{"id":4022,"date":"2023-02-08T09:29:23","date_gmt":"2023-02-08T07:29:23","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4022"},"modified":"2023-02-08T09:29:25","modified_gmt":"2023-02-08T07:29:25","slug":"kielitietoisuus-tyopaikalla-on-resurssiviisautta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/02\/08\/kielitietoisuus-tyopaikalla-on-resurssiviisautta\/","title":{"rendered":"Kielitietoisuus ty\u00f6paikalla on resurssiviisautta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto <\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4iki\u00f6 Sisko, FM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em> <\/p>\n\n\n\n

Partanen Riikka, FM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em> <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto <\/h2>\n\n\n\n

Suomi k\u00e4rsii osaajapulasta, joten nyt ja tulevaisuudessa eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 resurssiviisauden kohde on henkil\u00f6st\u00f6. Pohjoisessa koulutetut kansainv\u00e4liset osaajat hakeutuvat p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulle ja ulkomaille, koska he eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 paikkaansa Lapista. Yksi ratkaisu kansainv\u00e4listen osaajien juurruttamiseen lappilaisille ty\u00f6paikoille on kielitietoisempi toimintakulttuuri ja monikielisyys. Osaajien saamiseksi kannattaa kurkistaa yli kielimuurin ja n\u00e4hd\u00e4 kansainv\u00e4listen ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammattitaito. Heit\u00e4 pit\u00e4isi uskaltaa rekrytoida pitk\u00e4kestoisiin ty\u00f6suhteisiin, vaikka heid\u00e4n suomen kielen taitonsa olisi viel\u00e4 kehittym\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kieleen, kielitaitoon ja kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t kysymykset ja asenteet t\u00e4ytyy nostaa p\u00f6yd\u00e4lle ja k\u00e4sitell\u00e4, jos aidosti halutaan tavoitella inklusiivista ja monimuotoista ty\u00f6paikkaa (Bergbom, Yli-Kaitala & Toivanen 2022). Suomen kielen puute tai heikko kielitaito on edelleen usein syyn\u00e4 siihen, etteiv\u00e4t kansainv\u00e4liset ty\u00f6ntekij\u00e4t etene urallaan (Pitk\u00e4nen, V\u00e4lim\u00e4ki & Niemi 2022). Olisi kuitenkin liian helppoa ja sosiaalisesti vastuutonta s\u00e4lytt\u00e4\u00e4 kaikki vastuu kielenoppimisesta yksin kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n harteille.  <\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6paikka voi tukea kielitaidon kehittymist\u00e4 esimerkiksi kielitietoisilla ty\u00f6tavoilla ja monikielisell\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4, joita esittelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa. Kansainv\u00e4listen ja suomalaisten asiantuntijoiden puheenvuorot ja yleis\u00f6keskustelu Kansainv\u00e4liset osaajat ty\u00f6paikalla<\/em> -webinaarisarjassamme syksyll\u00e4 2022 her\u00e4ttiv\u00e4t meid\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n ratkaisuja resurssiviisaaseen kielitietoisuuteen. <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoisuus ja monikielisyys n\u00e4k\u00f6kulmina resurssiviisauteen <\/h2>\n\n\n\n

