{"id":4435,"date":"2024-02-08T06:53:00","date_gmt":"2024-02-08T04:53:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4435"},"modified":"2024-02-06T14:29:21","modified_gmt":"2024-02-06T12:29:21","slug":"uudistava-pedagoginen-johtajuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/02\/08\/uudistava-pedagoginen-johtajuus\/","title":{"rendered":"Uudistava pedagoginen johtajuus"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Anu Pruikkonen, KM, HTT, kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset, oppijoiden odotukset ja yksil\u00f6lliset tarpeet, korkeakoulupoliittiset tavoitteet sek\u00e4 jatkuvan oppimisen merkityksen kasvu ohjaavat korkeakouluja pohtimaan sek\u00e4 pedagogiikkaa ett\u00e4 sen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja johtamista. Pedagogiseen johtamiseen voidaan siis katsoa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta. Kuvaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmaan ja sit\u00e4 kuvaaviin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkeihin.<\/p>\n\n\n\n

Pedagogisen johtamisen osa-alueita<\/h2>\n\n\n\n

Pedagogisen johtamisen tutkimus on painottunut perusasteen koulutukseen ja sit\u00e4 on varsin niukasti saatavilla korkeakoulukontekstista. Toomin ja Pyh\u00e4lt\u00f6n (2020, 34-35) mukaan visio, strategia ja toimeenpanosuunnitelma ovat pedagogisen johtamisen keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4.  Lahtero ja kumppanit (2021, 329) jakavat pedagogisen johtamisen (Kuusilehto-Awalen 2015) mukaillen suoraan ja ep\u00e4suoraan pedagogiseen johtamiseen, jossa suora pedagoginen johtaminen pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n strategisen johtamisen sek\u00e4 toimintatapalinjaukset. Ep\u00e4suoraan pedagogiseen johtamiseen sis\u00e4ltyy rakenteiden kautta johtaminen sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6johtaminen. Rakenteilla t\u00e4ss\u00e4 tarkoitetaan esimerkiksi lukuj\u00e4rjestyst\u00e4, budjettia, vuosisuunnitelmaa ja hallinnollisia rutiineja. Henkil\u00f6st\u00f6johtaminen on esihenkil\u00f6ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 osaamisen johtamista.<\/p>\n\n\n\n

Strategian lis\u00e4ksi oleellista on systeemisyyden huomioiminen, korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4n eri tasojen merkitysneuvottelujen mahdollistaminen ja tukeminen sek\u00e4 n\u00e4iden tuloksena syntyneiden ideoiden ja ehdotusten huomioiminen johtamisen linjauksissa (Toom & Pyh\u00e4lt\u00f6 2020, 34; Toom ym. 2023, 233). Pedagogisen johtamisen systeemisyyden on toteuduttava l\u00e4pi kaikkien pedagogisen johtamisen osa-alueiden: linjausten, rakenteiden ja prosessien (Toom ym. 2023, 233). Systeemisyydell\u00e4 tarkoitetaan monin\u00e4k\u00f6kulmaisuutta ja t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 erityisesti korkeakoulun eri toimijoiden kuten korkeakoulun, koulutusten\/osaamisryhmien, opettajien, opiskelijoiden tasoja (emt. 39). M\u00e4ki (2022) tiivist\u00e4\u00e4 pedagogisen johtamisen olevan yhteisen pedagogisen ymm\u00e4rryksen saavuttamisen mahdollistaja.<\/p>\n\n\n\n

Pedagogisen johtamisen ja kehitt\u00e4misen korostaessa systeemisyytt\u00e4 ja yhteisi\u00e4 merkitysneuvotteluja, on oleellista tarkastella niit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, joilla monensuuntainen vuorovaikutus ja yhteis\u00f6llinen tiedon rakentaminen tapahtuvat. Mink\u00e4laisia osallistavia ja yhteisluomisen mahdollistava k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 on Lapin ammattikorkeakoulussa luotu sek\u00e4 millaisilla toimintatavoilla on mahdollistettu kyvykkyyksien ja voimavarojen yhteen tuominen siten?<\/p>\n\n\n\n

