{"id":4888,"date":"2025-02-06T07:18:00","date_gmt":"2025-02-06T05:18:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4888"},"modified":"2025-02-03T14:00:43","modified_gmt":"2025-02-03T12:00:43","slug":"hyvinvointivaltiota-lyodaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/02\/06\/hyvinvointivaltiota-lyodaan\/","title":{"rendered":"Hyvinvointivaltiota ly\u00f6d\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Timo Marttala, YTM, lehtori, Osallisuus- ja toimintakyky -osaamisryhm\u00e4 (sosionomikoulutus), Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Hyvinvointivaltion nopeaa, laajaa kehityst\u00e4 tapahtui maassamme 1960- ja 1970-luvuilla. Talouslama 1990-luvulla oli k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 aikaa hyvinvointivaltiolle. Tuolloin ty\u00f6tt\u00f6myys kasvoi ja valtion velkaantuminen lis\u00e4\u00e4ntyi. Hyvinvointivaltion palveluita alettiin leikkaamaan kovalla k\u00e4dell\u00e4. Hyvinvointivaltion sijaan alettiin puhua enemm\u00e4n ja enemm\u00e4n hyvinvointiyhteiskunnasta. On merkitt\u00e4v\u00e4 ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Hyvinvointivaltiossa valtiolla on keskeinen rooli hyvinvointipoliittisesti ja hyvinvointiyhteiskunnassa vastuu hyvinvoinnin mahdollistamisesta siirtyy enemm\u00e4n muun muassa vapaaehtoisuuteen perustuvalle toiminnalle. N\u00e4kemykset siit\u00e4, millainen hyvinvointivaltion pit\u00e4isi olla alkoivat siis eriytym\u00e4\u00e4n vahvasti. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 kannatusta alkoi saada n\u00e4kemys, jossa julkisen sektorin roolia haluttiin pienent\u00e4\u00e4 ja yksityisen sektorin puolestaan lis\u00e4t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kyseess\u00e4 on yhteiskuntapoliittisen eetoksen luonteen muutos, jossa yksiulotteinen kustannuksiin keskittyv\u00e4 talousajattelu n\u00e4yttelee merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 roolia ja yhteis\u00f6llist\u00e4 vastuuta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n ja yksil\u00f6llist\u00e4 vastuuta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kehitys on havaittavissa aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka ja jatkuu edelleen. Kyse on halutusta muutoksesta, ei pakosta. Valittu yhteiskuntapoliittinen eetos realisoituu hyvinvointivaltioon sit\u00e4 heikent\u00e4en. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa tarkastellaan keskeisi\u00e4 valittuja hyvinvointivaltion muutokseen liittyvi\u00e4 teemoja, joilla on merkitt\u00e4v\u00e4 yhteys muun muassa eriarvoisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muutoksessa<\/h2>\n\n\n\n

Hyvin toimiva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 mahdollistaa hyvin toimivan hyvinvointivaltion ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ty\u00f6n murros kytkeytyy maamme kehitykseen, jossa tapahtui siirtym\u00e4 modernista teollisuusyhteiskunnasta j\u00e4lkimoderniin tietoyhteiskuntaan. Yhteiskunnan tasolla t\u00e4h\u00e4n liittyy hyvinvointirakenteiden murentuminen ja turvaverkkojen ohentuminen. Yksil\u00f6n tasolla tietoyhteiskuntakehitykseen liittyy osaamisen jatkuvan uudistamisen oletus, josta on vastuussa hyvin pitk\u00e4lle yksil\u00f6 itse. Hyvinvoinnin edellytyksen\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n elinik\u00e4inen oppiminen. Kaikista pit\u00e4isi tulla joustavia ja jatkuvasti uuteen reagoivia moniosaajia, joille lyhytaikaiset ty\u00f6suhteet ja jatkuva kouluttautuminen ovat t\u00e4rkein el\u00e4m\u00e4nsis\u00e4lt\u00f6. Juurikaan ei pohdita, mit\u00e4 t\u00e4llainen jatkuvan oppimisen vaatimus ihmiselle tarkoittaa. Seurauksena on koko el\u00e4m\u00e4n alistaminen oppimisen v\u00e4lineeksi, mutta kuinka moni kykenee t\u00e4h\u00e4n? (Rubin)<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmisten ty\u00f6markkina-aseman eriytyminen on tulevaisuuden iso muutos. Esimerkiksi palvelualan ty\u00f6t muuttuvat ep\u00e4varmoiksi. Vakituiset ja hyvin palkatut ty\u00f6t kasautuvat korkeasti koulutetuille. Osa keskipalkkaisista teht\u00e4vist\u00e4 loppuu kokonaan. Ammatteja katoaa ja uudet ty\u00f6paikat syntyv\u00e4 aiempaa korkeammalle tai matalammalle osaamistasolle. Ty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00f6tavan muutokset ovat tulleet poliittisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mmiksi, kun teknologia on mahdollistanut uudenlaisen alustatalouden. Alustatalous on liitetty ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n huononemiseen. Teknologiset sovellukset eiv\u00e4t ole luonnonvoima, vaan on poliittinen valinta, millaiset ty\u00f6ehdot me hyv\u00e4ksymme. Tutkija Satu Ojalan mukaan halu heikent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ehtoja on Euroopan laajuinen ilmi\u00f6. Ojalan mielest\u00e4 sosiaaliturvassa pit\u00e4isi huomioida rahallisesti my\u00f6s ansioty\u00f6st\u00e4 riippumattomat tavat toimia aktiivisesti kuten vapaaehtoisty\u00f6, omaehtoinen opiskelu tai omaisen hoivaty\u00f6. Nykytilanteessa on riski k\u00f6yhyysloukulle, jos ihminen j\u00e4\u00e4 n\u00e4ihin statuksiin. (Heikkil\u00e4 2019)<\/p>\n\n\n\n

