Harri Martikainen, YTM, kehitt\u00e4misjohtaja, sis\u00e4ministeri\u00f6<\/em><\/p>\n <\/p>\n
Kirjailija ja toimittaja Matti R\u00f6ng\u00e4n romaanissa Levantin kyy (2013) kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 muistelee turvallisuuskoulutuksessa saamiaan oppeja seuraavasti: “Rohkeus ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 ei pelk\u00e4\u00e4, rohkea tunnistaa ja tajuaa vaaran. Rohkea vain pystyy jatkamaan toimintaansa, yht\u00e4 tarkkana ja tehokkaana kuin ennenkin.”<\/p>\n
Tulkinnallista vapautta k\u00e4ytt\u00e4en noihin muutamaan virkkeeseen kiteytyy mielest\u00e4ni erinomaisella tavalla koko turvallisuuden ydinajatus. Oli kyse sitten henkil\u00f6kohtaisesta tai institutionaalisesta osaamisesta koskien paloturvallisuutta, liikenneturvallisuutta, ty\u00f6turvallisuutta, tietoturvaa, ymp\u00e4rist\u00f6turvallisuutta, terveytt\u00e4, tapaturmia, rikollisuutta tai mit\u00e4 tahansa turvallisuusk\u00e4sitteen alla k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 ulottuvuutta, niin riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen muodostavat keskeisen perustan koko turvallisuusosaamiselle kaikilla inhimillisen el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla.<\/p>\n
Riskien tunnistamisen ja potentiaalisen vaaran tajuamisen j\u00e4lkeen ratkaisevaksi muodostuu toimintakyky. Asiayhteydest\u00e4 riippuen toimintakyky tai viranomaiskontekstissa suoritus- tai palvelukyky voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 lukuisin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan toimintakyky muodostuu yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) suhteesta kulloisessakin tilanteessa valitseviin vaatimuksiin.<\/p>\n
Viranomaisten valmius ja suorituskyky on kyseisen instituution (esim. poliisi) kyky suoriutua sille lakis\u00e4\u00e4teisesti tai muutoin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 ja velvoitteista niille m\u00e4\u00e4riteltyjen tulos- ja tavoitetasojen edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla ja laajuudella kulloisessakin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Suomesta maailman turvallisin maa<\/h2>\n
P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n hallitusohjelmassa yhten\u00e4 tavoitteena on tehd\u00e4 Suomesta maailman turvallisin maa asua, yritt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi tavoitteeksi on asetettu se, ett\u00e4 sis\u00e4isen turvallisuuden ja oikeudenhoidon palvelut sek\u00e4 viranomaisten toimintakyky turvataan koko maassa.<\/p>\n
Onko Suomi turvallinen maa? Olemmeko onnistuneet riskien tunnistamisessa ja niihin varautumisessa? Onko meill\u00e4 toimintakyky\u00e4 vastata havaitsemiimme uhkiin tai vaaroihin? Noihin kysymyksiin vastaamiseksi on olennaista m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 l\u00e4hestymmek\u00f6 kysymyst\u00e4 subjektiivisen tunteen kautta vai objektiivisen arvion kautta.<\/p>\n
Yhden objektiivisen arvion t\u00e4h\u00e4n antaa elokuussa 2016 IEP:n (Institute for Economics and Peace) ja IPSA:n (Police Science Association) yhdess\u00e4 julkaisema tutkimus. Kyseisen tutkimuksen mukaan Suomi on maailman toiseksi turvallisin maa heti Singaporen j\u00e4lkeen. WISPI (The World Internal Security and Police Index) indeksin tavoitteena on mitata sis\u00e4isen turvallisuuden “koneiston” kyky\u00e4 vastata sis\u00e4isen turvallisuuden haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n
Suomi menestyi erinomaisesti prosesseja, toimintojen laillisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta mittaavissa kokonaisuuksissa. Kapasiteettia (mm. poliisien m\u00e4\u00e4r\u00e4) koskevassa kokonaisuudessa Suomi j\u00e4i alle keskiarvotulosten.<\/p>\n
My\u00f6s subjektiivista turvallisuutta on arvioitu hiljattain. Helsingin Sanomat uutisoi 19.9.2016 suomalaisten turvallisuuden tunteen olevan maailman huippuluokkaa viitaten tutkimukseen, jossa vertailtiin lasten liikkumisen vapautta 16 maassa.<\/p>\n
