{"id":4083,"date":"2023-04-27T05:03:00","date_gmt":"2023-04-27T02:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4083"},"modified":"2023-04-26T15:08:41","modified_gmt":"2023-04-26T12:08:41","slug":"tilakokemukset-tulevaisuuden-monipaikkaisessa-tyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/04\/27\/tilakokemukset-tulevaisuuden-monipaikkaisessa-tyossa\/","title":{"rendered":"Tilakokemukset tulevaisuuden monipaikkaisessa ty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=4eb3231b-5945-44b2-b01a-1180d058fb17\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><em>Anne Puro, PsM, Ty\u00f6- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, Lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1280\" height=\"160\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Puro-digitiimi-logokokoelma-1280x160.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-4084\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Puro-digitiimi-logokokoelma-1280x160.png 1280w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Puro-digitiimi-logokokoelma-600x75.png 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Puro-digitiimi-logokokoelma-320x40.png 320w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Puro-digitiimi-logokokoelma.png 1379w\" sizes=\"auto, (max-width: 1280px) 100vw, 1280px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p>Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi \u2013 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n -hankkeen (2022-2023) keskeinen tavoite on lappilaisten yritysten muutoskyvykkyyden edist\u00e4minen muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Hankkeen aikana on vahvistettu osallistujien osaamista yhteis\u00f6llisyyden ja vuorovaikutuksen rakentamiseen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toimittaessa. Digitiimi-hankkeessa j\u00e4rjestetyn webinaarisarjan erilaiset teemat ovat tarjonneet uutta ymm\u00e4rryst\u00e4 ja muuttuvan ty\u00f6n edellytt\u00e4mi\u00e4 keinoja ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4miseen ja yhteis\u00f6llisyyden vahvistamiseen uudenlaisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Webinaarit jatkuvat huhti- ja toukokuussa 2023. Hankkeen verkkosivuilta l\u00f6ytyv\u00e4t aikaisempien webinaarien tallenteet ja webinaarien teemoista julkaistut artikkelit. (Digitiimi 2023.)<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingin yliopiston johtava asiantuntija Suvi Nenonen johdatteli osallistujia Digitiimi-hankkeen Tilakokemukset monipaikkaisessa ty\u00f6ss\u00e4 -webinaarissa mielenkiintoisten, erilaisten tilojen her\u00e4tt\u00e4mien kokemusten pariin. Webinaarissa pohdittiin erityisesti hyvinvoinnin ja yhteis\u00f6llisyyden rakentumista digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Nenonen on kiinnostunut ihmisest\u00e4 toimimassa rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n erilaisissa tiloissa ja korostaakin vuorovaikutuksen n\u00e4k\u00f6kulman huomioimista jo rakennusten ja tilojen suunnitteluvaiheessa. Ihmisen toimintaa erilaisissa fyysisiss\u00e4 ja digitaalisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja oppimisen tiloissa hahmoteltiin webinaarissa tilakokemuksien eri ulottuvuuksien ymm\u00e4rt\u00e4misen kautta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Muuttuva ty\u00f6 muuttuvissa ty\u00f6tiloissa<\/h2>\n\n\n\n<p>Yleisesti tunnistetun ja koetun ty\u00f6n muutoksen my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6nteon tavat ovat moninaistuneet ja nykyty\u00f6 ei ole en\u00e4\u00e4 tiettyyn aikaan tai paikkaan sidottua. Nykyty\u00f6ss\u00e4 voidaan ty\u00f6skennell\u00e4 digitaalisia ty\u00f6skentelytapoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 samanaikaisesti ett\u00e4 eriaikaisesti osana erilaisia yhteis\u00f6j\u00e4. Ty\u00f6n muutos on luonut uudenlaista ty\u00f6aikakulttuuria, ty\u00f6n tekemisen tapoja ja erilaisia tilaratkaisuja (Alasoini 2015.) Hybridity\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan nykyty\u00f6n organisoitumisen uutta globaalia mallia, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t tekev\u00e4t osan ty\u00f6ajastaan p\u00e4\u00e4ty\u00f6paikallaan, kuten toimistossa, ja lopun ty\u00f6ajasta he ty\u00f6skentelev\u00e4t et\u00e4n\u00e4 (Teevan 2021). Digitaaliset alustat mahdollistavat synkronisen ja asynkronisen ty\u00f6skentelyn erilaisissa fyysisiss\u00e4 tiloissa ja et\u00e4n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, mutta silloin my\u00f6s ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pohtia uusista n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voidaan tarkastella fyysisen\u00e4, digitaalisena ja sosiaalisena todellisuutena. Jo ennen covid-19 -pandemiaa oli toisiinsa sulautunutta ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja liikkuvaa ty\u00f6n tekemist\u00e4, mutta pandemian aikana ne tulivat aiempaa suuremman ihmisjoukon kokemukseksi. Fyysinen ja digitaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 toimivat sosiaalisen tilan, paikan ja todellisuuden kivijalkoina, joista rakentuvat erilaiset yhteis\u00f6lliset tilat. Yhteis\u00f6llisell\u00e4 tilalla ei tarkoiteta jotakin fyysist\u00e4 paikkaa, vaan sit\u00e4, miten tilassa yhteis\u00f6n\u00e4 ollaan ja miten fyysisten tilojen ja digitaalisten sovellusten mahdollisuuksia muokataan yksil\u00f6lle ja yhteis\u00f6lle tiloiksi, paikoiksi ja todellisuuksiksi. Keskeist\u00e4 tilojen suunnittelussa on ollut se, miten hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tilan (space) fyysist\u00e4 ulottuvuutta eli mitattavia asioita, kuten neli\u00f6metrej\u00e4, kuutiometrej\u00e4, ilmanlaatua ja my\u00f6s euroja. Mutta vasta