Palveluja yksityistet\u00e4\u00e4n<\/h2>\n\n\n\n

Taloustieteilij\u00e4 Emmanuel Saez pit\u00e4\u00e4 pohjoismaista hyvinvointivaltiota menestystarinana, jonka s\u00e4ilyminen ei ole en\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4; merkkej\u00e4 sen rapautumisesta on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4.  H\u00e4nen mukaansa yh\u00e4 useampi Euroopan maa turvautuu yhteiskunnan tarjoamien palveluiden, kuten terveydenhuollon, yksityist\u00e4miseen, kun julkisessa taloudessa etsit\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Saez n\u00e4kee ongelmia siin\u00e4, ett\u00e4 terveydenhuolto siirtyy julkiselta yksityiselle sektorille. Ihmiset eiv\u00e4t osaa aina valita sopivaa hoitoa, jolloin heille on my\u00f6s helpompi tarjota palveluita, joita he eiv\u00e4t tarvitse. Yksityist\u00e4minen ei s\u00e4\u00e4st\u00e4 rahaa: Yhdysvalloissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rahaa yksityiseen terveydenhuoltoon enemm\u00e4n kuin muissa l\u00e4nsimaissa ja silti terveydenhuolto siell\u00e4 on kallista eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki saa hoitoa. Esimerkkin\u00e4 laadukkaasta, mutta kalliista mallista Saez mainitsee Sveitsin, jossa terveydenhuolto on siirtynyt vahvasti kohti yksityist\u00e4 ty\u00f6terveyshuoltoa. My\u00f6s Suomi kuuluu laajan ty\u00f6terveyshuollon maihin. Suomen systeemi\u00e4 on moitittu ep\u00e4tasa-arvoiseksi ja resursseja tuhlaavaksi, kun terveit\u00e4 ja vauraita hoidetaan liikaa ja eniten sairastavat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hoitoon heikommin. (V\u00e4is\u00e4nen 2024)<\/p>\n\n\n\n

Taloudellinen eriarvoisuus lis\u00e4\u00e4ntyy<\/h2>\n\n\n\n

Taloustieteilij\u00e4 Saezin mukaan taloudellinen eriarvoisuus on l\u00e4nsimaissa jatkanut kasvuaan.  Nykyinen veroj\u00e4rjestelm\u00e4 ei toimi. On vaikea ennustaa, mihin olemme menossa. Mik\u00e4\u00e4n ihmiskunnassa ei ole pysyv\u00e4\u00e4, tulee nousuja ja tulee romahduksia. (V\u00e4is\u00e4nen 2024)<\/p>\n\n\n\n