Suomaisten turvallisuuden tunnetta selitt\u00e4v\u00e4t mm. vahva sosiaalinen koheesio, v\u00e4h\u00e4inen korruptio ja luottamus instituutioihin sek\u00e4 erityisesti perheeseen ja l\u00e4heisiin. N\u00e4ihin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 mm. Transparency Internationalin viimeisimm\u00e4st\u00e4 korruptiovertailusta, jossa Suomi nousi vuoden 2015 vertailussa toiselle sijalle ja Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa (SPEK 2015) tutkimuksesta.<\/p>\n
My\u00f6s poikkeavia arvioita on esitetty. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) loppuvuodesta 2015 toteuttamassa haastattelututkimuksessa selkein muutos edellisen vuoden mielipidetutkimukseen oli turvattomuuden tunteen lis\u00e4\u00e4ntyminen. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki tulevaisuuden nyt nykyist\u00e4 turvattomampana, vuosi sitten n\u00e4in ajatteli hieman yli puolet.<\/p>\n
Sis\u00e4isen turvallisuuden strategiaty\u00f6<\/h2>\n
Sis\u00e4isen turvallisuuden selonteossa viranomaiset ovat tunnistaneet uusia uhkia Suomen sis\u00e4iselle turvallisuudelle, ja turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut pysyv\u00e4sti. Uusia uhkia ovat esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4n ja l\u00e4nnen suhteiden huononeminen, laajamittainen laiton maahantulo sek\u00e4 hybridi- ja kyberuhat. Samalla vanhat uhat ja viranomaisten teht\u00e4v\u00e4t ovat s\u00e4ilyneet. Niukat resurssit vaativat toiminnan sopeuttamista ja viranomaisten teht\u00e4vien priorisointia. Uudelle turvallisuustilanteelle on leimallista, ett\u00e4 ulkoista ja sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta ei voida en\u00e4\u00e4 erottaa toisistaan. Uhat ovat monimutkaisia ja muuttuvat nopeasti, ennustettavuus on heikentynyt. N\u00e4kyviss\u00e4 ei ole muutosta parempaan.<\/p>\n
Olemme kuitenkin vahvalla identiteetill\u00e4 varustettu, korkeasti koulutettu, ahkera ja uudistumiskykyinen kansa, jolla on kaikki menestymisen avaimet omissa k\u00e4siss\u00e4. Sis\u00e4inen turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Sille on hyv\u00e4 rakentaa tulevaisuutta.<\/p>\n
Sis\u00e4ministeri\u00f6n johdolla laadittava sis\u00e4isen turvallisuuden strategia on hallituksen keskeisin asiakirja tulevaisuuden sis\u00e4isen turvallisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Strategia-asiakirja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sen polun ja ne toimenpiteet, joilla Suomesta tulee maailman turvallisin maa asua, el\u00e4\u00e4, yritt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4man tavoitteen saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 koko yhteiskunnan sitoutumista tavoitteen eteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n
Jokaisen velvollisuus on huolehtia turvallisuusosaamisen edist\u00e4misest\u00e4 siten, ett\u00e4 yksil\u00f6iden ja instituutioiden tiedot, taidot, asenne ja arvot tukevat resilienssi\u00e4 sek\u00e4 toimintakyky\u00e4 kaikissa eri tilanteissa.<\/p>\n
Turvallista syksy\u00e4.<\/p>\n
Harri Martikainen<\/em><\/p>\n\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Hallitusohjelman yhten\u00e4 tavoitteena on tehd\u00e4 Suomesta maailman turvallisin maa asua, yritt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Onko Suomi turvallinen maa?
In English<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":488,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[683690,110189],"tags":[30368],"class_list":["post-490","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-16","category-kolumni","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/09\/Kolumni-Martikainen-Lumen-lehti-2-2016.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-7U","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=490"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":652,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490\/revisions\/652"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/488"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}