{"id":4942,"date":"2025-02-06T07:17:00","date_gmt":"2025-02-06T05:17:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=4942"},"modified":"2025-02-06T07:37:57","modified_gmt":"2025-02-06T05:37:57","slug":"havaintoja-naisten-ja-miesten-tutkinto-opiskelusta-ja-tyottomyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/02\/06\/havaintoja-naisten-ja-miesten-tutkinto-opiskelusta-ja-tyottomyydesta\/","title":{"rendered":"Havaintoja naisten ja miesten tutkinto-opiskelusta ja ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, dosentti, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Artikkelissa kuvaan alueellista sukupuolen (miehet, naiset) mukaista koulutuksen ja ty\u00f6tt\u00f6myyden eriytymist\u00e4. Artikkelin tilastoaineistot muodostuvat keskiasteen ja korkea-asteen tutkintoja suorittaneiden osuuksien (% 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan) sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mien osuuksien (% ty\u00f6voimasta sukupuolen mukaan) esittelyst\u00e4 koko maassa, Lapin maakunnassa ja sen seutukunnissa ja kunnissa vuosina 2014\u20132023. Tilastol\u00e4hteen\u00e4 on Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki (https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/index<\/a>). Lis\u00e4ksi esittelen artikkelissa esimerkinomaisesti koulutus- ja ty\u00f6markkinoihin kytkeytyv\u00e4\u00e4 kvalifikaatio- ja segregaatiokeskustelua.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa tapahtunut elinkeinorakenteen muutos alkutuotannosta palvelu- ja tietoty\u00f6h\u00f6n heijastuu sek\u00e4 ty\u00f6voiman kvalifikaatiotarpeisiin ett\u00e4 ty\u00f6voimatarpeeseen (V\u00e4\u00e4n\u00e4nen & Turtiainen 2014; Pylkk\u00e4nen 2022). Koulutus- ja ty\u00f6markkinat ovat murroksessa v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisen, pienevien ik\u00e4luokkien, elinkeinorakenteen ja palkkaty\u00f6n merkityksen muuttumisen sek\u00e4 automatisaatio-, digitalisaatio- ja globalisaatiokehitysten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Havaintoja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kvalifikaatiotarpeista<\/h2>\n\n\n\n

Sek\u00e4 opiskelun ett\u00e4 ty\u00f6llistymisen kannalta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kvalifikaatiovaatimukset luovat keskeiset reunaehdot eli millaisia ovat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n reaaliaikaiset ja l\u00e4hitulevaisuuden kvalifikaatiovaatimukset. Kvalifikaatioluokituksista voidaan erottaa kolme p\u00e4\u00e4kategoriaa: 1) geneeriset osaamiset, 2) yleiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamiset 3) sek\u00e4 ammattialakohtaiset osaamiset, jotka voidaan edelleen jakaa kahteen alakategoriaan eli helposti havaittavissa, kuvattavissa ja mitattavissa oleviin ns. koviin kvalifikaatioihin ja vaikeammin mitattavissa oleviin usein asenteisiin liittyviin ns. pehmeisiin kvalifikaatioihin (OSAAMINEN 2035<\/a> 2019, 18\u201320).<\/p>\n\n\n\n

