. Taljat kuivuvat l\u00e4hes itsekseen valmiiksi tuotteiksi, jotka soveltuvat erinomaisesti rekeen, pulkkaan tai makuualustaksi kosteudenkest\u00e4vyytens\u00e4 ansiosta. My\u00f6s pehmitettyj\u00e4 taljoja tai nahkaa voi valmistaa itse. Prosessin ty\u00f6l\u00e4yden vuoksi yleisempi tapa on teett\u00e4\u00e4 taljojen k\u00e4sittely muokkaamolla. Teollisissa muokkaamoissa taljasta tehd\u00e4\u00e4n joko koristetalja tai karvat poistamalla nahkaa. Valmiit koristetaljat ja nahat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t markkinoille joko muokkaamon kautta tai palautumalla ensin alkutuottajalle. Jos raakataljan ostaa k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen, h\u00e4n k\u00e4sittelee taljan tulevan k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaan. Valmiita tuotteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein itse tai niit\u00e4 voidaan valmistaa my\u00f6s myyntiin. Erilaisia mahdollisia porontaljan tuotantoketjuja on esitetty kuviossa 3. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Ilmakuivatut taljat tuotetaan ilman isompia investointeja ulkotiloissa kuivattamalla. <\/p>\n\n\n\n

Jos poronomistaja on tuotannon lis\u00e4ksi osallisena my\u00f6s taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa h\u00e4n luonnollisesti my\u00f6s suurimman hy\u00f6dyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja. Yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimivan poronhoitajan onkin arvioitava resurssiensa riitt\u00e4vyys omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. Koko ketjun haltuunotossa ovat onnistuneet erityisesti ne, joilla on entuudestaan liit\u00e4nn\u00e4isyys porontaljojen t\u00e4m\u00e4n hetken suurimpaan kuluttajaryhm\u00e4\u00e4n, eli matkailijoihin. Vaikka poronhoitaja ei itse harjoittaisikaan porotilamatkailua, voisi paikallisten poromiesten ja matkailuyritysten v\u00e4lisell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 porontaljojen menekki\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 porontaljojen matkailijoille suunnatussa myynniss\u00e4 on l\u00e4hes t\u00e4ysin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 taljojen tarinallistaminen ja niiden alkuper\u00e4n osoittamisen tuoma arvo ja vaikutus ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. <\/p>\n\n\n\n

Muokkaamoille myydyist\u00e4 porontaljoista tuottajalle j\u00e4\u00e4 hinnasta vain raaka-aineesta saatava osuus. Teollisten muokkaamoiden harjoittama porontaljojen k\u00e4sittely ja myynti on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 kanava saattaa merkitt\u00e4v\u00e4 osa teurastettavien porojen taljoista markkinoille. Taljojen massamyynti teollisille toimijoille vapauttaa poronhoitajille resursseja muuhun toimintaan, kuten esimerkiksi suuremman volyymin lihantuotantoon, porotalouden liit\u00e4nn\u00e4iselinkeinojen harjoittamiseen tai muuhun monialaiseen maaseutuyritt\u00e4jyyteen tai sivuansioty\u00f6h\u00f6n.  <\/p>\n\n\n\n

Taljat rahaksi -hankkeessa on edistetty porontaljojen markkinoille saattamista rakentamalla vahvaa yhteisty\u00f6verkostoa niin teurastamoiden kuin poronomistajienkin v\u00e4lille. Toimijat ovat p\u00e4\u00e4sseet oppimaan toisiltaan uusia tapoja kaupallistaa taljaa ja siit\u00e4 saatavia tuotteita. Lis\u00e4ksi hankkeessa on tuettu porotalouden toimijoita rakentamaan kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 taljoja kaupallistaviin yrityksiin. Vahvan teurastamoiden v\u00e4lisen verkoston avulla voidaan vastata kansainv\u00e4listen toimijoiden vaatimiin volyymeihin.  <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 3. Porontaljan erilaisia mahdollisia tuotantoketjuja. Vihre\u00e4ll\u00e4 osoitettu vaiheet, jotka hoitaa poromies, sinisell\u00e4 talja- tai nahkamuokkaamo, keltaisella k\u00e4sity\u00f6l\u00e4inen ja vaaleanpunaisella v\u00e4hitt\u00e4iskauppa. <\/p>\n\n\n\n

Alkutuotanto ja kotimaisten tuotteiden jalostus omavaraisuuden perustana <\/h2>\n\n\n\n

