{"id":44,"date":"2015-12-07T13:48:36","date_gmt":"2015-12-07T11:48:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=44"},"modified":"2016-12-02T13:04:18","modified_gmt":"2016-12-02T11:04:18","slug":"arktinen-yrittajyyden-ekosysteemi-mita-se-voisi-olla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2015\/12\/07\/arktinen-yrittajyyden-ekosysteemi-mita-se-voisi-olla\/","title":{"rendered":"Arktinen yritt\u00e4jyyden ekosysteemi – mit\u00e4 se voisi olla?"},"content":{"rendered":"

Soili M\u00e4kimurto-Koivumaa, YAMK-yliopettaja, FT, Lapin ammattikorkeakoulu, \"Lataa<\/a>Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala<\/em><\/p>\n

Juha Kaarela, lehtori, DI, LitM, Lapin ammattikorkeakoulu, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala<\/em><\/p>\n

<\/h1>\n

\u00a0Yritt\u00e4jyydest\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Yritt\u00e4jyyden ja yritt\u00e4misen valmiuksien merkitys yhteiskunnan kehityksen kannalta lienee kiistaton. Lukuisissa kansallisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 julkaisuissa (mm.; Schumpeter 1989, Euroopan unioni 2003; OKM 2015) aihetta on k\u00e4sitelty eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Niin alueellisen kehitt\u00e4misen kuin yleisten toimintaedellytysten turvaaminenkin edellytt\u00e4\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s arktisia alueita ja Lappia, kuten mm. lappilaista yritt\u00e4jyytt\u00e4 selvitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 raportissa on todettu (ELY 2015). Yritt\u00e4jyyden k\u00e4site on kuitenkin monitahoinen ja -tasoinen. Useimmiten yritt\u00e4jyys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jolloin yritt\u00e4jyys kytket\u00e4\u00e4n yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimimiseen ja tarkastelussa painottuu liiketoimintaosaamiseen liittyv\u00e4t teemat. Yritt\u00e4jyytt\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s kasvatustieteen ja johtamisen kannalta, jolloin mielenkiinto suuntautuukin siihen, miten henkil\u00f6st\u00e4 voisi tulla yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isesti ajatteleva ja toimiva yksil\u00f6 ja miten koulutuksen ja organisaation kautta t\u00e4h\u00e4n olisi mahdollista vaikuttaa.<\/p>\n

Yritt\u00e4jyyden k\u00e4sitett\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 schumpeteril\u00e4isitt\u00e4in, jolloin yritt\u00e4jyyteen liitet\u00e4\u00e4n vahva toiminnan uudistaminen ja olemassa olevan tilanteen muuttaminen luovan tuhon kautta (Schumpeter 1989). Toisaalta yritt\u00e4jyys voidaan teemana kytke\u00e4 henkil\u00f6n ominaisuuksiin ja kykyyn hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 olemassa olevat mahdollisuudet (esim. Kirzner 1978). Viel\u00e4 1990-luvulla, ja ehk\u00e4 joskus nykyisinkin, oli tapana avata yritt\u00e4jyytt\u00e4 luettelemalla yritt\u00e4j\u00e4n persoonaan liittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4reit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma korostanee sit\u00e4, ett\u00e4 yritt\u00e4jyys on \u201dsynnynn\u00e4inen\u201d ominaisuus, jolloin se sulkee ulos mahdollisuuden oppia tai opettaa yritt\u00e4jyytt\u00e4. Yritt\u00e4j\u00e4n persoonan sijaan yritt\u00e4jyytt\u00e4 tuleekin tarkastella ilmi\u00f6n\u00e4, johon liittyy erilaisten toimintamahdollisuuksien havaitseminen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen (mm. Shane & Venktaraman 2000; Veknkataraman 1997; Alvarez & Barney 2007) ja jolloin yritt\u00e4jyyden prosessin tuloksena tapahtuu muutoksia ja ehk\u00e4 syntyy my\u00f6s uutta (mm. Bruyat & Julien 2000; Davidsson 2003). Nykyk\u00e4sityksen mukaan yritt\u00e4jyydess\u00e4 on kyse etenkin aktiivisesta mahdollisuuksien luomisesta (esim. Shane & Venkataraman; Alvarez & Barney 2007; Ardichvili, Cardozo & Ray 2003).<\/p>\n