kalustamisen ja sisustamisen my\u00f6t\u00e4 tila muuttuu eletyksi ja erilaisia tilakokemuksia tuottavaksi paikaksi, koetuksi tilaksi (place), joka tuntuu omalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Todellisuutta (reality) taas kuvastaa se, miten tilassa ollaan ja miten sit\u00e4 edelleen muokataan itsemme ja muiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Virtuaalisessa todellisuudessa (VR) voidaan fyysist\u00e4 olemusta siirt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimia keinotekoisten hahmojen kautta vaikkapa digitaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n luodussa sademets\u00e4ss\u00e4 tai kolmiulotteisuutta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 harjoitella erilaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Ty\u00f6n muuttumisen my\u00f6t\u00e4 digitaalinen tila, paikka ja todellisuus ovat erill\u00e4 tavalla l\u00e4sn\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ja pandemia on vauhdittanut t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4. Huolimatta ty\u00f6n muutoksesta ja pandemiasta edelleen on lukuisia fyysist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vaativia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ja pandemian j\u00e4lkeen on ehk\u00e4 jouduttu muistelemaan, miten n\u00e4iss\u00e4 fyysisiss\u00e4 tiloissa toimittiinkaan. (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tulevaisuutta voidaan luoda, vaikka kaikkea ei voidakaan ennalta tiet\u00e4\u00e4. Muuttuva ty\u00f6 ja muuttuvat ty\u00f6tilat tarjoavat tulevaisuutta ajatellen monenlaisia mahdollisuuksia. Avoimuus tulevaisuuden tarjoamille vaihtoehdoille mahdollistaa my\u00f6s kriittisen ajattelun ja kyseenalaistamisen. Kiinnostavaa on, miten organisaatioissa voitaisiin muodostaa yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 toivotusta tulevaisuudesta my\u00f6s ty\u00f6n ja ty\u00f6tilojen suhteen. Mink\u00e4laisina n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen fyysinen, sosiaalinen ja digitaalinen todellisuus, kun virtuaaliset mahdollisuudet edelleen kehittyv\u00e4t? Systemaattinen ja jatkuva ennakointi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja organisaatioiden valinnat muokkaavat ja suuntaavat tulevien ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden luottamus mahdollisuuksiinsa vaikuttaa tulevaisuuteen on t\u00e4rke\u00e4 toimijuuden kokemuksen vahvistaja. Innovatiivisia ratkaisuja tilojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n l\u00f6ytyy, jos ollaan avoimia erilaisille ja yll\u00e4tt\u00e4villekin tulevaisuuksille.&nbsp; (Parkkonen &amp; Vataja 2019.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 paikkojen ekosysteemin\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Joustava, muutoskyvyk\u00e4s ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 tukee ty\u00f6n tekemisen tapoja sek\u00e4 fyysisen\u00e4, digitaalisena ett\u00e4 sosiaalisena todellisuutena. Monialaisessa Licence to Breathe -hankkeessa on covid-19 -pandemian tuomien haasteiden pohjalta tunnistettu ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen kehitt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 erilaisia muutosn\u00e4k\u00f6kulmia ja pyritty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n hankittua tietoa ja kokemusta my\u00f6s yritysten liiketoiminnassa. Kun ty\u00f6n tekemisen ensisijaisena paikkana, erityisesti ennen pandemiaa, on ollut esimerkiksi toimisto, nyt ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtina usein ovat monipaikkainen ty\u00f6, virtuaalialustoilla teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 ja kotona teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n mahdollistaminen. Tulevaisuuden ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen suunnittelussa on huomioitava ty\u00f6teht\u00e4vien luonne, ty\u00f6n kompleksisuus, toimisto- ja muiden ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen mahdollisuudet sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteen s\u00e4\u00e4telem\u00e4t puitteet kotona teht\u00e4v\u00e4lle ty\u00f6lle. Muutoksen my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voidaan tarkastella erilaisten paikkojen ekosysteemin\u00e4, joka antaa monipuolisia vaihtoehtoja ty\u00f6n tekemisen puitteiksi tulevaisuudessa. (Nenonen 2022; Licence to Breathe 2023)<\/p>\n\n\n\n<p>Fyysinen, teknologialla varustettu ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 on mahdollistanut kokeilevatkin yhteisty\u00f6n ja yksin ty\u00f6skentelyn digitaalisesti kaksiulotteiset prosessit. Digitaalisen todellisuuden ulottuvuuksia laajentaa kolmiulotteinen teknologia, joka mahdollistaa immersiiviset kokemukset. Ajatus uppoutumisesta moniaistillisiin kokemuksiin my\u00f6s ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 on kiehtova, mutta ei viel\u00e4 ihan arkip\u00e4iv\u00e4ist\u00e4. Mutta hybridiymp\u00e4rist\u00f6t ovat yleistyneet ja on syntynyt uusia tilatyyppej\u00e4 sek\u00e4 perinteisist\u00e4 tilatyypeist\u00e4 muokattuja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Ty\u00f6n tekemisen ja ty\u00f6tilojen suunnittelun uusiksi l\u00e4ht\u00f6kohdiksi ovat nousseet l\u00e4sn\u00e4olon kokemus ja laatu sek\u00e4 samanaikaisuuden ja eriaikaisuuden huomioiminen. Fyysisesti tilassa olevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksen rinnalla yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huomioitava et\u00e4l\u00e4sn\u00e4olijan kokemus. Yhteisty\u00f6n sujuvuutta ja dynamiikkaa voidaan tukea digitaalisesti ja fyysisesti kokonaisvaltaisessa aistiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja todellisuudessa. (Nenonen 2022; Licence to Breathe 2023)<\/p>\n\n\n\n<p>Fyysisten ty\u00f6tilojen suunnittelua on pitk\u00e4lti ohjannut k\u00e4ytt\u00f6asteen tarkastelu, mutta pandemia toi mukanaan turvallisen kohtaamisen korostamisen. Kest\u00e4v\u00e4 ja vastuullinen ty\u00f6tilojen k\u00e4ytt\u00f6 ohjaa nyt suunnittelua ja huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6tilojen k\u00e4yt\u00f6n sujuvuuteen sek\u00e4 tilojen v\u00e4ljyyteen ja vy\u00f6hykkeisyyteen. Erilaisten tilojen perinteisten k\u00e4ytt\u00f6tapojen rinnalle arvioidaan nousevan uusia, \u00e4lykk\u00e4it\u00e4 ja tietoon pohjautuvia k\u00e4ytt\u00f6tapoja. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6strategian n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muuttuvan aikaisemmista hierarkian, statuksen ja tilan \u201domistamisen\u201d l\u00e4ht\u00f6kohdista kohti toimintal\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4, joustavuutta ja jakamista. Kiinnostavaa on, mill\u00e4 tavalla n\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat ilmenev\u00e4t digitaalisten ty\u00f6tilojen suunnittelussa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. (Nenonen 2022; Licence to Breathe 2023)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kiinteist\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 kohti joustavaa ihmiskeskeisyytt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Nenonen (2022) toi webinaarissa esille ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen ja ty\u00f6v\u00e4lineiden kehityksen, jossa on v\u00e4hitellen siirrytty kiinteist\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 joustaviin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Ty\u00f6huonekeskeisyys on ollut korostunutta aiempien vuosikymmenten aikana. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t ovat olleet suhteellisen kiinteit\u00e4 ja pysyvi\u00e4 paikkoja, jotka voitiin n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6nantajan tarjoamina ty\u00f6kaluina ty\u00f6n tekemist\u00e4 varten. V\u00e4hitellen on siirrytty toimintal\u00e4ht\u00f6iseen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen tarkasteluun ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n liikkuvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden paikkoina, jotka tarjoavat monipuolisia ja joustavia puitteita erilaiselle ty\u00f6n tekemiselle. Toimintal\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 voi tehd\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4ns\u00e4 aina niille parhaiten sopivalla vy\u00f6hykkeell\u00e4. Et\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja erityisesti pandemian aikana ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 edelleen kuitenkin korostui teknologiakeskeisyys.<\/p>\n\n\n\n<p>Nenosen (2022) mukaan nyt ollaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa menossa kohti ihmiskeskeist\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa huomioidaan yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n hyvinvointi sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys. Kokemuksellisuus korostuu, kun pohditaan, miten monipaikkaiset, mobiilit ja digitaaliset ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t toimivat hyvinvoinnin ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen l\u00e4htein\u00e4. Muuttuva ty\u00f6 ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erilaisten paikkojen virtaavana verkostona, joka muodostuu monipisteisesti sulautuneista fyysisist\u00e4 ja digitaalisista tiloista ja alustoista hybridity\u00f6lle. Fyysinen toimisto on organisaation ja yhteis\u00f6n arvojen fyysinen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 ja toimii yhten\u00e4 solmukohtana monipaikkaiselle ty\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n<p>Verkostoteorian mukaan ihmisten v\u00e4liset yhteydet voivat olla joko heikkoja tai vahvoja. Digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on helppo pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 yhteyksi\u00e4, jotka ovat jo aiemmin muodostuneet vahvoiksi. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 heikkoja yhteyksi\u00e4 on vaikeampi hoitaa digitaalisesti. Pandemian aikana todentuikin, ett\u00e4 fyysisen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n, esimerkiksi toimiston, merkitys on juuri heikkojen siteiden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4. Toimistolle kannattaa menn\u00e4 tapaamaan niit\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n ty\u00f6kavereita, joita ei p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 digitaalisissa yhteyksiss\u00e4 tavata. (Nenonen 2022.) Tulevaisuudessa fyysisill\u00e4 ty\u00f6tiloilla tulee olemaan keskeinen merkitys kohtaamisten ja yhteis\u00f6llisyyden kokemusten mahdollistajina.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimintal\u00e4ht\u00f6isen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelussa nousee t\u00e4rke\u00e4ksi tunnistaa, mink\u00e4laisia tarpeita ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on sek\u00e4 fyysisess\u00e4 ett\u00e4 digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelylle. Toimivia ty\u00f6tapoja ja ratkaisuja on kehitett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4 kaikkien organisaation j\u00e4senten ja asiantuntijoiden kanssa. Hyv\u00e4ll\u00e4 suunnittelulla ja yhteiskehitt\u00e4misell\u00e4 saadaan aikaan viihtyisi\u00e4 tiloja, jotka tukevat ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvointia ja ohjaavat niiden oikeanlaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esihenkil\u00f6iden rooli ty\u00f6ntekij\u00f6iden motivoimisessa tilojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on monissa tutkimuksissa havaittu t\u00e4rke\u00e4ksi. (Bababour 2019, Usher 2018, Wohlers et al. 2017; Sandstr\u00f6m, Nenonen &amp; Nevgi 2022.