{"id":4239,"date":"2023-10-26T05:35:00","date_gmt":"2023-10-26T02:35:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4239"},"modified":"2024-01-22T06:40:20","modified_gmt":"2024-01-22T04:40:20","slug":"tki-toiminta-ja-sen-yhdistaminen-opetukseen-case-dit4bears-hackathon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2023\/10\/26\/tki-toiminta-ja-sen-yhdistaminen-opetukseen-case-dit4bears-hackathon\/","title":{"rendered":"TKI-toiminta ja sen yhdist\u00e4minen opetukseen: Case DIT4BEARS + Hackathon"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tanja Suomalainen, FT, yliopettaja, Digital Business Management, Lapin ammattikorkeakoulu.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pekka Reijonen, FM, tuntiopettaja, Digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on korkeakouluopetuksen lis\u00e4ksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). TKI-toiminnan tulee olla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja aluekehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa. (Ammattikorkeakoululaki 2014) Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on yleens\u00e4 erilaisten kehitt\u00e4mishankkeiden ja toimeksiantojen toteuttamista yhdess\u00e4 kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. TKI-toimintaa tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin kanssa sek\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti (Laakso et al. 2020). TKI-toiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja uudenlaisia ratkaisuja kehitt\u00e4misen kohteena olevaan ongelmaan.<\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulujen tavoitteena on, ett\u00e4 TKI-toiminta on kytketty tiivisti oppimiseen ja opetukseen. Siin\u00e4 miss\u00e4 opetus mahdollistaa ammattiosaamisen kehittymisen, TKI-toiminta puolestaan edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamista ja yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4t luovaa asiantuntijuutta (Kangastie, 2016). TKI-hankkeiden l\u00e4ht\u00f6kohtana ovat todelliset el\u00e4m\u00e4n ongelmat ja ilmi\u00f6t, joihin hankkeessa haetaan ratkaisuja. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6l\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 innovoinnissa on keskeist\u00e4 ongelmanasettelu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4 kontekstissa. Luovilla ongelmanratkaisun ja ideoinnin yhteis\u00f6llisill\u00e4 menetelmill\u00e4 voidaan edist\u00e4\u00e4 ammattiin oppimista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimista ja kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 luovuutta (Kangastie, 2016). TKI-toiminnan ja opetuksen yhdist\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n teoria-, kokemus- ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tietoa ja siten voidaan yhdess\u00e4 oppien saada aikaan osaamista, uusia ideoita ja toimintaa (Kangastie, 2016). Vaikuttavuus syntyy tuottamalla TKI-toiminnalla aluetta palvelevia tuloksia, esimerkiksi uutta tietoa, uusia palveluja ja uutta teknologiaa. Molempia toimia, opetusta ja TKI-toimintaa yhdist\u00e4\u00e4 kiinte\u00e4 ja jatkuva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulu oli mukana EU:n Kolarctic-ohjelman osarahoittamassa Disruptive Information Technologies for Artic Regions (DIT4BEARs) kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteishankkeessa, jossa tarkoituksena oli helpottaa teknologian siirtoa muun muassa liikenne- ja viestint\u00e4verkoissa ja -j\u00e4rjestelmiss\u00e4 ja liikkuvien ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Tavoitteena oli tutkia lohkoketjuteknologioiden soveltamista ja toimivuutta Barentsin euroarktisen alueen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Projektissa oli nelj\u00e4 eri k\u00e4ytt\u00f6tapausta: \u00e4lykk\u00e4iden teiden, \u00e4lykk\u00e4\u00e4n ID-lohkoketjusovellusten, j\u00e4tehuollon ja porojen kanssa tapahtuvien t\u00f6rm\u00e4ysten (my\u00f6hemmin: porokolarit) ehk\u00e4isyss\u00e4 teill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen integrointi opetukseen tapahtui virtuaali-hackathonin kautta. Hackathon on tapahtuma, jossa ratkotaan pienryhmiss\u00e4 erilaisia haasteita tai innovoidaan kokonaan uusia liiketoimintasovelluksia. Hackathon integroitiin osaksi Lapin AMKin liiketalouspainotteiseen tietojenk\u00e4sittelyn amk-koulutusohjelmaan. Opintojakson nimi oli \u201dDigitaaliset liiketoimintamallit\u201d, ja siihen osallistui yhteens\u00e4 50 opiskelijaa. Hackathon j\u00e4rjestettiin virtuaalisena, jolloin opiskelijat ja opettajat eiv\u00e4t olleet samassa tilassa eik\u00e4 l\u00e4hitapaaminen ollut mahdollista. T\u00e4m\u00e4 oli my\u00f6s osallistujan kannalta kustannustehokas toimintamalli. Se sopii erityisen hyvin harvaan asutulle alueelle ja on viimeisimm\u00e4n pandemiakriisin takia tutumpaa kuin aiemmin. Lis\u00e4ksi alueen ulkopuolisten osallistumisen alueen sis\u00e4isten mahdollisuuksien innovatiiviseen ratkaisuun on virtuaalisen hackathonin kautta mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