Kuten edell\u00e4 todettiin, yritt\u00e4jyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n nykyisin laajempana ilmi\u00f6n\u00e4, jolloin mukaan otetaan my\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ajattelu ja toimintatapa (tai yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen tai yritt\u00e4vyys). Suomalaistutkijoiden mukaan yritt\u00e4jyydess\u00e4 on siis kyse sek\u00e4 toiminnasta ett\u00e4 ajattelusta ja asenteesta (esim. Koiranen & Peltonen 1997; Kyr\u00f6 1998; Peltonen 1986). Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen toiminta n\u00e4kyy oma-aloitteisuutena, mahdollisuuksien etsint\u00e4n\u00e4, tunnistamisena ja hy\u00f6dynt\u00e4misen\u00e4, ongelmien ratkaisukykyn\u00e4\/luovuutena, tehokkaana verkostoitumisena ja proaktiivisena toimintana haastavissa tilanteissa sek\u00e4 motivoituneisuutena (Gibb 1993; Honkola & Jounela 1993; Hisrichin & Petersin 2002; Kaplan & Warrenin 2007). Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 ajattelua ja asennetta voidaan kuvata kyvyll\u00e4 olla dynaaminen, joustava ja itseohjautuva annetuissa, muuttuvissa ja ep\u00e4varmoissa olosuhteissa (Heinonen & Poikkijoki 2006).<\/p>\n

Kaiken taloudellisen toiminnan ja my\u00f6s yritt\u00e4jyyden puitteet muuttuvat yh\u00e4 nopeammin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 toimintatapojenkin on muututtava. Kausaatioon<\/em> ja tarkkoihin suunnitelmiin perustuva toimintamalli (esim. liiketoimintasuunnitelma), jossa edet\u00e4\u00e4n vaihe vaiheelta ennalta suunniteltua polkua, ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Niin yritt\u00e4j\u00e4n kuin muidenkin toimijoiden on pystytt\u00e4v\u00e4 joustavasti reagoimaan ja mukauttamaan toimintaansa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien keinojen perusteella. Yritt\u00e4jyystutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 effektuaatio<\/em> (effectuation, vaikuttaminen), jolloin esim. yritt\u00e4j\u00e4 l\u00e4htee mukauttamaan toimintaansa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien keinojen ja resurssien pohjalta (Sarasvathy 2001). Toimijan tavoitteena ei ole minimoida riski\u00e4 vaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toimintatapa, jolla mahdolliset menetykset ovat siedett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla ja h\u00e4n itse pit\u00e4\u00e4 langat k\u00e4siss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ekosysteemeist\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Yrityksi\u00e4 on monenlaisia perinteisist\u00e4 markkina- ja torikauppiaista aina korkean teknologian edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4yrityksiin. Yritys kuitenkin tarvitsee toimintaansa aina suotuisan ymp\u00e4rist\u00f6n riippumatta yritt\u00e4misen muodosta, sijainnista, koosta tai toimialasta. Yritt\u00e4jyys vaatii useiden tekij\u00f6iden ja toimijoiden yhteisi\u00e4 tavoitteita ja ponnisteluja (Koltai 2015). Yritt\u00e4misen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s ekosysteemiksi. Ekosysteemi tarkoittaa k\u00e4sitteen\u00e4 jonkin yhten\u00e4isen alueen eli\u00f6iden ja ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta (Willis 1997). Moore (1993) on m\u00e4\u00e4ritellyt k\u00e4sitteen liiketoiminnan ekosysteemi, joka tarkoittaa useilta erilaisilta toimialoilta tulevien yritysten yhteist\u00e4 toimikentt\u00e4\u00e4. Moore (1993) painottaa my\u00f6s yrityksen strategista kehitt\u00e4mist\u00e4 ja johtamista osana liiketoiminnan ekosysteemi\u00e4, jolloin juuri monialaisuus luo uusia innovaatioita ja kehitt\u00e4\u00e4 yrityksi\u00e4. Yrityksen ekosysteemill\u00e4 voi olla keskeinen vaikutus yrityksen toimintamahdollisuuksiin, kasvuun ja menestykseen. Ekosysteemit ovat suotuisia my\u00f6s kokonaan uusien yritysten syntymisen kannalta ja mahdollistavat toimivien yritysten kasvumahdollisuudet (Nadgrodkiewicz 2014).<\/p>\n

