{"id":4010,"date":"2023-02-08T09:26:26","date_gmt":"2023-02-08T07:26:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4010"},"modified":"2023-02-09T09:25:17","modified_gmt":"2023-02-09T07:25:17","slug":"itsesta-huolehtiminen-on-resurssiviisautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/02\/08\/itsesta-huolehtiminen-on-resurssiviisautta\/","title":{"rendered":"Itsest\u00e4 huolehtiminen on resurssiviisautta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Leena V\u00e4limaa, KM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Yli 30-vuotisen ty\u00f6urani aikana on usein tullut pohdiskeltua ty\u00f6yhteis\u00f6n voimavaroja. Ne ovat olleet keski\u00f6ss\u00e4 muun muassa ty\u00f6skennelless\u00e4ni ty\u00f6nohjaajana terveys- ja kasvatusalan ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4ni opettajana ja asiantuntijana ammattikorkeakoulussa, jossa olen pisimm\u00e4n ty\u00f6rupeamani viett\u00e4nyt. Oman arvomaailmani, substanssi osaamiseni ja humanistisen ihmisk\u00e4sitykseni n\u00e4k\u00f6kulmasta mielenkiintoni kiinnittyy organisaation voimavaroista puhuttaessa ensisijaisesti ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Organisaatioiden ytimess\u00e4 on ihminen ja organisaatioiden keskeisin voimavara on ihminen. Ei fyysiset rakenteet, ei digitalisaatio eik\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n palveluprosessit organisaatiossa kehity ilman ihmist\u00e4. Miten inhimillist\u00e4 voimavaraa tulisi huoltaa, jotta se jaksaa t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Miten me itse ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 voimme huolehtia omista voimavaroistamme ja ty\u00f6hyvinvoinnistamme?<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6hyvinvoinnin yksil\u00f6llistyminen<\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6ss\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n iso ja oleellinen osa el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme ja parhaimmillaan ty\u00f6 on my\u00f6s keskeinen hyvinvoinnin l\u00e4hde. Ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6hyvinvoinnissa on pitk\u00e4lti kysymys h\u00e4nen omasta kokemuksesta. Siin\u00e4 korostuvat ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6kyky ja ty\u00f6n kuormittavuus. Hyvinvointia voidaan organisaatioissa tukea lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisesti ty\u00f6ntekij\u00f6iden voimavaroja, kuten ty\u00f6n imua, palautumista, osaamista, pystyvyyden tunnetta ja palautumisen mahdollisuutta. (Ty\u00f6terveyslaitos.) Ty\u00f6h\u00f6n liittyvist\u00e4 inhimillisist\u00e4 voimavaroista puhuttaessa, on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tiedostaa, mik\u00e4 tekee ty\u00f6st\u00e4 merkityksellist\u00e4 ja mielek\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle. N\u00e4m\u00e4 ovat mielest\u00e4ni asioita, joita on hyv\u00e4 jokaisella pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan ihan ajan kanssa ja vaikkapa omassa tiimiss\u00e4, mik\u00e4 juuri meid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 on merkityksellist\u00e4 ja mielek\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ne keinot ja voimavarat, jotka tekev\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t oikeasti onnellisemmiksi eik\u00e4 vaan v\u00e4hemm\u00e4n onnettomimmiksi. Itse vieh\u00e4tyin jo useita vuosia sitten Ty\u00f6n imu -k\u00e4sitteeseen, jota Suomessa on tutkinut muun muassa Jari Hakanen. Ty\u00f6n imu on tila, jota s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 korkea my\u00f6nteinen vireystila ty\u00f6ss\u00e4. Se on my\u00f6nteinen tunne- ja motivaatiotila, johon liittyy kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta; tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Tarmokkuuteen sis\u00e4ltyy kokemus energisyydest\u00e4, halu panostaa ty\u00f6h\u00f6n ja ponnistelun halu my\u00f6s vastoink\u00e4ymisen hetkell\u00e4. Omistautumiseen liittyy kokemus merkityksellisyydest\u00e4, inspiraatiosta, ylpeydest\u00e4 ja haasteellisuudesta ty\u00f6ss\u00e4. Uppoutuminen on syv\u00e4\u00e4 paneutumista ja uppoutumista ty\u00f6h\u00f6n ja siit\u00e4 koettua nautintoa. Siit\u00e4 voi olla vaikea irrottautua. (Hakanen 2011, 38-40.)<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6hyvinvoinnin yksil\u00f6llistyminen on iso haaste organisaatioiden ty\u00f6hyvinvointia edist\u00e4ville toimenpiteille. Ammattikorkeakoulussakin tarvitaan keinoja ty\u00f6uupumuksen ehk\u00e4isyyn ja hoitoon ja monipuolisia keinoja ty\u00f6n imun yll\u00e4pitoon ja lis\u00e4\u00e4miseen. Pohdiskelen, mit\u00e4 ja miten ty\u00f6ntekij\u00e4 voi tehd\u00e4 oman ty\u00f6hyvinvoinnin eteen, vahvistaa omaa osaamistaan tai esimerkiksi parantaa omaa el\u00e4m\u00e4nlaatuaan tai stressinhallintaa.<\/p>\n\n\n\n