Pedagogisen johtamisen k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Yhteiset online-ty\u00f6pajat yhteisen oppimisen ja opetuksen tulevaisuuskuvan rakentajina<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6st\u00f6lle suunnattujen lukuisten teemoitettujen ty\u00f6pajojen tavoitteena on muun muassa ollut rakentaa yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 opiskelijoiden odotuksista, osaamisen kehittymisen ja oppimisen tukemisesta oppimisprosessin aikana sek\u00e4 monipuolisista arviointimenetelmist\u00e4. Ty\u00f6pajojen tausta-aineistona ovat toimineet erilaiset arviointiraportit, esimerkiksi Karvin tuottamat arviointiraportit ja kyseisess\u00e4 ajanhetkess\u00e4 ilmestyneet pandemian vaikutuksia kuvanneet selvitykset sek\u00e4 opiskelijapalautteet.  Osallistujia kuhunkin ty\u00f6pajaan on ollut yli 100 ja ty\u00f6skentely on tapahtunut ensin monialaisissa pienryhmiss\u00e4, jotka ovat itseohjautuvasti ty\u00f6st\u00e4neet annettuja teemoja ja lopuksi on ollut yhteinen tulosten k\u00e4sittely. Ty\u00f6pajaty\u00f6skentely on saanut my\u00f6nteist\u00e4 palautetta, erityisesti monialainen ty\u00f6skentely on koettu arvokkaasti.<\/p>\n\n\n\n

\n

\u201dMit\u00e4 enemm\u00e4n kohtaamisia, se parantaa verkostoitumista, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n keskuudessa yli koulutusalarajojen. T\u00e4m\u00e4 aihe ja tapa yksi niist\u00e4 kohtaamisista.\u201d <\/p>\nOsallistujapalaute 14.1.2022 ty\u00f6pajasta.<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajojen tarkoituksena on ollut yhdess\u00e4 kasvattaa oppijaymm\u00e4rryst\u00e4mme sek\u00e4 luoda pedagogisen kehitt\u00e4misen suuntaa. Ty\u00f6pajojen tulosten vaikutukset ovat n\u00e4hd\u00e4kseni olleet monentasoisia, sek\u00e4 strategisia ett\u00e4 operatiivisia. Esimerkiksi, tulokset ovat viitoittaneet ammattikorkeakoulun Koulutuksen ja TKI:n kehitt\u00e4misohjelman 2030 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. Yksi ohjelman nelj\u00e4st\u00e4 osa-alueesta on Oppijal\u00e4ht\u00f6iset opintopolut, jonka sis\u00e4lt\u00f6 muodostuu pitk\u00e4lti ty\u00f6pajojen tulosten pohjalta.\u00a0 Toiseksi ty\u00f6pajoissa esille nousseisiin tarpeisiin on j\u00e4rjestetty pedagogista henkil\u00f6st\u00f6koulutusta, esimerkiksi osaamisperustaisuuteen ja arviointiin sek\u00e4 ohjaukseen ja motivaatioon. Kolmanneksi ty\u00f6pajojen teemojen perusteella k\u00e4ynnistyi vuoden kest\u00e4nyt osaamisaluekohtainen sis\u00e4inen projekti nimelt\u00e4\u00e4n Vaihtoehtoiset suoritustavat, jonka perusideana oli lis\u00e4t\u00e4 vaihtoehtoisten suoritustapoja siten, ett\u00e4 ne ovat osa opintojakson toteutussuunnitelmaa, eiv\u00e4t reaktiivinen ratkaisu oppijan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Strategiarahoitus osallistavan kehitt\u00e4misen mahdollistajana<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoulu avasi vuonna 2021 henkil\u00f6st\u00f6lle avoimen strategiarahoitushaun, jossa henkil\u00f6st\u00f6 voi hakea rahoitusta pedagogiseen kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 TKI-toimintaan. Yleisesti kuvaten, rahoitushaku kohdentuu strategian toteuttamiseen, keskeisiin pedagogisiin teemoihin (oppijal\u00e4ht\u00f6isyys, jatkuva oppiminen jne.) sek\u00e4 monialaiseen TKI-toimintaan. Vuosina 2021-2023 rahoitusta haettiin 63 pedagogiseen kehitt\u00e4mishankkeeseen, joista 41 rahoitettiin. Kielteisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten taustalla oli usein se, ett\u00e4 vastaavaa kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 oli jo tehty tai sit\u00e4 oli ty\u00f6n alla toisaalla, esimerkiksi ulkoisen rahoituksen hankkeessa, tai kehitt\u00e4misidea j\u00e4i irralliseksi kehitt\u00e4misen kokonaisuudesta ja sen tavoitteista. Kuviossa 1. esimerkkej\u00e4 rahoitetuista kehitt\u00e4mishankkeista.<\/p>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4mishanke<\/strong><\/th><\/tr><\/thead>
Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteyksien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien kehitt\u00e4minen<\/td><\/tr>
Osaamismerkit osana osaamisperustaista arviointia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 pedagogiikkaa<\/td><\/tr>
CDIO-viitekehyksen hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/td><\/tr>
Sosionomin polkuopinnot ty\u00f6paikalla (ty\u00f6n opinnollistaminen)<\/td><\/tr>
Uraohjauksen kehitt\u00e4minen<\/td><\/tr>
Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 talous koulutuskokonaisuus (mikro-osaamiskokonaisuudet)<\/td><\/tr>
Tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenetelmien itseopiskelumateriaalien kehitt\u00e4minen<\/td><\/tr>
Case Station -oppimisymp\u00e4rist\u00f6 (digi- ja simulaatiopedagogiikan kehitt\u00e4minen)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1. Esimerkkej\u00e4 rahoitetuista pedagogisista kehitt\u00e4mishankkeista<\/p>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4mishankkeiden tuloksia on esitelty vuosittain Valakiat-henkil\u00f6st\u00f6tapahtumassa. Sek\u00e4 tapahtuma ett\u00e4 rahoitushakuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ovat saaneet my\u00f6nteist\u00e4 palautetta ja k\u00e4yt\u00e4nteet ovat j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Edelleen kehitett\u00e4v\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 osallistavassa k\u00e4yt\u00e4nteess\u00e4 tunnistan ainakin kehitt\u00e4mishankkeiden kokoamisen isommiksi kehitt\u00e4miskokonaisuuksiksi.<\/p>\n\n\n\n

