{"id":4444,"date":"2024-02-08T07:00:00","date_gmt":"2024-02-08T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4444"},"modified":"2024-02-08T08:56:12","modified_gmt":"2024-02-08T06:56:12","slug":"ihmisen-kokoisena-tyoelamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/02\/08\/ihmisen-kokoisena-tyoelamassa\/","title":{"rendered":"Ihmisen kokoisena ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tuulikki Keskitalo, KT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Outi Mattila, TtT, yliopettaja, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yh\u00e4 useamman toiveissa on inhimillisempi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Inhimillinen <\/em>juontuu sanasta inhiminen<\/em>, jota k\u00e4ytettiin tarkoittamaan ihmist\u00e4 ennen kuin ihminen-k\u00e4site yleistyi Suomessa 1600-luvulta alkaen. Inhimillisen\u00e4 adjektiivina viitataan johonkin ihmiselle ominaiseen, ihmist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4n, lempe\u00e4\u00e4n ja kunnioittavaan toimintaan tai tapaan. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa, ja monien muiden toiveissa on ihmisluonnolle sopivampi, lempe\u00e4mpi ja humaanimpi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. (Kotimaisten kielten keskus, 2024.) Toive on aiheellinen, sill\u00e4 esimerkiksi kuormittuneisuuden kokemukset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat todellisia (Hakanen, 2022).<\/p>\n\n\n\n

Vaikka ihminen k\u00e4sitteen\u00e4 on el\u00e4nyt vasta verrattain lyhyen aikaa, on ihmisen el\u00e4m\u00e4 olentona jo mittava. Ajan saatossa ihminen olentona on muuttunut vain v\u00e4h\u00e4n ja usein kuuleekin puhuttavan kivikautisista aivoista (esim. Huotilainen & Saarikivi, 2018), joiden kanssa yrit\u00e4mme tulla toimeen nykyajan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimusten keskell\u00e4. Uhkan elementit ovat aivoty\u00f6ss\u00e4 vain erilaiset kuin ne olivat kivikauden ihmisell\u00e4 mets\u00e4st\u00e4ess\u00e4\u00e4n saalista. Aivoty\u00f6st\u00e4 ajatellaan tyypillisesti, ett\u00e4 ihminen tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n aivoillaan ja mielell\u00e4\u00e4n. Ihminen siis ajattelee, tekee havaintoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, tuntee ja kokee. Aivoty\u00f6 ei ole kuitenkaan vain ihmismieless\u00e4 tapahtuvaa ty\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 mieli asettuu suhteeseen aivojen, kehon, ulkomaailman ja muiden ihmisten kanssa (Hari ym. 2015). Nykyp\u00e4iv\u00e4n aivoty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n ihmisolennonkin mieli rakentuu suhteessa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan aina kulloisenkin tilanteen mukaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ei ole aivan samantekev\u00e4\u00e4 mink\u00e4laista ty\u00f6t\u00e4 teemme, kenen kanssa, mill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4 tai mink\u00e4laisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yh\u00e4 useampi tekee ty\u00f6st\u00e4\u00e4n et\u00e4n\u00e4 ainakin osan, tai niin kutsuttuna monipaikkaisena ty\u00f6n\u00e4. Ty\u00f6t\u00e4 voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4ty\u00f6paikan lis\u00e4ksi kotona, m\u00f6kill\u00e4, matkoilla, liikennev\u00e4lineiss\u00e4, hotelleissa, kirjastoissa ja kahviloissa. Et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 voidaan useimmiten luonnehtia aivoty\u00f6ksi, jota teemme nykyp\u00e4iv\u00e4n tutuilla teknologisilla ty\u00f6v\u00e4lineill\u00e4 ja tietoverkkojen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n\u00e4 joustavasti ajan ja paikan suhteen.   Ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 odotetaan et\u00e4ty\u00f6valmiuksia, kuten itseohjautuvuutta ja digitaitoja (Vuorento & Joensuu 2022). Ty\u00f6n kuormitus kohdistuu t\u00e4ll\u00f6in aivoihin, mutta on lis\u00e4nnyt my\u00f6s fyysist\u00e4 kuormitusta paikallaan olon vuoksi. Tarvitaankin ymm\u00e4rryst\u00e4, miten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos on yhteydess\u00e4 aivojen hyvinvointiin (Hartikainen, Pihlaja & Kolonen 2021).  Et\u00e4ty\u00f6 on tuonut ty\u00f6h\u00f6n joustoja, mutta lis\u00e4nnyt my\u00f6s erist\u00e4ytyneisyyden ja yksin\u00e4isyyden kokemuksia ty\u00f6paikan sosiaalisten kontaktien v\u00e4hentyess\u00e4. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n suunnittelu ja ergonomia j\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n vastuulle; puhumattakaan muista \u00e4rsykkeist\u00e4 ja virikkeist\u00e4, joita et\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6 saattaa sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 (esim. Kaltiainen & Hakanen, 2023). Et\u00e4ty\u00f6 on aiheuttanut my\u00f6s esihenkil\u00f6ille ja johtajille uudenlaista p\u00e4\u00e4nvaivaa, liittyen esimerkiksi luottamuksen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisen haasteisiin tai keinoihin tukea ty\u00f6kyky\u00e4 et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 (ks. esim. Ruohom\u00e4ki ym. 2023, Soikkanen ym. 2022). Palataksemme mielen rakentumiseen suhteessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, on ty\u00f6ntekopaikan konkreettisella muutoksella v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikutuksia laajasti muun muassa ty\u00f6nteon tapoihin, sis\u00e4lt\u00f6ihin, johtamiseen, ja jopa aikaansaannoksiimme.      <\/p>\n\n\n\n