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tilakokemukset 6T-mallin j\u00e4sent\u00e4m\u00e4n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja k\u00e4ytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen v\u00e4line ja malli. 6T-mallin kuuden ulottuvuuden eli tunnelman, tempon, tuttuuden, toiminnallisuuden, tarinan ja t\u00e4rkeyden kautta voidaan tarkastella yksil\u00f6iden ja my\u00f6s yhteis\u00f6jen kokemuksia erilaisista tiloista. Kiinnostavaa on, miten tilakokemukset syntyv\u00e4t digitaalisissa tiloissa ja miten digitaalisia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 tilakokemukset huomioiden. (Nenonen, Kojo &amp;Rasila 2013; Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tilan tunnelma ja tempo<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kun tullaan johonkin tilaan, kaksi 6T-mallin tilakokemusten ulottuvuutta tunnetaan nopeasti. Ensimm\u00e4isen\u00e4 yksil\u00f6 tekee tiedostamattaan havaintoja ja kaikilla aisteillaan aistii tilan tunnelmaa: tila tuntuu joltakin, tilan sis\u00e4ilmaa voidaan haistaa, kuullaan tilan akustiikka, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n v\u00e4rej\u00e4. Tunnelmaa on opittu aistimaan my\u00f6s digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa toimitaan l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4k\u00f6- ja kuuloaistien varassa. Kasvojen n\u00e4keminen ja kuulumisien vaihtaminen kertovat ja my\u00f6s vaikuttavat kokemuksiin vallitsevasta tunnelmasta. Digitaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 voidaan my\u00f6s sisustaa taustakuvien avulla erilaisia tunnelmia v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ksi: onko taustana aito ja ehk\u00e4 tilassa ty\u00f6skentelev\u00e4n persoonasta jotain kertova ymp\u00e4rist\u00f6, sumennettu versio siit\u00e4 vaiko tarkkaan harkittu tai nopeasti napattu taustakuva? Taustakuva luo tunnelmaa, merkityksi\u00e4 ja my\u00f6s muistij\u00e4lki\u00e4 tapaamisesta digitaalisesti l\u00e4sn\u00e4oleville. (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tunnelman l\u00e4heisen\u00e4 parina on tilan tempo. Tilan kalustus voi viestitt\u00e4\u00e4 tilassa viipymisen oletuksista, esimerkiksi pikaruokaloiden p\u00f6yt\u00e4ryhm\u00e4t tuoleineen kertovat, ettei tilassa ole tarkoitus viipy\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. N\u00e4kyvill\u00e4 olevat kellot virastoissa, terveyskeskuksissa tai kouluissa kertovat ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mik\u00e4 voi vaikuttaa kokemuksiin tilan rytmist\u00e4. Fyysisiin tiloihin liittyy opittuja aikak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka ovatkin sopimattomia digitaalisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Esimerkiksi on havaittu, ett\u00e4 tunnettu akateeminen vartti typistyy digitaalisten tilojen kokouksissa noin kolmeen minuuttiin. Siirtymiset kokouksesta toiseen ovat my\u00f6s muuttuneet hyvin nopeiksi digitaalisten ymp\u00e4rist\u00f6jen yleistyess\u00e4. Jos digikokousten v\u00e4lill\u00e4 onkin fyysisi\u00e4 siirtymi\u00e4, niihin kuluvaa aikaa joudutaan suunnittelemaan huolella. (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tuttuuden ja toiminnallisuuden tilakokemukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tuttuuden ulottuvuus kertoo, onko tilaa totuttu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja miten tilassa osataan toimia. Tila antaa my\u00f6s vihjeit\u00e4 siell\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiselle. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi kokea tilassa toimimisen turvallisena, helppona ja vaivattomana tai monimutkaisena ja ty\u00f6l\u00e4\u00e4n\u00e4, jopa ep\u00e4varmuutta tuottavana. Digitaalisissa tiloissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisia ty\u00f6skentelyalustoja, joissa toimimisen perusasiat voivat olla hyvinkin samanlaisia, mutta usein kuitenkin koetaan ep\u00e4varmuutta siirrytt\u00e4ess\u00e4 tutulta alustalta uuteen. Kun normit ja rutiinit ovat muodostuneet tietyn digitaalisen tilan k\u00e4yt\u00f6lle, vahva tuttuuden tunne tuo varmuutta ja helppoutta ty\u00f6skentelyyn. Uuteen tilaan siirtyminen voi tuntua yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikealta ja onkin hyv\u00e4 mietti\u00e4, mill\u00e4 tavalla ohjataan ja ohjaudutaan uuteen digitaaliseen tilaan. Esimerkiksi muutosten yhteydess\u00e4 usein viri\u00e4v\u00e4 vastustus voimistuu, jos my\u00f6s ty\u00f6tilat tai ty\u00f6v\u00e4lineet koetaan vieraiksi. Muutoksen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t kielteiset tunteet voivatkin kohdistua \u201dtoimimattomiin\u201d sovelluksiin tai tiloihin. (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Pandemian aikana on opittu aikatauluttamaan tapaamiset ja on osittain unohdettu spontaanit kohtaamiset. Ennen pandemiaa rutiininomaisiksi muodostuneet tutut tavat voivat fyysisiin ty\u00f6tiloihin palatessa tullakin virkist\u00e4viksi uusiksi tuttuuksiksi. Parin vuoden aikana ovat satunnaiset, kasvokkaiset k\u00e4yt\u00e4v\u00e4kohtaamiset toimistotiloissa k\u00e4yneet vieraiksi ja nyt voidaankin pohtia, miten luodaan taas tilaa kohtaamisille ja niiden t\u00e4rkeydelle. (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallisuuden kokemus kuvastaa sit\u00e4, saako tilaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6 tehty\u00e4 niit\u00e4 asioita, joita h\u00e4nen on ollut aikomus tehd\u00e4. Toiminnallisuutta voidaan tarkastella kysym\u00e4ll\u00e4, mik\u00e4 tilassa toimii ja kuinka sopiva se on juuri kyseisille ty\u00f6teht\u00e4ville. Tilan muokattavuus erilaisia toimintoja varten on my\u00f6s osa toiminnallisuutta. T\u00e4rke\u00e4 on huomioida tilojen suunnittelussa synkronisen monipaikkaisen ty\u00f6skentelyn sujuminen. Kun kokouksessa on sek\u00e4 et\u00e4- ett\u00e4 l\u00e4sn\u00e4osallistujia, miten sijoitetaan n\u00e4ytt\u00f6taulut niin, ett\u00e4 ne n\u00e4kyv\u00e4t tasa-arvoisesti kaikille. Nenonen (2022) toteaakin, ett\u00e4 tiloja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 katsella 360 asteen ymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4. Fyysisen ja digitaalisen tilan integroivissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4 vanhoja toiminnallisuuksia, kuten perinteisen kokoushuoneen pitk\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tysein\u00e4n valkokangas.