{"id":4426,"date":"2024-02-08T06:58:00","date_gmt":"2024-02-08T04:58:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4426"},"modified":"2024-02-06T14:23:07","modified_gmt":"2024-02-06T12:23:07","slug":"itsensa-johtamisen-taidoilla-merkityksellisyytta-ja-tehokkuutta-tyouralle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/02\/08\/itsensa-johtamisen-taidoilla-merkityksellisyytta-ja-tehokkuutta-tyouralle\/","title":{"rendered":"Itsens\u00e4 johtamisen taidoilla merkityksellisyytt\u00e4 ja tehokkuutta ty\u00f6uralle"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=0965f492-25d0-4f30-8015-109b721d9bf5\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Leena V\u00e4limaa, KM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p>Itsens\u00e4 johtaminen on aikamme t\u00e4rkeimpi\u00e4 metataitoja. Se tuo merkityksellisyytt\u00e4 ja tuloksellisuutta ty\u00f6h\u00f6n monin tavoin. Et\u00e4t\u00f6iden yleistyminen, kiihtyv\u00e4 muutostahti ja hurja informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 taitoja. Ty\u00f6hyvinvoinnista ja ty\u00f6ss\u00e4jaksamisesta on kirjoitettu oppikirjoja kasap\u00e4in ja yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tuottaneet tutkimuksia n\u00e4ist\u00e4 teemoista lukemattomat m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Se kertoo varmasti aiheen merkityksellisyydest\u00e4 ja tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misen tarpeista. Itsens\u00e4 johtamisen taitoja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaikutetaan my\u00f6s ty\u00f6hyvinvointiin. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Asiat, joihin ihminen voi aina vaikuttaa itse, on vapaus valita oma asenne, arvot ja unelmat. Mielest\u00e4ni itsens\u00e4 johtamisessa on taustalla my\u00f6s kysymys siit\u00e4, millaiset arvot ohjaavat omaa ty\u00f6ntekoa sek\u00e4 siit\u00e4, miten ihminen asennoituu omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja ty\u00f6teht\u00e4viins\u00e4. Valitettavan usein ihminen keskittyy ty\u00f6ss\u00e4 liikaa suorittamiseen. Miten ty\u00f6ss\u00e4 voisi huomiota suunnata enemm\u00e4n siihen, ett\u00e4 teen hyvi\u00e4, merkityksellisi\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 tulisi olla taidot itsens\u00e4 johtamiseen. Kyseiset taidot ovat avainasemassa tulevaisuuden monimutkaistuvissa dynaamisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ty\u00f6tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja menestyst\u00e4. (M\u00e4kinen &amp; R\u00e4ty 2021, 26.) Keskeisimpi\u00e4 itsens\u00e4 johtamiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 pohtimalla haluankin her\u00e4tell\u00e4 ajatuksia siit\u00e4, miten ammattikorkeakoulun opetuksessa voitaisiin enemm\u00e4n tukea ja vahvistaa opiskelijoiden itsens\u00e4 johtamisen taitoja.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Taustalla toimivat rakenteet ja hyv\u00e4t arjen valinnat<\/h2>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4 johtaminen heijastuu hyv\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 johtamiseen. Johtaminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Hyv\u00e4 johtaja auttaa ja tukee hyv\u00e4n ty\u00f6kulttuurin ja ty\u00f6olosuhteiden rakentamista, jossa jokainen voi keksitty\u00e4 omiin ty\u00f6teht\u00e4viins\u00e4. Ty\u00f6hyvinvoinnin perusedellytykset, kuten oikeudenmukaisuus, toimiva vuorovaikutus, koettu tasa-arvo, kannustava ilmapiiri ja sopivasti kuormittavat ja vaihtelevat teht\u00e4v\u00e4t on oltava kunnossa, jotta tehokas itsens\u00e4 johtaminen voi toteuta. Tietysti my\u00f6s ty\u00f6n on oltava turvallista ja ty\u00f6v\u00e4lineiden kunnossa ja ty\u00f6ntekij\u00e4n tulee tiet\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 tavoitteet, teht\u00e4v\u00e4kuva ja teht\u00e4v\u00e4njaot. Yhteiset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja toimintamallit luovat pohjan hyv\u00e4lle yhteisty\u00f6lle. (Lyytinen &amp; P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen 2022, 79-81.)<\/p>\n\n\n\n<p>Itsens\u00e4 johtaminen muodostuu oman toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tehokkuuden maksimointia, vaan my\u00f6s oman hyvinvoinnin optimointia. Oman ty\u00f6n suunnittelu voi olla aina tunneista pitkiin jopa vuosia kest\u00e4viin projekteihin. Hyv\u00e4 itsens\u00e4 johtamisen tulisikin olla kokonaisvaltaista, johon sis\u00e4ltyy kaikki arjen t\u00e4rke\u00e4t osatekij\u00e4t, kuten lepo, uni, ihmissuhteet, ravinto ja harrastukset. (Lyytinen &amp; P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen 2022, 35.) Tasapainoiset arjen hyv\u00e4t valinnat antavat meille energiaa, innostusta, inspiraatioita ja mahdollistavat elpymisen ja palautumisen ty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Sis\u00e4inen motivaatio ja tavoitteiden merkitys<\/h2>\n\n\n\n<p>Sis\u00e4inen motivaatio on hyvinvointimme ja aikaansaamisemme kannalta olennainen. Omat tavoitteet viev\u00e4t meit\u00e4 eteenp\u00e4in, niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4kin, jos todella niin haluamme.