{"id":4667,"date":"2024-10-31T05:46:00","date_gmt":"2024-10-31T03:46:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4667"},"modified":"2024-10-28T10:04:37","modified_gmt":"2024-10-28T08:04:37","slug":"sivistyksen-valoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/10\/31\/sivistyksen-valoa\/","title":{"rendered":"Sivistyksen valoa"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Elisa Maljam\u00e4ki, TaM, lehtori, Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 4: Hyv\u00e4 koulutus.<\/p>\n\n\n\n

Mennein\u00e4 aikoina opettajista tavattiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 virallisempien titteleiden lis\u00e4ksi nimityst\u00e4 kansankynttil\u00e4. Ajatuksena lienee ollut, ett\u00e4 opettajat yhdess\u00e4 koululaitoksen kanssa tuovat sivistyksen kautta valoa kansalle, joka pime\u00e4ss\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ilee. Ajan saatossa opettajien rooli ja ajatus koulutuksesta on muuttunut. Opettaja ei yksisuuntaisesti jaa tietoa v\u00e4h\u00e4isemmilleen, eik\u00e4 opettaja tied\u00e4 kaikkea. Koulutuksen hyv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4\u00e4n vaikutukseen uskotaan edelleen, mutta samalla kun koulutus on yh\u00e4 useamman saatavilla, on koulutuksen merkitys yhteiskunnassa muuttunut (Rantam\u00e4ki 2024). <\/p>\n\n\n\n

Kouluttautuminen ei en\u00e4\u00e4 avaa automaattisesti ovia parempaan, vaikka melkein ty\u00f6ss\u00e4 kuin ty\u00f6ss\u00e4 vaaditaan koulutusta. YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteissa koulutus ja sen mahdollisuus muutoksen tekij\u00e4n\u00e4 on vahvasti l\u00e4sn\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen 4 tavoite, taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sek\u00e4 elinik\u00e4iset oppimismahdollisuudet, on usean muun tavoitteen mahdollistaja. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo tai rauha, oikeinmukaisuus ja hyv\u00e4 hallinto vaativat toteutuakseen koulutuksen lis\u00e4\u00e4mist\u00e4. (Suomen YK-liitto 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Koulutus heijastaa aina aikaansa. Tutkinnot ja niiden sis\u00e4ll\u00f6t muuttuvat samalla, kun osaamistarpeet muuttuvat ja yhteiskunnat kehittyv\u00e4t. Etenkin ammattikorkeakoulujen kohdalla paine vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin on kova. Jo ammattikorkeakoululaki (Ammattikorkeakoululaki 2014\/932 \u00a7 4:1) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dAmmattikorkeakoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on lis\u00e4ksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja aluekehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa sek\u00e4 taiteellista toimintaa.\u201d Tiivis ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6 mahdollistaa nopean reagoinnin niin sanotusti kent\u00e4lt\u00e4 tulevaan kysynt\u00e4\u00e4n. Toisinaan olisi kuitenkin syyt\u00e4 malttaa pys\u00e4hty\u00e4 ja tarkastella muuttuvaa yhteiskuntaamme my\u00f6s pidemm\u00e4ll\u00e4 aikaperspektiivill\u00e4. Esimerkiksi teko\u00e4lyn ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kyky hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri alojen uusia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ovat opiskelijan kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 tavoitteita. Niiden rinnalla pit\u00e4isi kuitenkin tulevaisuudessakin kehitt\u00e4\u00e4 sivistykseen kuuluvia perustaitoja, kuten erilaiset lukutaidot ja ajattelun taidot.<\/p>\n\n\n\n

Koulutukseen hakeutuessaan tuleva opiskelija tekee valintoja, jotka vaikuttavat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 eteenp\u00e4in. Korkeakoulututkinnon suorittaminen kest\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti 3,5\u20134 vuotta. Koulutuksella saatavan osaamisen tuleekin olla hy\u00f6dyllist\u00e4 useamman vuosikymmenen ajan. N\u00e4in opiskelijan ajallinen panostus on kannattava ja koulutuksen tarjoajan kannalta vastuullista toimintaa. Korkeakoulujen tulisi aika ajoin pys\u00e4hty\u00e4 pohtimaan osaamisen hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4, 20\u201330 vuoden aikav\u00e4lill\u00e4. Vaikka elinik\u00e4inen ja jatkuva oppiminen kuuluvat osaksi nykyist\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4, tulee koulutuksen perustan olla kunnossa. Yksil\u00f6n on helpompi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 osaamistaan, kun tietyt osaamisen \u201cperuspalikat\u201d kuten lukutaito, ovat kunnossa.<\/p>\n\n\n\n