Taulukossa 1. on kuvattuna ILO:n erittely 2000-luvun osaamistarpeista, jotka perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja analyysiin kansainv\u00e4lisist\u00e4 ja kansallisista ydinosaamisen viitekehyksist\u00e4 kvalifikaatiotarpeineen sek\u00e4 500 saksalaiselle yritykselle ja julkisen sektorin viranomaiselle tehdyn kyselyn l\u00e4hitulevaisuuden (5 vuotta) osaamistarveanalyysi ty\u00f6voiman osaamistarpeista, joita oppilaitoksissa pit\u00e4isi opettaa (ml. perustutkinnot & t\u00e4ydennyskoulutus) (ILO 2021, 25\u201326; Winde & Klier 2021, 6).<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1.<\/strong> Kvalifikaatiotarpeita nelj\u00e4n p\u00e4\u00e4kategorian mukaan.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4kategoria<\/strong><\/td>ILO:n viitekehys ydintaidoista 2000-luvulla<\/strong><\/strong> L\u00e4hde: ILO 2021. Global framework on core skills for life and work in the 21st century.<\/td>Nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4kategoriaa tulevaisuuden taidoista<\/strong><\/strong> L\u00e4hde: Winde, M. & Klier, J. 2021. Future Skills 2021. 21 Kompetenzen f\u00fcr eine Welt im Wandel.<\/td><\/tr>
 1<\/td>Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot<\/strong>
– viestint\u00e4
– yhteisty\u00f6- ja tiimity\u00f6
– konfliktinratkaisu- ja neuvottelu
– tunne\u00e4ly<\/td>		Tekniset taidot<\/strong>
– data-analyysi ja teko\u00e4lyohjelmistojen kehitt\u00e4minen
– k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4keskeinen muotoilu
– tietotekninen arkkitehtuuri
– laitteistojen ja robotiikan kehitt\u00e4minen
– kvanttilaskenta<\/td><\/tr>
 2<\/td>Kognitiiviset ja metakognitiiviset taidot<\/strong>
– peruslukuanalyyttinen ja kriittinen ajattelu
– luova ja innovatiivinen ajattelu
– strateginen ajattelu
– ongelmanratkaisu- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko
– itsereflektio ja oppimaan oppiminen
– tiedon ker\u00e4\u00e4mis-, j\u00e4rjest\u00e4mis- ja analysointiosaaminen
– suunnittelu ja organisointiosaaminen
– urajohtaminen<\/td>		Keskeiset digitaidot<\/strong>
– digilukutaito
– digietiikka
– digitaalinen yhteisty\u00f6
– digioppiminen
– ty\u00f6skentelyn ketteryys<\/td><\/tr>
 3<\/td>Digitaaliset perustaidot<\/strong>
– peruslaitteistojen k\u00e4ytt\u00f6taito
– perusohjelmistojen k\u00e4ytt\u00f6taito
– turvallinen verkkoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimimistaito<\/td>		Klassiset taidot<\/strong>
– ratkaisuosaaminen
– luovuus
– yritt\u00e4j\u00e4henkisyys ja oma-aloitteisuus
– kulttuurienv\u00e4linen viestint\u00e4
– selviytymiskyky<\/td><\/tr>
 4<\/td>Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n perusty\u00f6taidot<\/strong>
– ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuus
– j\u00e4tteiden v\u00e4hent\u00e4minen ja j\u00e4tehuolto
– energia- ja vesitehokkuus<\/td>		Muutostaidot<\/strong>
– arviointiosaaminen
– innovaatio-osaaminen
– p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuus
– muutostaidot
– kyky osallistua dialogiin ja konflikteihin<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinoiden uusimmat keskeisimm\u00e4t muutokset liittyv\u00e4t erilaisiin teknisiin kvalifikaatiotarpeisiin digitalisaation, robotisaation ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja arkip\u00e4iv\u00e4istyess\u00e4 sek\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4n osaamiseen ja tietoisuuteen perinteisten ammattitaitojen lis\u00e4ksi. (ILO 2021; Winde & Klier 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Taulukossa 2. on kuvattuna Word Economic foorumin TOP 10 listauksia kvalifikaatiotarpeista vuosina 2018 ja 2024 sek\u00e4 ennakointiarvio vuosille 2025\u20132030. Future of Jobs -raportin 2025 kvalfikaatiotarvekyselyn taustalla on yli 1000 ty\u00f6nantajaorganisaatiota, jotka  edustavat yli 14 miljoonaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 22 toimialaklusterissa ja 55 taloutta ymp\u00e4ri maailmaa. Kysely on toteutettu Maailman talousfoorumin verkoston yhteisty\u00f6kumppaneille. (Future of Jobs Report 2025, 5, 286\u2013289.)<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 2.<\/strong> Kvalifikaatiovaatimuksia TOP 10 vuosina 2018, 2024 ja ennakointia vuosille 2025\u20132030.<\/p>\n\n\n\n