Itsetuntemus ja ty\u00f6hyvinvointi<\/h2>\n\n\n\n

Itsetuntemuksen rooli vaikuttaa keskeisesti ty\u00f6hyvinvointiin. Itsetuntemus on omien voimavarojen, vahvuuksien, heikkouksien, tarpeiden, motiivien, toiveiden tiedostamista ja ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Se voi auttaa meit\u00e4 huomaamaan asioita, joita olisi hyv\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 voidaksemme paremmin. Itsens\u00e4 tunteminen voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n erilaisuutta itsess\u00e4 ja muissa. Se voi lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s suvaitsevuutta ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Itsetuntemusta on mahdollista harjoitella ja kehitty\u00e4 siin\u00e4, niin kuin miss\u00e4 tahansa muussakin taidossa. Jos sit\u00e4 haluaa kehitt\u00e4\u00e4, sen \u00e4\u00e4reen tulee pys\u00e4hty\u00e4. Mit\u00e4 paremmin oppii itsens\u00e4 tuntemaan, sit\u00e4 paremmin pystyy my\u00f6s tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n heikkouksiaan. (Pennonen 2021, 12-14.)<\/p>\n\n\n\n

Joskus toiset voivat n\u00e4hd\u00e4 meid\u00e4t eri tavalla kuin me itse, silloin kannattaa pohtia mist\u00e4 se johtuu, mik\u00e4 toiminnassamme tai k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4mme on sellaista, ett\u00e4 toiset n\u00e4kev\u00e4t meid\u00e4t eri tavalla? Itse tied\u00e4mme parhaiten omat ajatuksemme, tunteemme ja kokemukset, toiset ihmiset taas havainnoivat tekojamme, puhettamme, asioita, jotka n\u00e4kyv\u00e4t ulosp\u00e4in. (Pennonen 2021, 12-14.) Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 itsetuntemuksesi kehittymisest\u00e4 olisi sinulle ty\u00f6hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n\n\n\n

Ammatillinen identiteetti<\/h2>\n\n\n\n

Ammatillinen identiteetti kehittyy osaamisen ja ty\u00f6kokemuksen my\u00f6t\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 oma roolinsa tiimiss\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Etenkin uusien ty\u00f6ntekij\u00f6iden kohdalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiimi tukee uutta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 oman roolinsa l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4, se on kaksisuuntainen prosessi. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 toiset ihmiset tarjoavat meille peili\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 omat vahvuutemme, puutteemme ja mahdollisuutemme. Muistan useita hyvi\u00e4 rohkaisevia ja opettavaisia keskusteluita, kun olen pyyt\u00e4nyt kollegaa olemaan hetken peilin\u00e4 itse\u00e4ni askarruttaneen asian \u00e4\u00e4rell\u00e4. Kollegiaalinen toimiva dialogi on arvokas voimavara ty\u00f6ntekij\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6st\u00e4 palautuminen<\/h2>\n\n\n\n

