{"id":4551,"date":"2024-04-25T06:30:00","date_gmt":"2024-04-25T03:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4551"},"modified":"2024-04-23T13:07:04","modified_gmt":"2024-04-23T10:07:04","slug":"virtuaalituotantoa-teatteriin-mahdollisuuksia-ja-haasteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/04\/25\/virtuaalituotantoa-teatteriin-mahdollisuuksia-ja-haasteita\/","title":{"rendered":"Virtuaalituotantoa teatteriin: mahdollisuuksia ja haasteita"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Loru Reinikka, TaK, asiantuntija, Digitaaliset ratkaisut, FrostBit Software Lab, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em> <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Teatteritaide on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 osa kulttuuriamme jo pitk\u00e4\u00e4n: sen juuret ulottuvat kauas menneisyyteen, jopa ennen ajanlaskun alkua. Teatterilla on vakiintunut kaava ja muoto, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 teatteri on. T\u00e4m\u00e4 kaava on kest\u00e4nyt aikaa ja taivuttelua erilaisiin muotoihin ja tyyleihin kulttuurien ja aikakausien mukaan, mutta sen ydin on s\u00e4ilynyt muuttumattomana. Virtuaaliteknologia vuorostaan on nykyisess\u00e4 muodossaan vasta asettumassa jalansijalleen arjessamme. Sen muoto ei ole viel\u00e4 vakiintunut, ja se kehittyy huimaa vauhtia. Mutta mit\u00e4 tapahtuu, kun n\u00e4m\u00e4 kaksi yhdistet\u00e4\u00e4n? Miten virtuaaliteknologiaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osana perinteist\u00e4 teatteriesityst\u00e4? Voiko virtuaalituotantoa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luoda immersiivisen ja interaktiivisen teatterikokemuksen?<\/p>\n\n\n\n

Uusi kerronnan ulottuvuus<\/h2>\n\n\n\n

Virtuaalituotanto (eng. Virtual Production<\/em>), edustaa uutta l\u00e4hestymistapaa video-, peli- ja esitt\u00e4v\u00e4n taiteen tuotantoihin. Sen sijaan ett\u00e4 rakennettaisiin fyysinen lavastus tai ymp\u00e4rist\u00f6, jossa tuotanto tapahtuu, luodaan virtuaalinen ymp\u00e4rist\u00f6, joka toistaa kaikki halutut tapahtumat ja visuaaliset elementit samanaikaisesti muun tuotannon kanssa. T\u00e4m\u00e4 nopeuttaa tuotantoja, sill\u00e4 kuvattu ja esitetty materiaali n\u00e4kyy v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti oikeassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n esimerkiksi LED-n\u00e4ytt\u00f6jen avulla.<\/p>\n\n\n\n

Lapin korkeakoulujen yhteisen VTST-hankkeen (Virtuaalituotantostudioteknologiat-hanke) ensimm\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6paketissa toteutettiin virtuaalimaailma osaksi teatterin\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 JULIUS \u2013 Kaukaisella t\u00e4hdell\u00e4 oman p\u00e4\u00e4ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4<\/em> yhteisty\u00f6ss\u00e4 Rovaniemen teatterin kanssa (ohjaus ja k\u00e4sikirjoitus Otto Nyberg). Esityksess\u00e4 virtuaalituotanto on osana n\u00e4ytelm\u00e4n lavastusta, jossa n\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n seurana seikkailee kokonaan virtuaalinen hahmo. Teknologia osana teatteria ei tietenk\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n ole ennenkuulumatonta, sill\u00e4 sit\u00e4 on hy\u00f6dynnetty osana teatteria jo vuosia. Projisoinnit, animaatiot, n\u00e4yt\u00f6t ja virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6t ovat p\u00e4\u00e4sseet osaksi n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taidetta jo pitk\u00e4\u00e4n. Virtuaalituotannon lis\u00e4\u00e4minen osaksi n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 kuitenkin muuttaa pelikentt\u00e4\u00e4. Se ei ole ainoastaan valmisteltua ja ennakkoon tallennettua sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 \u2013 virtuaalituotanto toimii ja el\u00e4\u00e4 reaaliajassa yhdess\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n kanssa antaen esitykselle uuden ulottuvuuden. T\u00e4m\u00e4 avaa mahdollisuuksia luoda entist\u00e4 monipuolisempia ja vaikuttavampia visuaalisia kokemuksia. Katsojat saavat astua uudella tavalla osaksi tarinan maailmaa. Samalla se asettaa haasteita perinteisen lavastussuunnittelun ja teknologian yhdist\u00e4miselle, sek\u00e4 vaatii tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 teatteriammattilaisten ja teknologisten asiantuntijoiden v\u00e4lill\u00e4 onnistuakseen.<\/p>\n\n\n\n