Suomalaisten ty\u00f6paikkojen kieliymp\u00e4rist\u00f6 on kirjavoitunut ja yh\u00e4 useammat tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 kielill\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole heid\u00e4n vahvimpia kieli\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 monikielistyy. Monikielisyys tarkoittaa kielitietoisempaa suhtautumista ty\u00f6paikan kieliin, kielitaitoon ja kielen oppimiseen koko ty\u00f6yhteis\u00f6n resurssina (Kotilainen, Kurhila & Lehtimaja 2022). Suomalaisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n veto- ja pitovoimalle kielikysymys on ratkaiseva, ja monikielisyytt\u00e4 on syyt\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 (Pitk\u00e4nen,\u202fV\u00e4lim\u00e4ki & Niemi 2022, 82). Kielin\u00e4k\u00f6kulmasta ty\u00f6yhteis\u00f6t voidaan luokitella yksikielisiin, rinnakkaiskielisiin ja monikielisiin (Kurhila 2022). Jos ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on kansainv\u00e4linen ty\u00f6ntekij\u00e4, ajatellaan helposti, ett\u00e4 englanti yhteisen\u00e4 kielen\u00e4 ratkaisee kielikysymyksen (Kotilainen, Kurhila & Lehtimaja 2022), mutta on tutkittu, ett\u00e4 useiden kielten k\u00e4ytt\u00f6 tukee kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden osallisuuden kokemuksia (Negretti & Garcia-Yeste 2015). Ty\u00f6paikan toimiva monikielisyys ehk\u00e4isee kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n syrjint\u00e4\u00e4 ja ulkopuolisuuden kokemuksia sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n toimijuutta ja osallisuutta, koska h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri ty\u00f6tilanteissa eri kieli\u00e4 toimiakseen tarkoituksenmukaisesti (Ronkainen & Suni 2019, 88; Pitk\u00e4nen ym. 2022, 82). <\/p>\n\n\n\n

Bergbomin, Yli-Kaitalan ja Toivasen (2022) mukaan kielitietoisuus \u201ctarkoittaa kielenk\u00e4yt\u00f6n tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja sanaston tietoista ja aktiivista havainnointia ja huomiointia. Kielitietoisessa toimintakulttuurissa yhteis\u00f6n kielellinen moninaisuus huomioidaan ja tiedostetaan kielen merkitys muun muassa vuorovaikutukselle, oppimiselle ja ajattelulle, toimintatapojen kehittymiselle [ja] yhteis\u00f6\u00f6n kiinnittymiselle\u201d. Kielitietoisuus on ajankohtainen k\u00e4site my\u00f6s maailmalla. Saksalaisen tutkijayhteis\u00f6n mukaan language awareness<\/em> oli yksi vuoden 2022 viidest\u00e4 trendist\u00e4 viestinn\u00e4n tutkimuksessa. (Akademische Gesellschaft f\u00fcr Unternehmensf\u00fchrung & Kommunikation 2022.<\/a>) <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoinen ty\u00f6nantaja ja esihenkil\u00f6 <\/h2>\n\n\n\n

Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 ty\u00f6nantaja, mit\u00e4 kaikkia kieli\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 puhuvat? Onko ty\u00f6paikalla sovittu erikseen, kaikkien kuullen, miss\u00e4 tilanteissa eri kieli\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n? Muistetaanko harkita tiedottamisen kielivalintaa saavutettavasti ja tarkoituksenmukaisesti? Onko ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 tarvittaessa sopeutettu osaajien kielitaidon mukaan? <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoinen ty\u00f6nantaja tai esihenkil\u00f6 arvostaa ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 kaikkea osaamista, antaa sille tunnustusta ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 potentiaalin, jonka ty\u00f6yhteis\u00f6n kielitaidot muodostavat. H\u00e4n huomioi jo rekrytointivaiheessa kaikki hakijat. Suomalaisilla ty\u00f6markkinoilla hakijan maahanmuuttajataustaan viittaava nimi on usein esteen\u00e4 edes ty\u00f6haastatteluun p\u00e4\u00e4sylle (Ahmad 2019, 25\u201326), mutta edelleen vain muutamassa suomalaisyrityksess\u00e4 anonyymi rekrytointi on vakiintunut k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 (FIBS 2022)<\/a>. Kielitietoinen ty\u00f6nantaja tuo jo ty\u00f6haastattelutilanteessa esille, ett\u00e4 suomalaisessa yhteiskunnassa ja kahvip\u00f6yt\u00e4keskusteluissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suomen kielt\u00e4, vaikka ty\u00f6teht\u00e4vien kieli olisikin joku muu. <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoinen ty\u00f6nantaja motivoi kansainv\u00e4list\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 opettelemaan suomen kielt\u00e4 ja mahdollistaa kielikurssille osallistumisen. Kielikoulutusta voi hankkia ty\u00f6paikan ulkopuolelta tai ty\u00f6paikalle, et\u00e4- tai l\u00e4hikoulutuksena. Resurssiviisas ty\u00f6nantaja on k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kielenoppiminen on pitk\u00e4 prosessi ja ett\u00e4 aluksi vieraalla kielell\u00e4 ty\u00f6skentely on kuormittavaa aivoille ja voi hidastaa ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 suoriutumista. Jos ty\u00f6nantaja ei tied\u00e4, mist\u00e4 aloittaa, h\u00e4n voi kutsua ulkopuolisen asiantuntijan keskustelemaan kielitietoisuudesta ja sen merkityksest\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnille ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6im\u00e4\u00e4n kielitietoisuustoimia juuri kyseiselle organisaatiolle.  <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoinen ty\u00f6nantaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4listen ty\u00f6ntekij\u00f6iden kieliosaamisessa ja -asenteissa on eroja, jotka johtuvat mm. motivaatiosta ja yhteis\u00f6n tuesta. H\u00e4n kartoittaa kansainv\u00e4listen ty\u00f6ntekij\u00f6idens\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilit: v\u00e4liaikainen vierailija, pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4 perfektionisti, paikallaan polkija <\/strong>vai Suomeen sopeutuja<\/strong>? Kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileja on kehitetty Helsingin yliopiston Monikielistyv\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 -hankkeessa<\/a> (Korpela & Lehtimaja tulossa) ja niiden alustavat versiot esitteli Eveliina Korpela (2022) webinaarissamme. <\/p>\n\n\n\n

V\u00e4liaikainen vierailija<\/strong> voi olla esimerkiksi asiantuntija, joka tekee t\u00f6it\u00e4 englanniksi eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se kunnolla kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, koska ei osaa suomea. H\u00e4nelle ei ole rekrytointivaiheessa kerrottu, ett\u00e4 Suomessa tarvitaan suomen kielt\u00e4. H\u00e4nelle pit\u00e4isi tarjota kielikursseja heti ty\u00f6suhteen alkupuolella. Pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4ll\u00e4 perfektionistilla<\/strong> on ristiriitaa oman ammatti-identiteettins\u00e4 ja koetun kielitaidon v\u00e4lill\u00e4, h\u00e4n on saanut negatiivista palautetta kielitaidostaan, mutta kaipaisi psykologisesti turvallisia tilanteita harjoitella suomen kielt\u00e4. Ty\u00f6kaverit voisivat esimerkiksi puhua h\u00e4nelle suomea, mutta h\u00e4n saisi vastata englanniksi, toisaalta kanavaa suomen kielelle tulisi pit\u00e4\u00e4 auki esimerkiksi puhuttamalla h\u00e4nt\u00e4 suomeksi rennoissa kahvitilanteissa. (Korpela 2022; Korpela & Lehtimaja tulossa.) <\/p>\n\n\n\n

Paikallaan polkija<\/strong> on siirretty pois asiakaspalvelutilanteista, koska h\u00e4nen suomen kielen taitonsa ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4 niiden hoitamiseen. H\u00e4nelle pit\u00e4isi mietti\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, joista h\u00e4n selviytyy suomen kielell\u00e4 eik\u00e4 kielitaito j\u00e4\u00e4 kehittym\u00e4tt\u00e4, koska ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 ei puhuta suomea. Suomeen sopeutuja <\/strong>oppii suomen kielt\u00e4 nopeasti, ja esihenkil\u00f6n kannattaisikin palkita h\u00e4net kielenoppimisesta ja k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Suomeen sopeutuja voi my\u00f6s tukea muita kansainv\u00e4lisi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja omalla esimerkill\u00e4\u00e4n kannustaa heit\u00e4 opettelemaan suomea ja osallistumaan erilaisiin aktiviteetteihin ty\u00f6n ulkopuolella. (Korpela 2022; Korpela & Lehtimaja tulossa.) <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoinen ty\u00f6ntekij\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6 <\/h2>\n\n\n\n

Kielitietoisessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kielenoppiminen on elinik\u00e4inen projekti ja sosiaalista toimintaa, jossa kielenoppija on aktiivinen toimija, ei passiivinen vastaanottaja. Aktiivinen toimija tarvitsee aktiivista vuorovaikutusta oppiakseen kielt\u00e4, mutta aktiivisinkaan toimija pysty vuorovaikuttelemaan yksin\u00e4\u00e4n. Miten ty\u00f6kaverit voivat tukea toisiaan?  <\/p>\n\n\n\n

Kielitietoinen ty\u00f6yhteis\u00f6 varmistaa, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen ty\u00f6ntekij\u00e4 saa ty\u00f6arjessa useita mahdollisuuksia oppia suomen kielt\u00e4. Lunch keeps people apart <\/em>-tutkimuksen mukaan moni akateemisesti koulutettu muunkielinen pystyy hoitamaan asiantuntijaty\u00f6ns\u00e4 englanniksi, mutta vapaamuotoisemmat keskustelut eiv\u00e4t suju (Negretti & Garcia-Yeste 2015). Moni suomalainen ty\u00f6ntekij\u00e4 kokee englannin kielen k\u00e4ytt\u00e4misen ty\u00f6paikallaan haastavana tai kuormittavana. Suositeltavampaa olisikin joko rinnakkaiskielisyys tai monikielisyys, jossa jokainen saisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itselleen vahvinta kielt\u00e4 sopivassa tilanteessa. Rinnakkaiskielisyydell\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tilanteessa rinnakkain kahta tai useampaa eri kielt\u00e4, esimerkiksi sanotaan sama asia sek\u00e4 englanniksi ett\u00e4 suomeksi (Kurhila, Kotilainen & Lehtimaja 2022). Kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n integroitumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta se voisikin olla toimivin ratkaisu, sill\u00e4 h\u00e4n voisi tilanteessa samalla my\u00f6s oppia suomea toimiakseen yhteiskunnan t\u00e4ysivaltaisena j\u00e4senen\u00e4 (Pitk\u00e4nen, V\u00e4lim\u00e4ki & Niemi 2022). <\/p>\n\n\n\n

Suomalainen ty\u00f6ntekij\u00e4 toimii usein kielimallina. Kohtaamiset ty\u00f6arjessa ovat luonteva mahdollisuus kielen oppimiseen, joten ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senten kannattaisi valmistautua ja ennakoida ty\u00f6tilanteita viestinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on sanoittaa omaa tekemist\u00e4 ja tilanteita, nimet\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja -vaiheita sek\u00e4 pyyt\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kertomaan suomen kielell\u00e4, miten on tehnyt ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n. Jos kieless\u00e4 on korjattavaa, sen voi tehd\u00e4 hienovaraisesti toistamalla saman asian suomenkielisemmin. Kielitietoinen ty\u00f6kaveri huomioi kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n, osoittaa kiinnostusta h\u00e4nen taustaansa kohtaan, kunnioittaa h\u00e4nen ammattitaitoaan ja on valmis oppimaan uutta. <\/p>\n\n\n\n

Resurssiviisas ty\u00f6yhteis\u00f6 on tietoinen suomenkielisten j\u00e4sentens\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileista ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tarkoituksenmukaisesti sek\u00e4 ty\u00f6tilanteissa ett\u00e4 ty\u00f6n ulkopuolella. Eri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilien edustajat voivat tukea kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n suomen kielen kehittymist\u00e4 ja yhteiskuntaan integroitumista eri tavoin, itselleen sopivasti. Suomenkielisten kielenk\u00e4ytt\u00e4jien profiilit ovat Korpelan ja Lehtimajan (tulossa) mukaan pragmaatikko, maailmankansalainen, kielist\u00e4 kuormittuja<\/strong> ja fasilitoija. <\/strong> <\/p>\n\n\n\n