Perinteisesti mukavaa ty\u00f6t\u00e4 on usein kuvattu sellaiseksi, jossa jokainen p\u00e4iv\u00e4 on erilainen. Useat meist\u00e4 kuitenkin kaipaavat t\u00e4ss\u00e4 muutoksien vauhdissa hieman pysyvyytt\u00e4kin ja sen tuomaa mukavuutta. Jatkuva muutos ja kognitiivisen prosessoinnin suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuormittaa. Pahimmillaan kuormitus pitkittyy, elimist\u00f6 ei p\u00e4\u00e4se lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehoon muodostuu h\u00e4lytystila, jossa stressihormonien tuotanto jatkuu. Pitkittyneeseen stressiin johtaa moni asia yhdess\u00e4, yksi niist\u00e4 on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n palautuminen. Ty\u00f6st\u00e4 palautumisesta tulisi sis\u00e4lty\u00e4 jokaiseen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viikonloppuun tai lomaan. Jos ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana ei ole palauttavia hetki\u00e4, niin tarve palautumiseen on suurempi ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. (Pennonen 2021, 35-39.)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6st\u00e4 palautumisessa on kysymys prosessista, jossa psyykkiset ja fyysiset voimavarat palaavat koetusta stressist\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4neelle tasolle. Palautumisen mekanismeja on erilaisia ja niill\u00e4 on suora yhteys ty\u00f6hyvinvointiin. Psykologisessa irrottautumisessa<\/strong> ei ty\u00f6t\u00e4 ajattelekaan vapaa-ajalla. Rentoutuminen<\/strong> (meditaatio, luonnossa k\u00e4vely, musiikki) lis\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunnetiloja ja ehk\u00e4isee kielteisten tunnetilojen vaikutuksia. Taidonhallinnan kokemukset<\/strong> esimerkiksi harrastukset voivat tuoda positiivisia oppimiskokemuksia ja min\u00e4pystyvyyden tunnetta. Kontrollin, hallinnan tunne<\/strong>, kun voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista asioistaan (mit\u00e4 teen ja milloin) lis\u00e4\u00e4 omaa pystyvyysuskoa ja sit\u00e4 kautta edist\u00e4\u00e4 omaa hyvinvointia. Merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteet <\/strong>miellytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vapaa-ajan toiminnassa voivat tarjota merkityksellisyyden tuntemuksia ja sosiaalinen toiminta toisenlaista yhteenkuuluvuutta kuin ty\u00f6ss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 voivat vahvistaa ty\u00f6ntekij\u00e4n omien voimavarojen uusiutumista ja eheytymist\u00e4. Palautumisella on selke\u00e4 yhteys ty\u00f6hyvinvointiin.  (Pennonen 2021, 35-43.) Monella meist\u00e4 voi olla paljon aikapaineita, jolloin rentoutumisen keinot voivat suojata meit\u00e4 uupumiselta. Psykologinen irrottautuminen ja taidonhallintakokemukset toimivat suojaavina tekij\u00f6in\u00e4 silloin, kun ty\u00f6ss\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n vaikutusmahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n

Tietoinen siirtyminen ty\u00f6st\u00e4 vapaa-ajalle helpottaa palautumista. Ty\u00f6koneen sulkeminen silt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, k\u00e4vely tai py\u00f6r\u00e4ily kotiin tai vaikkapa mieleisen musiikin kuuntelu autossa niin, ett\u00e4 mieli selke\u00e4sti huomaa nyt siirtymisen muualle. (Pennonen 2021, 42.) T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 olisi itse pys\u00e4hty\u00e4 ja havaita ettei omilla valinnoilla yll\u00e4pid\u00e4 tai pahenna stressi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ajatukset ja tunteet<\/h2>\n\n\n\n

Ajatukset ja tunteet ovat l\u00e4sn\u00e4 meiss\u00e4 koko ajan. Ajatukset vaikuttavat tunteidemme s\u00e4\u00e4telyyn, mielialaan ja siten ty\u00f6hyvinvointiimme. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa ajatuksiimme, siihen millaisiin ajatuksiin haluamme keskitty\u00e4, siihen mik\u00e4 on hyvin, mist\u00e4 voin olla kiitollinen ja iloita vai siihen, mik\u00e4 on kielteist\u00e4 ja ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Yleens\u00e4 ajatukset ovat tarpeellisia, niin sanottuja toimeenpanevia ajatuksia, esimerkiksi \u201d Nyt alan valmistelemaan opetusta\u201d. Ajatukset voivat olla my\u00f6s haitallisia ja olisi hyv\u00e4 oppia tunnistamaan omia haitallisia ajatuksia, esimerkiksi, jos on taipuvainen murehtimaan. T\u00e4ll\u00f6in voi kellottaa itselle huolihetken tai kirjoittaa yl\u00f6s konkreettisia ratkaisuja. Pys\u00e4hty\u00e4, tunnistaa ja nimet\u00e4, ett\u00e4 nyt murehdin ainoastaan sille varatun ajan. My\u00f6nteisist\u00e4 ajatuksista on hy\u00f6ty\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n me-hengen luomisessa, innostumisessa, inspiroitumisessa tai tiimity\u00f6skentelyn vahvistamisessa. (Pennonen 2021, 160-161, 167.)<\/p>\n\n\n\n