Thomas Piketty on tunnettu maailmanlaajuisten tuloerojen tukijana. Piketyn mukaan tuloerot ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti 1980-luvulta l\u00e4htien, kun p\u00e4\u00e4omat vapautettiin ja kapitalismin nykyvaihe alkoi. T\u00e4t\u00e4 vaihetta Piketty kutsuu hyperkapitalismiksi, joka h\u00e4nen mukaansa uhkaa johtaa romahdukseen ellei tulonjakoa saada tasaisemmaksi. Kansainv\u00e4lisen verotuksen pit\u00e4isi olla tiukempaa, jotta rahan liikkeist\u00e4 saatavat hy\u00f6dyt jakautuisivat tasaisemmin.  Piketyn mukaan talouskeskustelu on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt yhteen totuuteen. Ideologia on h\u00e4ivytetty taustalle, vaikka sit\u00e4 on kaiken toiminnan taustalla. Pigetyn huolena on, etteiv\u00e4t monet ihmiset koe hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 lainkaan globalisaatiosta vaan he j\u00e4\u00e4v\u00e4t osattomiksi koulutus- ja talouseliitin v\u00e4liin. (Toivonen 2024)<\/p>\n\n\n\n

Sosiologian emeritusprofessori Harriet Bradleyn mukaan globalisaatio, maailmantalous ja uusliberalistinen talouskuripolitiikka ovat syvent\u00e4neet eriarvoisuutta, jonka seurauksena ero rikkaiden ja k\u00f6yhien sek\u00e4 etuoikeutettujen ja heikommassa asemassa olevien v\u00e4lill\u00e4 kasvaa. Etenkin Euroopan valtioiden toteuttama leikkauksia painottava talouspolitiikka heikent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi vanhusten, ty\u00f6tt\u00f6mien ja matalapalkkaisten naisten asemaa yhteiskunnassa. (Rousku 2017) Globalisaatio on olennaisesti taloudellinen prosessi, jonka ytimess\u00e4 on kauppaa ja sijoittamista rajoittavien s\u00e4\u00e4ntelymekanismien purkaminen. Vallan luovuttaminen yrityksille ja pankeille ei tuota globaalia kyl\u00e4\u00e4, jossa inhimillinen vuorovaikutus kukoistaa. Sen sijaan tuloksena on muun muassa konflikteja ja luonnon j\u00e4rjestelmien sekasortoa. (Norberg-Hodge 2022, 24.) Toimiva hyvinvointivaltio tarvitsee tehokasta veroj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jotta se kykenee v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellista eriarvoisuutta. Vallitsevassa uusliberalistisessa ajattelussa verotus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti haitallisena asiana ja t\u00e4m\u00e4 on myrkky\u00e4 tasa-arvopyrkimyksille.<\/p>\n\n\n\n

Vanhukset uhrattu talouden alttarille<\/h2>\n\n\n\n

Sivistystasoa voidaan arvioida sen perusteella, miten pidet\u00e4\u00e4n huolta heikossa, hauraassa asemassa olevista ihmisist\u00e4. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluu vahva sivistyseetos.  Yksi r\u00e4ikeimmist\u00e4 esimerkeist\u00e4 sivistysvajeen realisoitumisesta maassamme on vanhustenhuollon jo pitk\u00e4\u00e4n jatkunut tietoinen aliresurssointi. Vanhuspoliittisissa keskusteluissakin talouskieli tulee painokkaasti esiin. Kuulemme lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 puhetta s\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, julkisen talouden kest\u00e4vyydest\u00e4. V\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myysretoriikka on kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4lyllist\u00e4 ep\u00e4rehellisyytt\u00e4kin on havaittavissa, eli selitet\u00e4\u00e4n asioita toiseksi mit\u00e4 ne todellisuudessa ovat. S\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n muun muassa paradigman muutoksena, palvelujen tehostamisena, palvelujen parempana kohdentamisena. Todellisuudessa s\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat heikent\u00e4neet vanhustenhuollon palveluja ja tekev\u00e4t sit\u00e4 edelleen. Nykyisenkaltaiset s\u00e4\u00e4st\u00f6p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi vanhus tulee olemaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 heitteill\u00e4.  Toistaiseksi varakkailla ihmisill\u00e4 on mahdollista pyrki\u00e4 turvaamaan oma vanhuutensa ostamalla palveluita yksityisilt\u00e4 palveluntuottajilta. T\u00e4m\u00e4 osaltaan lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuuskehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Turvallisuuden tunne on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hyvinvoinnille. Hyvinvointivaltion teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on rakentaa turvaverkkoja, jotka ottavat ihmisen kiinni tilanteissa, joissa omat resurssit eiv\u00e4t ole riitt\u00e4vi\u00e4 asianmukaisen hyvinvoinnin mahdollistamiseksi. Hyvinvointivaltion teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on luoda yhteiskuntaa, jossa kaikki kokevat olevansa mukana ja erot hyvinvoinnissa eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se kasvamaan liian suuriksi. Juuri nyt hyvinvointivaltion rapauttaminen on kiihtyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa. Ajassamme vallitsee voittajaa leikkivien yksiulotteinen talouseetos, jossa sosioekonomisen aseman keskeisen\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 halutaan n\u00e4hd\u00e4 yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t, eli ett\u00e4 peilist\u00e4 katsomalla n\u00e4kee mist\u00e4 syyst\u00e4 tilanne on se mik\u00e4 se on. Voittajaleikit ovat petollisia, harhaisia, koska niiss\u00e4 ei ymm\u00e4rret\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti el\u00e4m\u00e4n luonnetta, muun muassa siihen kuuluvaa arpakuutiovaikutusta. Vallitsevaan kehitykseen liittyy paljon riskej\u00e4 kuten eriarvoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja yhteiskuntarauhaan liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisemp\u00e4\u00e4, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskuntapolitiikkaa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 muun muassa talousajattelun monipuolistamista lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyvinvointitaloudellista ajattelua. Hyvinvointitaloudellisen ajattelun vahvempi soveltaminen yhteiskuntapolitiikassa mahdollistaa inhimillisemm\u00e4n, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tulevaisuuden rakentamisen. Mit\u00e4 enemm\u00e4n me koemme olevamme samassa yhteiskunnallisessa tarinassa sit\u00e4 enemm\u00e4n meill\u00e4 on mahdollisuuksia hyv\u00e4lle el\u00e4m\u00e4lle. Toimiva hyvinvointivaltio on kaikkien etu.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET<\/h2>\n\n\n\n