Puhuttaessa ihmisest\u00e4 ty\u00f6n yhteydess\u00e4, tarkoitetaan useimmiten aikuista ihmist\u00e4. Ty\u00f6 onkin aikuisen ihmisen<\/em> el\u00e4m\u00e4n keskeisimpi\u00e4 asioita, olipa sitten ty\u00f6t\u00f6n, ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4ss\u00e4 tai sielt\u00e4 poistumassa. Ty\u00f6n keskeinen rooli aikuisen ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on johtanut mittavaan tutkimukseen muun muassa ty\u00f6hyvinvoinnista (esim. Sonnentag, Tay & Shoshan, 2022), ty\u00f6n merkityksellisyydest\u00e4 (esim. Martela & Pessi, 2018), ty\u00f6n ja perheen yhteensovittamisesta (esim. Chan ym., 2016), muutamia aiheita mainitaksemme. Ty\u00f6hyvinvointitutkimus on keskittynyt pitk\u00e4lti negatiivisiin tekij\u00f6ihin, kuten stressiin ja kuormitukseen, kun taas ty\u00f6n voimavaratekij\u00e4t ovat j\u00e4\u00e4neet v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Mutta mit\u00e4p\u00e4 jos kuitenkin keskittyisimme niihin?  Jos me ihmisin\u00e4 emme voi muuttua tuhansienkaan vuosien saatossa jatkuvan oppimisen ideologista huolimatta, niin jospa kiinnitt\u00e4isimme huomiomme asioihin, joihin voimme vaikuttaa ja, jotka voimme muuttaa: ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6ihin, olosuhteisiin ja johtamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6n muutoksessa on esihenkil\u00f6ll\u00e4 ja johtajalla keskeinen rooli. Toki my\u00f6s ihminen voi ainakin osassa ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 vaikuttaa, ja tuunata, muotoilla ja suunnitella ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n oma-aloitteisesti. Esimerkiksi aivo(et\u00e4)ty\u00f6ss\u00e4 ammattikorkeakoulussa voi ideoida, luoda ja keksi\u00e4 projekteja ja opintojaksoja uudelleen, joka lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6n imua ja sit\u00e4 kautta ty\u00f6hyvinvointia. Kaikki eiv\u00e4t ole kuitenkaan n\u00e4in onnekkaita, vaan heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n raamittaa vahvemmin esihenkil\u00f6ty\u00f6, joka toisaalta mahdollistaa ja tarvittaessa rajoittaa. Yht\u00e4 kaikki, vain muuttamalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa toimimme ja v\u00e4lineit\u00e4, joilla ty\u00f6skentelemme sek\u00e4 tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 inhimillisemp\u00e4\u00e4n<\/em> suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Ihmisille (sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille ett\u00e4 esihenkil\u00f6ille) ei ole kuitenkaan tarjota t\u00e4h\u00e4n ty\u00f6kalupakkia, joka k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4 tekisi ty\u00f6st\u00e4 ja sen teosta humaanimpaa. Maailma on muuttunut yh\u00e4 kompleksisemmaksi, jossa yhteiskunnan eri tasot ja j\u00e4rjestelm\u00e4t vuorovaikuttavat kesken\u00e4\u00e4n aiheuttaen dynaamista liikett\u00e4 ja muutosta j\u00e4rjestelm\u00e4n eri osissa. Keksim\u00e4ll\u00e4 tavan muokata ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, ihminen on itse asiassa luonut j\u00e4rjestelm\u00e4n, jota