Tunteita on hyv\u00e4 osata tunnistaa, nimet\u00e4 ja ilmaista. Parhaimmillaan ne ovat eteenp\u00e4in viev\u00e4 voima my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Omien tunteiden s\u00e4\u00e4telyn kautta on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisten tunteita, kokea empaattisuutta ja n\u00e4in vaikuttaa positiivisesti ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiriin. On luonnollista haluta kokea my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita ja v\u00e4ltell\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 tunteita, mutta my\u00f6s pettymyksill\u00e4 ja ep\u00e4miellytt\u00e4vill\u00e4 tunteilla on tarkoituksensa. My\u00f6s kehon tuntemuksia on hyv\u00e4 kuunnella ja oppia kuuntelemaan. Keholla on oma viisautensa, jonka usein unohdamme, t\u00e4ss\u00e4 rationaalisesti painottuneessa yhteiskunnassa ja ty\u00f6ss\u00e4. (Pennonen 2021, 154,157.)<\/p>\n\n\n\n

Organisaation roolista yksil\u00f6n tukemisessa<\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kahdella tasolla, organisaation tasolla hyvinvoinnin johtamisella ja yksil\u00f6tasolla tukemalla yksil\u00f6n omia voimavaroja ja itsens\u00e4 johtamisen taitoja. Henkil\u00f6st\u00f6n osaamisesta ja hyvinvoinnista on kirjattu Lapin ammattikorkeakoulun intraan muun muassa seuraavaa: \u201dAmmattikorkeakoulun tavoitteena on olla terveytt\u00e4 ja turvallisuutta edist\u00e4v\u00e4 vastuullinen korkeakouluyhteis\u00f6, jossa ty\u00f6t\u00e4, ty\u00f6hyvinvointia ja ty\u00f6- ja opiskeluymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti<\/em>\u201d (Lapin amk). \u201dLis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ovat henkil\u00f6st\u00f6johtamisen keskeisi\u00e4 menettelytapoja, kuten henkil\u00f6st\u00f6suunnittelu, osaamispyramidit, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, ty\u00f6terveyden toimintasuunnitelma sek\u00e4 kannustus osaamisen kehitt\u00e4miseen, kehityskeskustelut, ja henkil\u00f6st\u00f6tutkimus<\/em>\u201d (Lapin amk).<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6st\u00f6tutkimusten palautteiden my\u00f6t\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 ja mielipiteit\u00e4 on huomioitu ammattikorkeakoulumme kehitt\u00e4misess\u00e4.  Kehityskeskustelut ovat selke\u00e4sti muuttuneet ty\u00f6historiani alkuajoista. Ne ovat mielest\u00e4ni avoimempia, dialogisempia, yhdenvertaisempia ja ty\u00f6ntekij\u00e4n yksil\u00f6llisyytt\u00e4 paremmin huomioonottavia. Ammattikorkeakoulun on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tukea ty\u00f6ntekij\u00e4n oman osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 jatkossa yh\u00e4 enemm\u00e4n. Tulevaisuudessa osaamisen tarpeet ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimukset niin kansallisella kuin kansainv\u00e4lisell\u00e4kin tasolla ovat jatkuvassa muutoksessa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 motivaatiota ja resursseja sek\u00e4 organisaatiolta ett\u00e4 yksil\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Organisaation monipuolisilla voimavaroilla luodaan perusta ty\u00f6yhteis\u00f6n toiminnalle, joka parhaimmassa tapauksessa tukee ja kannustaa yksitt\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 omien voimavarojen tunnistamiseen ja hyv\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 johtamiseen asiantuntija organisaatiossa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n

Hakanen, J. 2011. Ty\u00f6n imu. Ty\u00f6terveyslaitos. Viitattu 22.1.2023. https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/136798\/9789522618276-TTL_tyonimu.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Lapin amk. 2023. LUC intra. Lapin amk. Toiminnan ohjaus amk. Henkil\u00f6st\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Pennonen, M. 2021. Itsetuntemuksesta apua ty\u00f6hyvinvointiin. Duodecim.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6terveyslaitos. Viitattu 23.1.2023. https:\/\/www.ttl.fi\/teemat\/tyohyvinvointi-ja-tyokyky<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: itsetuntemus, ty\u00f6hyvinvointi, hyvinvointi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Organisaatioiden ytimess\u00e4 on ihminen ja organisaatioiden keskeisin voimavara on ihminen. Ei fyysiset rakenteet, ei digitalisaatio eik\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n palveluprosessit organisaatiossa kehity ilman ihmist\u00e4. Miten inhimillist\u00e4 voimavaraa tulisi huoltaa, jotta se jaksaa t\u00e4ss\u00e4 ajassa?<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3934,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798233,110188],"tags":[3829,798234,31084],"class_list":["post-4010","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2023","category-puheenvuoro","tag-hyvinvointi","tag-resurssiviisaus","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/02\/Valimaa-puheenvuoro-Lumen-1-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-12G","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4010","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4010"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4010\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4061,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4010\/revisions\/4061"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3934"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4010"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4010"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4010"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}