{"id":4711,"date":"2024-10-31T05:17:00","date_gmt":"2024-10-31T03:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4711"},"modified":"2024-10-28T10:12:17","modified_gmt":"2024-10-28T08:12:17","slug":"tarkastelussa-terasteollisuuden-kestavat-ja-alykkaat-tuotantoteknologiat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/10\/31\/tarkastelussa-terasteollisuuden-kestavat-ja-alykkaat-tuotantoteknologiat\/","title":{"rendered":"Tarkastelussa ter\u00e4steollisuuden kest\u00e4v\u00e4t ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4t tuotantoteknologiat"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Mika Turska, Insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, Uudistuva teollisuus -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Raimo Vierel\u00e4, Insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, Uudistuva teollisuus -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Juha-Matti Raappana, Insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, Uudistuva teollisuus -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em>
Johanna Aarnio-Kein\u00e4nen, Insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, Uudistuva teollisuus -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 9: Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulun tavoitteena on kest\u00e4v\u00e4 tulevaisuus ja yhten\u00e4 vastuullisuusohjelman mukaisena kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteena on SDG 9, joka edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 infrastruktuuria ja teollistumista tukemalla talouskasvua, pk-yritysten kehityst\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 teknologioita. (Lapin ammattikorkeakoulu 2024) N\u00e4iden lis\u00e4ksi SDG 9 tavoitteessa tunnistetaan my\u00f6s tutkimuksen ja innovaation merkitys ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 sosiaalisiin, taloudellisin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyviin haasteisiin. (Eurostat 2024)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan ter\u00e4steollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sek\u00e4 analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, teko\u00e4lyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukyky\u00e4 ja kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4steollisuudella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Ter\u00e4steollisuus on yksi maailman suurimmista ja merkitt\u00e4vimmist\u00e4 teollisuudenaloista ja se muodostaa perustan monille muille toimialoille, kuten rakennus-, autoteollisuus- ja konepajateollisuudelle. Viime vuosikymmenin\u00e4 kasvavat ymp\u00e4rist\u00f6vaatimukset, kiristyv\u00e4t kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisi\u00e4 tuotantomenetelmi\u00e4 on tarkasteltava uudelleen.<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4srakenteet ovat olennainen osa modernia rakentamista, mutta niiden valmistusprosessi ja elinkaaren aikaiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n huomiota kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yksi keskeisimmist\u00e4 haasteista on ter\u00e4srakenteiden hiilijalanj\u00e4lki, joka muodostuu p\u00e4\u00e4osin ter\u00e4ksen tuotannosta, kuljetuksista ja asennusprosesseista. Rakennusalan ilmastotavoitteiden kiristyess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Samalla teknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia optimoida ter\u00e4srakenteiden valmistusta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Uudet materiaalit, valmistusmenetelm\u00e4t ja digitalisaatio voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa energiatehokkuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4stuotanto aiheuttaa valtavat p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja siksip\u00e4 ter\u00e4s on keskeisess\u00e4 asemassa ilmastomuutoksen hillitsemisess\u00e4. Maailmanlaajuisesti rauta- ja ter\u00e4steollisuus tuottaa jopa yksitoista prosenttia koko maailman hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, t\u00e4m\u00e4 johtuu massiivisesta hiilenkulutuksesta. (Ali Hasanbeigi 2022)<\/p>\n\n\n\n

Kun kaikki olemassa oleva ter\u00e4s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tarkasti, ter\u00e4ksen hiilijalanj\u00e4lki jakaantuu pitk\u00e4lle aikav\u00e4lille. Kierr\u00e4tt\u00e4minen onkin t\u00e4rke\u00e4 osa ter\u00e4ksen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4ksentuottaja SSAB ottaakin seuraavan askeleen kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta laatuaan maailman ensimm\u00e4isell\u00e4 fossiilivapaalla ter\u00e4ksell\u00e4. SSAB Zero™ on valmistettu kierr\u00e4tetyst\u00e4 ter\u00e4ksest\u00e4 ja tuotettu fossiilivapaalla s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 ja biokaasulla. (SSAB 2024)<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi SSAB on kehitt\u00e4nyt ter\u00e4ksen SSAB Fossil-free™ joka valmistetaan HYBRIT\u00ae-teknologialla, joka korvaa hiilen vedyll\u00e4 rautamalmin pelkistysprosessissa. Tuloksena on fossiilisten hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen eliminointi. (SSAB 2024)<\/p>\n\n\n\n