TOP 10<\/strong><\/a><\/strong><\/td>Kvalifikaatiovaatimukset 2018,<\/strong><\/strong> L\u00e4hde: The Future of Jobs Report 2018, 12.<\/strong><\/td>Peruskvalifikaatiot 2025<\/strong><\/strong> L\u00e4hde: Future of Jobs Survey 2024, 35.<\/strong><\/td>Nousevat kvalifikaatiot, 2025-2030<\/strong><\/strong> L\u00e4hde: Future of Jobs Survey 2024, 37.<\/td><\/tr>
 5<\/td>Analyyttinen ajattelu ja innovointi<\/td>Analyyttinen ajattelu<\/td>Teko\u00e4ly ja massadata<\/td><\/tr>
 6<\/td>Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen<\/td>Selviytymiskyky, joustavuus ja ketteryys<\/td>Verkot ja kyberturvallisuus<\/td><\/tr>
 7<\/td>Kriittinen ajattelu ja analysointi<\/td>Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen<\/td>Teknologinen lukutaito<\/td><\/tr>
 8<\/td>Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat<\/td>Luova ajattelu<\/td>Luova ajattelu<\/td><\/tr>
 9<\/td>Luovuus, omaper\u00e4isyys ja aloitteellisuus<\/td>Motivaatio ja itsetunto<\/td>Selviytymiskyky, joustavuus ja ketteryys<\/td><\/tr>
 10<\/td>Yksityiskohtiin keskittyminen, luotettavuus<\/td>Teknologinen lukutaito<\/td>Uteliaisuus ja elinik\u00e4inen oppiminen<\/td><\/tr>
 11<\/td>Emotionaalinen \u00e4lykkyys<\/td>Empatia ja aktiivinen kuuntelu<\/td>Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen<\/td><\/tr>
 12<\/td>J\u00e4rkeily, ongelmanratkaisu ja ideointi<\/td>Uteliaisuus ja elinik\u00e4inen oppiminen<\/td>Lahjakuuden hallinta<\/td><\/tr>
 13<\/td>Johtaminen ja sosiaalinen vaikuttaminen<\/td>Lahjakuuden hallinta<\/td>Analyyttinen ajattelu<\/td><\/tr>
 14<\/td>Koordinointi ja ajan hallinta<\/td>Palvelul\u00e4ht\u00f6isyys ja asiakaspalvelu<\/td>Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Vuodesta 2018 vuoteen 2025 tultaessa erilaisten digitaitojen merkitys (erit. teko\u00e4lyn ja massadatan hallintataidot) korostuu my\u00f6t\u00e4illen yhteiskunnan digitalisoitumisprosessia ty\u00f6- ja yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. My\u00f6s luova ja analyyttinen ajattelu sek\u00e4 elinik\u00e4isen oppimisen taidot ovat keskeisi\u00e4 l\u00e4hitulevaisuuden kvalifikaatiotarpeita. (Future of Jobs Report 2025, 37.)<\/p>\n\n\n\n

Taulukoissa 1.\u20132. esiteltyjen yleisten kvalifikaatiotarve-erittelyiden lis\u00e4ksi kvalifikaatiotarpeet eriytyv\u00e4t toimialoittain ja ammateittain (ks. esim. Future of Jobs Report 2025, 42\u201365; Viinam\u00e4ki & Saari 2018). Kvalifikaatio- ja koulutustarpeita uudelleenrakenteistavat elinkeinorakenteen muutoksen lis\u00e4ksi yhteiskunnan digitalisoituminen (mm. verkko- ja alustapohjainen ty\u00f6skentely ja asiointi) sek\u00e4 ennakoimattomat tilanteet (esim. koronapandemia) (ks. esim. Kl\u00f6s ym. 2020). Eriasteisia tutkintoja tuottavat oppilaitokset ovat avainasemassa muuttuviin ja uudistuviin kvalifikaatiotarpeisiin vastaamisessa perustutkintojen ja tutkinto-osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4misen osalta.<\/p>\n\n\n\n

Havaintoja koulutusmarkkinasegregaatiosta<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa koulutus- ja ty\u00f6markkinat ovat vahvasti segregoituneet sukupuolen mukaan sek\u00e4 horisontaalisesti ett\u00e4 vertikaalisesti. Horisontaalisessa segregaatiossa opinto- ja ammattialat jakautuvat mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Vertikaalisessa segregaatiossa miehet ja naiset ty\u00f6skentelev\u00e4t ty\u00f6paikkahierarkkisesti palkkatason tai valta-aseman mukaan eri tasoilla. (esim. Segregaation lievent\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti 2010; Tanhua & Lahtinen 2019<\/a>.)<\/p>\n\n\n\n