\"Hankkeen<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. VTST-hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Samuli Valkama projisoidun virtuaalituotannon edess\u00e4. Kuva: Tuuli Nivala.<\/p>\n\n\n\n

\"Sinis\u00e4vyinen,<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Julius (Juuso Nyk\u00e4nen) yhdess\u00e4 pallomaisen virtuaalihahmo Isan kanssa. Kuva: Petri Teppo.<\/p>\n\n\n\n

VTST-hanke l\u00e4hti k\u00e4yntiin Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisest\u00e4 halusta kehitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Lapin imagoa \u00e4lykk\u00e4\u00e4n erikoistumisen alalla ett\u00e4 kilpailukyky\u00e4 teknologiasektorilla tuomalla virtuaalituotannon mahdollisuuksia Pohjois-Suomeen. Hankkeen valmistelusta asti Rovaniemen teatteri oli kiinte\u00e4sti yhteisty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6paketin suunnittelussa. Hanke integroi virtuaaliteknologiaa teatteriin luomalla \u201chybridiesityksen\u201d, jossa fyysinen ja virtuaalinen maailma sulautuvat yhteen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 virtuaalitodellisuutta lavasteiden ja erikoistehosteiden luomiseen. Projisoidun ymp\u00e4rist\u00f6n lis\u00e4ksi virtuaaliavatar nimelt\u00e4 Isa el\u00e4\u00e4 koko n\u00e4ytelm\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Juliuksen (Juuso Nyk\u00e4nen) rinnalla h\u00e4nen pippurisena, mutta l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 teko\u00e4ly-yst\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n. Isa liikkuu reaaliajassa Xbox-ohjaimen ja liikkeenkaappausteknologian (eng. Motion Capture)<\/em> avulla. Isan n\u00e4yttelij\u00e4 (Loru Reinikka) ohjaa esitysten aikana Isaa verhon takana ja puhuu t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nen\u00e4. N\u00e4yttelij\u00e4 pukee ylleen liikkeenkaappauspuvun, jonka avulla h\u00e4nen raajojensa liike digitalisoidaan ja toisinnetaan samanaikaisesti virtuaalihahmon liikkeisiin. Isa on siis jatkuvasti valmiina el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muuttumaan n\u00e4ytelm\u00e4n mukana.<\/p>\n\n\n\n

Kahden maailman yhdist\u00e4minen<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4llaiset hybridiesitykset voivat tarjota katsojille ainutlaatuisen ja moniulotteisen kokemuksen, joka yhdist\u00e4\u00e4 perinteisen teatterin sopeutumiskyvyn ja virtuaaliteknologian monipuolisuuden. Kahden maailman yhdist\u00e4minen ei silti luonnistunut ilman haasteita. Teatteriesitysten vahvuus on usein el\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutuksessa esiintyjien ja yleis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4, ja virtuaaliteknologian k\u00e4ytt\u00f6 muuttaa t\u00e4t\u00e4 dynamiikkaa. Lis\u00e4ksi teknologian monimutkaisuus ja tekniset vaatimukset voivat olla hidaste laajamittaiselle virtuaaliteknologian k\u00e4yt\u00f6lle teatterissa.<\/p>\n\n\n\n

Virtuaalituotannon toteuttajana toimi FrostBit ohjelmistolaboratorion pelimoottori-, koodaus-, 3D- ja pelisuunnitteluasiantuntijat. He loivat interaktiivisen virtuaalimaailman, joka toimii tehokkaasti Unreal Engine 5 -pelimoottorin avulla. Virtuaalimaailman hallinnasta esitysten aikana vuorostaan vastaavat sek\u00e4 teatteriteknikko ett\u00e4 Isan n\u00e4yttelij\u00e4: teknikko ajaa virtuaalimaailman etuk\u00e4teen rakennetut muutokset samanaikaisesti teatterin \u00e4\u00e4ni- ja valomuutosten kanssa, kun taas Isa ilmestyy, liikkuu ja puhuu interaktiivisesti aina n\u00e4yttelij\u00e4n ohjatessa t\u00e4t\u00e4 antaen t\u00e4lle el\u00e4v\u00e4n ilmaisun.  <\/p>\n\n\n\n