Nopeaa reagointia ajankohtaiseen ilmi\u00f6\u00f6n \u2013 teko\u00e4lyohjeistuksen laatiminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Alkuvuodesta 2023 yksi eniten keskusteluissa esiintynyt aihe oli ChatGPT, sen ja muiden teko\u00e4lysovellusten vaikutukset korkeakouluopiskeluun ja -opetukseen. Korkeakouluissa tuli kiire saada henkil\u00f6st\u00f6lle ja opiskelijoille \u201dk\u00e4tt\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4\u201d arjen tueksi. Nopealla aikataululla kokosimme pienen opettajista koostuneen ty\u00f6ryhm\u00e4n, jossa oli sek\u00e4 asiaa paljon osaavia ett\u00e4 sellaisia, jotka eiv\u00e4t tienneet aiheesta juuri mit\u00e4\u00e4n. Muutamalla online-tapaamisella ja yhteisell\u00e4 online-kirjoittamisella saimme reilussa kuukaudessa kasaan luonnokset amk-tason ohjeistuksesta opettajille ja opiskelijoille, joka sitten k\u00e4vi kommentoitavana osaamisalueiden johtoryhmiss\u00e4, henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6pajoissa sek\u00e4 opiskelijakunnalla. Lopullisen ohjeistuksen hyv\u00e4ksyi ammattikorkeakoulun johtoryhm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 osallistavasta k\u00e4yt\u00e4nteest\u00e4 nostan esille viel\u00e4 yhden mielest\u00e4ni keskeisen n\u00e4k\u00f6kulman. Osallistava kehitt\u00e4minen tai yhteiskehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 esitetyt kommentit dokumentoidaan, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 niille ja niiden pohjalta tehd\u00e4\u00e4n tai jos ei tehd\u00e4, niin perustellaan ratkaisu. T\u00e4m\u00e4n kyseisen tapausesimerkin osalta toimittiin juuri n\u00e4in (Kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n

