{"id":4405,"date":"2024-02-08T06:40:00","date_gmt":"2024-02-08T04:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4405"},"modified":"2024-02-08T07:05:18","modified_gmt":"2024-02-08T05:05:18","slug":"voitko-hyvin-tyossasi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/02\/08\/voitko-hyvin-tyossasi\/","title":{"rendered":"Voitko hyvin ty\u00f6ss\u00e4si?"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Johanna Majala, lehtori, YTM, sosiaalialan koulutusohjelma, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Merja Hjulberg, lehtori, YTM, sosiaalialan koulutusohjelma, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Miten voit?<\/h2>\n\n\n\n

Miten voit ty\u00f6ss\u00e4si ja kuinka usein kuulet ty\u00f6kaverin tai esihenkil\u00f6n sit\u00e4 sinulta kysyv\u00e4n? Oletko pohtinut, mit\u00e4 ty\u00f6 sinulle merkitsee? Ty\u00f6 merkitsee meille ihmisille eri asioita. Meill\u00e4 joillakin ty\u00f6 voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n ja se menee t\u00e4ll\u00f6in meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaiken edelle. Tuottaako t\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6 meille en\u00e4\u00e4 hyvinvointia? L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ty\u00f6n tarkoitus on tuottaa tekij\u00e4lleen hyvinvointia, niin aineellista kuin henkist\u00e4kin. Hyvinvointi puolestaan on henkil\u00f6kohtainen asia ja kokemus, joka muodostuu meille jokaiselle eri tavoin. (Rauramo 2008, 11.) Jokainen meist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 itselleen el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t asiat ja merkitykset. El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi olla my\u00f6s tilanne, jolloin oman hyvinvoinnin kannalta tulee ajankohtaiseksi pohtia ty\u00f6paikan tai jopa ammatin vaihtamista.<\/p>\n\n\n\n

Oletko kokenut ty\u00f6stressi\u00e4 viime aikoina vai oletko ollut huolissaan kollegan jaksamisesta? Stressin tunne on ihmiselle ajoittain tyypillist\u00e4 ja se voi lis\u00e4t\u00e4 ihmisen toimintakyky\u00e4. Stressioireet viestitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 olemme poissa tasapainosta ja el\u00e4mme tavalla, joka ei sovi meille. T\u00e4ll\u00f6in on aika kuunnella itse\u00e4\u00e4n; her\u00e4\u00e4, pys\u00e4hdy, tarkastele ja havainnoi, mit\u00e4 sinulle kuuluu. Mill\u00e4 keinoin voit aloittaa hyvinvointisi parantamisen? Stressin syntyyn vaikuttavat eri tekij\u00e4t, joihin kaikkiin emme voi itse vaikuttaa. Ulkoa tuleviin tekij\u00f6ihin emme voi itse vaikuttaa, mutta sis\u00e4isiin tekij\u00f6ihin meill\u00e4 voi olla mahdollisuus itse my\u00f6s vaikuttaa. Ulkoisia tekij\u00f6it\u00e4 voi olla esimerkiksi liiallinen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4, t\u00f6iden kasautuminen ja jatkuva kiire. Sis\u00e4isi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voi olla esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa ty\u00f6ajan hallintaan ja sosiaalinen tuki. Me reagoimme eri tavoin samankaltaisissa tilanteissa omien vahvuuksiemme, kokemustemme, voimavarojemme sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteemme mukaan. Meid\u00e4n omat havainnot ja selitykset tilanteen syntymiselle antavat vinkkej\u00e4 miten ja mist\u00e4 etsi\u00e4 ratkaisuja. (Lipponen, Litovaara & Katajainen 2016, 54-55.)<\/p>\n\n\n\n