Tasa-ammateissa eri sukupuolta olevien osuus on 40\u201360 %. Naisten ja miesten ammateissa vallitsevaa sukupuolta on yli 90 % ty\u00f6llisist\u00e4. Nais- ja miesvaltaisissa ammateissa puolestaan vallitsevan sukupuolen osuus on yli 60 %:sta 90 %:iin. (Palkansaajista 9,5 % ty\u00f6skenteli \u2026 2022.) (Infograafi 1.)<\/p>\n\n\n\n

\"Infograafin<\/figure>\n\n\n\n

Infograafi 1.<\/strong> <\/strong>Koulutusmarkkinasegregaatio ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten keskuudessa 2019. L\u00e4hde: THL 2022, Tilastokeskus, thl.fi\/moninaisesti.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Koulutusmarkkinasegregaation osalta ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten suhteelliset osuudet toisiinsa verrattuna my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t suomalaistaustaisten vastaavia %-osuuksia <\/a>(Witting 2024). Miina Keski-Pet\u00e4j\u00e4n ja Mika Wittingin (2018) mukaan V\u00e4est\u00f6n koulutusrakenne 2017-tilastossa terveys- ja hyvinvointialojen koulutuksen ja kasvatustieteiden koulutuksen suorittaneista yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 oli naisia miesten muodostaessa l\u00e4hes vastaavan enemmist\u00f6n tekniikan ja ICT-alan suorittaneista. Koulutusmarkkinat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan kaikilla koulutusasteilla. Erityisen voimakasta eriytyminen on ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa (Keski-Pet\u00e4j\u00e4 & Witting 2018<\/a>; Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4 \u2026 2024).<\/p>\n\n\n\n