Toimiessaan hyvin teknologia ja teatterin taika yhdess\u00e4 luovat katsojille el\u00e4myksellisen ja vaikuttavan kokemuksen. Valojen, \u00e4\u00e4nten, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n tapahtumien ja virtuaaliteknologian saumaton yhteensopivuus ei silti ollut itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6paketin aikana kohdattiin useita vaikeuksia. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vastaan tulivat virtuaalituotannon investointien ja sen toteuttamiseen liittyv\u00e4t aikaresurssit. Alun perin suunnitteilla olleet LED-paneelit eiv\u00e4t ehtineet pelipaikalle ensi-iltaan menness\u00e4, joten niist\u00e4 luovuttiin. Sen sijaan virtuaalimaailma p\u00e4\u00e4tettiin projisoida Lappia-talon Kero-n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n takatilasta k\u00e4sin.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavana haasteena huomattiin, ett\u00e4 teatterin ja ohjelmistolaboratorion ty\u00f6tavat ja \u2013ajat ovat vaikeasti sovitettavissa yhteen.  Virtuaalituotantoa suunniteltiin toimimaan esityksiss\u00e4, mutta harjoituksissa sen soveltaminen oli haasteellista. Teatteriharjoituksissa yksitt\u00e4ist\u00e4 hetke\u00e4 tai siirtym\u00e4\u00e4 saatetaan joutua toistamaan kymmeni\u00e4 kertoja per\u00e4kk\u00e4in, kun taas ymp\u00e4rist\u00f6n ohjelmointi luotiin jatkumaan keskeytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 janana, ik\u00e4\u00e4n kuin virtana, kunnes koko kohtaus on suoritettu. T\u00e4m\u00e4 ristiriita toi esiin tarpeen sovittaa yhteen kaksi erilaista ty\u00f6skentelytapaa. Teatteri toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa esiintyjien ja ohjaajan v\u00e4lill\u00e4, tarjoten tilaa kokeiluille ja muutoksille harjoitusten aikana, kun taas ohjelmistokehitt\u00e4j\u00e4t ty\u00f6skentelev\u00e4t tarkkaan suunniteltujen k\u00e4skyjen kanssa, jotka on tarkoitus suorittaa virheett\u00f6m\u00e4sti ja tehokkaasti. T\u00e4m\u00e4 haaste vaati luovuutta ja joustavuutta sek\u00e4 teatterin ett\u00e4 ohjelmistokehityksen puolelta. Oli kehitett\u00e4v\u00e4 uusia tapoja, jotka mahdollistavat virtuaalituotannon integroinnin harjoitusten arkeen. Tarvittiin my\u00f6s tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja avointa kommunikaatiota kaikkien osapuolten v\u00e4lill\u00e4, jotta yhteisty\u00f6 sujui toivotusti. Ongelma kuulostaa j\u00e4lkeenp\u00e4in varsin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4, mutta se yll\u00e4tti silti ty\u00f6ryhm\u00e4n. Lopulta maailmat saatiin kuin saatiinkin sovitettua yhteen \u2013 k\u00e4rsiv\u00e4llisyyden ja kokeilujen avulla. Tulevaisuudessa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia ty\u00f6skentelytapoja ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 teknologian tarjoamia mahdollisuuksia voidaan kenties luoda entist\u00e4 tehokkaampia ja monipuolisempia harjoitusymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka tukevat sek\u00e4 n\u00e4yttelij\u00f6iden ett\u00e4 ohjelmistokehitt\u00e4jien tarpeita.<\/p>\n\n\n\n