Yritt\u00e4jyyden ekosysteemi voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 koostuvan kuudesta tekij\u00e4st\u00e4: poliittinen ymp\u00e4rist\u00f6, taloudellinen ymp\u00e4rist\u00f6, kulttuuri, markkinat, osaamisp\u00e4\u00e4oma ja toimiva infrastuktuuri (Isenberg 2011). Poliittinen ymp\u00e4rist\u00f6 luo toimintaymp\u00e4rist\u00f6n luotettavan perustan esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla. My\u00f6s kehittynyt yhteiskuntarakenne ja toimintaolosuhteet luovat pohjan yritystoiminnalle. Yritystoiminta tarvitsee eri vaiheissa my\u00f6s investointeja ja rahoitusta. N\u00e4it\u00e4 t\u00e4ytyy olla mahdollista saada sek\u00e4 julkisia ett\u00e4 yksityisi\u00e4 toimijoita k\u00e4ytt\u00e4en. Kulttuuritekij\u00e4t luovat my\u00f6s perustaa yritystoiminnalle ja yritt\u00e4jyydelle. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi siin\u00e4 miten yritt\u00e4jyys ilmenee ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, miten siit\u00e4 kerrotaan medioissa ja millaisia esimerkkej\u00e4 yritt\u00e4jist\u00e4 l\u00f6ytyy yhteis\u00f6ss\u00e4. Markkinat muodostuvat sek\u00e4 asiakkaista ett\u00e4 muista kaupallisista toimijoista alueella. On merkityksellist\u00e4, kuinka esimerkiksi yritys voi pilotoida tuotettaan ja miten se saa alkuvaiheessa asiakkaita, mitk\u00e4 ovat asiakkaiden kokemuksia ja saada palautetta tuotteesta. Ehdottoman t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yrityksille on osaava ja aikaansaava ty\u00f6voima. My\u00f6s toimiva koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 takaa pitk\u00e4j\u00e4nteiset koulutus- ja kehitysmahdollisuudet sek\u00e4 yrityksen ett\u00e4 yksil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yhteiskunnalliset tekij\u00e4t ja toimiva infrastruktuuri ovat my\u00f6s oleellinen tekij\u00e4 yritystoiminnassa. Moni yritys tarvitsee esimerkiksi katkeamatonta s\u00e4hk\u00f6\u00e4 ja nopeita tietoliikenneyhteyksi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys kaikkialla maailmassa. Yritt\u00e4jyyden ekosysteemi on aina omanlaisensa ja ainutlaatuinen.(Isenberg 2011.)<\/p>\n

Yritt\u00e4jyyden merkitys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murroksessa<\/strong><\/h4>\n

Ty\u00f6 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ovat suuressa murroksessa. Voimme konkreettisesti kokea t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6paikoilla ja oppilaitoksissa. Ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6 ja vaatimukset muuttuvat sek\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineet kehittyv\u00e4t. Teknologian kehitys ja sen mukanaan tuoma muutos ty\u00f6h\u00f6n voi olla tulevaisuudessa viel\u00e4kin nopeampaa kuin t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n? Onko tulevaisuudessa ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin se on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4? Tuottavuus ja tehokkuus kasvavat, mutta varmasti ty\u00f6t\u00e4 on tarjolla ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tarvitaan my\u00f6s tulevaisuudesta. Ty\u00f6n tarjonnan ja kysynn\u00e4n muodot voivat kyll\u00e4 muuttua.<\/p>\n