ei aina itsek\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4 kivikautisilla aivoillaan. Johtaja tai esihenkil\u00f6 ei ole t\u00e4ss\u00e4 suhteessa sen kummempi ihminen (Haslam ym. 2011), vaan merkityksellist\u00e4 on, kuinka toimimme ja olemme vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6mme kanssa: ihmisten, materian, v\u00e4lineiden tai kenties toimistokoirien. Ihmisten ja ty\u00f6n johtamiseen ei t\u00e4ss\u00e4 kompleksisessa maailmassa ole yksiselitteisi\u00e4 vastauksia, vaikka ne kuinka auttaisivat yksinkertaisesti ajattelevan ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Yksinkertaisella ihmisell\u00e4 emme tarkoita t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yksinkertaisesti ajattelevaa, reflektiokyvyt\u00f6nt\u00e4, laiskaa tai lyhytn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ihmist\u00e4, vaan inhimillist\u00e4 ihmist\u00e4<\/em>, joka ajattelussaan oikoo, luokittelee, yleist\u00e4\u00e4, kohdistaa tarkkaavaisuutensa vajavaisesti ja tekee virheit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki voi olla totta kiireisess\u00e4 ja kuormittavassa aivoty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Uudistuvassa johtamisessa keskeist\u00e4 on n\u00e4hd\u00e4ksemme oppia tuntemaan heid\u00e4t, keiden kanssa ty\u00f6skentelemme, mink\u00e4laisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelemme, ja mit\u00e4 varten teemme ty\u00f6t\u00e4. Vain tuntemalla ty\u00f6kaverit, osaamme vastata juuri heid\u00e4n tarpeisiinsa, toiveisiinsa ty\u00f6st\u00e4 ja johtamisesta. Johtamisty\u00f6ss\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 olisi hyv\u00e4 my\u00f6s aika ajoin pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan ty\u00f6ss\u00e4 vallitsevaa ihmisk\u00e4sityst\u00e4 eli mit\u00e4 me ihmisest\u00e4 oikeastaan ajattelemme? Mist\u00e4 ihmisen arvo ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 muodostuu, mit\u00e4 ja millaisia suorituksia h\u00e4nelt\u00e4 odotamme ja mik\u00e4 riitt\u00e4\u00e4? Ket\u00e4 ja mit\u00e4 varten t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, liittyy perimm\u00e4isiin kysymyksiin ihmisen arvosta ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ja ty\u00f6n merkityksest\u00e4, jonka sanoittamisessa inhimillisell\u00e4 johtajalla on keskeinen rooli. Tuntemalla toisemme ja analysoimalla toimintaymp\u00e4rist\u00f6mme, voimme tiet\u00e4\u00e4, ket\u00e4 olemme, mist\u00e4 tulemme, miss\u00e4 olemme ja minne meid\u00e4n tulisi olla matkalla. Yhdess\u00e4 voimme kertoa tarinaa meist\u00e4; siit\u00e4 mit\u00e4 varten organisaatio, jossa ty\u00f6skentelemme, on alunperin syntynyt ja mink\u00e4lainen rooli organisaation ihmisill\u00e4<\/em> on t\u00e4ss\u00e4 uniikissa tarinassa. Ja toisaalta osaamme tunnistaa, mink\u00e4laisia ihmisi\u00e4 <\/em>juuri t\u00e4m\u00e4 organisaatio ty\u00f6yhteis\u00f6n\u00e4 kaipaa.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen, ty\u00f6 ja uudistuva johtaminen Lumen-lehden numeron teemana<\/h2>\n\n\n\n