Pragmaatikon <\/strong>mielest\u00e4 kielenoppiminen on oppijan itsens\u00e4 vastuulla eik\u00e4 t\u00f6ihin kannata tulla, jos ei osaa suomea. H\u00e4nen tulisi oivaltaa, ett\u00e4 kieli ei ole vain k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen v\u00e4line, vaan se vaikuttaa my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n sitoutumiseen, ty\u00f6hyvinvointiin ja kokemukseen osallisuudesta. Pragmaatikko voi puhua selkosuomea viikoittaisessa kahvihetkess\u00e4, jossa kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n on tarkoitus oppia lis\u00e4\u00e4 suomea.\u202f Maailmankansalainen<\/strong> puhuu mielell\u00e4\u00e4n englantia, jolla osoittaa mielest\u00e4\u00e4n tukevansa ja hyv\u00e4ksyv\u00e4ns\u00e4 kansainv\u00e4lisen ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta ty\u00f6yhteis\u00f6n etuna, mutta ei oivalla suomen kielen kehitt\u00e4misen mahdollisuutta. Maailmankansalainen voi ideoida ty\u00f6yhteis\u00f6lle tapahtumia ja tilanteita tutustua kansainv\u00e4liseen ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n paremmin. (Korpela 2022; Korpela & Lehtimaja tulossa.) <\/p>\n\n\n\n

Kielist\u00e4 kuormittuja<\/strong> ajattelee, ett\u00e4 suomen kielen oppimisen pit\u00e4\u00e4 tapahtua muualla kuin ty\u00f6paikalla ja puhuu itse pelkk\u00e4\u00e4 suomen kielt\u00e4, koska on ep\u00e4varma englannin taidoistaan. Kielist\u00e4 kuormittuja hy\u00f6tyy selke\u00e4st\u00e4 kielistrategiasta, ohjeista ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 eri kielien suhteen, jotta voi valmistautua viestint\u00e4tilanteisiin rauhassa. H\u00e4n nauttii erityisesti ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteisist\u00e4 ja rehellisist\u00e4 kielikeskusteluista ja voi olla mukana suunnittelemassa niiden paikkaa ty\u00f6viikon aikataulussa. Fasilitoija<\/strong> on sensitiivinen kielivalintojen suhteen ja osaa mukauttaa omaa puhettaan eri tilanteissa sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selkokielt\u00e4. Fasilitoijat ovat kielitietoiselle ty\u00f6nantajalle t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka toimivat mielell\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikan kielimentoreina tai kielivastaavina ja joiden kieliasenteen tulisi n\u00e4ky\u00e4 palkassa. (Korpela 2022; Korpela & Lehtimaja tulossa.) <\/p>\n\n\n\n

Pohdinta <\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6paikan kielitietoisuus syntyy uteliaisuudesta ja avoimesta keskustelusta. Ty\u00f6yhteis\u00f6n yhdess\u00e4 pit\u00e4\u00e4 nostaa kieli p\u00f6yd\u00e4lle ja ajaa tietoista \u201ckieli-ilmaston muutosta\u201d, jolle tarvitaan johdon tuki, asenteiden ravistelua, riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja muita resursseja. Resurssiviisas esihenkil\u00f6 rakentaa kielitietoista toimintakulttuuria m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointi edell\u00e4. Kielitietoisuus hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, sill\u00e4 se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua ty\u00f6paikan vuorovaikutuskulttuurista sek\u00e4 tuo n\u00e4kyv\u00e4ksi tiedostamattomia viestint\u00e4k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja asenteita kielenoppimista kohtaan. Kielitietoinen ty\u00f6yhteis\u00f6 tuntee ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 j\u00e4sentens\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileita. Se on tietoinen ty\u00f6n kielellisist\u00e4 vaatimuksista, ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 puhutuista kielist\u00e4 sek\u00e4 halusta ja haasteista oppia kieli\u00e4 ty\u00f6arjessa. <\/p>\n\n\n\n