Hackatonin tarkoituksena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ajatuksia digitaalisista liiketoimintamalleista porokolareiden est\u00e4miseen. Parhaassa tapauksessa tuloksena olisi voinut olla ekosysteemi, jonka toimijat hy\u00f6tyv\u00e4t sen osana toimimisesta niin paljon, ett\u00e4 toiminta pysyy vire\u00e4n\u00e4 ja kasvaa. T\u00e4llaista tulosta ei tietenk\u00e4\u00e4n odotettu. Se mit\u00e4 odotettiin, oli jatkokehityskelpoinen liiketoimintamallin aihio, jossa olisi jotain uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa liiketoimintamalliksi porokolareiden ehk\u00e4isemisen ymp\u00e4rille. Ajatuksena oli, ett\u00e4 hackathonin voittajaty\u00f6st\u00e4 olisi voitu jatkaa kehitysty\u00f6t\u00e4 pidemm\u00e4lle ja jalostaa sek\u00e4 testata lopputuotosta. Jonkin verran uusia ajatuksia saatiin.<\/p>\n\n\n\n

Opettajan kokemukset<\/h2>\n\n\n\n

Usein on tullut esille, ett\u00e4 t\u00e4ysin keksittyjen oppimisteht\u00e4vien sijaan opiskelijoita motivoivat eniten niin sanotut todelliset harjoitusteht\u00e4v\u00e4t. Eli ainutlaatuiset johonkin todelliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t, kuten yritysten toimeksiannot. Sopivien toimeksiantojen saanti yrityksilt\u00e4 voi olla haastavaa. Hankeprojektit sit\u00e4 vastoin ovat opintojaksojen kannalta saman organisaation sis\u00e4ll\u00e4, joten molempien tarpeisiin sopivien oppimisteht\u00e4vien luominen on opettajalle l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti helpompaa. Lis\u00e4ksi opiskelijoita saattaa motivoida se, ett\u00e4 hanke teht\u00e4v\u00e4n tuloksia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraan referenssin\u00e4 mahdollisten tulevien ty\u00f6nantajien suuntaan. Vakioidut keksityt oppimisteht\u00e4v\u00e4t voi kyll\u00e4 vied\u00e4 hyvin l\u00e4helle todellisia kirjoittamalla ne olemassa olevan yritystoiminnan kontekstiin ja n\u00e4in on aiemmin tehtykin. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa opettaja joutuu kuitenkin paljastamaan, ett\u00e4 on muodostanut teht\u00e4v\u00e4n itse eli se on niin sanotusti keksitty. Todellisen teht\u00e4v\u00e4n uskottavuuden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mukana on kolmas osapuoli opiskelijoiden ja opettajan lis\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 toteutuu hanketoiminnan kautta muodostettujen teht\u00e4vien yhteydess\u00e4. N\u00e4in rakennetun todellisen ongelman ratkaisuun liittyv\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4ytti innostavan enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ilmeni opettajan mukaan aiemmin havaittua aktiivisempana keskusteluna.<\/p>\n\n\n\n

Todellisen teht\u00e4v\u00e4n my\u00f6t\u00e4 opintojakson opettajasta tuntui helpommalta keskitty\u00e4 ohjaamiseen, koska h\u00e4nen ei tarvinnut mietti\u00e4 sit\u00e4, onko teht\u00e4v\u00e4n asettelu riitt\u00e4v\u00e4n motivoiva. T\u00e4llainen oli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa opettajan subjektiivinen kokemus ja se ik\u00e4\u00e4n kuin vapautti ohjaamaan opiskelijoita opetettavan asian suhteen. Lis\u00e4ksi ei tarvitse mietti\u00e4 niin sanottuja salassapitoasioita ollenkaan. Hankkeen ty\u00f6t ja tulokset ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti julkisia. yrityksill\u00e4 sen sijaan voi olla joskus erilaisia liikesalaisuuksiin liittyvi\u00e4 tarpeita. Kommunikointi hankehenkil\u00f6kunnan kanssa on helpompaa. Toimeksiantoihin on my\u00f6s helpompi vaikuttaa sis\u00e4ll\u00f6llisesti, mik\u00e4 saattaa tehd\u00e4 niiden sovittamisesta opintojakson oppimistavoitteisiin helpompaa.<\/p>\n\n\n\n