<\/p>\n\n\n\n<p>Babapour Chafi ym. (2022) selvittiv\u00e4t, miten fyysiselle ty\u00f6paikalle palaaminen pandemian j\u00e4lkeen koetaan. Kotona pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6skennelleen ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4ksi muodostui juuri toiminnallisuuden mahdollistama vaihtelu ja monipuolisuus tekemisess\u00e4. Tiimity\u00f6skentelyn n\u00e4k\u00f6kulmasta toimistolle palaamisen odotettiin tuovan kohtaamisia, mahdollisuuksia yhdess\u00e4 ideointiin ja yhteisty\u00f6n monia muotoja.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tilan tarina ja t\u00e4rkeys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tilakokemuksia kuvaa my\u00f6s 6T-mallin viides ulottuvuus, tarina. Millaista tarinaa tila kertoo k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen? Tarina voi kuvata yrityksen br\u00e4ndi\u00e4 ja se voi olla n\u00e4kyv\u00e4 ja yhten\u00e4inen, mutta se voi olla my\u00f6s ristiriitaisia ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tarina. Kiinnostavaa on, voiko tilan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kokea olevansa osa tilasta v\u00e4littyv\u00e4\u00e4 tarinaa. Tilan tarina alkaa el\u00e4\u00e4, kun tilasta puhutaan ja kerrotaan kokemuksia siell\u00e4 vierailusta tai tilassa ty\u00f6skentelyst\u00e4. Tilassa vierailevalle tai toimivalle henkil\u00f6lle v\u00e4littyv\u00e4n tarinan taustalla voivat olla tietoiset valinnat tilassa vaikuttavasta tunnelmasta, tilan temposta, tuttuudesta ja toiminnallisuudesta. Tilan tarinaa voivat kertoa my\u00f6s asiat, joiden merkityst\u00e4 ei ole osattu n\u00e4hd\u00e4 ja jotka ovat j\u00e4\u00e4neet vaille huomiota. Ne voivat muodostua juuri niiksi kokemuksiksi, jotka tilassa k\u00e4vij\u00e4 muistaa ja joista kertoo kokemuksinaan. Tilan tarina voi houkutella tulemaan tilaan uudelleen tai saada v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 jatkossa. Digitaalisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ei kokemusten mukaan j\u00e4\u00e4 mieleen tarinoita samalla tavalla kuin fyysisist\u00e4 tiloista. Tarinallisuus digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 voidaankin n\u00e4hd\u00e4 uusia mahdollisuuksia antavana tilakokemusten ulottuvuutena, jonka avulla tilasta tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisi\u00e4 muistikuvia tuottava, yhten\u00e4ist\u00e4 tarinaa kertova ja tilan k\u00e4ytt\u00e4miseen houkutteleva,&nbsp; (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Kuudes ulottuvuus 6T-mallissa on tilan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle v\u00e4littyv\u00e4 kokemus tilan t\u00e4rkeydest\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi pohtia, kokeeko h\u00e4n ty\u00f6tilan omakseen, tuleeko h\u00e4n tilaan mielell\u00e4\u00e4n ja mik\u00e4 tilassa tekee siit\u00e4 h\u00e4nelle t\u00e4rke\u00e4n. T\u00e4rkeydest\u00e4 voi tilaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4lle tai siin\u00e4 vierailevalle henkil\u00f6lle kertoa se, miten tilasta pidet\u00e4\u00e4n huolta. Erilaisten tilojen tarkastelussa voi havaita erilaisia t\u00e4rkeydest\u00e4 kertovia elementtej\u00e4. Jokin tila tai tietynlaisen ty\u00f6n tekeminen voi mahdollistaa ty\u00f6skentelyn tai tauot raikkaassa ulkoilmassa, mik\u00e4 voidaan kokea merkityksellisen\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tilan ominaisuutena hyvinvoinnin tai ty\u00f6n tuottavuudenkin kannalta. Tilassa voi olla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lleen t\u00e4rkeit\u00e4 kalusteita, vaikkapa kirjojen lukemiseen tarkoitettu nurkkaus nojatuoleineen ja lukuvaloineen. Tilan t\u00e4rkeytt\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4lle kuvaa my\u00f6s se, miten tila tukee h\u00e4nt\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 olemaan juuri sellainen kuin h\u00e4n haluaa olla. (Nenonen 2022.) Digitaalisten tilojenkin yhteydess\u00e4 tilan kalustaminen itselle t\u00e4rkeill\u00e4 asioilla on mahdollista. Ty\u00f6ntekij\u00e4lle voi tilan t\u00e4rkeyden kokemuksia tuottaa esimerkiksi sovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saatavilla oleva tuki tai tilan tarjoamat mahdollisuudet muokata sit\u00e4 omaa ty\u00f6ntekoaan ja hyvinvointiaan vahvistavaksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tilakokemusten vaikutukset ty\u00f6n tuottavuuteen, luovuuteen ja hyvinvointiin<\/h2>\n\n\n\n<p>Kun toimitaan paljon digitaalisissa tiloissa ja vain kahden aistin varassa, vastapainoksi on fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvointitekij\u00f6ihin kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityisesti huomiota, jotta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 palautumista tapahtuisi. Fyysisiss\u00e4 tiloissa aistit ovat monipuolisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tila puhuttelee monella