&nbsp; Itsens\u00e4 johtamisen taitoja kehitt\u00e4ess\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle omien tavoitteiden asettamisesta ja sen j\u00e4lkeen pohtia, mit\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tavoitteet edist\u00e4v\u00e4t. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t voivat liitty\u00e4 esimerkiksi materiaan ja rahaan, hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n, henkil\u00f6kohtaiseen kasvuun, ihmissuhteisiin tai hyv\u00e4ntekemiseen ja toisten auttamiseen. Jokaisen on hyv\u00e4 pohtia, millaiset tavoitteet itselle asettaa, pitk\u00e4ll\u00e4 ja lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4, jotka edist\u00e4isiv\u00e4t omia merkityksellisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. (Martela 2015, 23-28.) Itsens\u00e4 johtamisen visio ja omat tavoitteet ovat itsens\u00e4 johtamisen l\u00e4ht\u00f6kohtia. Mit\u00e4 selke\u00e4mmin oma suunta on selvill\u00e4, sen helpompi on p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille. (Syd\u00e4nmaalakka 2021, 38.)<\/p>\n\n\n\n<p>Tavoitteet voivat liitty\u00e4 oman osaamisen vahvistumiseen, projektien onnistuneeseen suorittamiseen, hyv\u00e4\u00e4n palautteen saamiseen. Kun sinulla on ty\u00f6ss\u00e4 merkitykselliset tavoitteet, ty\u00f6 saa selke\u00e4mm\u00e4n suunnan sek\u00e4 merkityksen ja t\u00e4m\u00e4 tuo ty\u00f6h\u00f6n syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 merkityksellisyytt\u00e4. Kun ihminen itse saa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 omista tavoitteistaan, niin se auttaa my\u00f6s pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 vahvempaa motivaatiota ja sitouttaa my\u00f6s paremmin omiin tavoitteisiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon taidoilla vaikutat ajanhallintaan<\/h2>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky auttaa asettamaan tavoitteet ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n kohti tavoitetta. Silloin, kun teet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 omista arvoista ja tavoitteista k\u00e4sin, voit suunnata toimintaasi selke\u00e4mmin kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4si. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotaito auttaa my\u00f6s ty\u00f6teht\u00e4vien priorisoinnissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ajanhallinta on tehokkaan itsens\u00e4 johtamisen perusta. Realiteetti kuitenkin on, ett\u00e4 aikaa on 24 tuntia vuorokaudessa ja kaikilla sit\u00e4 on saman verran l\u00e4nsimaisen aikak\u00e4sityksen mukaan. Se, miten ja mihin aikaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 on viime k\u00e4dess\u00e4 jokaisen ihmisen itsens\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4. Ajank\u00e4yt\u00f6n hallinnalla itsens\u00e4 johtamisen yhteydess\u00e4 tarkoitetaan kyky\u00e4 priorisoida teht\u00e4vi\u00e4, laatia aikatauluja ja kyky\u00e4 suunnitella ty\u00f6aikaa niin, ett\u00e4 kaikki olennaiset ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t saavat olennaisen huomion tai tulevat tehdyksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Priorisointi on p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja auttaa keskittym\u00e4\u00e4n olennaisiin teht\u00e4viin. Ajanhallinnan taito tukee my\u00f6s stressinhallintaa. (M\u00e4kinen &amp; R\u00e4ty 2022, 38.) Kun teet itsellesi realistisen aikataulutuksen ty\u00f6teht\u00e4viisi, niin se v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 ja ahdistusta. Luontevaa positiivista ja innostavaa palautetta ty\u00f6st\u00e4 on se, kun saavuttaa asettamansa tavoitteet aikataulussa. Ajanhallinta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s hajaannuksen tunnetta ty\u00f6ss\u00e4. Taitavalla ajanhallinnalla voit vaikuttaa my\u00f6s ty\u00f6n ja vapaa-ajan tasapainottamiseen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Ilman itsereflektointia ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Itsereflektio on \u00e4lykkyytt\u00e4 ja itsereflektoinnin taito tuo monia etuja ammatillisessa toiminnassa. Itsereflektio auttaa tiedostamaan muun muassa omia arvoja, vahvuuksia sek\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeita. T\u00e4llainen tietoisuus on itsearvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja johtamisessa. Reflektointi edellytt\u00e4\u00e4 oman ajattelutavan muuttamista tietoisuuden tasolla. (Syd\u00e4nmaalakka 2021, 37.)