Teht\u00e4v\u00e4t tehtiin ryhmiss\u00e4 koska se on hackathonissa ideana. Lis\u00e4ksi opintojakson opettaja piti sit\u00e4 pedagogisesti oikeana ratkaisuna. Osa opiskelijoista oli tuttuja kesken\u00e4\u00e4n, osa ei. Ryhm\u00e4n muodostaminen oli joissakin tapauksissa hankalaa. T\u00e4t\u00e4 varten k\u00e4ytettiin erilaisia aputy\u00f6kaluja. Yhden ty\u00f6kalun avulla pystyttiin vertailemaan omia aikatauluja, eli sit\u00e4 miten hyvin eri opiskelijoiden aikataulut sopivat yhteen. T\u00e4st\u00e4 ty\u00f6kalusta paljastui puutteita, jotka korjataan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. Lis\u00e4ksi kyseltiin tietoja aiemmasta opintomenestyksest\u00e4 ja Business Model Canvas (BMC) kokemuksesta. Business model canvas oli ryhm\u00e4ty\u00f6n p\u00e4\u00e4asiallinen ty\u00f6kalu, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 opeteltiin. T\u00e4t\u00e4 varten tutustuttiin aiheesta kirjoitettuun kirjaan (Osterwalder & Pigneur, 2010) sek\u00e4 siin\u00e4 annettuihin ohjeisiin, joita piti soveltaa teht\u00e4v\u00e4n tekemisess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4n muodostuksen tukena alun vapaaehtoisen ryhmin siirtymisen j\u00e4lkeen hy\u00f6dynnettiin aiempaa pariohjelmoinnista tehty\u00e4 kirjallisuuskatsausta (Salleh ja muut, 2011). Tuossa kirjallisuuskatsauksessa todettiin aiemman tutkimuksen osoittavan, ett\u00e4 opiskelijat, joiden osaaminen on samalla tasolla kokevat pariohjelmoinnin yhdess\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4ksi. Muilla tekij\u00f6ill\u00e4 ei ollut vahvaa vaikutusta. T\u00e4ss\u00e4 tehtiin rohkeita oletuksia: pariohjelmointi on verrattavissa opiskelu-parity\u00f6h\u00f6n ja pariohjelmointiparien muodostuksesta tutkitut asiat (Salleh ja muut, 2011) p\u00e4tev\u00e4t my\u00f6s isomman ryhm\u00e4n muodostuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Aluksi opiskelijoille siis annettiin mahdollisuus luoda ryhm\u00e4t itse ja n\u00e4in muodostui 10 ryhm\u00e4\u00e4, Tavoitteena oli 3-4 hengen ryhm\u00e4koko, mutta erikseen kysytt\u00e4ess\u00e4 annettiin lupa poikkeuskokoihin. Muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua vastuuopettaja muodosti nelj\u00e4, maksimissaan nelj\u00e4n hengen ryhm\u00e4\u00e4 heist\u00e4, jotka eiv\u00e4t kehotuksista huolimatta ajoissa menneet ryhmiin. Ryhm\u00e4\u00e4n jakaminen tehtiin heid\u00e4n aiemmin antamiensa tietojen perusteella, aiemmin osoitettujen periaatteiden mukaan (Salleh ja muut, 2011).<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 opettajan muodostamista ryhmist\u00e4 kolmen hengen ryhm\u00e4 jatkoi yhdess\u00e4, yksi ryhm\u00e4 menetti kaksi j\u00e4sent\u00e4 ja loput hajosivat kokonaan. Osin jopa kaoottisen ryhm\u00e4nmuodostusprosessin tuloksena ryhm\u00e4koot lopulta vaihtelivat 2\u20135 hengen v\u00e4lill\u00e4. Moodlen ryhm\u00e4aktiviteetissa oli sellaiset asetukset, ett\u00e4 ryhmien vaihto oli t\u00e4ysin opiskelijoiden omissa k\u00e4siss\u00e4 ja keskin\u00e4isesti sovittavissa. Ja he k\u00e4yttiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta. T\u00e4st\u00e4 voisi ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 suurin osa vastuuopettajan muodostamien ryhmien j\u00e4senist\u00e4 tunsi muut osallistujat, mutta olivat vain my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4n muodostuksen suhteen ja \u201dher\u00e4siv\u00e4t\u201d, kun huomasivat, ett\u00e4 asia hoidettiin heid\u00e4n puolestaan. Tulevaisuudessa on syyt\u00e4 arvioida, kuinka hyvin ihmiset jo tuntevat toisensa. N\u00e4in voisi paremmin fasilitoida ryhm\u00e4n muodostusta. Ryhm\u00e4n muodostuksen ohjeistus pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s saada selke\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelijan kokemukset<\/h2>\n\n\n\n

