{"id":4086,"date":"2023-04-27T05:05:00","date_gmt":"2023-04-27T02:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4086"},"modified":"2023-04-26T15:07:47","modified_gmt":"2023-04-26T12:07:47","slug":"poropaikantamista-arktisissa-oloissa-tieturvallisuuden-parantamiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/04\/27\/poropaikantamista-arktisissa-oloissa-tieturvallisuuden-parantamiseksi\/","title":{"rendered":"Poropaikantamista arktisissa oloissa tieturvallisuuden parantamiseksi"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ville Eloranta, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), asiantuntija, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lapin AMKissa tutkittiin osana kansainv\u00e4list\u00e4 DIT4BEARs<\/a>-hanketta vuosina 2020\u20132023 porojen paikannukseen liittyvi\u00e4 menetelmi\u00e4 ja laitteita tieturvallisuuden parantamiseksi. Hanke oli rahoitettu Kolarctic CBC 2014\u20132020<\/a><\/a> -ohjelmasta ja sen rahoittajana toimi Lapin liitto<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen Lapin AMKin ty\u00f6paketin tarkoituksena oli luoda porovaroitusj\u00e4rjestelm\u00e4, jolla v\u00e4hennett\u00e4isiin porokolareita. Hankkeen aikana kuitenkin selvisi, ett\u00e4 markkinoilla oli jo useita poropaikannuslaitetoimijoita ja jokaisella oli omat sovelluksensa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ty\u00f6paketin tavoitteita muutettiin ja keskityttiin enemm\u00e4n jo olemassa olevien j\u00e4rjestelmien yhdist\u00e4miseen ja parantamiseen. Suurimmat haasteet porojen paikannuksessa tieturvallisuuden osalta olivat paikannuksen tarkkuus ja paikannustiheys.<\/p>\n\n\n\n

Satelliittipaikannus<\/h2>\n\n\n\n

Perinteinen GNSS-paikannus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme vaihetta: signaalin vastaanotto, signaalin prosessointi ja paikkatiedon laskeminen. Vanhoissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 vaiheet suoritetaan paikannuslaitteen sis\u00e4ll\u00e4. Signaalin prosessointi ja paikkatiedon laskeminen voidaan kuitenkin tehd\u00e4 signaalin vastaanoton j\u00e4lkeen my\u00f6hemmin. (Van Dierendonck, Al-Fanek & Petovello 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Uudenlaisessa snapshot-paikannustekniikassa laitteistoa tarvitsee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain muutamia millisekunteja satelliittisignaalin vastaanottamiseen. Sen j\u00e4lkeen paikannuksen muut vaiheet voidaan suorittaa k\u00e4ytt\u00f6tapauksesta riippuen paikannuslaitteessa tai ulkoisella palvelimella. T\u00e4ll\u00f6in j\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen energiankulutus ovat t\u00e4ysin kehitt\u00e4j\u00e4n kontrolloitavissa ja muokattavissa k\u00e4ytt\u00f6tapauksen mukaan. Laitteen paristoa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4, jos lopullinen paikkatieto lasketaan vasta palvelimella. (Van Dierendonck ym. 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa kokeiltiin Baseband Technologiesin snapshot-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4<\/a>. Laite kuulosti lupaavalta, kunnes selvisi, ett\u00e4 se oli ainoastaan paikannuspiiri. Siin\u00e4 ei ollut mukana radiomoduulia, jolla paikannustietoja olisi voinut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in. Laitteeseen oli kytkett\u00e4v\u00e4 UART-v\u00e4yl\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 erillinen radiomoduuli.<\/p>\n\n\n\n

Baseband ilmoitti paikanninpiirilleen kestoaikaa 100 mAh:n paristolla yli vuoden (Baseband Technologies 2022). Todellisuudessa valmiin paikantimen kestoaika olisi lyhyempi, koska ilmoitetussa arvossa oli mukana ainoastaan paikannus, ei tietojen l\u00e4hetyksi\u00e4 eteenp\u00e4in radioverkkoon toisella moduulilla.<\/p>\n\n\n\n