Ruostumattoman ter\u00e4ksen valmistaja Outokumpu tavoittelee my\u00f6s toiminnan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 menness\u00e4. (Outokumpu 2024)<\/p>\n\n\n\n

Outokummun etuina on esimerkiksi ter\u00e4ksen kierr\u00e4tyssis\u00e4lt\u00f6 mik\u00e4 oli enn\u00e4tyssuuri vuonna 2023, 95%. Etuna on my\u00f6s oma kromikaivos, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2025 menness\u00e4. (Outokumpu 2024) <\/p>\n\n\n\n

Uusien teknologioiden mahdollisuudet<\/h2>\n\n\n\n

Vaikka ter\u00e4steollisuudelle on kaavailtu suurta ilmastosankarin viittaa, ei kaikkea ratkaista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4. Uudet teknologiat astuvat t\u00e4ss\u00e4 esiin ja helpottavat osaltaan t\u00e4t\u00e4 taakkaa. Seuraavissa artikkelin osioissa k\u00e4sittelemme muutamia uusia teknologioita.<\/p>\n\n\n\n

Metallien 3D-tulostus ja WAAM<\/h3>\n\n\n\n

Metallin 3D-tulostaminen toimii kerros kerrokselta -prosessilla, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n metallijauhetta tai -lankaa ja sulatetaan se laserilla tai elektronisuihkulla 3D-mallin mukaisesti. WAAM (Wire Arc Additive Manufacturing) -menetelm\u00e4ss\u00e4<\/a> metallilankaa sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n kaarihitsausprosessiin, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 erityisen soveltuvan suurten metalliosien valmistukseen, kuten ilmailu- ja laivanrakennusteollisuudessa.  N\u00e4iden teknologioiden avulla voidaan valmistaa kevyempi\u00e4 ja monimutkaisempia rakenteita pienemmill\u00e4 materiaalikustannuksilla. Lis\u00e4ksi ne voivat nopeuttaa tuotekehityst\u00e4 ja mahdollistaa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityjen ratkaisujen toteuttamisen ilman suuria investointeja uusiin muotteihin tai ty\u00f6kaluihin. Vaikka n\u00e4m\u00e4 uudet menetelm\u00e4t eiv\u00e4t viel\u00e4 t\u00e4ysin korvaa perinteisi\u00e4 prosesseja, niiden potentiaali on merkitt\u00e4v\u00e4 erityisesti silloin, kun tarvitaan yksil\u00f6llisi\u00e4 tai erityisen optimoituja ratkaisuja. (Penttil\u00e4 2021)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4s hienoimmista olemassa olevista 3D-tulostetusta ter\u00e4srakenteista l\u00f6ytyy Amsterdamista. Alankomaalaisyhti\u00f6n MX3D rakennuttaman 12 metrisen sillan<\/a> (kuva 1) pitk\u00e4j\u00e4nteinen ty\u00f6 alkoi vuonna 2017 ja sillan avajaisia vietettiin 2021. Kyseinen silta on my\u00f6s siit\u00e4 mielenkiintoinen, ett\u00e4 siihen on rakennettu \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 anturointia mik\u00e4 seuraa sillan kuntoa reaaliajassa. Mittaustietoa saadaan muun muassa venym\u00e4st\u00e4, siirtym\u00e4st\u00e4 ja t\u00e4rin\u00e4st\u00e4. N\u00e4iden avulla insin\u00f6\u00f6rit saavat arvokasta tietoa tulevien 3D-tulostettujen metallirakenteiden suunnitteluun. (MX3D 2024)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. WAAM-menetelm\u00e4ll\u00e4 tehty silta (MX3D 2024)<\/p>\n\n\n\n