Resurssiviisasta olisi realistisesti tunnustaa, ettei n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 ole kansainv\u00e4listen osaajien rynt\u00e4yst\u00e4 Lapin perukoille paikkaamaan ty\u00f6ntekij\u00e4pulaa ja huoltosuhdetta. Kansainv\u00e4linen osaaja ei jatkossakaan tule eik\u00e4 j\u00e4\u00e4 lappilaiselle ty\u00f6paikalle, ellei h\u00e4n koe omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaikin puolin mielekk\u00e4\u00e4ksi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja p\u00e4\u00e4se oikeasti osaksi ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 ja paikallista el\u00e4m\u00e4\u00e4. J\u00e4\u00e4d\u00e4kseen kansainv\u00e4linen osaaja tarvitsee yst\u00e4vi\u00e4, kielitaitoa, kodin ja ty\u00f6paikan, joka ideaalitilanteessa on \u201cThe best workplace to be you\u201d<\/em> (Patpatia 2022). Kilpailun kansainv\u00e4lisist\u00e4 osaajista voi voittaa se lappilainen ty\u00f6paikka, joka ratkaisee kielikysymyksen resurssiviisaasti ja vastuullisesti ja joka luo kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille turvallisen tilan olla oma itsens\u00e4. Kaikki resurssiviisaus ei viel\u00e4k\u00e4\u00e4n asu meiss\u00e4, mutta voimme rakentaa sille kotia etsim\u00e4ll\u00e4 jatkuvasti kielitietoisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 muilta mailta.  <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet <\/h2>\n\n\n\n

Ahmad, A. 2019. Kokeellinen tutkimus etniseen alkuper\u00e4\u00e4n perustuvasta syrjinn\u00e4st\u00e4 suomalaisilla ty\u00f6markkinoilla. Teoksessa V. Kazi, A. Alitolppa-Niitamo & A. Kaihovaara (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6, 15\u201327. Viitattu 4.1.2023 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162005\/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y. <\/p>\n\n\n\n

Akademische Gesellschaft f\u00fcr Unternehmensf\u00fchrung & Kommunikation 2022. Communications Trend Radar 2022. Viitattu 19.1.2023 https:\/\/www.akademische-gesellschaft.com\/forschung\/themen-ergebnisse\/communications-trend-radar\/. <\/p>\n\n\n\n

Bergbom, B., Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2022. Kielitietoisuuteen her\u00e4\u00e4minen. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -opas. Helsinki: Ty\u00f6terveyslaitos. Viitattu 5.1.2023 https:\/\/www.ttl.fi\/oppimateriaalit\/monimuotoisuus-ja-inklusiivisuus-asiantuntijaorganisaatiossa\/kielitietoisuuteen-heraaminen<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

FIBS 2022. Raportti Monimuotoisuus ja inkluusio yrityksiss\u00e4 -tutkimuksen tuloksista. Viitattu 3.1.2023 https:\/\/www.fibsry.fi\/ajankohtaista\/raportti-monimuotoisuus-ja-inkluusio-yrityksissa-tutkimuksen-tuloksista\/. <\/p>\n\n\n\n

Helsingin yliopisto 2022. Monikielistyv\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Tutkimuksen keinoin kohti kielitietoisempaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Viitattu 5.1.2023 https:\/\/www.helsinki.fi\/fi\/projektit\/monikielistyva-tyoelama<\/a>.  <\/p>\n\n\n\n

Komppa, J., Kotilainen, L., Korpela, E. Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2022. Steps Toward Language Awareness in the Workplace. Posteriesitys ALAPP-konferenssissa Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 15.-17.9.2022. Viitattu 11.1.2023 https:\/\/kielibuusti.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/ALAPP22_Steps-Toward-Language-Awareness-in-the-Workplace.pdf<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Korpela, E. 2022. Helsingin yliopisto. Tutkija. Alustus webinaarissa Monikielinen ty\u00f6yhteis\u00f6 – voiko se toimia? Kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilit. Miten tunnistaa ja tunnustaa eri kielet ty\u00f6paikalla? 30.9.2022. <\/p>\n\n\n\n