<\/p>\n\n\n\n<p>Omien tekemisten reflektointi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omien tekojen ja reaktioiden seurauksia ja vaikutuksia. Se auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tilanteessa toimi ja miten omaa toimintaa pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4. Itsereflektio auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ammatillisen kasvun ja kehittymisen tarpeet sek\u00e4 mahdollisuudet. Reflektoinnin avulla voi n\u00e4hd\u00e4 haasteet oppimistilanteina ja n\u00e4in mahdollisuutena kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4. Itsereflektio auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsetuntemista ja se taas tukee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa vahvemmin omien arvojen mukaisesti. Stressaavien tilanteiden ja stressi\u00e4 tuottavien asioiden huomaaminen ja tietoisuus niist\u00e4 auttaa suunnittelemaan ja ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n omia itselle toimivia stressin hallinnan keinoja.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Omat vahvuudet ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen<\/h2>\n\n\n\n<p>Kun ihminen tunnistaa ja tiet\u00e4\u00e4 omat vahvuutensa, niin h\u00e4n voi kehitt\u00e4\u00e4 parempaa itsetuntemusta ja itsens\u00e4 johtamista. T\u00e4m\u00e4 auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sek\u00e4 antaa mahdollisuuden keskitty\u00e4 vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja heikkouksien parantamiseen. Tieto omista vahvuuksista voi lis\u00e4t\u00e4 itsetuntoa ja itseluottamusta. Kun tiedostaa omat kyvykkyytens\u00e4, on todenn\u00e4k\u00f6isemmin valmis haastamaan itsens\u00e4 ja ottamaan riskej\u00e4. Vahvuuksien tunnistaminen auttaa tekem\u00e4\u00e4n parempia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, koska se auttaa hahmottamaan, mink\u00e4laista toimintaa tai teht\u00e4vi\u00e4 kannattaa priorisoida ja mihin voi pyyt\u00e4\u00e4 apua tai ulkoistaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ty\u00f6paikoilla vahvuuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen voi johtaa parempiin suorituksiin ja menestykseen. Ty\u00f6nantajat arvostavat usein ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka voivat tuoda erityisosaamistaan ja vahvuuksiaan organisaation k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kun ty\u00f6paikalla tiimin j\u00e4senet tuntevat toistensa vahvuudet, he voivat jakaa teht\u00e4vi\u00e4 ja vastuita niin, ett\u00e4 kukin tekee sit\u00e4, miss\u00e4 h\u00e4n on vahvin. T\u00e4m\u00e4 voi parantaa tiimin suorituskyky\u00e4 ja tuloksia. (Lipponen, Litovaara &amp; Katainen 2017, 144 -146.) &nbsp;Kun ihminen p\u00e4\u00e4see k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia vahvuuksiaan, ty\u00f6 tai muut aktiviteetit voivat tuntua merkityksellisemmilt\u00e4 ja motivoivammilta. T\u00e4m\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 sitoutumista ja innostusta tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Vahvuuksien tunnistaminen voi auttaa henkil\u00f6kohtaisessa kasvussa ja kehityksess\u00e4. Tunnistaessaan ja tiet\u00e4ess\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 on hyv\u00e4, voi keskitty\u00e4 n\u00e4iden vahvuuksien kehitt\u00e4miseen ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen eri el\u00e4m\u00e4nalueilla. Lis\u00e4ksi, kun on tietoinen omista vahvuuksistaan, voi paremmin selvit\u00e4 stressist\u00e4 ja vaikeuksista.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Stressinhallinta ja oman sis\u00e4isen puheen laatu<\/h2>\n\n\n\n<p>Stressi kuuluu meid\u00e4n kaikkien el\u00e4m\u00e4\u00e4n, se saa meid\u00e4t ter\u00e4v\u00f6itym\u00e4\u00e4n eri tilanteissa. Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut tai hyvin usein toistuva stressi on kuitenkin pahasta, ja siksi on t\u00e4rke\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja olla taitoja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 stressi\u00e4 ja sit\u00e4 kautta vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Stressin s\u00e4\u00e4telyn taitoja voi opetella. Kun oppii hallitsemaan ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n stressi\u00e4, negatiiviset ajatukset ja toimintamallit eiv\u00e4t saa otetta el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Opiskelijoillekin on hyv\u00e4 tuoda esille stressi\u00e4 tuottavien ajatusten tunnistamisen merkityst\u00e4, ne ovat samalla energiavarkaita koko elimist\u00f6llemme. Erilaiset huoliajatukset, sis\u00e4inen kriitikko, yleistykset, t\u00e4ydellisyyden tavoittelu ajatukset, perfektionistiset vaateet yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t stressialttiutta ja est\u00e4v\u00e4t ihmist\u00e4 rentoutumasta. N\u00e4m\u00e4 ovat niin monelle nykyp\u00e4iv\u00e4n kiireiselle ihmiselle tuttuja. (Nummelin 2020, 104.)<\/p>\n\n\n\n<p>Sis\u00e4inen puheemmehan on usein enempi meid\u00e4n muutoksen est\u00e4j\u00e4 kuin mik\u00e4\u00e4n ulkoinen tekij\u00e4. Sis\u00e4ist\u00e4 puhetta on usein vaikea tunnistaa, koska se on niin automaattista, s\u00e4hk\u00f6sanoman omaista, niin automatisoituneita ajattelumalleja.&nbsp; Meid\u00e4n tulee tietoisesti tarkkailla omia ajatuksia, jotta pystymme tunnistamaan omat ohjelmoidut, automaattiset ajatusprosessimme. Toistuvista ajattelumalleista syntyy tottumuksia ja tapoja, mutta niit\u00e4 on my\u00f6s mahdollista muuttaa, kuten vaikka liikuntatottumuksiammekin. Onkin hyv\u00e4 oppia tunnistamaan ajatuksia, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t stressi\u00e4, oppia pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne ja tuottamaan rauhoittavaa sis\u00e4ist\u00e4 puhetta. (Nummelin 2020, 103-104.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Miksi panostaa itsens\u00e4 johtamiseen?<\/h2>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4ll\u00e4 itsens\u00e4 johtamisella voi vaikuttaa ty\u00f6n tuloksellisuuteen, ty\u00f6hyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ammattikorkeakouluopinnoissa tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n opiskelijoiden itsens\u00e4 johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinik\u00e4iseen oppimiseen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiseen ja urakehitykseen. T\u00e4m\u00e4 on erityisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 nopeasti muuttuvassa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja maailmassa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n<p>Lipponen, K., Litovaara, A. &amp; Katainen, A. 2017. Voimaa. Hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n polku. Duodecim.<\/p>\n\n\n\n<p>Lyytinen, N. &amp; P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen, S. 2022. Ole oma pomosi. Virtaa ty\u00f6h\u00f6n ja vapaalle. Otava.<\/p>\n\n\n\n<p>Martela, F. 2015. Valon\u00f6\u00f6rit. Sis\u00e4isen motivaation k\u00e4sikirja. Gummerus.<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4kinen, P. &amp; R\u00e4ty, T. 2021. Ty\u00f6hyvinvointikortti \u2013 koulutuksesta suuntaa kehitt\u00e4miseen.&nbsp; Koulutusaineisto. 8.painos. Ty\u00f6turvallisuuskeskus TTK.<\/p>\n\n\n\n<p>Nummelin, T. 2020. Hallitse stressi\u00e4. Tunnetaidoilla irti paineista. Otava.<\/p>\n\n\n\n<p>Syd\u00e4nmaalakka, P. 2021. \u00c4lyk\u00e4s itsens\u00e4 johtaminen. N\u00e4k\u00f6kulmia henkil\u00f6kohtaiseen kasvuun. Alma Talent Oy.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Asiasanat: itsens\u00e4 johtaminen, johtaminen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hyv\u00e4ll\u00e4 itsens\u00e4 johtamisella voi vaikuttaa ty\u00f6n tuloksellisuuteen, ty\u00f6hyvinvointiin, jaksamiseen ja tasapainoisempaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. <\/p>\n<p>Ammattikorkeakouluopinnoissakin tulisi esimerkiksi erilaisten pedagogisten ratkaisujen avulla vahvistaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n opiskelijoiden itsens\u00e4 johtamisen taitoja. Samalla tuettaisiin ja kannustettaisiin tulevaisuuden asiantuntijoita elinik\u00e4iseen oppimiseen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymiseen ja urakehitykseen. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4378,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798246,110187],"tags":[3829,7402,31084],"class_list":["post-4426","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2024","category-teema-artikkeli","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/02\/Valimaa-teema-artikkeli-Lumen-1-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-19o","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4426"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4427,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4426\/revisions\/4427"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4378"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}