Opiskelijoilta ei opintojakson j\u00e4lkeen kyselty systemaattisesti kokemuksista. Aitiopaikalta asiaa seuranneena vastuuopettaja kuitenkin teki joitakin oletuksia toiminnasta. Ep\u00e4muodollisissa keskusteluissa ja opintojakson aikaisen tunnelman perusteella pystyttiin p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin onnistuttiin: suuri osa opiskelijoista innostui, kun haaste oli \u201coikea\u201d. Oikean haasteen tavoitteleminen siis kannattaa. Ainoa ongelma hanketeht\u00e4v\u00e4n suhteen opiskelijoiden kannalta oli se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli hyvin avoin ongelma, johon oli paljon mahdollisia oikeita ratkaisuja. Sen takia osalle opiskelijoista tuntui olevan hankalaa hahmottaa mihin suuntaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi alkaa tekem\u00e4\u00e4n. Koska ei ollut yht\u00e4 ainutta oikeaa ratkaisua vaan mahdollisesti monia yht\u00e4 arvokkaita ratkaisuja. Osalle ryhmist\u00e4 englanniksi toimiminen oli liian suuri haaste. Koska suomenkielisess\u00e4 opetuksessa on luonnollisesti saatava opiskella suomeksi, se oli tietenkin t\u00e4ss\u00e4kin mahdollista. T\u00e4ll\u00f6in ei kuitenkaan pystynyt osallistumaan hackathoniin. Teht\u00e4v\u00e4 ja arviointikriteerit olivat luonnollisesti molemmissa tilanteissa samat. Hackathoniin osallistujat saivat lis\u00e4ohjausta tuomaristolta halutessaan, muille oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain opettaja. Havaintojen perusteella tuomaristolta ei kovin paljon ohjausta kaivattu.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 opimme t\u00e4st\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Kokemus hackathonista oli hy\u00f6dyllinen: sen perusteella pystyttiin listaamaan useita tekij\u00f6it\u00e4, joita pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon ja suunnitella paremmin tulevaisuudessa. Osa n\u00e4ist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 p\u00e4tee hankkeen kautta muodostetun teht\u00e4v\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s muihin oppimisteht\u00e4viin. Jos teht\u00e4v\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n hackathon kautta, pit\u00e4\u00e4 toimintamalli selitt\u00e4\u00e4 huolellisesti. Ilmoittautumisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiedottaa hyvin selke\u00e4sti, koska havaittiin, ett\u00e4 osa ryhmist\u00e4 ei ehtinyt ilmoittautua s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puitteissa. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ohjeistuksen pit\u00e4\u00e4 olla selke\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hackathonin ongelma on usein avoin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 siihen ei ole yht\u00e4 ainutta oikeaa ratkaisua vaan useita potentiaalisia. Todellisessa tilanteessa vain aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 lopulta oli toimivaa. T\u00e4m\u00e4 h\u00e4mmensi opiskelijoita jonkin verran. Opiskelijaa pit\u00e4\u00e4 opastaa siihen, ett\u00e4 yht\u00e4 oikeaa vastausta tai ratkaisua ei ole, vaan haetaan uusia raikkaita ideoita. Pit\u00e4\u00e4 ohjata keskittym\u00e4\u00e4n opeteltavaan asiaan kuten t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa BMC-ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. K\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 useampaa ty\u00f6kalua on niiden suhde toisiinsa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 oppimista oli, ett\u00e4 n\u00e4in on mahdollista saada uusia mielenkiintoisia ideoita. Uskomme, ett\u00e4 hankkeiden k\u00e4ytt\u00f6 oppimisteht\u00e4viss\u00e4 on alik\u00e4ytetty\u00e4, ja ett\u00e4 siin\u00e4 piilee suuria mahdollisuuksia opiskelijoiden innostamiseen ja hankkeiden edist\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 ehk\u00e4 vaatisi jonkin verran rakennetta yleisell\u00e4 tasolla hankkeiden ja opintojaksojen yhdist\u00e4miseksi; pit\u00e4isi olla jonkinlainen neuvova henkil\u00f6 ja lis\u00e4ksi pit\u00e4isi tiedottaa aktiivisesti opettajia t\u00e4st\u00e4 mahdollisuudesta. Ilman ty\u00f6t\u00e4 opintojaksoa ei kuitenkaan voi muokata hankemaailman sopivaksi. Pit\u00e4isi siis tutkia, mit\u00e4 uuden hanketeht\u00e4v\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4minen oppimisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 vaatii opintojakson suunnittelun kannalta. Lis\u00e4ksi toimintamalli ei todenn\u00e4k\u00f6isesti sovi kaikkien opintojaksojen toteutuksiin. Opettajan arvioitavaksi j\u00e4\u00e4, onko se mahdollista. Jos arvioidaan Sallehin ja muiden (2011) kirjallisuuskatsauksen esitt\u00e4mien tulosten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ryhm\u00e4n muodostuksen tukena, siit\u00e4 ei pysty t\u00e4m\u00e4n kokemuksen perusteella sanomaan mit\u00e4\u00e4n. Hy\u00f6dyksi voi kuitenkin laskea sen, ett\u00e4 on jonkinlainen peruste ryhmien muodostamiseen opettajan toimesta, jos tarve vaatii.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n