Miten koet ty\u00f6hyvinvointisi?<\/h2>\n\n\n\n

Ty\u00f6hyvinvoinnin tutkimusta on tehty jo noin sadan vuoden ajan, painopisteiden muuttuessa. Painopiste on ensin ollut yksil\u00f6iss\u00e4 ja sitten laajentunut ty\u00f6olosuhteisiin ja tekij\u00f6ihin, jotka vaikuttavat ihmisen ty\u00f6hyvinvointiin. (Manka & Manka, 2016, 64.) Jos ty\u00f6si muodostuu el\u00e4m\u00e4si keski\u00f6ksi, tunteiden ja merkitysten ainoaksi l\u00e4hteeksi, on tilanteesi aika vaarallinen kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin kannalta (Lipponen ym. 2016, 51-52). Ty\u00f6hyvinvointi on moniuloitteinen ja systeeminen kokonaisuus, jossa eri osat vaikuttavat toisiinsa. Ty\u00f6hyvinvointi koostuu muun muassa oikeudenmukaisesta ja johdonmukaisesta johtamisesta, osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4, ty\u00f6ss\u00e4 onnistumista edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 organisaatiorakenteesta, vuorovaikutteisesta toimintatavasta sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n psyykkisest\u00e4, fyysisest\u00e4 ja sosiaalisesta terveydest\u00e4. (Manka 2011, 35, 77.) Meid\u00e4n t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 me itse olemme ensisijaisesti vastuusta omasta ty\u00f6hyvinvoinnista ja siihen vaikuttamisesta. Ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n aikana on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tauottaa ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 saada tarvittaessa my\u00f6s kollegiaalista tukea. Ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on mahdollista jakaa tarvittaessa muitakin kuin ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 asioita ty\u00f6kavereiden kanssa. Ty\u00f6st\u00e4 palautuminen tarkoittaa ihan arkista toimintaa, jota tarvitsemme palautuaksemme ty\u00f6n aiheuttamasta rasituksesta, kuten s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ruokailua, liikuntaa ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 unta.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 ty\u00f6hyvinvointi edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 palautumista. Ty\u00f6st\u00e4 palautuminen ja ty\u00f6st\u00e4 irtautumisen kautta voi tutkia omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja suhdettaan ty\u00f6h\u00f6n. Jokaisen tulee l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omat tavat irrottautua ty\u00f6st\u00e4 ja saada el\u00e4m\u00e4lle toisenlaistakin merkityst\u00e4. Ty\u00f6st\u00e4 irtautuminen tarkoittaa ty\u00f6n rajaamista ty\u00f6aikaan. Se suojaa ty\u00f6st\u00e4 tulevan tunnekuorman l\u00e4ikkymist\u00e4 vapaa-aikaan. Ty\u00f6 koetaan merkitykselliseksi, kun siihen voi itse vaikuttaa, siin\u00e4 saa kehitty\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia vahvuuksiaan. (Lipponen ym. 2016, 54-55.) Sosiaaliala on erityisesti henkisesti kuormittavaa ty\u00f6t\u00e4. Sosiaalialan ty\u00f6 on moniulotteista ja riippuvainen monesta muustakin tekij\u00e4st\u00e4 kuin ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6ss\u00e4 korostuu ty\u00f6skentely marginaaliryhmien sek\u00e4 moniongelmallisten asiakkaiden parissa. Ty\u00f6t\u00e4 kuvaa suuri asiakkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, monimutkainen ongelmanratkaisu ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, asiakkaiden suuret odotukset ja arvostuksen v\u00e4hyys.<\/p>\n\n\n\n

Miten ty\u00f6hyvinvointi turvataan sosiaalialalla?<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaaliala on kokenut suuren organisaatiomuutoksen vuoden 2023 aikana. Sosiaalipalvelut siirtyiv\u00e4t hyvinvointialueille j\u00e4rjestett\u00e4viksi. T\u00e4m\u00e4 muutos on aiheuttanut muutoksia organisaation sis\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6n toimenkuvissa, palveluiden j\u00e4rjest\u00e4mistavassa ja yleens\u00e4 ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat kantaneet huolta my\u00f6s asiakkaiden saamien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. N\u00e4m\u00e4 asiat ovat tulleet esille sosionomikoulutuksen sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa tehdyss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6iden sek\u00e4 opiskelijoiden kertomista kokemuksista.  Sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa vallitsee edelleen ep\u00e4varmuus tulevaisuudesta. Organisaatiomuutoksen my\u00f6t\u00e4 tulleilla asioilla on ollut my\u00f6s vaikutusta sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden siirtymisell\u00e4 muihin ty\u00f6teht\u00e4viin eri organisaatioihin.  Hyvinvointialueella n\u00e4kyy jo pula sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuolto ei toimi, jos ty\u00f6hyvinvointi ei ole kunnossa sosiaalialalla. Vain ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n hyvinvoivat ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat turvata asiakkailleen laadukkaat sosiaalipalvelut. Ty\u00f6hyvinvoinnista huolehtiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se pident\u00e4\u00e4 ty\u00f6urien pituutta, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sairauspoissaoloja ja lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta, mill\u00e4 on hyvi\u00e4 vaikutuksia kansantalouteen. Sosiaalihuollon ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6kyvyn riskin\u00e4 on erityisesti psykososiaalinen ty\u00f6kuorma. Moni kokee, ettei ehdi tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n eettisten ohjeiden, laatukriteerien, lakien ja asiakkaan tarpeiden vaatimalla tavalla. (Pekkarinen 2023.)<\/p>\n\n\n\n