Kommentti<\/strong><\/td>Vaikutus ohjeistusten sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n -> Perustelut\/jatkotoimet<\/strong><\/td><\/tr>
Opiskelijoille voisi laatia selv\u00e4t esimerkkiohjeet siit\u00e4, miten teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6 merkit\u00e4\u00e4n<\/td>Jatkotoimenpiteen\u00e4 ohjeiden, k\u00e4ytt\u00f6tapausten ja esimerkkien laatiminen. Ty\u00f6ryhm\u00e4 laatimaan opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4 koskevat ohjeet.<\/td><\/tr>
Olisi kyll\u00e4 hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 miten tehd\u00e4\u00e4n viittaus ja l\u00e4hdeluetteloon merkint\u00e4 jos on k\u00e4ytetty teko\u00e4ly\u00e4 esim. opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n. Voisiko tehd\u00e4 Lapin Amk:in ohjeistuksen aiheesta<\/td><\/tr>
Tulisiko jossakin kohtaa erikseen mainita my\u00f6s teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00e4minen valintakokeissa? T\u00e4m\u00e4 koskee ainakin koulutuksia, joissa omat valintakokeet. Vai riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 geneerinen ohjeistus?<\/td>Ei vaikutusta, jatkotoimenpiteen\u00e4: Valintakoek\u00e4ytt\u00f6 ohjeistetaan erikseen.  Kokeet ovat erilaisia, ohjeistus mietitt\u00e4v\u00e4 tapauskohtaisesti\/huomioiden valtakunnalliset alakohtaiset ohjeistukset.<\/td><\/tr>
Lauseeseen “Teko\u00e4ly haastaa uudistamaan opetuksen suunnittelua ja toteutusta, oppimisprosessin suunnittelua sek\u00e4 osaamisen ja oppimisen arviointia” <\/em>Muutosehdotus: Teko\u00e4ly antaa mahdollisuuden uudistaa opetuksen suunnittelua\u2026<\/td>Ei vaikutusta. Pidet\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4inen muotoilu. Perusteluna se, ett\u00e4 ohjeistus on kokonaisuudessaan kannustava s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n ja on oleeellista tuoda esille, ett\u00e4 opettaja on ik\u00e4\u00e4n kuin paljon vartijana, esim. jos oppimisteht\u00e4v\u00e4t mahdollistavat niiden teett\u00e4misen kokonaan teko\u00e4lyll\u00e4.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n


Kuvio 2. Esimerkki teko\u00e4lyohjeistusten kommenteista ja niiden k\u00e4sittelyst\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Osallistavaa pedagogisten linjausten laatimista – opetussuunnitelman laadinnan perusteiden p\u00e4ivitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opetussuunnitelmaty\u00f6 ja opetussuunnitelmat ovat korkeakoulutuksen ydint\u00e4. Opetussuunnitelmaty\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n on pedagogista johtamista, samoin sit\u00e4 koskettavien periaatteiden laatiminen. Edellinen versio OPS-laadinnan perusteista oli laadittu vuonna 2020 ja se kaipasi kipe\u00e4sti p\u00e4ivityst\u00e4. P\u00e4ivitysty\u00f6h\u00f6n nimettiin edustuksellinen ty\u00f6ryhm\u00e4, jonka yhteiskirjoittamalla tuottamaa luonnosta kommentoitiin kahteen eri otteeseen osaamisalueiden johtoryhmiss\u00e4 sek\u00e4 kerran henkil\u00f6st\u00f6n toimesta. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n hyvin perinteinen osallistamisprosessi, mutta kuitenkin varsin merkitt\u00e4v\u00e4. Kuvaan t\u00e4t\u00e4 omakohtaisen esimerkin kautta. Allekirjoittanut oli luvannut tuottaa asiakirjan osaamisperustaisuutta koskevan osion luonnoksen ja se oli henkil\u00f6st\u00f6n kommentoitavana vaiheessa, jossa sis\u00e4lt\u00f6 oli ranskalaisina viivoina. Ja hyv\u00e4 n\u00e4in, koska sis\u00e4lt\u00f6 muotoutui paljon paremmaksi, kun ev\u00e4stys siihen saatiin etupainotteiseksi. Kyseinen osuus on opetussuunnitelmaty\u00f6n ydint\u00e4 ja nyt osiosta tuli huomattavasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisempi kuin mit\u00e4 se oli aiemmassa asiakirjassa ollut. Linjaustenhan on tarkoitus palvella arjessa kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4. Oppina t\u00e4st\u00e4, keskener\u00e4ist\u00e4kin kannattaa altistaa yhteiselle keskustelulle.<\/p>\n\n\n\n