Lumen -lehden vuoden 2024 ensimm\u00e4isen numeron teemana on Ihminen, ty\u00f6 ja uudistuva johtaminen. <\/em>L\u00e4mpim\u00e4t kiitoksemme teemanumeron kolumnistille, professori Juha T. Hakalalle sek\u00e4 Lapin AMKin henkil\u00f6st\u00f6lle, opiskelijoille ja yhteisty\u00f6kumppaneille mielenkiintoisista ja monipuolista artikkeleista. Juha T. Hakala nostaa meille pohdintaan strategisen viivyttelyn; jotkut teht\u00e4v\u00e4t hoituvat paremmin ja jopa viimein tehokkaammin, kun niit\u00e4 aikansa muhittelee. Olisiko meill\u00e4 kaikilla osa ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4mme sellaisia, joiden parissa olisi eduksi viivytell\u00e4 hieman pidemp\u00e4\u00e4n ennen etenemist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n julkaisun muut artikkelit kohdistuvat ajankohtaisiin ilmi\u00f6ihin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja johtamisessa. Tia L\u00e4ms\u00e4 tarkastelee lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta johtamista ja ty\u00f6nhyvinvointia. H\u00e4nen artikkelin mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuten yhteistoimintalaissa on m\u00e4\u00e4ritelty monia asioita, joita ty\u00f6paikoilla on otettava huomioon johtamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyvinvoinnin turvaamiseksi ja kehitt\u00e4miseksi. Johtamisen laatuun ja ihmisen hyvinvointiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kohdistuvat my\u00f6s Tarja Jussilan sek\u00e4 Johanna Majalan ja Merja Hjulbergin puheenvuoro-kirjoitukset. Palautteen merkityst\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 pohtivat Susanna Korkala, Hannamaari Niemel\u00e4inen ja Anne Tolvanen opinn\u00e4ytety\u00f6n tulosten pohjalta, sill\u00e4 palautetta ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarvitsevat kaikki, jotta hyvinvointi, kehittyminen ja uudistuminen mahdollistuvat.<\/p>\n\n\n\n