tavalla. Tilaa voi koskettaa, liikeaistimukset ovat l\u00e4sn\u00e4, l\u00e4mp\u00f6tilan, hajut ja jopa maut voi tunnistaa. Perinteisen ja digitaalisen ty\u00f6n v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4ytyisi saavuttaa tasapaino, sill\u00e4 digitalisaation avulla ei pystyt\u00e4 kaikkeen ja perinteinen, fyysisess\u00e4 tilassa teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 on edelleen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja oleellista. (Nagel 2020; Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Synkroninen eli samanaikainen ja asynkroninen eli eriaikainen ty\u00f6skentely fyysisiss\u00e4 tiloissa on kaikille ollut tuttua. On istuttu kokoushuoneissa neuvotteluissa tai tehty oman ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 omaan tahtiin omia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 ja jaettuja ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Kun siirryttiin vahvemmin digitaalisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin synkronisen ja asynkronisen ty\u00f6skentelyn tavat ja my\u00f6s ty\u00f6n tekemisen rytmi muuttuivat vahvemmin digitaalisten sovellusten avustamiksi. Asynkroninen ty\u00f6skentely digitaalisissa sovelluksissa on mahdollistanut keskittymist\u00e4 vaativien teht\u00e4vien tekemiselle uudenlaisia tiloja. Hybridity\u00f6n, jossa voidaan yhdist\u00e4\u00e4 et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ty\u00f6paikalla teht\u00e4v\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4ty\u00f6t\u00e4, sek\u00e4 uusien alustojen tilakokemukset sijoittuvat fyysisten ja digitaalisten ymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4limaastoon. On esimerkiksi mietitt\u00e4v\u00e4, miten voidaan olla aidosti l\u00e4sn\u00e4, vaikka kaikki eiv\u00e4t olekaan fyysisesti paikalla. (Nenonen 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Choudhuryn ym. (2022) tutkimuksessa selvitettiin erilaisia hallinnollisia teht\u00e4vi\u00e4 tekevien ty\u00f6ntekij\u00f6iden kokemuksia ty\u00f6st\u00e4\u00e4n, kun heid\u00e4t jaettiin kotona teht\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6paikalla teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6ajan mukaan erilaisiin ryhmiin. Kun ty\u00f6paikalle tultiin yhten\u00e4 tai kahtena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen vahvistui ja my\u00f6s ty\u00f6n laatu johdon arvioimana oli parempaa kuin muilla ryhmill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t kuvasivat olevansa tyytyv\u00e4isempi\u00e4 kotona ty\u00f6skentelyyn kuin suurimman osan ajasta kotona ty\u00f6skentelev\u00e4t tai vain harvoin kotona ty\u00f6skentelev\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t. He my\u00f6s kokivat ty\u00f6- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n tasapainon paremmaksi ja kuvasivat v\u00e4hemm\u00e4n eristyneisyyden kokemuksia kuin ne ty\u00f6ntekij\u00e4t, joiden ty\u00f6skentely painottui t\u00e4t\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4 vahvemmin joko kotiin tai ty\u00f6paikalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihannety\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 (Sweet Spot) voikin muodostua monipaikkaista ty\u00f6t\u00e4 tekeville toimistosta, kun siell\u00e4 ollaan vain yksi tai kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viikossa. Silloin toimistoty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n voi tulla uutta ja osittain tuttua, mutta ei rutiininomaisuutta. Ty\u00f6tiloja suunniteltaessa voitaisiinkin pohtia, miten luodaan tilaa ja tasapainoa toisaalta et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 uusiin ulottuvuuksin nousseelle yksil\u00f6tuottavuudelle ja toisaalta kuulumisen, kohtaamisen ja kokemusten jakamisen tarpeille. (Choudhury ym. 2022.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tilakokemusten merkityst\u00e4 ja tilan t\u00e4rkeytt\u00e4 kuvastaa kognitiotieteilij\u00f6iden tutkimus erilaisiin kokouksiin osallistuvien silm\u00e4nliikkeist\u00e4 ja siit\u00e4, mink\u00e4laista aineistoa eri kokouksissa tuotetaan. Kiinnostavaa oli tutkijoiden havainnot digitaalisissa yhteyksiss\u00e4 syntyvist\u00e4 luonteeltaan kapeista ideoista, joita he vertasivat kapeasti yl\u00f6sp\u00e4in kasvaviin sypresseihin. Visuaalisen kent\u00e4n rajallisuus digitaalisissa kokouksissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kapeuttavan my\u00f6s ajatuksiamme. Uuden ideoinnissa tarvitaan r\u00f6nsyily\u00e4 ja sit\u00e4 ei tapahdu kognitiotutkijoiden mukaan digitaalisesti, kun n\u00e4k\u00f6kentt\u00e4 kapeutuu. Kognitiotutkimuksen tulosten perusteella tarvitsemme laaja-alaisuutta visuaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, fyysisi\u00e4 kohtaamisia ja l\u00e4sn\u00e4oloa kasvokkain, jos haluamme lis\u00e4t\u00e4 luovuutta, ideoita ja innovaatioita eli kasvattaa kumpuilevia, muhkeita, lehv\u00e4st\u00f6ns\u00e4 laajalle ulottavia tammipuita. (Andrews 2022; Brucks &amp; Levav 2022.) N\u00e4iden tutkimustulosten valossa voisi pohtia, mink\u00e4laisia mahdollisuuksia virtuaalinen kolmiulotteisuus tuo digitaalisilla alustoilla ty\u00f6skentelyyn ja tuotettuihin aineistoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6n sujuvuutta ja hyvinvointia tukevilla tilallisilla ja digitaalisilla valinnoilla voidaan luoda ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on mahdollisuus muotoilla tiloja ja v\u00e4lineit\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viens\u00e4 asettamien vaatimusten mukaisesti. Valinnanvapaudella ja hallinnan tunteella on hyvinvoinnille ja ty\u00f6motivaatiolle suuri merkitys. Ty\u00f6tilat voivatkin vahvistaa yksil\u00f6n psykologisten perustarpeiden toteutumista. Itsen\u00e4inen valintojen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekeminen, asioiden aikaansaaminen ja osaamisen kokemus, yhteis\u00f6llisyyden tunne sek\u00e4 oman toiminnan my\u00f6nteinen vaikutus ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ovat merkityksellisi\u00e4 kokemuksia hyvinvoinnin rakentumisessa. (Deci &amp; Ryan 2000; Oseland &amp; Hodsman 2015; Martela &amp; Ryan 2016.