Aika pakotti kompromisseihin<\/h2>\n\n\n\n

Kun tehd\u00e4\u00e4n jotain, mit\u00e4 ei ennen ole tehty, kohdataan pakostakin pulmia. Se, miten pulmat ratkaistaan, vuorostaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 saatavilla oleva aika. Virtuaalimaailman kehitt\u00e4miseen oli suunnitteluvaiheen j\u00e4lkeen aikaa vain reilut 4 kuukautta, joten kunnianhimoisimmat unelmat jouduttiin heti siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n takaisin p\u00f6yt\u00e4laatikon uumeniin. Muut muutokset ideoihin taas tehtiin pitkin valmistelua, jotta t\u00e4rkein ydin p\u00e4\u00e4sisi loistoonsa, vaikka se tarkoittikin monen hauskan tehosteen hyv\u00e4stelemist\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Esityksen aikana n\u00e4ytelm\u00e4n virtuaalihahmo Isa muuntautuu useisiin eri muotoihin, mutta sen perusmuotona toimii vaaleanpunainen glitter-pallo, joka s\u00e4teilee t\u00e4m\u00e4n puhuessa. Alun perin Isalle suunniteltiin kasvoja, jotka olisivat liikkeenkaappausteknologian avulla animoituneet. Aina kun n\u00e4yttelij\u00e4 puhuisi tai liikuttaisi kasvojaan, Isan kasvot tekisiv\u00e4t samoin. Vaikka teknologian k\u00e4ytt\u00f6 sin\u00e4ns\u00e4 ei olisi kovin monimutkaista, 3D-mallien luominen, jotka olisivat visuaalisesti uskottavia ja n\u00e4ytelm\u00e4n estetiikkaan sopivia, olisi ollut haastavaa lyhyess\u00e4 ajassa. Siksi Isan lopullisesta visuaalisuudesta tuli py\u00f6re\u00e4\u00e4, pehme\u00e4\u00e4 ja pelkistetty\u00e4. Samasta syyst\u00e4 melko n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t realistisiksi teksturoidut 3D-mallit p\u00e4\u00e4tettiin lopulta toteuttaa kaikki saman kaltaisella pinkill\u00e4 liikkuvaisella tyylill\u00e4, jotta Isa s\u00e4ilyisi yhten\u00e4isen\u00e4 koko teoksen ajan.<\/p>\n\n\n\n

Isan oli alun perin tarkoitus liikkua l\u00e4hes kokonaan liikkeenkaappauksen avulla, mutta n\u00e4yttelij\u00e4n esiintymistila aiheutti h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 liikkeenkaappauspuvulle, mik\u00e4 johti liikkeen takkuiluun. N\u00e4in ollen kyseist\u00e4 teknologiaa k\u00e4ytettiin vain rajallisesti sille t\u00e4rkeiss\u00e4 kohdissa. Liikkeenkaappauksen k\u00e4yt\u00f6n rajaaminen loi Isalle vapauden liikkua virtuaalitasolla jokaiseen suuntaan, mik\u00e4 toteutettiin Xbox-ohjaimen mahdollistamalla kiemurtelulla ja py\u00f6rimisell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Teatterin<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3. Ohjelmoijat (Kimmo Karjalainen ja Elina M\u00e4nnikk\u00f6) testaavat liikkeenkaappausteknologiaa Isan n\u00e4yttelij\u00e4n kanssa (Loru Reinikka). Kuva: Tuuli Nivala.<\/p>\n\n\n\n

Osa ymp\u00e4rist\u00f6n tarvitsemista 3D-malleista ostettiin, koska oli selv\u00e4\u00e4, ettei aika riitt\u00e4isi kaiken tekemiseen itse: mik\u00e4 osoittautui todella hyv\u00e4ksi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi, sill\u00e4 itse virtuaalimaailma saatiin luotua melko nopeasti. Aikaa j\u00e4i siten animaatioiden, efektien ja n\u00e4ytelm\u00e4n toimintojen luomiseen ja korjaamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 viikko ennen ensi-iltaa tehtiin viimeisi\u00e4 viilauksia projektiin, sill\u00e4 vaikka ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli laskelmoitu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n sovitut aikarajat, loppuhiominen oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja aikaaviev\u00e4\u00e4. Esityskaudella virtuaalituotanto on toiminut moitteettomasti, mutta teatteritekniikan ja virtuaaliteknologian yhdistelemisess\u00e4 on tullut muutama odottamaton k\u00f6mm\u00e4hdys: kaksi n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on jouduttu hetkellisesti keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Syy on l\u00f6ytynyt kaapeliviasta tai inhimillisest\u00e4 erheest\u00e4, joita ei osattu ennakoida. Koska vastaavaa ei ennen olla kokeiltu Lapissa, ei voitu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 erilaisten teknologioiden yhdist\u00e4misest\u00e4 voisi koitua kyseisi\u00e4 ongelmia. Virheen mahdollisuus silti kuuluu el\u00e4v\u00e4\u00e4n taiteeseen ja n\u00e4in virtuaalituotanto on saanut olla osana teatterin eloa. J\u00e4nnitt\u00e4vist\u00e4kin tilanteista on selvitty teatteriosaajien ja teknologiaosaajien yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kohti seuraavia haasteita<\/h2>\n\n\n\n