Digitalisaatio ja teko\u00e4ly<\/h3>\n\n\n\n

Digitalisaatio on tuonut paljon kaikenlaista uutta tekniikkaa hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi monelle eri toimialalle. Sen tuomat mahdollisuudet tunnetaankin hyvin automatisoinnin ja esimerkiksi \u00e4lykk\u00e4iden j\u00e4rjestelmien kehittymisen saralla. Digitalisaatio ter\u00e4srakentamisessa on tuonut mukanaan merkitt\u00e4vi\u00e4 etuja, kuten rakenteiden kunnonvalvonnan reaaliaikaisesti, tietojen keruun ja analyysin automatisoinnin sek\u00e4 elinkaaren optimoinnin. \u00c4lykk\u00e4\u00e4t sensorit ja datan analytiikka mahdollistavat tarkemman kuormitus- ja v\u00e4symisanalyysin, mik\u00e4 pident\u00e4\u00e4 rakenteiden k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 varmasti my\u00f6s huoltokustannuksia. Lis\u00e4ksi digitaaliset ty\u00f6kalut tehostavat suunnitteluprosesseja ja parantavat projektien kustannustehokkuutta ja turvallisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Teko\u00e4ly\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n jo rakennusprosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta rakentamiseen ja yll\u00e4pitoon. Se optimoi resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, tunnistaa riskej\u00e4 ja auttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa analysoimalla dataa. Teko\u00e4ly mahdollistaa ennakoivan huollon, parantaa turvallisuutta ja tehokkuutta ty\u00f6mailla. Lis\u00e4ksi teko\u00e4lysovellukset edist\u00e4v\u00e4t rakennusten kiertotaloutta ja purkamisen suunnittelua. (Rakennusteollisuus 2024)
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Laserhitsaus<\/h3>\n\n\n\n

Laserhitsaus on moderni teknologia, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in voimakasta ja tarkasti kohdistettua lasers\u00e4dett\u00e4 metallien liitt\u00e4miseen. Menetelm\u00e4 on erityisen suosittu teollisuuden aloilla, joissa tarvitaan nopeutta ja tarkkuutta, kuten elektroniikkateollisuudessa ja autoteollisuudessa (Ionix 2024).<\/p>\n\n\n\n

Laserhitsauksen suurin etu on sen tarkkuus. Lasers\u00e4de voidaan kohdistaa t\u00e4sm\u00e4llisesti tiettyyn kohtaan, mik\u00e4 mahdollistaa pienten ja herkkien komponenttien hitsaamisen ilman, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 materiaali k\u00e4rsii. T\u00e4m\u00e4 on erityisen hy\u00f6dyllist\u00e4, kun hitsataan esimerkiksi ohuita metallilevyj\u00e4 tai monimutkaisia rakenteita. Lis\u00e4ksi lasers\u00e4de kuumentaa vain pienen alueen, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 materiaalin ymp\u00e4rill\u00e4 tapahtuu vain v\u00e4h\u00e4n muodonmuutoksia. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4sittelyn tarvetta ja parantaa tuotantotehokkuutta (SSAB 2024).<\/p>\n\n\n\n

Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 etu on nopeus. Lasers\u00e4teen korkea energiatiheys sulattaa metallin nopeasti, mik\u00e4 nopeuttaa hitsausprosessia. T\u00e4m\u00e4 tekee laserhitsauksesta erityisen sopivan massatuotantoon, kuten autojen ja lentokoneiden osien valmistukseen. Esimerkiksi autoteollisuudessa laserhitsauksella voidaan liitt\u00e4\u00e4 ajoneuvon runko-osia nopeasti ja tehokkaasti (Ionix 2024).<\/p>\n\n\n\n