Korpela, E. & Lehtimaja, I. tulossa. Tutkimuksellinen kehitt\u00e4misty\u00f6 kielentutkijan ty\u00f6kaluna: kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilit monikielisen ty\u00f6yhteis\u00f6n tukena. <\/p>\n\n\n\n

Kotilainen, L., Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2022. Monikielinen ty\u00f6paikka \u2013 tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla? Kielikello 1\/2022. Viitattu 5.1.2023 https:\/\/www.kielikello.fi\/-\/monikielinen-ty%C3%B6paikka<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Kurhila, S. 2022. Monikielistyv\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja kielitietoiset k\u00e4yt\u00e4nteet. Esitys Proflang ry:n kev\u00e4tp\u00e4ivill\u00e4 13.5.2022. <\/p>\n\n\n\n

Lehtimaja, I., Kurhila, S., & Kotilainen, L. 2022. Monikielisyyden haasteet korkeakouluissa ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 13(5). Viitattu 10.1.2023 https:\/\/www.kieliverkosto.fi\/fi\/journals\/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2022\/monikielisyyden-haasteet-korkeakouluissa-tyontekijoiden-nakokulmasta<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

Negretti, R. & Garcia-Yeste, M. 2015. \u201dLunch keeps people apart\u201d. The role of English for social interaction in a multilingual academic workplace. Multilingua – Journal of Cross-Cultural and Interlanguage Communication 34(1), 93\u2013118. Viitattu 4.1.2023 DOI:10.1515\/multi-2014-1038.<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Patpatia, S. S. 2022. Empowering all kinds of people in their daily lives. Head of Diversity, Inclusion & Belonging in Schibsted. Esitys 18.11.2022 FIBS ry:n Monimuotoisuus ja inkluusio yrityksiss\u00e4 -tutkimuksen julkistustilaisuudessa.\u202f <\/p>\n\n\n\n

Pitk\u00e4nen, V., V\u00e4lim\u00e4ki, M. & Niemi, M. K. 2022. Ulkomaalaiset osaajat Suomessa: ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, arki ja osallisuus. Kansainv\u00e4listen osaajien Suomi -tutkimushanke. Viitattu 5.1.2023 https:\/\/www.e2.fi\/media\/julkaisut-ja-alustukset\/kv-osaajien-suomi\/raportti_ulkomaalaiset-osaajat-suomessa.pdf. 
 
Ronkainen, R. & Suni, M. 2019. Kotoutumiskoulutus kielikoulutuksena: kehityslinjat ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4painotus. Teoksessa V. Kazi, A. Alitolppa-Niitamo & A. Kaihovaara (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6, 79\u201391. Viitattu 4.1.2023 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162005\/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf?sequence=1&isAllowed=y. <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: kielitietoisuus, monikielisyys, kansainv\u00e4listyminen, suomi toisena kielen\u00e4, monimuotoisuus, inklusiivisuus, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoisessa koulutetut kansainv\u00e4liset osaajat eiv\u00e4t useinkaan j\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n Lappia. Kielitietoinen ty\u00f6nantaja motivoi kansainv\u00e4list\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 opettelemaan suomen kielt\u00e4. Resurssiviisas ty\u00f6yhteis\u00f6 puolestaan on tietoinen suomenkielisten j\u00e4sentens\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileista ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 tarkoituksenmukaisesti. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3917,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798233,110187],"tags":[6747,798236,31084,7215],"class_list":["post-4022","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2023","category-teema-artikkeli","tag-kansainvalisyys","tag-kielet","tag-tyoelama","tag-viestinta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/02\/Haikio-Partanen-teema-artikkeli-Lumen-1-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-12S","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4022","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4022"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4022\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4045,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4022\/revisions\/4045"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3917"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4022"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4022"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4022"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}