Perustaidot ja Tulevaisuuden Osaamistarpeet<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimusten valossa nuorten lukutaito on jatkuvasti heikentynyt ja eriytynyt. Ero hyvin lukevien ja heikosti suoriutuvien v\u00e4lill\u00e4 kasvaa ja yh\u00e4 harvempi nuori kuuluu hyvin lukevien joukkoon (Nissil\u00e4 & Lumme 2022). Osaamisen perusta my\u00f6s korkeakoulutetuilla on monipuolinen lukutaito. Olemme ehk\u00e4 tottuneet ajattelemaan, ett\u00e4 korkeakoulussa tarvittavat oppimisen perustaidot hankintaan jo toisella asteella. Monimutkaistuvassa maailmassamme n\u00e4in ei en\u00e4\u00e4 vaikuta olevan. Ammattikorkeakoulujenkin tulee ottaa osaamisen perustaidot vakavasti ja osaksi omaa toimintaansa, jotta voimme toimia kest\u00e4v\u00e4sti koulutuksen kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen 4 tavoitteen alatavoitteena (tavoite 4.7) on \u201dVarmistaa vuoteen 2030 menness\u00e4, ett\u00e4 kaikki oppijat saavat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4miseen tarvittavat tiedot ja taidot esimerkiksi kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja kest\u00e4vi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapoja, ihmisoikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, rauhan ja v\u00e4kivallattomuuden kulttuurin edist\u00e4mist\u00e4, maailmankansalaisuutta, kulttuurien monimuotoisuuden sek\u00e4 kulttuurin osuutta kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 arvostavan koulutuksen kautta (Suomen YK-liitto 2024).\u201d Tavoitteen saavuttamiseksi yhteiskunnat tarvitset monenlaista erilaista osaamista. My\u00f6s jatkossa ihmisten taidot ja osaaminen vaihtelee riippuen saadun koulutuksen teemasta ja koulutustasosta. L\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 kaikilla kansalaisalla olisi riitt\u00e4v\u00e4t perustaidot, jotta tarvittava osaaminen voidaan vastaanottaa ja soveltaa. Koulutuksen kaikkien eri tasojen tulee kyet\u00e4 toimimaan kest\u00e4v\u00e4sti ja laadukkaasti, jotta tavoite voidaan saavuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Koulutuksen historia on kuitenkin suomalaisittain melko lyhyt. Ensimm\u00e4inen yliopisto aloitti 1600-luvulla, peruskoulu levisi koko maahan 1970-luvulla ja ammattikorkeakoulut n\u00e4kiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4nvalon 1990-luvulla. Sin\u00e4 aikana, kun nykyinen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4mme on syntynyt ja kehittynyt, yhteiskunnan muutos on ollut vauhdikasta. Esimerkiksi teknologia on ottanut valtavia harppauksia ja globalisaation my\u00f6t\u00e4 maailman sanotaan pienentyneen radikaalisti.<\/p>\n\n\n\n

Aiemmin olemme voineet tuudittautua siihen, ett\u00e4 korkeakouluopiskelun peruskivi muurataan jo peruskoulussa ja pohja luodaan toisella asteella. Muuttunut maailma on kuitenkin muuttanut my\u00f6s opiskelijoilta vaadittavaa perusosaamista. En\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat osaavat lukea kirjoja tai sanomalehti\u00e4. Lukutaidon tulisi kattaa monien erityyppisten tekstien lis\u00e4ksi monia eri medioita viestinn\u00e4n muotoja. L\u00e4hdekriittisyyden merkitys korostuu samalla, kun p\u00e4\u00e4sy yh\u00e4 laajempaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tietol\u00e4hteit\u00e4 mahdollistuu. Pohdittavana on tekstin tai viestinn\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n tuottajan motiivien lis\u00e4ksi viestin levitt\u00e4jien mahdolliset motiivit. Siin\u00e4 miss\u00e4 koulutuksen ajatellaan edelleen sivist\u00e4v\u00e4n ihmist\u00e4, sen todellisuus on muuttunut.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n koulutukseen voi tulevaisuudessa kuulua lukutaidon kehitt\u00e4minen ja lukemiseen kannustaminen my\u00f6s korkea-asteella. Lukutaito kun taitaa olla yksi niist\u00e4 koulutuksen tarjoamista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidoista, mille on kysynt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 vuosikymmenten p\u00e4\u00e4st\u00e4. Yhteiskunnan muuttuessa vauhdilla on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota muutoksen suuntaan. Vaikka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koneille ja teko\u00e4lyll\u00e4 tullee olemaan yh\u00e4 suurempi merkitys, tulisi yhteiskuntaa rakentaa kuitenkin ihmisi\u00e4 varten. Siihen ty\u00f6h\u00f6n tarvitaan my\u00f6s korkeakoulussa koulutettuja, valaistuneita kansalaisia.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014\/932<\/p>\n\n\n\n

Nissil\u00e4, Leena & Lumme, Pia (2022): Lukutaito uuteen nousuun. Kielikello, Kotimaisten kielten keskus 3\/2022. Saatavilla: https:\/\/kielikello.fi\/lukutaito-uuteen-nousuun\/.<\/p>\n\n\n\n

Rantam\u00e4ki, Pekko-Joonas (2024): Koulutuksen arvostus \u2013 vankkumaton vai vaakalaudalla? Opettaja-lehti 26.08.2024, saatavilla https:\/\/www.opettaja.fi\/ajassa\/koulutuksen-arvostus-vankkumaton-vai-vaakalaudalla\/.<\/p>\n\n\n\n

Suomen YK-liitto (2024): Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet. Saatavilla https:\/\/www.ykliitto.fi\/kestava-kehitys, luettu 11.10.2024.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: lukutaito, koulutus, oppiminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Etenkin ammattikorkeakoulujen kohdalla paine vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin on kova. Esimerkiksi teko\u00e4lyn ymm\u00e4rt\u00e4minen ja kyky hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri alojen uusia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ovat opiskelijan kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 tavoitteita. Niiden rinnalla pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 sivistykseen kuuluvia perustaitoja, kuten erilaiset lukutaidot ja ajattelun taidot.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4622,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798250,110188],"tags":[94],"class_list":["post-4667","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2024","category-puheenvuoro","tag-koulutus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/10\/Maljamaki-puheenvuoro-Lumen-3-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1dh","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4667"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4667\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4795,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4667\/revisions\/4795"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4622"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}