Kuten kaikilla teknologioilla, my\u00f6s laserhitsauksella on omat haasteensa. Se vaatii usein korkean tarkkuuden laitteistoa ja osaamista, mik\u00e4 nostaa aloituskustannuksia. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 sen tuottama tehokkuus kuitenkin kompensoi n\u00e4m\u00e4 kustannukset. (SSAB 2024).<\/p>\n\n\n\n

Laserhitsaus onkin yksi niist\u00e4 moderneista menetelmist\u00e4, joiden avulla teollisuus pystyy valmistamaan entist\u00e4 kevyempi\u00e4, vahvempia ja kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 tuotteita nopeasti ja tarkasti. T\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 on avainroolissa monilla teollisuudenaloilla, joissa tarkkuus ja nopeus ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 (SSAB 2024).<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4v\u00e4t kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4t ter\u00e4srakenteet<\/h3>\n\n\n\n

Uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 on tehokas tapa pienent\u00e4\u00e4 ter\u00e4srakentamisen ilmastovaikutuksia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ter\u00e4srakenteet voidaan suunnitella purettaviksi ja k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi uudelleen, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 uuden ter\u00e4ksen valmistuksen tarvetta. Esimerkiksi tilap\u00e4isiss\u00e4 rakennuksissa, kuten siltojen tai varastorakennusten rakenteissa, t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. (Ter\u00e4srakenneyhdistys 2023)<\/p>\n\n\n\n

Modulaaristen rakenteiden k\u00e4ytt\u00f6 helpottaa ter\u00e4srakenteiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, varsinkin jos rakennusvaiheessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n purettavia liitoksia, kuten ruuviliitoksia. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa rakennusten siirt\u00e4misen ja uudelleenasentamisen toiseen paikkaan. Loistavana esimerkkin\u00e4 onnistuneesta ter\u00e4srakenteiden uudelleenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on puretun liikerakennuksen ter\u00e4srunko, joka hy\u00f6dynnettiin uudestaan S-market Urjalaan (kuva 2) (Ter\u00e4srakenneyhdistys 2023). <\/a>Ammattikorkeakouluilla onkin t\u00e4rke\u00e4 rooli ottaa t\u00e4m\u00e4 asia huomioon, kun koulutetaan suunnittelijoita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. S-market Urjalan ter\u00e4srakennetta (Ter\u00e4srakenneyhdistys 2023)<\/p>\n\n\n\n

Yksi suurimmista haasteista on varmistaa uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vien ter\u00e4srakenteiden ominaisuudet ja kelpoisuus. T\u00e4m\u00e4 vaatii komponenttien laadun todentamista voimassa olevien standardien mukaisesti. Ter\u00e4smateriaalien j\u00e4ljitett\u00e4vyys pit\u00e4\u00e4 olla kunnossa, josta selvi\u00e4\u00e4 materiaaliominaisuudet ja jotka tarvittaessa varmennetaan rikkovilla ja rikkomattomilla aineenkoetuskokeilla. (Ter\u00e4srakenteiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6, 2023\/3)<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4srakentamisen hiilijalanj\u00e4ljen laskentaan tulossa laskentaty\u00f6kalu<\/h2>\n\n\n\n

ARTEKI-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6ss\u00e4 ter\u00e4srakentamiseen erikoistuneiden yritysten kanssa hiilijalanj\u00e4ljen laskentaprosessia, mik\u00e4 parantaa yritysten kyky\u00e4 arvioida ja hallita oman toiminnan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Hankkeen aikana luodaan Excel-pohjainen laskentaty\u00f6kalu, joka r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n yritysten tarpeisiin ter\u00e4srakentamisessa, ottaen samalla huomioon kiertotalouden periaatteet. Teollisen kiertotalouden tavoitteena on tehostaa resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 materiaalien kierr\u00e4tyst\u00e4 tuotantoprosesseissa, v\u00e4hent\u00e4en n\u00e4in j\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Keskeisi\u00e4 toimintaperiaatteita teollisessa kiertotaloudessa ovat tuotteiden ja materiaalien elinkaaren pident\u00e4minen, uudelleenk\u00e4ytt\u00f6, korjaaminen ja kierr\u00e4tys. Kiertotalousmalli tukee kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, samalla tarjoten yrityksille mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien luomiseen ja resurssitehokkuuden parantamiseen, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta neitseellisist\u00e4 raaka-aineista ja pienent\u00e4\u00e4 hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Hankkeen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 teollisuutta ja infrastruktuuria SDG9-tavoitteen mukaisesti ter\u00e4srakentamisen alalla, kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yritysten kiertotalousosaamista ja luomalla pitk\u00e4aikaisia tuloksia, jotka tukevat teollisuuden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Loppusanat<\/h2>\n\n\n\n