Forsmanin (2013, 3) kirjallisuuskatsauksen mukaan keskeiset sosiaalialalla jaksamiseen ja jatkamiseen vaikuttavat tekij\u00e4t liittyv\u00e4t organisatorisiin seikkoihin, henkil\u00f6kohtaiseen sitoumukseen ja asenteeseen sek\u00e4 asiakassuhteen ominaispiirteisiin. Esimerkiksi lastensuojeluty\u00f6lle omaista on se, ett\u00e4 siin\u00e4 koetaan kuormitusta ja uupumusta samalla kun ty\u00f6 koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi ja motivoivaksi etenkin asiakkaiden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalialan ty\u00f6n on henkisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuormittavaa ja t\u00e4m\u00e4 tulee huomioida satsaamalla ty\u00f6hyvinvointiin ja ty\u00f6olosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuuteen ja\/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla ty\u00f6prosesseja ja resursointeja. Sosiaalialan ty\u00f6n vaativuuden kannalta my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkaus tulee huomioida. Sosiaalialalla ty\u00f6h\u00f6n sitouttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa ty\u00f6n arvostus, ty\u00f6n joustavuus, hyv\u00e4 johtaminen, kohtuulliset asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t ja ty\u00f6n vaativuutta vastaavan palkan. Kaikki ty\u00f6hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t asiat eiv\u00e4t vaadi rahaa, mutta mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei toteudu ilman ep\u00e4kohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Ty\u00f6ntekij\u00e4n kokemus hyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen kokemuksen yhteis\u00f6llisyydest\u00e4. Miten voimme lis\u00e4t\u00e4 omassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4mme ty\u00f6hyvinvointia, unohtamatta yhteis\u00f6llisyytt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Forsman S. 2010. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n jaksaminen ja jatkaminen lastensuojelussa. Henkil\u00f6kohtaisen ja muodollisen uran rajapinnoilla. Tampereen yliopisto. Viitattu 16.1.2024 978-951-44-8155-0.pdf (tuni.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lipponen, K., Litovaara, A., & Katajainen, A. 2016. Voimaa. Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n polku. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim.<\/p>\n\n\n\n

Manka, M-L. 2011. Ty\u00f6n ilo. Helsinki: WSOY pro Oy.<\/p>\n\n\n\n

Manka, M-L & Manka, M. 2016. Ty\u00f6hyvinvointi. Helsinki: Talentum pro.<\/p>\n\n\n\n

Pekkarinen, H. 2023.Sosiaalialalla on k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiremontti. Viitattu 16.1.2024 Sosiaalialalla on k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 ty\u00f6hyvinvointiremontti | Talentia<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rauramo, P. 2008.Ty\u00f6hyvinvoinnin portaat. Viisi vaikuttavaa askelta. Helsinki: Edita.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: stressi, ty\u00f6hyvinvointi, sosiaaliala<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalialan ty\u00f6n on henkisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuormittavaa ja t\u00e4m\u00e4 tulee huomioida satsaamalla ty\u00f6hyvinvointiin ja ty\u00f6olosuhteisiin. Sairauspoissaoloihin ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuuteen ja\/tai pysyvyyteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi tarkastelemalla ty\u00f6prosesseja ja resursointeja. <\/p>\n

Kaikki ty\u00f6hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t asiat eiv\u00e4t vaadi rahaa, mutta mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei toteudu ilman ep\u00e4kohtien esille nostamista ja niihin tietoista vaikuttamista. Miten voimme lis\u00e4t\u00e4 omassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4mme ty\u00f6hyvinvointia, unohtamatta yhteis\u00f6llisyytt\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4421,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798246,110188],"tags":[3829,7402,8747,31084],"class_list":["post-4405","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2024","category-puheenvuoro","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/02\/Majala-Hjulberg-puheenvuoro-Lumen-1-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-193","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4405","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4405"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4405\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4406,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4405\/revisions\/4406"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4405"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4405"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4405"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}