Heidi Kaihua ja Minna Sipponen kuvaavat artikkelissaan, miten opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t opintojakson pedagogisten ratkaisujen avulla pohtimaan itsens\u00e4 johtamista ja luontaista johtamistyyli\u00e4\u00e4n sek\u00e4 huomioimaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 yksil\u00f6llisesti ja vahvuuksiensa kautta. Korkeakoulun osallistava pedagoginen johtaminen voi parhaimmillaan tukea tukea t\u00e4ll\u00e4isten oppijal\u00e4ht\u00f6isten ratkaisujen syntymist\u00e4, tukea uudistumista ja kehittymist\u00e4 sek\u00e4 vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten Pruikkonen artikkelissaan avaa.  My\u00f6s Leena V\u00e4limaa kirjoittaa itsens\u00e4 johtamisen taitojen ja omien vahvuuksien tunnistamisen merkityksellisyydest\u00e4 ja siit\u00e4, miten hyv\u00e4 johtaminen heijastuu hyv\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 johtamiseen. Ty\u00f6n, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksissa keskeist\u00e4 on tuntea itsens\u00e4 ja omat vahvuutensa.<\/p>\n\n\n\n

Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ja ty\u00f6n muutoksia avaavat Meril\u00e4isen artikkeli et\u00e4ty\u00f6st\u00e4. Viinam\u00e4en ja Suikkasen artikkeli puolestaan valottaa ty\u00f6voimapulan olemusta ja kohtaanto-ongelmaa Lapissa tilastojen valossa. Artikkelista muun muassa selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Lapille t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 matkailualalla esiintyy kohtaanto-ongelmaa (Viinam\u00e4ki & Suikkanen). Voisiko merkityksellisyyden kokemuksesta ja pitovoiman edist\u00e4misest\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 ratkaisua edell\u00e4 mainittuun haasteeseen, joita Angeria ja Kemi pohtivat matkailualaa koskevassa artikkelissaan? Matkailualan teemaa, erityisesti digitaalista matkailua k\u00e4sittelee my\u00f6s Paloniemi omassa puheenvuorokirjoituksessaan.<\/p>\n\n\n\n

Digitalisaatio on muuttanut tapaamme olla, el\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s Lumen 1\/2024 teemanumeron useammassa kirjoituksessa. Digitalisaation tuomia haasteita pohtivat muun muassa Rivinen, Ker\u00e4t\u00e4r ja Korvola omassa artikkelissaan, jossa he tuovat esiin GeroDigiLead -hankkeessa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 digitaalisen transformaation edist\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Digitalisaation ohella kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisuuden teemat ovat nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 usean meist\u00e4 ajatuksissa, puheissa ja kirjoituksissa. Korteniemi pohtii artikkelissaan, miten kest\u00e4v\u00e4 kehitys antaa viel\u00e4 odottaa itse\u00e4\u00e4n, ja esitt\u00e4\u00e4 ratkaisuna muutoksen edist\u00e4miseksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen sis\u00e4isi\u00e4 muutostaitoja. My\u00f6s Joutsenvirta pyrkii vastaamaan kest\u00e4vyysmurroksen haasteeseen transformatiivisen oppimisen keinoin, jonka tarkoituksena on uudistaa perustavanlaatuisia k\u00e4sityksi\u00e4mme maailmasta ja sen ilmi\u00f6ist\u00e4 kokonaisvaltaisen tarkastelun ja kriittisen reflektion avulla.  <\/p>\n\n\n\n

Maarit Tihisen ja Toni Kraatarin artikkelissa tuodaan esille organisaatiotasolla solmitun kumppanuussopimuksen arvoa ja merkityst\u00e4. Virallistenkin sopimusten takaa l\u00f6ytyy viime k\u00e4dess\u00e4 ihmiset ja ihmisten muodostamat verkostot, joiden avulla organisaatiot voivat uudistaa ja t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 osaamistaan sek\u00e4 tuoda yhteisen potentiaalinsa kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Digitalisaatio, kest\u00e4v\u00e4 kehitys, monikulttuurisuus, ty\u00f6voimapula ja ty\u00f6n vetovoimatekij\u00e4t ovat esimerkkej\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4, jotka ovat yhteydess\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6n muutokseen, johtamiseen ja johtajien osaamisvaatimuksiin. N\u00e4ihin ajankohtaisiin teemoihin kohdistuviin artikkeleihin ja puheenvuoroihin p\u00e4\u00e4set tutustumaan tarkemmin k\u00e4sill\u00e4 olevassa numerossa. <\/p>\n\n\n\n

Toivotamme valoisaa talven jatkoa, yhdess\u00e4 tekemisen iloa ja mielenkiintoisia lukuhetki\u00e4 jokaiselle Lumen 1\/2024 -verkkolehden lukijalle!<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n\n\n\n

Chan, X. W., Kalliath, T., Brough, P., Siu, O-L., Driscoll, M. P., & Timms, C. 2016. Work\u2013family enrichment and satisfaction: the mediating role of self-efficacy and work\u2013life balance. The International Journal of Human Resource Management, 27(15), 1755-1776.<\/p>\n\n\n\n