Porotaloudessa kiertotaloutta on harjoitettu jo ennen varsinaisen termin keksimist\u00e4. Pari sukupolvea sitten oli arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 porosta kaikki siit\u00e4 saatavat jakeet. Nyt kokonaisvaltaisesti poron hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n malliin ollaan pyrkim\u00e4ss\u00e4 takaisin. (Muje 2018).  Vastuullisuusajattelu ja alkutuotannon huono kannattavuus ovat pitk\u00e4\u00e4n toimineet kimmokkeena hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lihantuotannon ohessa syntyvi\u00e4 sivutuotteita. Ukrainan sodan vaikutukset nostivat kertaheitolla tuntuvasti maa- ja porotalouden tuotantokustannuksia. Lannoitteiden ja niiden raaka-aineiden Ven\u00e4j\u00e4n tuonnin loppuminen, sek\u00e4 rehujen ja energian hinnan nousut pakottavat huolehtimaan sivutuotteiden tehokkaasta hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4. (MTK 2022).  <\/p>\n\n\n\n

Porontalja ja -nahka ovat monik\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 materiaaleja soveltuen useisiin eri jalostusarvon tuotteisiin. Aito nahka on paljon kest\u00e4v\u00e4mpi materiaali kuin esimerkiksi tekonahka, jonka valmistuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ep\u00e4ekologisia materiaaleja, jotka eiv\u00e4t maadu (Tutka 2017). Suurin osa keinonahasta valmistetaan Kiinassa, joten kyseess\u00e4 ei ole l\u00e4hituotantona valmistettu materiaali (Sewport Support Team 2022). T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 my\u00f6s tuotantoty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6oloista, joissa uutisoinnin mukaan on parannuksen varaa.  <\/p>\n\n\n\n

Laadultaan heikommat, kuten tuotannossa vioittuneet taljat voidaan ohjata esimerkiksi lemmikkirehujen raaka-aineiksi. Voimavarat monipuoliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen l\u00f6ytyv\u00e4t mm. verkostoista sek\u00e4 tuotannon ja myynnin monimuotoisuudesta. Suomen omavaraisuutta turvaamaan tarvitaan sek\u00e4 alkutuotantoa ett\u00e4 raaka-aineiden jalostusta. Jokainen voi mietti\u00e4, mik\u00e4 olisi itselle sopivin tapa tukea kotimaista alkutuotantoa. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet <\/h2>\n\n\n\n

Komission delegoitu asetus (EU) 2019\/624. Lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sek\u00e4 el\u00e4vien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017\/625 mukaisesti. <\/p>\n\n\n\n

MTK, 2022. Ukrainen tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille. Viitattu 22.1.2023. https:\/\/www.mtk.fi\/-\/ukrainamaatalous03032022<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Muje, P. 2018. Porosta parasta \u2013 kaikki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Viitattu 19.12.2022 https:\/\/www.sitra.fi\/blogit\/porosta-parasta-kaikki-kayttoon\/<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Paliskuntain yhdistys 2022. Paliskunnat. Viitattu 19.12.2022 https:\/\/paliskunnat.fi\/poro\/poronhoito\/paliskunnat\/<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Paliskuntain yhdistys 2023. Paliskunnat. Viitattu 3.1.2023. 
https:\/\/paliskunnat.fi\/py\/materiaalit\/tilastot\/poronlihan-tuotanto\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Saarela, P. 2016. Porotalouden on uudistuttava elintavasta elinkeinoksi. Poromies 3\/2016. <\/p>\n\n\n\n

Sewport Support Team 2022. What is Faux Leather Fabric: Properties, How its Made and Where. Viitattu 20.12.2022 https:\/\/sewport.com\/fabrics-directory\/faux-leather-fabric<\/a>  <\/p>\n\n\n\n

Tutka 2017. Nahkateollisuuden ekologisuus muodostuu useista tekij\u00f6ist\u00e4. Viitattu 20.12.2022 https:\/\/tutka.pro\/uutiset\/nahkateollisuuden-ekologisuus-muodostuu-useista-tekijoista\/<\/a> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: porotalous, alkutuotanto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos poronomistaja on tuotannon lis\u00e4ksi osallisena my\u00f6s taljan myynti- ja markkinointiketjussa, saa h\u00e4n luonnollisesti my\u00f6s suurimman hy\u00f6dyn taljan arvonnoususta. Koko tuotanto- ja myyntiketjusta vastaaminen vaatii kuitenkin runsaasti resursseja.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4018,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798233,110187],"tags":[110194,115188,54578,110376,115158,798234,17802],"class_list":["post-4000","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2023","category-teema-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-elaimet","tag-hankkeet","tag-kilpailukyky","tag-luonnontuotteet","tag-resurssiviisaus","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/02\/Majuri-Ronkainen-teema-artikkeli-Lumen-1-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-12w","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4000"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4000\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4035,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4000\/revisions\/4035"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4018"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}