Monista tulevaisuuden ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 tulee yh\u00e4 enemm\u00e4n yksityisyritt\u00e4ji\u00e4 ja freelancereit\u00e4, n\u00e4in Suomen merkitt\u00e4vin taloustieteilij\u00e4 Bengt Holmstr\u00f6m toteaa Helsingin Sanomissa (Sajari 2015). H\u00e4nen mukaansa ty\u00f6teht\u00e4vien erikoistuminen p\u00e4\u00e4ttyy ja meid\u00e4n on valmistauduttava k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n osaamistamme hyvin moninaisissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4. Holmstr\u00f6min mukaan internet, robotit ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat kuin luonnonlakeja. Niiden kehityst\u00e4 on turha yritt\u00e4\u00e4 jarruttaa. Teknologian kehitys tuo mukanaan my\u00f6s paljon mahdollisuuksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mutta kuka hy\u00f6tyy kaikesta t\u00e4st\u00e4 muutoksesta? (Sajari 2015.)<\/p>\n

Aktiivinen, aloitteellinen ja positiivisella asenteella varustettu ty\u00f6ntekij\u00e4 varmasti p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hyvin my\u00f6s tulevaisuuden t\u00f6iss\u00e4. Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 verkostojen ja yhteisty\u00f6n merkitys todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s korostuu.<\/p>\n

Valtakunnallisesti ehk\u00e4 n\u00e4kyvin ja tunnetuin toimija on Aalto yliopiston yritt\u00e4jyyden yhteis\u00f6 Aaltoes. He haluavat koota yhteen yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelutavan omaavat ihmiset, sill\u00e4 heist\u00e4 heist\u00e4 l\u00e4htee muutos. Aaltoesin toiminta py\u00f6rii t\u00e4ysin opiskelijal\u00e4ht\u00f6isesti ja vapaaehtoisvoimin. He uskovat vahvasti, ett\u00e4 tulevaisuus on startup-yrityksiss\u00e4 ja haluavat tuoda esille yritt\u00e4jyyden yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 uravaihtoehtona. Aaltoes rohkaisee ihmisi\u00e4 ajattelemaan isosti, ottamaan opiksi virheist\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 ilman pelkoa virheist\u00e4. He j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t my\u00f6s monenlaisia verkostoitumistapahtumia, vierailuja ja erilaisia yrityskiihdytysohjelmia. Ehk\u00e4 tunnetuin tapahtuma vuosittain j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 Slush, jossa startup-yritt\u00e4j\u00e4t voivat tavata sijoittajia ja hankkia rahoitusta ideoilleen ja yritysten kasvuun. Monet yliopistot ja kaupungit ovat seuranneet Aaltoes:in viitoittamaa tiet\u00e4.(Aalto 2015)<\/p>\n

Yritt\u00e4jyys osana strategiaty\u00f6t\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on julkaissut syksyll\u00e4 2015 selvityksen yritt\u00e4jyyden ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen asenteen tukemisesta suomalaisissa korkeakouluissa. Ammattikorkeakouluista nousi esille kaksi luokkaa: Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ammattikorkeakoulu ja Yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukeva ammattikorkeakoulu. Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 ammattikorkeakoulussa yritt\u00e4jyyden edist\u00e4minen on yksi keskeisimmist\u00e4 tavoitteista korkeakoulun strategiassa. Yritt\u00e4jyytt\u00e4 tuetaan esimerkiksi TKI-hanketoiminnan avulla ja se on kiinte\u00e4sti yhdistetty my\u00f6s opetukseen. Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 ammattikorkeakoulussa opetuksen pedagogiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tukevat yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 toimintatapaa. Oleellista on my\u00f6s tunnistaa yritt\u00e4jyydest\u00e4 kiinnostuneet henkil\u00f6t ja tarjota heille tukea yrityksen perustamisessa.(Viljamaa & Moisio 2015.)<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulu sijoittui luokkaan yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukeva ammattikorkeakoulu. Yritt\u00e4jyys on osana toimintatapaa ja se n\u00e4kyy osana ammattikorkeakoulun strategiaa. Yritt\u00e4jyyden tavoitteeseen on sitouduttu, mutta se ei ole viel\u00e4 kaikkia toimintoja l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n\u00e4 periaatteena. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 asia toteutuvat usein yksitt\u00e4isin\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukevina toimina. (Viljamaa & Moisio 2015.)<\/p>\n