Kangastie, Helena (toim.) 2016. Lapin amk, Tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnan integrointi opetukseen Lapin ammattikorkeakoulussa, LAPIN AMKIN JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset 20\/2016, Viitattu 2.12.2022 https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=5941fe82-a237-4335-a05d-68d022aa93a9<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laakso, Anne; Stormi, Inka ja Mikkonen, Anna, 2020. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta Suomen kilpailukyvyn edist\u00e4j\u00e4n. Tieteess\u00e4 tapahtuu, Vol 38 Nro 5. https:\/\/journal.fi\/tt\/article\/view\/99571\/57225<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoululaki, 14.11.2014\/932, Finlex, Viitattu 2.12.2022 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20140932<\/a><\/p>\n\n\n\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 https:\/\/okm.fi\/documents\/1410845\/12021888\/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf\/43792c1e-602a-4776-c3f9-91dd66ba9574\/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf?t=1548923455000<\/a><\/p>\n\n\n\n

DIT4BEARs hanke http:\/\/dit4bears.org\/about-the-project-43252540<\/a>\u200b DISRUPTIVE INFORMATION TECHNOLOGIES FOR ARTIC REGIONS (DIT4BEARs)<\/p>\n\n\n\n

Salleh, N., Mendes, E., & Grundy, J. (2011). Empirical Studies of Pair Programming for CS\/SE Teaching in Higher Education: A Systematic Literature Review. IEEE Transactions on Software Engineering, 37(4), 509\u2013525. https:\/\/doi.org\/10.1109\/TSE.2010.59<\/p>\n\n\n\n

Osterwalder, A., & Pigneur, Y. (2010). Business Model Generation: A Handbook for Visionaries, Game Changers, and Challengers. John Wiley & Sons.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: innovaatiot, ryhm\u00e4ty\u00f6, opiskelumotivaatio, opetus, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys, julkisuus, liiketoimintamallit.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hankkeiden k\u00e4ytt\u00f6 oppimisteht\u00e4viss\u00e4 on ehk\u00e4 alik\u00e4ytetty\u00e4; niiss\u00e4 piilee suuria mahdollisuuksia opiskelijoiden innostamiseen ja hankkeiden edist\u00e4miseen.<\/p>\n

DIT4BEARs-hanke integroitiin opetukseen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietojenk\u00e4sittelyn opiskelijoille virtuaalinen hackathon.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4264,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798241,4234],"tags":[54578,94],"class_list":["post-4239","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2023","category-artikkeli","tag-hankkeet","tag-koulutus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2023\/10\/Suomalainen-Reijonen-artikkeli-Lumen-3-2023.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-16n","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4239","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4239"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4239\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4369,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4239\/revisions\/4369"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4264"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4239"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4239"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4239"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}