Uudistava pedagoginen johtajuus \u2013 onnistuttiinko siin\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Loppureflektiona voisi tiivist\u00e4en todeta, ett\u00e4 kuvatuissa k\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 huomioitiin systeemisyys, eri osapuolet osallistuivat monipuolisesti ja huomioituna oli my\u00f6s konteksti. Osallistamisen tavat ja keinot olivat monipuolisia. Opiskelijoiden suoraa ja edustuksellista osallistumista kehitt\u00e4mistoimintaa olisi voinut vahvistaa ja t\u00e4m\u00e4 onkin tunnistettu yhdeksi kehitt\u00e4miskohteeksi. K\u00e4yt\u00e4nteiden kautta piirtyy kuva siit\u00e4, ett\u00e4 strateginen pedagoginen johtaminen on mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin osallistavaa ja erilaisia kyvykkyyksi\u00e4 monipuolisesti hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4<\/em>. Kyse onkin johtajuudesta (esim. Uhl-Bien 2006) ja uudistava pedagoginen johtajuus<\/em> rakentuu erilaisilla areenoilla, monensuuntaisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 kuvatut toimintatavat johtivat uusien linjauksien ja vastaavien syntymiseen, opettajien arjessa toteuttamaan kehitt\u00e4mistoimintaan sek\u00e4 uusiin ideoihin ja yhteiseen ymm\u00e4rrykseen, jotka kantavat meit\u00e4 tulevaan. Pedagogiseen johtamiseen l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kuuluva ajatus uudistumisesta ja muutoksesta siis toteutui.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 esitellyt k\u00e4yt\u00e4nteet edellytt\u00e4v\u00e4t rohkeutta l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle avoimesti, kyky\u00e4 tunnistaa toimiva osallistamisen tapa ja ty\u00f6skentelytavat, esimerkiksi milloin kannattaa l\u00e4hte\u00e4 avoimesti ideatason muotoilulla liikkeelle, milloin hyvin fokusoiduilla kysymyksill\u00e4 sek\u00e4 kyky\u00e4 fasilitoida kehitt\u00e4misprosessia ja luottamusta prosessiin. Yhteisluominen ja -kehitt\u00e4minen vaatii huolellista ennakkosuunnittelua, ajoittamista ja kontekstin sanoittamista, mutta nopeastikin voi tarpeen tullen onnistua.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Lahtero, T., Ahtiainen, R., Fons\u00e9n E. & Kallioniemi, A. 2021. Rehtoreiden ja opettajien k\u00e4sityksi\u00e4 perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumista edist\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksess\u00e4. Hallinnon Tutkimus 40(5), 326-338.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ki, K. 2022. Pedagoginen johtaminen \u2013 korkeakoulun johtajan ty\u00f6 vai yhteis\u00f6n tapa toimia? Teoksessa K. M\u00e4ki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.) Korkeakoulupedagogiikka \u2013 ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisuja 7, 214\u2013224. Viitattu 21.1.2024. Korkeakoulupedagogiikka_screen.pdf (haaga-helia.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toom, A. & Pyh\u00e4lt\u00f6, K. 2020. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa: Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaamisesta. Viitattu 21.1.2024. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-263-696-6<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toom, A., Heide, T., J\u00e4ppinen, V., Karjalainen, A., M\u00e4ki, K., Tynj\u00e4l\u00e4. P., Huusko, M., Nurkka, N. Vahtivuori-H\u00e4nninen, S. & Karvonen A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Viitattu 21.1.2024. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi (karvi.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Uhl-Bien, M. (2006.) Relational Leadership Teory: Exploring the social processes of leadership and organizing. The Leadership Quarterly, 17(6), 654-676.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: pedagogiikka, johtaminen, johtajuus, ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

 <\/h1>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pedagogiseen johtamiseen voidaan katsoa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kuuluvan ajatus uudistumisesta ja muutoksesta. <\/p>\n

Kuvaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa Lapin ammattikorkeakoulussa vuosina 2020-2023 toteutettua pedagogista johtamista keskittyen AMK-tason strategisen pedagogisen johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmaan ja sit\u00e4 kuvaaviin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkeihin.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4423,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798246,110187],"tags":[7402,94],"class_list":["post-4435","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2024","category-teema-artikkeli","tag-johtaminen","tag-koulutus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/02\/Pruikkonen-teema-artikkeli-Lumen-1-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-19x","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4435","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4435"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4435\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4436,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4435\/revisions\/4436"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4423"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4435"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4435"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4435"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}