Heikkil\u00e4, T. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendi on polarisaatio, ei yleinen prekarisaatio. Alusta, Tampereen yliopisto.  Viitattu 18.1.2025. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendi on polarisaatio, ei yleinen prekarisaatio | Alusta! | Tampereen korkeakouluyhteis\u00f6<\/a><\/p>\n\n\n\n

Norberg-Hodge, H. 2022. Tulevaisuus l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4, Askelia onnellisuuden talouteen. EU: Basam Books Oy.<\/p>\n\n\n\n

Rousku, V. Eriarvoisuus on muutakin kuin taloudellista. Sosiologia 2\/2017. Viitattu 19.1.2025. Eriarvoisuus on muutakin kuin taloudellista – pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

 Rubin, A. Suomen muutoshaasteita. TOPI-Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Viitattu 18.1.2025. Suomen muutoshaasteita | TOPI \u2013 Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali<\/a> <\/p>\n\n\n\n

Toivonen, J. Tuntuuko, ett\u00e4 vauraus kasautuu liian harvoille? Ranskalainen t\u00e4htiekonomisti Thomas Piketty on samaa mielt\u00e4. Yle. Viitattu 18.1.2025. Tuntuuko, ett\u00e4 vauraus kasautuu liian harvoille? Ranskalainen t\u00e4htiekonomisti Thomas Piketty on samaa mielt\u00e4 | Talous | Yle<\/a><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4is\u00e4nen, M. Palkittu taloustieteilij\u00e4: Suomi on viel\u00e4 hyvinvointivaltio, mutta l\u00e4nsinaapurissa sen perusteet on jo rapautettu. Yle. Viitattu 18.1.2025. Palkittu taloustieteilij\u00e4: Suomi on viel\u00e4 hyvinvointivaltio, mutta l\u00e4nsinaapurissa sen perusteet on jo rapautettu | Talous | Yle<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: hyvinvointivaltio, eriarvoisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

On merkitt\u00e4v\u00e4 ero, puhutaanko hyvinvointivaltiosta vai hyvinvointiyhteiskunnasta. Vahvaan hyvinvointivaltioon kuuluisi vahva sivistyseetos. Hyvinvointivaltion pelastamiseksi tarvittaisiin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 sivistysloikkaa eli eetoksen muutosta kohti ihmiskeskeisemp\u00e4\u00e4, v\u00e4litt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskuntapolitiikkaa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 mm. talousajattelun monipuolistamista lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyvinvointitaloudellista ajattelua.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4839,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798254,110188],"tags":[3829,110397,115199,8747,6751,798256],"class_list":["post-4888","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2025","category-puheenvuoro","tag-hyvinvointi","tag-hyvinvointipalvelut","tag-ihmisoikeudet","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-talous","tag-yhteiskunta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/01\/Marttala-puheenvuoro-Lumen-1-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1gQ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4888","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4888"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4888\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4927,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4888\/revisions\/4927"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4888"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4888"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4888"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}