Testeiss\u00e4 radiomoduulina k\u00e4ytettiin Pycomin LoPy4-alustaa. Erilaisia LoRa-kehitysalustoja tutkiessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 LoPy4 oli energiankulutukseltaan huonoin vaihtoehto. V\u00e4h\u00e4virtaisin ja samalla halvin LoRaWAN-alusta oli Tlera Corp Grasshopper. (Ould & Bennett 2021, 3\u20134.) Niit\u00e4 ei kuitenkaan ollut saatavilla testien aikaan vuonna 2022, joten testaus rajoittui ainoastaan LoPy4-laitteisiin.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjestelm\u00e4arkkitehtuurisesti testit onnistuivat, ja Basebandin piirill\u00e4 saatiin paikkatieto. Ensin LoPy4:lle oli l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4 LoRaWAN-downlinkkina, eli verkosta laitteelle kulkevana viestin\u00e4, aikaleima, jotta paikannus voitiin suorittaa. Aikaleima ohjattiin UART-v\u00e4yl\u00e4n kautta Basebandin piirille, joka pystyi saamaan satelliiteista paikkatiedon aikaleiman avulla. UART-v\u00e4yl\u00e4n kautta paikannusdata ohjattiin takaisin LoPy4:lle ja siit\u00e4 edelleen LoRaWAN-verkkoon. LoRaWAN-verkosta raakadata ohjattiin omaan erilliseen pilvisovellukseen, josta data l\u00e4hetettiin Basebandin palvelimelle lopulliseen k\u00e4sittelyyn. Basebandin palvelin palautti lopullisen paikkatiedon, jonka olisi voinut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 esimerkiksi puhelimen varoitussovelluksen kartalle.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa 1 on vasemmalla puolella radiopiiri LoPy4 koekytkent\u00e4alustaan kiinnitettyn\u00e4, ja se l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tietoa LoRaWAN-verkkoon. Oikealla puolella on Basebandin paikannuspiiri, joka on kytketty UART-v\u00e4yl\u00e4\u00e4n sek\u00e4 digitaalisiin pinneihin, jotka ohjaavat paikantimen toimintoja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Prototyyppi Snapshot-paikantimesta LoPy4:ll\u00e4 ja Basebandin piirill\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Tukiasemapaikannus<\/h2>\n\n\n\n

Vaihtoehtona satelliittipaikannukselle on olemassa tukiasemiin perustuva paikantaminen. Tukiasemapaikannusta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muun muassa LoRaWAN-verkossa. Se on paikkatiedon osalta kuitenkin satelliitteja ep\u00e4tarkempi. Kun tukiasemien sijainnit tiedet\u00e4\u00e4n ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme tukiasemaa vastaanottaa l\u00e4hetetyn viestin, verkon algoritmit pystyv\u00e4t laskemaan paikan, josta viesti l\u00e4hetettiin. Etuna t\u00e4ss\u00e4 on, ettei paikannuslaitteessa tarvita erillist\u00e4 piiri\u00e4 paikannukseen, vaan ainoastaan radiol\u00e4hetinpiiri. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 energian kulutusta laitteessa. (LoRa Alliance™ Strategy Committee 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Hankkeessa kokeiltiin tukiasemapaikannusta LoRaWAN-tekniikalla sek\u00e4 omalla yksityisell\u00e4 verkolla ett\u00e4 valtakunnallisella Digitan LoRaWAN-verkolla. Oman verkon ongelmaksi muodostui tukiasemien kellojen synkronointi. Synkronointi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n mikrosekunnin tarkkuuteen on paikannuksen tarkkuuden osalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska radioviestit kulkevat valon nopeudella noin 300 m\/\u00b5s. Jos kellojen synkronointi on vain millisekunnin tarkkuudella, paikannuksen tarkkuus heikkenee jo useaan kilometriin.<\/p>\n\n\n\n

Digitan valtakunnallisessa LoRaWAN-verkossa paikannus toimi paremmin, ja AMKin Rovaniemen kampuksen takapihalla paikannuksia saatiin noin 200 metrin s\u00e4teell\u00e4. Alueella kuitenkin sijaitsi tarvittava m\u00e4\u00e4r\u00e4 tukiasemia, jotta paikannus oli mahdollista. Kauempana Lapin er\u00e4maissa ei tukiasemia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4sti paikantamiseen. Paikoittain voi olla alueita, joissa ei ole edes yht\u00e4 tukiasemaa viestien v\u00e4litt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi erilaiset maaston muodot vaikeuttavat LoRa-verkon toimintaa Lapissa. Tukiasemien pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 on suurin ongelma niihin pohjautuvassa paikannuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Poronomistajien haastattelujen perusteella k\u00e4vi ilmi, ettei tarkka sijainti ollut tarpeen tieturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Liian tarkka satelliittipaikantaminen voisi aiheuttaa ilkivaltaa poroille ja paikannuslaitteille. Ep\u00e4tarkempi tukiasemapaikannus olisi riitt\u00e4v\u00e4, jos vain tukiasemia olisi tarpeeksi.<\/p>\n\n\n\n