Yritt\u00e4jyyden edist\u00e4minen ja toimintojen kehitt\u00e4minen ovat kuitenkin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa korkeakoulussa. Esimerkiksi pedagogiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t tukevat ja niit\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n edelleen yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 toimintatapaa paremmin tukeviksi. Lapin ammattikorkeakoulussa my\u00f6s tunnistetaan yritt\u00e4jyydest\u00e4 kiinnostuneet ja tarjotaan heille tukea yrityksen perustamisessa.(Viljamaa & Moisio 2015.)<\/p>\n

Lapin AMKin strategian kaikkia osaamisaloja yhdist\u00e4v\u00e4 teema on palveluliiketoiminta ja yritt\u00e4jyys. Vuoden 2015 aikana on tehty ty\u00f6t\u00e4 painoalakohtaisissa ryhmiss\u00e4 ja kehitetty strategian toimeenpanoa tukevia ty\u00f6kalupakkeja. Palveluliiketoiminta ja yritt\u00e4jyys \u2013painoalaa on tarkasteltu niin innovaatiotoiminnan, asiakkuuksien, markkinoinnin ja myynnin, kansainv\u00e4listymisosaamisen kuin yritt\u00e4jyyden ja yritt\u00e4vyydenkin kannalta. Painoalaryhm\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan Lapin AMKin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota erityisesti toimenpiteisiin, joilla voidaan tukea yritysten synty\u00e4, kasvua ja kehittymist\u00e4 sek\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4 Lapissa. Mit\u00e4 yritt\u00e4jyyden ekosysteemi sitten voisi olla Lapin AMKissa? Eri osaamisaloilla on kehitetty monia yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 ajattelua ja toimintaa tukevia toimintamalleja (esim. LiikeAkatemia, Inno Barents Lab, Hyvinvointiapteekki ja \u2013pys\u00e4kki, CDIO, Lapland ES) sek\u00e4 toteutettu yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 oppimista selvitt\u00e4vi\u00e4 hankkeita (esim. M\u00e4kimurto-Koivumaa, Westerberg & Kess 2015). Ekosysteemi-k\u00e4sitteen mukaisesti olisi ehk\u00e4 aiheellista analysoida kehitettyj\u00e4 toimintamalleja niiden k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja kehitt\u00e4mistarpeiden kannalta sek\u00e4 systematisoida niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen. Olemassa olevia, hyv\u00e4ksi arvioituja toteutuksia ja tutkimuksia kannattaisi vied\u00e4 eteenp\u00e4in siten, ett\u00e4 saadaan aikaan painoalan tavoitteeksi asettamia aktivoivia toimintapaikkoja, joissa sek\u00e4 opiskelijat ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 ovat mukana yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen yritysten kanssa.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/h4>\n

Miten t\u00e4h\u00e4n muutoksen voisi valmistautua ja kouluttautua? Yhten\u00e4 ratkaisuna on yritt\u00e4m\u00e4isen ajattelu- ja toimintatavan kehitt\u00e4minen. Oppilaitoksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja alueellisesti tarkasteltuna asiaa voisi rakentaa yritt\u00e4jyyden ekosysteemin kautta. Yritt\u00e4jyyden ekosysteemi kokoaa yhteen yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelutavan omaavia ihmisi\u00e4, yritt\u00e4jyydess\u00e4 kiinnostuneita, yrityksi\u00e4, oppilaitoksia, yrityspalveluita ja muita elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimijoita.<\/p>\n

Miten sitten voisimme valmentaa opiskelijoita yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4iseen ajatteluun ja toimintaan? Yritt\u00e4jyyskasvatus ja \u2013koulutus ovat sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja painotukseltaan erilaisia. Ensin mainittu soveltunee etenkin kouluasteille ja j\u00e4lkimm\u00e4inen nimenomaan yritt\u00e4jien tarvitseman substanssiosaamisen tarjoamiseen. Ammattikorkeakoulun n\u00e4k\u00f6kulmasta kannattaisi ehk\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen oppiminen (entrepreneurial learning) ja pohtia sit\u00e4, miten se voitaisiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaa yhteistoiminnallisuutta tukien (mm. Asteljoki 2008).<\/p>\n

Yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 toiminnassa on kyse Kyr\u00f6n (2008; my\u00f6s Ruohotie & Koiranen 2000) mukaan tunteiden, motivaation ja tahdon sek\u00e4 tiet\u00e4myksen yhdistelm\u00e4st\u00e4. Niinp\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isess\u00e4 oppimisessa tulisi luoda puitteet, jossa n\u00e4m\u00e4 yhdistyv\u00e4t eri tavoin. Joissakin tutkimuksissa onkin esitetty, ett\u00e4 erilaiset aktivoivat oppimismenetelm\u00e4t ja \u2013ymp\u00e4rist\u00f6t auttavat yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelun ja toiminnan oppimisessa (mm. Gibb 1993, M\u00e4kimurto-Koivumaa & Belt 2015). N\u00e4iden tavoitteiden saavuttamista voisi edist\u00e4\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 oppimista tukeva arktinen yritt\u00e4jyyden ekosysteemi.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Aalto Entrepreneurship Society. Viitattu 17.11.2015. www.aaltoes.com<\/a>.<\/p>\n

Alvarez, S. A. & Barney, J. B. 2007. Discovery and Creation: Alternative Theories of Entrepreneurial Action. Strategic Entrepreneurship Journal Vol. 1 No 1\u20132, 11\u201326.<\/p>\n

Ardichvili, A., Cardozo, R. & Ray, S. 2003. A Theory of Entrepreneurial Opportunity Identification and Development. Journal of Business Venturing Vol 18 No 1, 105\u2013123.<\/p>\n

Asteljoki, S. 2008 Ammattikorkeakoulun palvelutoiminta edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 yhteistoiminnallista Oppimista. Ammattikasvatuksen aikakauskirja Vol 10 No 1, 51\u201362.<\/p>\n

Commission of the European Communities 2006. Entrepreneurship Education in Europe: Fostering Entrepreneurial Mindsets through Education and Learning, European Commission. http:\/\/europa.eu\/eur- lex\/lex\/LexUriServ\/LexUriServ.do?uri=COM:2006:0033:FIN:EN:PDF Viitattu 2.5.2014.<\/p>\n

ELY 2015. Yritteli\u00e4s Lappi, Tarinoita lappilaisesta yritt\u00e4jyydest\u00e4. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus. Elinvoimaa alueelle, 1. Tampere: Juvenes Print.<\/p>\n

Gibb, A. A. 1993. The Enterprise Culture and Education: Understanding Enterprise Education and its Links with Small Business, Entrepreneurship and Wider Educational Goals.\u201d International Small Business Journal Vol 11 No 3, 11\u201334.<\/p>\n

Heinonen, J. & Poikkijoki, S. 2006. An Entrepreneurial-directed Approach to Entrepreneurship Education: Mission Impossible?.\u201d Journal of Management Development Vol 25 No 1, 88\u201394.<\/p>\n

Honkola, J. & Jounela, T. 1993. Menestyksen perusvoimat: Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys – Yritt\u00e4vyys – Kehityshakuisuus. Keuruu.<\/p>\n

Hisrich, R. & Peters, M. 2002. Entrepreneurship. McGraw-Hill Higher Education.<\/p>\n

Isenberg, D. 2011. Introducing the Entrepreneurship Ecosystem: Four Defining Characteristics. Forbes, May 25, 2011. http:\/\/www.forbes.com\/sites\/danisenberg\/2011\/05\/25\/introducing-the- entrepreneurship-ecosystem-four-defining-characteristics\/<\/a><\/p>\n

Kaplan, J. & Warren, A. 2007. Patterns of Entrepreneurship. John Wiley & Sons, Inc.<\/p>\n

Kirzner, I. 1978. Competition and Entrepreneurship. Chicago, IL: The University of Chicago Press.<\/p>\n