Hakanen, J. 2022. Ty\u00f6uupumus on kasvanut – ty\u00f6hyvinvointi kaipaa tukea juuri nyt. Tiedote 9.3.2022. Ty\u00f6terveyslaitos. Saatavilla: Ty\u00f6uupumus on kasvanut – ty\u00f6hyvinvointi kaipaa tukea juuri nyt\u202f | Ty\u00f6terveyslaitos (ttl.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hari, R., J\u00e4rvinen, J., Lehtonen, J., Lonka, K., Per\u00e4kyl\u00e4, A., Pyysi\u00e4inen, I., Salenius, S., Sams, M., & Ylikoski, P. 2015. Ihmisen mieli. Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Hartikainen, K., Pihlaja, M. & Kolonen, M. 2021. Aivojen hyvinvointi ja toiminnanohjaus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri 3:(58\u201360).<\/p>\n\n\n\n

Haslam, S. A., Reicher, S. D. & Platow, M. J. 2011. Uusi johtamisen psykologia. Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Huotilainen, M. & Saarikivi, K. 2018. Aivot ty\u00f6ss\u00e4. Otava.<\/p>\n\n\n\n

Kaltiainen, J. & Hakanen, J. 2023. Why increase in telework may have affected employee well-being during the COVID-19 pandemic? The role of work and non-work life domains. Current Psychology, 1 – 19.<\/p>\n\n\n\n

Kotimaisten kielten keskus. 2024. Inhimillinen ihminen. Saatavilla: Inhimillinen ihminen – Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Martela, F. & Pessi, A. B. 2018. Significant Work Is About Self-Realization and Broader Purpose: Defining the Key Dimensions of Meaningful Work. Frontiers in Psychology, 9.<\/p>\n\n\n\n

Ruohom\u00e4ki, V., Vuorento, M., Kaila-Kangas, L., Laitinen, J., Joensuu, M. & Soikkanen, A. 2023. Ty\u00f6n uudet muodot ja ty\u00f6kyvyst\u00e4 huolehtiminen \u2013 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4. Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: Ty\u00f6terveyslaitos.<\/p>\n\n\n\n

Suikkanen, A., Vuorento, M., Koivunen, M. & Ruohom\u00e4ki, V. 2022. Ty\u00f6kyvyn tukeminen et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4: opas organisaatioille. Ty\u00f6terveyslaitoksen oppimateriaalit Luettu 20.1.2024. https:\/\/www.ttl.fi\/oppimateriaalit\/tyokyvyn-tukeminen-etatyossa-opas-organisaatioille<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sonnentag, S., Tay, L. & Shoshan, H. N. 2022. A review on health and well-being at work: More than stressors and strains. Personnel Psychology, 76, 473-510.<\/p>\n\n\n\n

Vuorento, M., & Joensuu, M. 2022. Tulevaisuuden ty\u00f6 on monipaikkainen \u2013 Miten tuemme osaty\u00f6kykyisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n murroksessa?. Kuntoutus, 45 (1), 53\u201357.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ty\u00f6n muutoksessa on esihenkil\u00f6ll\u00e4 ja johtajalla keskeinen rooli. Toki ihminen voi usein muotoilla ja suunnitella ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n my\u00f6s oma-aloitteisesti. Yht\u00e4 kaikki, vain muuttamalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa toimimme ja v\u00e4lineit\u00e4, joilla ty\u00f6skentelemme sek\u00e4 tapaa, jolla toimimme, voimme muuttaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 inhimillisemp\u00e4\u00e4n suuntaan. <\/p>\n

Lumen-lehden teemana on t\u00e4ll\u00e4 kertaa Ihminen, ty\u00f6 ja uudistava johtaminen. Tervetuloa lukijaksi!
In English<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4374,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798246,110190],"tags":[3829,7402,31084],"class_list":["post-4444","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2024","category-paakirjoitus","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/02\/Keskitalo-Mattila-paakirjoitus-Lumen-1-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-19G","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4444","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4444"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4444\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4468,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4444\/revisions\/4468"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4444"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4444"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4444"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}