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Lopuksi: Hybridity\u00f6tavat tulevaisuuden ty\u00f6tiloissa<\/h2>\n\n\n\n<p>Omaa hybridity\u00f6tapaa voi pohtia esimerkiksi Sankarin ja Nenosen (2022) kehittelemien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilien avulla. Hybridity\u00f6n tekemisess\u00e4 on havaittavissa eroja ajan ja paikan sek\u00e4 joustavuuden ja kiinteyden v\u00e4lill\u00e4. Vaikka tekisi ty\u00f6t\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n et\u00e4n\u00e4, esimerkiksi kotona, sit\u00e4 ei voi kuvata vain yhdell\u00e4 profiililla, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vain toimistossa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s ty\u00f6aika voi vaihdella joustavuuden ja kiinte\u00e4n ulottuvuudella.<\/p>\n\n\n\n<p>Sankari ja Nenonen (2022) havaitsivat kahdeksan erilaista hybridity\u00f6tapojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilia. \u00c4\u00e4rip\u00e4iss\u00e4 ovat kotona ty\u00f6skentelev\u00e4t ja toimistolla ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t henkil\u00f6t, jotka eiv\u00e4t juurikaan jousta tai ei ole mahdollista joustaa ty\u00f6n tekemisen paikan suhteen. N\u00e4iden \u00e4\u00e4rip\u00e4iden v\u00e4lille sijoittuu hyvin joustavasti erilaisten tarpeiden mukaan kotona, toimistolla tai useammissa muissa paikoissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 sek\u00e4 eri tavalla ty\u00f6aikaansa rakentavia henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoista on pohtia, mink\u00e4laisia tarpeita eri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileilla on tilojen suhteen tulevaisuudessa. Miten voidaan rakentaa olemassa olevissa tilatyypeiss\u00e4 uutta j\u00e4rjestyst\u00e4? Havaintojen mukaan suurin osa ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 edustaa joustavia k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiileja. Toimistolla ei olla nykyty\u00f6ss\u00e4 viitt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 viikossa vaan se on osan aikaa osittain tai l\u00e4hes kokonaan tyhjill\u00e4\u00e4n. Miten k\u00e4ytt\u00f6tavoilla ja tilasuunnittelulla voitaisiin tehd\u00e4 toimistosta kest\u00e4v\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4 ratkaisu? Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja toimivan ty\u00f6yhteis\u00f6n vahvistamiseksi tarvitaan ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa on \u00e4lykkyytt\u00e4, palvelua ja vastuullisuutta. Tilakokemusten tarkastelu ja erilaisten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4profiilien havainnointi voivat olla ennakoinnin tukena uusien toimintatapojen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja parhaiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen luomisessa. T\u00e4llaisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tulevaisuudenkin ty\u00f6ntekij\u00e4 voi hyvin ja ty\u00f6 sujuu sek\u00e4 yksin ett\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<p>Alasoini, T. (2015). Digitalisaatio muuttaa ty\u00f6t\u00e4 \u2013 millaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistavaa innovatiopolitiikkaa tarvitaan? Ty\u00f6poliittinen aikakauskirja 2\/2015.<\/p>\n\n\n\n<p>Andrews, E. L. (2022). Thinking Inside the Box: Why Virtual Meetings Generate Fewer Ideas. Viitattu 6.4.2023 <a href=\"https:\/\/www.gsb.stanford.edu\/insights\/thinking-inside-box-why-virtual-meetings-generate-fewer-ideas\">https:\/\/www.gsb.stanford.edu\/insights\/thinking-inside-box-why-virtual-meetings-generate-fewer-ideas<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Babapour Chafi, M., Hultberg, A. &amp; Bozic Yams, N. (2022). Post-Pandemic Office Work: Perceived Challenges and Opportunities for a Sustainable Work Environment. Sustainability 2022, 14, 294. Viitattu 6.4.2023 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/su14010294\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/su14010294<\/a> &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Brucks, M.S., Levav, J. (2022). Virtual communication curbs creative idea generation. Nature 605, 108\u2013112 (2022). Viitattu 6.4.2023 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41586-022-04643-y\">https:\/\/doi.org\/10.1038\/s41586-022-04643-y<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Choudhury, P., Khanna, T., Makridis, C. &amp; Schirmann, K. (2022). Is Hybrid Work the Best of Both Worlds? Evidence from a Field Experiment (March 24, 2022). Harvard Business School Technology &amp; Operations Mgt. Unit Working Paper No. 22-063. Viitattu. 6.4.2023 <a href=\"http:\/\/dx.doi.org\/10.2139\/ssrn.4068741\">http:\/\/dx.doi.org\/10.2139\/ssrn.4068741<\/a> &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Deci, E. L. &amp; Ryan, R. M. (2000). The \u201cWhat\u201d and \u201cWhy\u201d of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 2000, nro Vol. 11, No. 4, s. 227\u2013268.