Koltai, S 2015. The Six + Six Entrepreneurship Ecosystem Model. Viitattu 17.11.2015. http:\/\/koltai.co\/<\/a><\/p>\n

Kyr\u00f6, P. 2008. A Theoretical Framework for Teaching and Learning Entrepreneurship.\u201d International Journal of Business and Globalisation Vol 2 No 1, 39\u201355.<\/p>\n

Moore, J. F. 1993. Predators and Prey: A New Ecology of Competition. Harvard Business Review. May-June 1993.<\/p>\n

M\u00e4kimurto-Koivumaa, S, Westerberg, M. & Kess, P. 2015. InnoPreneurship 21 \u2013 Creation of entrepreneurial cross-border competence in Northern Scandinavia. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja B 9\/2015.<\/p>\n

M\u00e4kimurto-Koivumaa, S. & Belt, P. 2015. About, for, in or through entrepreneurship in engineering education, European Journal of Engineering Education. doi:10.1080\/03043797.2015.1095163.<\/p>\n

Nadgrodkiewicz, A. 2014. Creating the Environment for Entrepreneurial Success: Building Entrepreneurship Ecosystems. Center for International Private Enterprise.<\/p>\n

Peltonen, M. 1986. Yritt\u00e4jyys. 240 s. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.<\/p>\n

Ruohotie, P. & Koiranen, M. 2000. In the Pursuit of Conative Constructs into Entrepreneurship Education. Journal of Entrepreneurship Education Vol 3, 9\u201322.<\/p>\n

Sajari P. 2015. Taloustieteilij\u00e4 Holmstr\u00f6m: Suomessa ei ole ymm\u00e4rretty, kuinka huonossa kunnossa talous on. Helsingin Sanomat 19.8.2015.<\/p>\n

Sarasvathy, S.D. 2001. Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. The Academy of Management Review Vol 26, 243\u2013263.<\/p>\n

Shane S., & Venkataraman S. 2000. The promise of entrepreneurship as a field of research. The Academy of management review Vol 2, 217\u2013226.<\/p>\n

Schumpeter, J. 1989. Economic Theory and Entrepreneurial History. Reprinted from Change and the Entrepreneur. Cambridge: Harvard University Press, 1949. Teoksessa R. Cl\u00e9mence (toim.) Essays on Entrepreneurs, Innovations, Business Cycles, and the Evolution of Capitalism, 253\u2013231. New Brunswick, NJ: Transaction Publishers.<\/p>\n

Venkataraman, S. 1997. The distinctive domain of entrepreneurship research. In: Katz, J. (Ed.), Advances in Entrepreneurship, Firm Emergence and Growth Vol 3. JAI Press, Greenwich, CT, 119\u2013138.<\/p>\n

Viljamaa, A., Joensuu, S., & Varam\u00e4ki, E. 2011. Yritt\u00e4jyysasenteita ja-aikomuksia tradenomikoulutuksella. AMK-lehti\/\/Journal of Finnish Universities of Applied Sciences No 4\/2011.<\/p>\n

Viljamaa, L. & Moisio, J. 2015. Yritt\u00e4jyyden ja yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen asenteen tukeminen suomalaisissa korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. 2015.<\/p>\n

Willis, A. J. 1997. The Ecosystem: An Evolving Concept Viewed Historically. Functional Ecology Vol 11 No 2, 268\u2013271. doi<\/a>:10.1111\/j.1365-2435.1997.00081<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yritt\u00e4jyyden ekosysteemi kokoaa yhteen yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelutavan omaavia ihmisi\u00e4, yritt\u00e4jyydess\u00e4 kiinnostuneita, yrityksi\u00e4, oppilaitoksia, yrityspalveluita ja muita elinkeinoel\u00e4m\u00e4n toimijoita.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":146,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684176,110187],"tags":[110194,6751,31084,17802],"class_list":["post-44","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-15","category-teema-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-talous","tag-tyoelama","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2015\/12\/Kaarela-Makimurtokoivumaa-teemaartikkeli2.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-I","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=44"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":165,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/44\/revisions\/165"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=44"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=44"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=44"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}