Kun teatteritaide ja virtuaaliteknologia yhdistyv\u00e4t, syntyy mielenkiintoisia mahdollisuuksia luoda uudenlaisia ja moniulotteisia teatterikokemuksia. Haasteena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino perinteisen teatterin raamien ja virtuaaliteknologian kehityksen v\u00e4lill\u00e4, jotta voidaan luoda ainutlaatuisia ja merkityksellisi\u00e4 esityksi\u00e4, jotka puhuttelevat ja koskettavat yleis\u00f6\u00e4. Ty\u00f6paketin ensiaskeleet lappilaisen esitt\u00e4v\u00e4n taiteen ja teknologian yhdistelyss\u00e4 edustavat sek\u00e4 virtuaalituotantojen ett\u00e4 teatterimaailman jatkuvaa kehityst\u00e4 ja innovaatiota. Teknologia ei ainoastaan tarjoa uusia mahdollisuuksia esityksille, vaan my\u00f6s her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 teatteri ja virtuaalituotannot yhdess\u00e4 voisivat olla tulevaisuudessa. VTST-hanke siirtyy seuraavaksi tekem\u00e4\u00e4n toisenlaisia audiovisuaalisia yhteisty\u00f6projekteja ja laajentamaan osaamistaan virtuaalituotantojen suhteen. Mutta kenties jossain seuraavassa pohjoisessa virtuaalituotannon ja teatterin yhdistelm\u00e4ss\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n uusia entist\u00e4 toimivampia ratkaisuja kokonaisuuksien ja ty\u00f6kulttuurien yhdist\u00e4miseen. JULIUS \u2013 Kaukaisella t\u00e4hdell\u00e4 oman p\u00e4\u00e4ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4<\/em> on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Rovaniemen teatterilla kev\u00e4\u00e4n 2024 ajan.<\/p>\n\n\n\n

VTST-hankkeessa rakennetaan Lapin ammattikorkeakoulun (p\u00e4\u00e4toteuttaja) ja Lapin yliopiston yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n LED-n\u00e4ytt\u00f6ihin pohjautuva virtuaalituotantostudio. Studio mahdollistaa reaaliaikaisen liikekaappauksen sek\u00e4 lavasteiden ja ymp\u00e4rist\u00f6jen luomisen ja manipuloinnin, striimatuista livel\u00e4hetyksist\u00e4 ja esityksist\u00e4 elokuvatason tuotantoihin. Virtuaalituotantoa ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 teknologiaa testataan ja pilotoidaan erilaisissa yhteisty\u00f6paketeissa hankkeen aikana 01\/08\/2023 \u2013 31\/12\/2025. VTST-hankkeelle my\u00f6nnettiin Euroopan aluekehitysrahastolta 1 231 000 euroa virtuaalituotantoteknologian kehitt\u00e4miseen ja 478 000 euroa oppilaitosten yhteisen virtuaalituotantostudion rakentamiseen.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lue lis\u00e4\u00e4 VTST-hankkeesta: virtuaalituotantohanke.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Julius -n\u00e4ytelm\u00e4 Rovaniemen teatterilla: rovaniementeatteri.fi\/esitys\/julius\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 4. Hankkeen logot<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: virtuaalituotanto, virtuaaliteknologia, liikkeenkaappaus, esitt\u00e4v\u00e4t taiteet, peliteknologia<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten virtuaaliteknologiaa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 osana perinteist\u00e4 teatteriesityst\u00e4? <\/p>\n

Voiko virtuaalituotantoa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 luoda immersiivisen ja interaktiivisen teatterikokemuksen?<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4499,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798248,110187],"tags":[101624,54578,22303,363446,110207],"class_list":["post-4551","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2024","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-hankkeet","tag-kulttuuri","tag-taiteet","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/04\/Reinikka-teema-artikkeli-Lumen-2-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1bp","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4551","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4551"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4551\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4557,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4551\/revisions\/4557"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4499"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4551"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4551"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4551"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}