{"id":4798,"date":"2024-10-31T05:47:00","date_gmt":"2024-10-31T03:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4798"},"modified":"2024-10-28T09:58:32","modified_gmt":"2024-10-28T07:58:32","slug":"mika-on-jaksamisen-hinta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2024\/10\/31\/mika-on-jaksamisen-hinta\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 on jaksamisen hinta?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"https:\/\/lucit.sharepoint.com\/:b:\/s\/Julkisettiedostot\/Edh5YsXyLf5MkrTCIwY4u60BNQm1v984QM0OwkdU6oqFbQ?e=aIwDFC\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Pieta Pyhtinen, tradenomi (AMK), edunvalvonnan asiantuntija, Opiskelijakunta ROTKO<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">T\u00e4m\u00e4 artikkeli edustaa SDG-tavoitetta 3: Terveytt\u00e4 ja hyvinvointia<\/p>\n\n\n\n<p>Viime vuosina koko ihmiskunta on kulkenut kriisist\u00e4 toiseen. Olemme kokeneet vuosisataan pahimman maailmanlaajuisen pandemian, yh\u00e4 jatkuvan Ukrainan sodan ja siit\u00e4 seuranneet inflaation ja energiakriisin, samalla kun ilmastonmuutos jyll\u00e4\u00e4 taustalla. Opiskelijoiden kohdalla koettelemukset eiv\u00e4t kuitenkaan j\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. Opiskelijael\u00e4m\u00e4\u00e4 suuresti muokanneet muutokset alkoivat nimitt\u00e4in jo paljon ennen koronapandemiaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sipil\u00e4n hallituksen tekem\u00e4t leikkaukset koulutukseen muistetaan erityisesti ennen vaaleja annettujen koulutuslupausten rikkomisesta. \u201cOpintotukea ei heikennet\u00e4\u201d ja \u201cKoulutuksesta ei leikata\u201d olivat lupaukset, joiden kanssa Sipil\u00e4 ja Stubb, tulevat p\u00e4\u00e4- ja valtiovarainministeri, poseerasivat (Karjalainen 2015). Vaalien j\u00e4lkeen totuus oli kuitenkin eri. Sipil\u00e4n hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa euroa, joista 70 miljoonaa katettiin uudistamalla opintotukea (Toivonen 2019).<\/p>\n\n\n\n<p>Uudistusten my\u00f6t\u00e4 opintotuesta tuli eritt\u00e4in lainapainotteinen, vaikka usean opiskelijan kohdalla siirto yleisen asumistuen piiriin kompensoikin jonkin verran leikkauksia. Vuoden 2023 lopussa uutisoitiin siit\u00e4, kuinka opintolainan takaisinmaksuvaikeudet ja sen my\u00f6t\u00e4 Kelan peritt\u00e4v\u00e4ksi p\u00e4\u00e4tyneiden lainojen m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat r\u00e4j\u00e4ht\u00e4neet k\u00e4siin. Viime vuosikymmenen aikana v\u00e4hiten Kelan maksettavana olevia opintolainan valtiontakauksia on ollut vuonna 2016, jolloin m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 12,9 miljoonaa euroa (Lindholm 2023). Vuonna 2023 summa ylsi 85 miljoonaan euroon (Kela 2024b).<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4li opintolainaa ei pysty maksamaan takaisin, maksaa Kela lainan pankille ja perii summan velalliselta. Opintolainan takaussaatavassa on kiinte\u00e4 4 prosentin korko. (Kela 2024c.) Toisin kuin pankille maksaessa, korko ei siis vaihtele, vaan pysyy samana.<\/p>\n\n\n\n<p>Opintolainasta puhuttiin pitk\u00e4\u00e4n ilmaisena lainana. Viime vuosina jyrk\u00e4sti noussut euribor kuitenkin muutti tilannetta. Korkeimmillaan 12 kk-korko on ollut 4,160 prosenttia lokakuussa 2023, kun taas alimmillaan 2000-luvulla korko on ollut miinuksella (Suomen pankki 2024). Viime aikoina monen opintolainaa lyhent\u00e4v\u00e4n kohdalla on siis ollut h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 tilanne, jossa lainan pakkoperint\u00e4 voisi olla jopa halvempaa kuin sen maksaminen pankille. Suositeltavaa tai ongelmatonta t\u00e4m\u00e4 ei toki miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole, mutta kuvastaa hyvin tilanteen mittakaavaa. Tuskin kiinte\u00e4\u00e4 korkoa tarkoituksella olisi m\u00e4\u00e4ritelty \u201chalvaksi\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Opintolainan maksuvaikeuksia ennaltaehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n on olemassa korkoavustus, jossa Kela maksaa kokonaisuudessaan velallisen puolesta opintolainan korot, eik\u00e4 niit\u00e4 tarvitse maksaa takaisin (Kela 2024a). Lukuvuonna 2021-2022 korkoavustusta maksettiin 554 henkil\u00f6lle (R\u00e4is\u00e4nen 2023). Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuonna 2023 avustusta maksettiin kokonaisuudessaan l\u00e4hes 8000 henkil\u00f6lle. Vuoteen 2022 verrattuna m\u00e4\u00e4r\u00e4 kahdeksankertaistui. (Kela 2024b.)