Ter\u00e4steollisuudella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta se kohtaa useita haasteita. Ymp\u00e4rist\u00f6haasteet, kuten suuret hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t vaativat fossiilivapaiden teknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa, mik\u00e4 on kallista ja hidasta. Taloudellisesti uudet kest\u00e4v\u00e4t teknologiat vaativat suuria investointeja ja kilpailukyvyn s\u00e4ilytt\u00e4minen globaalilla tasolla voi olla haastavaa.<\/p>\n\n\n\n

Teknologiset haasteet, kuten digitalisaation ja 3D-tulostuksen laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6 ovat lupaavia, mutta viel\u00e4 kehitysvaiheessa. Tulevaisuudessa ty\u00f6voiman osaamistarpeet muuttuvat teknologian kehittyess\u00e4, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa koulutusta. N\u00e4iden haasteiden ratkaiseminen edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaisia innovaatioita, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t kest\u00e4vyyden, talouden ja teknologian kehityksen.<\/p>\n\n\n\n

Fossiilivapaiden teknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja digitalisaatio edellytt\u00e4v\u00e4t huomattavia taloudellisia panostuksia. Yrityksille siirtym\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempiin prosesseihin voi tarkoittaa alkuinvestointien kasvua, vaikka pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tehokkuuden parantaminen voi tuoda s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kilpailukyvyn s\u00e4ilytt\u00e4minen maailmanmarkkinoilla on vaikeaa, kun uudet teknologiat ovat viel\u00e4 kehittym\u00e4ss\u00e4 ja niiden tuottama taloudellinen hy\u00f6ty ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heti saavutettavissa.<\/p>\n\n\n\n

ARTEKI-hankkeen kaltaiset projektit voivat tarjota merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 yrityksille, erityisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden ja kiertotalouden periaatteiden mukaisessa toiminnassa. T\u00e4llaiset hankkeet auttavat yrityksi\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa hiilijalanj\u00e4ljen laskentaa, mik\u00e4 parantaa niiden kyky\u00e4 arvioida ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiaan. Kierr\u00e4tyst\u00e4 ja resurssien tehokasta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t projektit tukevat my\u00f6s kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja tehostavat toimintaa. Lis\u00e4ksi ne auttavat yrityksi\u00e4 vastaamaan kasvaviin ymp\u00e4rist\u00f6vaatimuksiin ja pysym\u00e4\u00e4n kilpailukykyisin\u00e4, kun markkinat siirtyv\u00e4t kohti v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 tulevaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulu 2024, Vastuullisuus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys Lapin AMKissa. Viitattu 27.9.2024 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Esittely\/Vastuullisuus-ja-kestava-kehitys<\/p>\n\n\n\n

Eurostat 2024. Viitattu 27.9.2024. SDG 9 – Industry, innovation and infrastructure. Build resilient infrastructure, promote inclusive and sustainable industrialisation and foster innovation. https:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/statistics-explained\/index.php?title=SDG_9_-_Industry,_innovation_and_infrastructure<\/p>\n\n\n\n

Ali Hasanbeigi 2022 Viitattu 1.10.2024. https:\/\/www.globalefficiencyintel.com\/steel-climate-impact-international-benchmarking-energy-co2-intensities<\/p>\n\n\n\n