Paristotekniikat<\/h2>\n\n\n\n

Tieturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta porojen paikannuksia tarvittaisiin huomattavasti nykyist\u00e4 useammin. Minimin\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 paikannusta kerran tunnissa. Kerran 15 minuutissa olisi viel\u00e4 parempi. Nykyisten markkinoilla olevien laitteiden kerran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4\/viikossa paikannustiheys on liian harva kattavan varoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n luomiseen. Jotta paikannustiheytt\u00e4 saisi suurennettua, olisi laitteiden energiankulutuksen pienennytt\u00e4v\u00e4 tai akkujen kapasiteetin kasvettava. Hankkeessa tutkittiin erilaisia paristotekniikoita, mill\u00e4 pyrittiin kasvattamaan kapasiteettia.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen tutkimusten aikaan vuonna 2021 markkinoiden kertak\u00e4ytt\u00f6isten paristojen paras energiatiheys oli litium-tionyylikloridiparistoilla (Li-SOCl\u2082). Se oli 430\u2013710 Wh\/Kg riippuen pariston fyysisest\u00e4 koosta. Muilla Li-ion-paristoilla energiatiheys oli 100\u2013300 Wh\/Kg ja alkaliparistoilla 100\u2013160 Wh\/Kg. Energiatiheyksien perusteella oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kannatti yritt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 LTC-paristoja.<\/p>\n\n\n\n

Kaupallisiin paikantimiin ei kuitenkaan ollut helppo vaihtaa paristoa, jota niihin ei ollut suunniteltu. LTC-pariston nimellisj\u00e4nnite oli 3,6 V. Jos paikannin oli suunniteltu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kolmella sarjaan kytketyll\u00e4 nimellisesti 1,5 V:n paristolla, paikannin saattoi juuri ja juuri alkaa toimimaan yhdell\u00e4 LTC-paristolla. Jos sarjaan kytkev\u00e4n paristokotelon muutti rinnan kytkev\u00e4ksi, mahtui samaan tilaan kolme kertaa enemm\u00e4n paristokapasiteettia. Toiminta oli kuitenkin ep\u00e4varmaa ja mahdollisesti laitteelle vaarallista, koska 3,6 V oli reilusti alle suunnitellun noin 5 V.<\/p>\n\n\n\n

Jos laite oli suunniteltu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi alle 3,6 V:n j\u00e4nnitteell\u00e4, pariston p\u00e4ivitys oli mahdollisempaa. T\u00e4m\u00e4 vaati kuitenkin j\u00e4nnitteenmuuntopiirin, jotta laitteisto kesti pariston suuremman j\u00e4nnitteen. T\u00e4m\u00e4 taas vaati enemm\u00e4n tilaa, mutta oli muuten testattavissa.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen aikana markkinoilta l\u00f6ydettiin paikanninlaite, johon t\u00e4m\u00e4n muutoksen olisi voinut tehd\u00e4. Muutoksen vaikutuksia ei kuitenkaan ollut mahdollista saada selvill\u00e4 hankkeen aikana. Laitteen pariston kapasiteetti oli 800 mAh ja fyysisilt\u00e4 mitoiltaan samankokoisen LTC-pariston kapasiteetti 1200 mAh. Laitteen kestoaika t\u00e4ll\u00e4 800 mAh -paristolla oli valmistajan mukaan viisi vuotta. Paristoa vaihtamalla kestoaika olisi pidentynyt teoreettisesti 7,5 vuoteen, mik\u00e4 ei ollut hankkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta mahdollista eik\u00e4 tarpeellista tutkia.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n laitevalmistajan ratkaisu paikannustiheyden kasvattamiseen oli puhtaasti akkukapasiteetin lis\u00e4\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4n valmistajan laite pystyi vuoden ajan paikannuksiin nelj\u00e4 kertaa tunnissa, mutta k\u00e4ytti l\u00e4hes 700 gramman painoista akkua. T\u00e4m\u00e4 oli todella raskas ratkaisu, eik\u00e4 se saanut kannatusta poronomistajilta.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen aikana suoritettiin my\u00f6s virrankulutusmittauksia markkinoiden valmiille paikanninratkaisuille. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 markkinoilla jo olevat laitteet olivat yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4virtaisia kuin valmistajat ilmoittivat. T\u00e4m\u00e4n vuoksi hankkeessa ei ollut j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 jatkaa uuden paremman paikantimen rakentamista, vaan keskitty\u00e4 enemm\u00e4n ekosysteemin parantamiseen valmiiden toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Energian ker\u00e4ys<\/h2>\n\n\n\n