<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyisen hallituksen p\u00e4\u00e4ministeri Orpo lupaili koulutuksen olevan erityissuojelussa ennen vaaleja. J\u00e4lleen kerran vaalien j\u00e4lkeinen totuus poikkesi aiemmin sanotusta. Opintotuesta tehtiin viel\u00e4kin lainapainotteisempi, ja lainan kuukausittaista maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 korotettiin entisest\u00e4\u00e4n. Hallitus esitti my\u00f6s, ett\u00e4 opintorahan indeksikorotukset tullaan j\u00e4\u00e4dytt\u00e4m\u00e4\u00e4n koko hallituskauden ajaksi, jolloin opintorahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyy ennallaan. (Kela 2023.)&nbsp; Yleist\u00e4 asumistukea leikattiin, ja koska t\u00e4m\u00e4 ei riitt\u00e4nyt, p\u00e4\u00e4tti hallitus kev\u00e4\u00e4n kehysriihess\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 opiskelijat takaisin asumislis\u00e4n piiriin (Kokko 2024).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mielenterveys koetuksella<\/h2>\n\n\n\n<p>Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavia asioita esimerkiksi terveyden, elintapojen ja opiskelukyvyn osalta. Vuonna 2021 tutkimus toteutettiin koronapandemian keskell\u00e4. Tutkimuksen mukaan joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla oli ahdistuksen ja masennuksen oireita. Koko aikuisv\u00e4est\u00f6\u00f6n verrattaessa kuormittuneisuutta ja psyykkisi\u00e4 oireita n\u00e4kyi suhteessa enemm\u00e4n. (YTHS 2021.)<\/p>\n\n\n\n<p>Puhutaan jopa mielenterveyskriisist\u00e4. Opiskelijoiden ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n nuorten kokemat mielenterveytt\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t haasteet ovat niin vakavia. Eniten kriisist\u00e4 ovat k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4 juuri korkeakouluopiskelijat. Heist\u00e4 yli puolet kokevat psyykkist\u00e4 kuormittuneisuutta. (Hietala 2024.) Jos jossain ty\u00f6paikalla yli puolet ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 olisivat niin kuormittuneita, ett\u00e4 vaikutus ylt\u00e4\u00e4 jo el\u00e4m\u00e4n muihin osa-alueisiin, alettaisiin varmasti pian miettim\u00e4\u00e4n miss\u00e4 on vika. Opiskelijoiden puolestaan pit\u00e4\u00e4 vain koittaa jaksaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Duodecimin Terveyskirjasto m\u00e4\u00e4rittelee stressin tilanteeksi, miss\u00e4 \u201cihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, ett\u00e4 sopeutumiseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyv\u00e4t\u201d (Mattila 2022). Kuormittavan stressin tunnusmerkkej\u00e4 ovat hermostuneisuus, ahdistuneisuus, matala mieliala, vaikeus rentoutua ja puuttuva hyv\u00e4n olon kokemus (Mieli 2024b). Kuulostaa melko paljon korkeakouluopiskelijoiden tilanteelta, eik\u00f6 vain?<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mik\u00e4 on opiskelijan paikka t\u00e4ss\u00e4 maailmassa?<\/h2>\n\n\n\n<p>Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen vaatimuksiin. Ent\u00e4 jos n\u00e4in ei kuitenkaan ole? Ent\u00e4 jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa? Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa (Mieli 2024a). Se on suuri summa, ja tilanteeseen on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 ratkaisu. Sill\u00e4 se, mihin Suomella ei todellakaan voi olla varaa, on jatkaa samalla linjalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalisesta mediasta saa usein lukea kommenttikentist\u00e4 ja -palstoilta, kuinka nykyp\u00e4iv\u00e4n opiskelijoiden pit\u00e4isi olla kiitollisia edes n\u00e4ist\u00e4 tuista, sill\u00e4 ei ennenk\u00e4\u00e4n opiskelusta maksettu. Indeksikorjattuna t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tasoon, opintorahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella, ja opintolainan maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n suurempi kuin koskaan. Suurempi jopa kuin 1970-luvulla, jolloin opintotuki oli ainoastaan valtion takaamaa lainaa. (Mikkonen 2023.) Toinen yleinen kommentti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan se klassinen \u201cmene t\u00f6ihin\u201d. Siihenh\u00e4n kouluttautuminen valitulle alalle nimenomaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useampi opiskelija joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4, jotta voi edes suorittaa opintojaan. T\u00e4st\u00e4 muodostuukin helposti melkoinen ristipaine. Pit\u00e4isi opiskella, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4see t\u00f6ihin, mutta pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4, ett\u00e4 voi opiskella. Samalla opintolainaa ja velkaantumista perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 se on investointi omaan tulevaisuuteen. On varmasti, mutta kaiken t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen olemme juuri asian ytimess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Millainen tulevaisuus on tarjolla?<\/h2>\n\n\n\n<p>Sanomattakin on selv\u00e4\u00e4, kuinka laajasta ongelmasta on kyse. Ongelmia ei voida ratkoa yksil\u00f6- tai yksikk\u00f6tasolla, vaan avaimet ratkaisuun on Suomen poliittisilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4. Suomi tarvitsee osaajia, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t, kehitt\u00e4v\u00e4t ja viev\u00e4t t\u00e4t\u00e4 maata eteenp\u00e4in nyt ja tulevaisuudessa. Opiskelijat, tulevaisuuden osaajat ovat t\u00e4ss\u00e4 keskeisess\u00e4 roolissa. Milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos koulutukselle ei osoiteta riitt\u00e4vi\u00e4 varoja, joilla taataan kouluista valmistuvan alansa huippuosaajia? Tai milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jos kouluttautumiseen ei anneta riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja, joilla taataan opiskelijoille mahdollisuus keskitty\u00e4 opiskelemaan ja voimaan hyvin? Opiskelijoille tulee turvata mahdollisuus opiskella t\u00e4ysip\u00e4iv\u00e4isesti korkeakouluissa, joissa on riitt\u00e4v\u00e4t valmiudet tarjota laadukasta koulutusta. Sen sijaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 korkeakoulut kouluttavat yh\u00e4 pienemmill\u00e4 resursseilla entist\u00e4 enemm\u00e4n opiskelijoita. Opiskelijoita, joiden hyvinvointi ja talous ovat jo nyt vaakalaudalla, ilman mink\u00e4\u00e4nlaisia takeita siit\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuus tulisi olemaan kirkkaampi.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikka mik\u00e4\u00e4n korkeakoulu ei voi yksin ongelmia ratkaista, jokainen koulu voi omalta osaltaan olla pahentamatta asiaa. Panostamalla opiskelijoille tarjottaviin mielenterveyspalveluihin ei ratkota ongelman juurisyit\u00e4, mutta voidaan lievitt\u00e4\u00e4 oireita. Jokaisen koulun on my\u00f6s mahdollista vied\u00e4 omalta osaltaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille tietoa opiskelijoiden yh\u00e4 vain syvenev\u00e4st\u00e4 ahdingosta. Hyvinvoiva opiskelija on loppujen lopuksi my\u00f6s korkeakoulun etu. Rokotetaanhan korkeakouluja rahoituksessa jokaisesta opiskelijasta, joka ei valmistu. Ilman korkeakouluja ei ole opiskelijoita, ja ilman opiskelijoita ei ole tulevaisuuden tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<p>Hietala S. 2024. Suorittaminen tuhoaa nuorten mielenterveyden. Nyyti 2.5.2024. Viitattu 28.8.2024 https:\/\/www.nyyti.fi\/blogi\/suorittaminen-tuhoaa-nuorten-mielenterveyden\/.<\/p>\n\n\n\n<p>Karjalainen K. 2015. N\u00e4in Stubb ja Sipil\u00e4 p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t opiskelijat pillastuttaneisiin kuviin: \u201dKyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pist\u00e4\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n&#8230;\u201d. Ilta-Sanomat 28.5.2015. Viitattu 2.9.2024 https:\/\/www.is.fi\/kotimaa\/art-2000000932814.html.<\/p>\n\n\n\n<p>Kela 2023. Opintolainan valtiontakaus ja opintorahan huoltajakorotus suurenevat. Viitattu 2.9.2024 https:\/\/www.kela.fi\/muutokset\/5883957\/opintolainan-valtiontakaus-ja-opintorahan-huoltajakorotus-suurenevat.<\/p>\n\n\n\n<p>Kela 2024a. Korkoavustus. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/www.kela.fi\/korkoavustus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kela 2024b. Opintolainan korkoavustuksen tulorajat nousivat \u2013 korkoavustuksen saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut viime vuosina. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/www.kela.fi\/ajankohtaista\/opintolainan-korkoavustuksen-tulorajat-nousivat-korkoavustuksen-saajien-maara-on-kasvanut-viime-vuosina.<\/p>\n\n\n\n<p>Kela 2024c. Opintolainan korot ja lyhennykset. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/www.kela.fi\/opintolaina-korot-ja-lyhennykset.<\/p>\n\n\n\n<p>Kokko O. 2024. Opiskelijan talouteen voi tulla tuhansien eurojen lovi \u2013 syyn\u00e4 hallituksen leikkaukset. 20.4.2024 Taloussanomat. Viitattu 2.9.2024 https:\/\/www.is.fi\/taloussanomat\/art-2000010371637.html.<\/p>\n\n\n\n<p>Lindholm P. 2023. Opintotuki uudistettiin muutama vuosi sitten \u2013 seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t nyt huimasti yleistyneen\u00e4 velanperint\u00e4n\u00e4. Yle 12.11.2023. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20058854.<\/p>\n\n\n\n<p>Mattila A. 2022. Stressi. Duodecim Terveyskirjasto 1.4.2022. Viitattu 28.8.2024 https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/dlk00976.<\/p>\n\n\n\n<p>Mieli 2024a. Nuorten mielenterveyskriisi otettava kehysriihess\u00e4 vakavasti. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/mieli.fi\/blogit\/nuorten-mielenterveyskriisi-otettava-kehysriihessa-vakavasti\/.<\/p>\n\n\n\n<p>Mieli 2024b. Vahvista eustressi\u00e4, v\u00e4henn\u00e4 distressi\u00e4. Viitattu 28.8.2024 https:\/\/mieli.fi\/vahvista-mielenterveyttasi\/mielenterveys-ja-arjen-taidot\/vahvista-eustressia-vahenna-distressia\/.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikkonen E. 2023. Grafiikka kertoo, ett\u00e4 opintotuki on pian suurempi kuin koskaan. Yle 28.9.2023. Viitattu 12.8.2024 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20052347.<\/p>\n\n\n\n<p>R\u00e4is\u00e4nen O. 2023. Minna, 22, katuu 22 000 euron opintolainaa \u2013 tuhannet ovat pulassa korkojen kanssa, apua haetaan nyt Kelasta. Yle 14.9.2023. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20048627.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen pankki 2024. Euriborkorot kuukausittain. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/www.suomenpankki.fi\/fi\/Tilastot\/korot\/kuviot\/korot_kuviot\/euriborkorot_kk_chrt_fi\/.<\/p>\n\n\n\n<p>Toivonen H. 2019. Hallitus leikkasi koulutuksesta yli 690 miljoonaa &#8211; eduskuntavaaleissa puolueet haluavat taas n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 koulutuksen puolustajina. Turun Sanomat 17.3.2019. Viitattu 12.8.2024 https:\/\/www.ts.fi\/uutiset\/4515956.<\/p>\n\n\n\n<p>YTHS 2021. KOTT-tutkimus 2021: Korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea \u2013 tutkijat huolissaan ahdistus- ja masennusoireiden yleisyydest\u00e4. Viitattu 19.8.2024 https:\/\/www.yths.fi\/ajankohtaista\/2021\/kott-tutkimus-2021-korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta\/.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Asiasanat: hyvinvointi, mielenterveys, opintolaina, opintotuki, opiskelukyky, toimeentulo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valmistuttuaan opiskelijan voidaan olettaa olevan kaikin puolin valmis ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen vaatimuksiin. Ent\u00e4 jos n\u00e4in ei kuitenkaan ole? Ent\u00e4 jos opiskeluaika on niin kuormittavaa, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi valmistuu mielenterveyden ongelmien ja jaksamisen haasteiden kanssa? <\/p>\n<p>Yhteiskunnalle ei voi olla kannattavaa kouluttaa opiskelijoita valmistumaan sairaslomalle burnoutin vuoksi. Pahoinvoinnin hintalappu oli jo ennen koronapandemiaa valtava, 11 miljardia euroa vuodessa. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4625,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798250,110188],"tags":[3829,798251,94,6751],"class_list":["post-4798","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2024","category-puheenvuoro","tag-hyvinvointi","tag-julkishallinto","tag-koulutus","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/10\/Pyhtinen-puheenvuoro-Lumen-3-2024.png","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1fo","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4798","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4798"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4798\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4798\/revisions\/4799"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4625"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4798"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4798"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4798"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}