Ionix Oy 2024. Teknologiat. Viitattu 14.10.2024. https:\/\/www.ionix.fi\/teknologiat\/lasertyosto\/laserhitsaus\/<\/p>\n\n\n\n

SSAB 2024, Laserhitsaus. Viitattu 14.10.2024. https:\/\/www.ssab.com\/fi-fi\/palvelut\/kasittelypalvelut\/laserhitsaus<\/p>\n\n\n\n

SSAB 2024, Kierr\u00e4tetyn ter\u00e4ksen seuraava sukupolvi. Viitattu 1.10.2024 https:\/\/www.ssab.com\/fi-fi\/fossiilivapaa\/ssab-zero<\/p>\n\n\n\n

SSAB 2024, Lis\u00e4tietoa SSAB Fossil-free™ -ter\u00e4ksest\u00e4. Viitattu 1.10.2024 https:\/\/www.ssab.com\/fi-fi\/fossiilivapaa#ffs  <\/p>\n\n\n\n

Outokumpu Stainless Oy 2024, Tavoitteena hiilineutraalius vuonna 2050. Viitattu 1.10.2024. https:\/\/www.outokumpu.com\/fi-fi\/expertise\/2020\/committed-to-carbon-neutrality-by-2050<\/p>\n\n\n\n

Outokumpu Stainless Oy 2024, YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet. Viitattu 1.10.2024. https:\/\/www.outokumpu.com\/fi-fi\/sustainability\/sustainability-strategy\/un-sustainable-development-goals<\/p>\n\n\n\n

Ter\u00e4srakenneyhdistys 2023. Ter\u00e4srakenteiden uudelleenk\u00e4ytt\u00f6 2023\/3, Viitattu 1.10.2024<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.terasrakenneyhdistys.fi\/fin\/blogit\/blogikirjoitukset-2021\/23-4-kiertotaloutta-puhtaimmillaan\/, Viitattu 1.10.2024<\/p>\n\n\n\n

Advance 2024. Advance seminaari, 28.8.2024 Ter\u00e4ksen uudelleenk\u00e4ytt\u00f6, Viitattu 1.10.2024 https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=q2zT65gJ0PY<\/p>\n\n\n\n

Penttil\u00e4 2021, Diplomity\u00f6. Viitattu 4.10.2024 https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/131893\/Penttil%C3%A4Miika.pdf?sequence=2<\/p>\n\n\n\n

MX3D 2024. Mx3D Bridge. Viitattu 4.10.2024 https:\/\/mx3d.com\/industries\/mx3d-bridge\/<\/p>\n\n\n\n

Rakennusteollisuus 2024 Viitattu 4.10.2024 https:\/\/rt.fi\/tietoa-alasta\/rakentamisen-kehittaminen\/digitalisaatio-ja-uudet-teknologiat\/tekoaly-rakennusalalla\/<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: Ter\u00e4steollisuus, kest\u00e4v\u00e4 kehitys, hiilijalanj\u00e4lki, teknologiat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ter\u00e4steollisuus on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Kasvavat ymp\u00e4rist\u00f6vaatimukset, kiristyv\u00e4t kilpailuolosuhteet ja teknologian melkoinen kehitys ovat johtaneet tilanteeseen, jossa perinteisi\u00e4 tuotantomenetelmi\u00e4 on tarkasteltava uudelleen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastellaan ter\u00e4steollisuuden tuotantomenetelmien toimivuutta, haasteita ja vahvuuksia sek\u00e4 analysoidaan uusien teknologioiden, kuten digitalisaation, teko\u00e4lyn ja automaation mahdollisuuksia parantaa alan kilpailukyky\u00e4 ja kest\u00e4vyytt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4794,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798250,110187],"tags":[43350,110376,115177],"class_list":["post-4711","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2024","category-teema-artikkeli","tag-kestava-kehitys","tag-kilpailukyky","tag-teollisuuspalvelut"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/10\/Turska-et-al-teema-artikkeli-Lumen-3-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1dZ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4711","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4711"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4711\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4777,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4711\/revisions\/4777"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4794"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4711"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4711"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4711"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}