<\/p>\n\n\n\n<p>Digitiimi (2023). Digitiimi kannustaa et\u00e4- ja verkkoty\u00f6skentelyyn. Viitattu 6.4.2023 <a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digitiimi\/\">https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digitiimi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Licence to Breathe (2023). Artikla 19: Resilienssin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4minen \u2013 miten pandemia on vaikuttanut ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6kehitt\u00e4miseen? Viitattu 23.3.2023 <a href=\"https:\/\/www.tuni.fi\/sites\/default\/files\/media\/file\/19-tulevaisuuden-resilientti-tyoymparisto-ja-strategia_0.pdf\">https:\/\/www.tuni.fi\/sites\/default\/files\/media\/file\/19-tulevaisuuden-resilientti-tyoymparisto-ja-strategia_0.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Martela, F., &amp; Ryan, R. M. (2016). The Benefits of Benevolence: Basic Psychological Needs, Beneficence, and the Enhancement of Well-Being. Journal of Personality, 84(6), 750\u2013764<\/p>\n\n\n\n<p>Nagel, L. (2020). The influence of the COVID-19 pandemic on the digital transformation of work. International Journal of Sociology and Social Policy.<\/p>\n\n\n\n<p>Nenonen, S. (2022). Tilakokemukset monipaikkaisessa ty\u00f6ss\u00e4 -webinaari. Viitattu 1.2.2023 <a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digitiimi\/webinaarit\/\">https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digitiimi\/webinaarit\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Nenonen, S., Kojo, I., &amp; Rasila, H. (2013). K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksen osa-alueita. Teoksessa: Ra-sila, H., Nenonen, S., &amp; K\u00e4rn\u00e4, S. (2013). Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n k\u00e4ytett\u00e4vyys. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n ja tilan vuorovaikutusta tutkimassa. Aalto-yliopiston julkaisusarja: TIEDE + TEKNOLOGIA 20\/2012. Helsinki: Unigrafia Oy.<\/p>\n\n\n\n<p>Oseland, N. &amp; Hodsman, P. (2015). Planning for psychoacoustics: A psychological approach to resolving office noise distraction. Saint-Gobain Ecophon Research Report.<\/p>\n\n\n\n<p>Parkkonen, P., &amp; Vataja, K. (2019). N\u00e4k\u00f6kulmia ja l\u00e4hestymistapoja tulevaisuusty\u00f6n ja ennakoinnin arviointiin. Viitattu 6.4.2023 <a href=\"https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/nakokulmia-ja-lahestymistapoja-tulevaisuustyon-ja-ennakoinnin-arviointiin\/\">https:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/nakokulmia-ja-lahestymistapoja-tulevaisuustyon-ja-ennakoinnin-arviointiin\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Sankari, I. &amp; Nenonen, S. (2022). Hybrid profiles for knowledge workers &#8211; flexible work-place and time. Viitattu 6.4.2023 <a href=\"https:\/\/repository.tudelft.nl\/islandora\/object\/uuid:49cd8030-329d-43f5-9040-b98ae5d5868c?collection=research\">https:\/\/repository.tudelft.nl\/islandora\/object\/uuid:49cd8030-329d-43f5-9040-b98ae5d5868c?collection=research<\/a> &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Sandstr\u00f6m, N., Nenonen, S. &amp; Nevgi, A. (2022). Hybrid learning environments in universities: how to manage the co-creation process from design to use. In C Tagliaro, A Migliore &amp; R Silvestri (eds), Proceedings of the 3rd Transdisciplinary Workplace Research Conference 7-10 September 2022 in Milan, Italy: TWR NETWORK. Politecnico di Milano, pp. 134-143, Transdisciplinary Workplace Research Conference, Milan, Italy, 07\/09\/2022. Viitattu 6.4.2023 <a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/350474\">http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/350474<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Teevan, J. (2021). The new future of work: Research from Microsoft into the Pandemic\u2019s Impact on Work Practices. Microsoft.<\/p>\n\n\n\n<p>Usher, N. (2018). The Elemental Workplace: How to create a fantastic workplace for every-one. Lontoo: LID Publishing, 128 s.<\/p>\n\n\n\n<p>Wohlers, C., Hartner-Tiefenthaler, M. &amp; Hertel, G. (2017). The relation between activity-based work environments and office workers\u2019 job attitudes and vitality. Environment and Behavior, vol. 51, issue 2, 167-198.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Asiasanat: Tilakokemus, 6T-malli, monipaikkainen ty\u00f6, digitaalisuus, hyvinvointi, yhteis\u00f6llisyys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hybridity\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan nykyty\u00f6n organisoitumisen globaalia mallia, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t tekev\u00e4t osan ty\u00f6ajastaan p\u00e4\u00e4ty\u00f6paikallaan, kuten toimistossa, ja lopun ty\u00f6ajasta he ty\u00f6skentelev\u00e4t et\u00e4n\u00e4. <\/p>\n<p>Tilakokemusten 6T-malli kehitettiin, kun tekniikan asiantuntijoiden ja k\u00e4ytettyjen mittareiden rinnalle tarvittiin ei-mitattavien asioiden eli kokemusten kuvaamiseen v\u00e4line ja malli.  <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4131,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798237,4234],"tags":[101624,54578,3829,31084,684179],"class_list":["post-4083","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2023","category-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-hankkeet","tag-hyvinvointi","tag-tyoelama","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Puro-artikkeli-Lumen-2-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-13R","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4083","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4083"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4083\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4132,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4083\/revisions\/4132"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4083"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4083"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4083"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}