Paristotekniikoiden lis\u00e4ksi hankkeessa tutkittiin energiaker\u00e4imiin perustuvaa ratkaisua paikannuslaitteiden akun keston pident\u00e4miseksi. Tutkimuskohteena oli paikanninpanta, joka lataisi itse akkunsa poron ruumiinl\u00e4mm\u00f6st\u00e4 termoelektrisill\u00e4 moduuleilla. N\u00e4it\u00e4 moduuleja olisi asennettuna pannan sis\u00e4\u00e4n, ja s\u00e4hk\u00f6 syntyisi l\u00e4mp\u00f6tilaerosta poron ja ulkoilman v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Porotilavierailulla kuitenkin selvisi, ettei poron turkki p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ulosp\u00e4in. L\u00e4mp\u00f6tilaeroa ei muodostunut pannan sis\u00e4- ja ulkopintojen v\u00e4lille, joten s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ei voinut synty\u00e4. Sen sijaan poronomistajien keskuudessa oli kiinnostusta liikkeeseen perustuvasta ker\u00e4imest\u00e4, koska porot ovat jatkuvasti liikkeess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan hankkeen aikana ehditty testata, ja se j\u00e4\u00e4 seuraavien hankkeiden tutkittavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kuvassa 2 on prototyyppiversio termoelektrisest\u00e4 kaulapannasta. Sen sis\u00e4\u00e4n on asennettu termoelektrisi\u00e4 moduuleja, jotka tuottavat s\u00e4hk\u00f6\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaerosta pintojen v\u00e4lill\u00e4. Panta on p\u00e4\u00e4llystetty alumiiniteipill\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan jakamiseksi tasaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Prototyyppi termoelektrisest\u00e4 kaulapannasta<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Kattavan porovaroitusj\u00e4rjestelm\u00e4n luominen on hankalaa, koska nykyiset paikannuslaitteet eiv\u00e4t kykene tarpeeksi suureen paikannustiheyteen ja -tarkkuuteen suhteessa akun tai pariston kestoon. Energial\u00e4hteen kokoa ei kuitenkaan voi kasvattaa loputtomasti, koska paikannin ei en\u00e4\u00e4 soveltuisi poron kannettavaksi. Ongelman ratkaisu vaatisi paristotekniikan kehityst\u00e4 tai energian ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 esimerkiksi poron liike-energiasta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Baseband Technologies 2022. Ultra Low-Power GPS Receiver Stamp-Sized Module. <\/a>Viitattu 28.12.2022 https:\/\/www.basebandtech.com\/wp-content\/uploads\/Datasheet-Stamp-sized-Ultra-Low-Power-GPS-Receiver-Module-rev-c.pdf.<\/p>\n\n\n\n

LoRa Alliance™ Strategy Committee 2018. Geolocation Whitepaper. Viitattu 28.12.2022 https:\/\/hz137b.p3cdn1.secureserver.net\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/geolocation_whitepaper.pdf?time=1672162993.<\/p>\n\n\n\n

Ould, S. & Bennett, N.S. 2021. Energy Performance Analysis and Modelling of LoRa Prototyping Boards. Sensors 2021, 21(23), 7992. Viitattu 28.12.2022 https:\/\/doi.org\/10.3390\/s21237992<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Van Dierendonck, K., Al-Fanek, O. & Petovello, M. 2018. What Is Snapshot Positioning and What Advantages Does It Offer? Inside GNSS Media & Research 6.12.2018. Viitattu 28.12.2022 https:\/\/insidegnss.com\/what-is-snapshot-positioning-and-what-advantages-does-it-offer.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: energian ker\u00e4\u00e4minen, langaton tiedonsiirto, paikannus, paristot, poro<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kattavan porovaroitusj\u00e4rjestelm\u00e4n luominen on hankalaa, koska nykyiset paikannuslaitteet eiv\u00e4t kykene tarpeeksi suureen paikannustiheyteen ja -tarkkuuteen suhteessa akun tai pariston kestoon. Energial\u00e4hteen kokoa ei kuitenkaan voi kasvattaa loputtomasti, koska paikannin ei en\u00e4\u00e4 soveltuisi poron kannettavaksi. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4120,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798237,4234],"tags":[54578,115186,301068],"class_list":["post-4086","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2023","category-artikkeli","tag-hankkeet","tag-liikenne","tag-poro"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/04\/Eloranta-artikkeli-Lumen-2-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-13U","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4086","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4086"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4086\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4133,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4086\/revisions\/4133"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4120"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4086"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4086"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4086"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}