Keskiasteen tutkinnon suorittaneet<\/a><\/h3>\n\n\n\n

Taulukoissa 1.\u20132. kuvataan keskiasteen koulutuksen saaneita, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan koko maassa sek\u00e4 Lapin maakunnassa, sen seutukunnissa ja kunnissa vuosina 2014\u20132023.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1. <\/strong>Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan koko maassa, Lapin maakunnassa ja seutukunnissa vuosina 2014\u20132023<\/a>. L\u00e4hde:<\/strong> Sotkanet.fi, THL. Poimintap\u00e4iv\u00e4 10.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/td>2014<\/td>2015<\/td>2016<\/td>2017<\/td>2018<\/td>2019<\/td>2020<\/td>2021<\/td>2022<\/td>2023<\/td>2014\u20132023<\/strong><\/td><\/tr>
Koko maa<\/td>miehet<\/td>43,4<\/td>43,6<\/td>43,8<\/td>44,1<\/td>44,6<\/td>44,6<\/td>44,6<\/td>44,6<\/td>44,5<\/td>44,4<\/td>1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>37,8<\/td>37,9<\/td>38,2<\/td>38,3<\/td>38,7<\/td>38,7<\/td>38,7<\/td>38,6<\/td>38,5<\/td>38,2<\/td>0,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Lappi<\/td>miehet<\/td>48,7<\/td>49,1<\/td>49,6<\/td>50,3<\/td>51<\/td>51,2<\/td>51,4<\/td>51,6<\/td>51,7<\/td>51,8<\/td>3,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41,9<\/td>42,2<\/td>42,5<\/td>43<\/td>43,3<\/td>43,5<\/td>43,5<\/td>43,5<\/td>43,5<\/td>43,2<\/td>1,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
It\u00e4-Lapin seutukunta<\/td>miehet<\/td>47,6<\/td>48,3<\/td>48,8<\/td>49,9<\/td>50,8<\/td>51,2<\/td>51,8<\/td>52,2<\/td>52,9<\/td>53<\/td>5,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41,8<\/td>42,7<\/td>43,8<\/td>44,7<\/td>45,1<\/td>45,6<\/td>46<\/td>46,3<\/td>46,4<\/td>46,1<\/td>4,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemi-Tornion seutukunta<\/td>miehet<\/td>49,9<\/td>50,3<\/td>50,8<\/td>51,6<\/td>52,2<\/td>52,8<\/td>52,8<\/td>53<\/td>53,1<\/td>53,5<\/td>3,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41,4<\/td>41,7<\/td>41,8<\/td>42,4<\/td>43<\/td>43,1<\/td>43,3<\/td>43,3<\/td>43,4<\/td>43,4<\/td>2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pohjois-Lapin seutukunta<\/td>miehet<\/td>49,1<\/td>49,1<\/td>49,5<\/td>50,3<\/td>51,1<\/td>51,5<\/td>51,9<\/td>52,4<\/td>52,5<\/td>52,3<\/td>3,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>43,1<\/td>43,2<\/td>43,5<\/td>44,3<\/td>44,4<\/td>44,7<\/td>44,3<\/td>44,4<\/td>44,6<\/td>44,3<\/td>1,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Rovaniemen seutukunta<\/td>miehet<\/td>47,1<\/td>47,6<\/td>48,1<\/td>48,7<\/td>49,2<\/td>49,2<\/td>49,3<\/td>49,4<\/td>49,3<\/td>49,2<\/td>2,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41,1<\/td>41,2<\/td>41,6<\/td>41,8<\/td>42<\/td>42<\/td>41,9<\/td>41,8<\/td>41,6<\/td>41,1<\/td>0<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Torniolaakson seutukunta<\/td>miehet<\/td>47,3<\/td>47,2<\/td>48<\/td>49,3<\/td>49,6<\/td>50,2<\/td>50,7<\/td>51,2<\/td>51,8<\/td>52,2<\/td>4,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>42,3<\/td>42,9<\/td>42,7<\/td>43,4<\/td>44,3<\/td>44,2<\/td>44,6<\/td>45<\/td>45,7<\/td>46,1<\/td>3,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tunturi-Lapin seutukunta<\/td>miehet<\/td>51,8<\/td>52,4<\/td>52,8<\/td>53,6<\/td>54,4<\/td>54,4<\/td>54,3<\/td>54,7<\/td>55<\/td>55,3<\/td>3,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>45,9<\/td>46,4<\/td>46,5<\/td>46,8<\/td>47,4<\/td>47,6<\/td>47,7<\/td>47,5<\/td>47,2<\/td>46,7<\/td>0,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Keskiasteen koulutuksen saaneiden (% 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan) %-osuudet ovat nousseet molempien sukupuolten keskuudessa koko maassa, Lapin maakunnassa ja sen seutukunnissa lukuun ottamatta Rovaniemen seutukuntaa, jossa naisten osuuden osalta tilanne on pysynyt stabiilina vuosina 2014\u20132023. Miehet ovat naisia useammin suorittaneet keskiasteen koulutuksen jokaisella tarkastelualueella vuosina 2014\u20132023. Suhteellisesti suurinta keskiasteen koulutuksen saaneiden %-osuuden nousu on It\u00e4-Lapin seutukunnan miesten keskuudessa nousun ollessa 5,4 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Tarkasteluajankohdan viimeisimp\u00e4n\u00e4 tilastovuonna eli vuonna 2023 korkein keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli Tunturi-Lapin seutukunnassa sek\u00e4 miesten (55,3 %) ett\u00e4 naisten (46,7 %) keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 2.<\/strong> Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan Lapin maakunnan kunnissa vuosina 2014\u20132023. L\u00e4hde:<\/strong> Sotkanet.fi, THL. Poimintap\u00e4iv\u00e4 10.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/td>2014<\/strong><\/td>2015<\/strong><\/td>2016<\/strong><\/td>2017<\/strong><\/td>2018<\/strong><\/td>2019<\/strong><\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2014\u20132023<\/strong><\/td><\/tr>
Enonteki\u00f6<\/strong><\/a><\/td>miehet<\/td>49,9<\/td>49,4<\/td>49,7<\/td>50,7<\/td>52,2<\/td>51,5<\/td>51,5<\/td>52<\/td>52,6<\/td>52,8<\/td>2,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>48,3<\/td>48,2<\/td>47,8<\/td>46,7<\/td>48,4<\/td>47,6<\/td>48,2<\/td>48,2<\/td>47<\/td>47,3<\/td>-1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Inari<\/strong><\/td>miehet<\/td>48,5<\/td>48,5<\/td>48,8<\/td>49<\/td>49,9<\/td>50,7<\/td>50,8<\/td>51,4<\/td>51,6<\/td>51,1<\/td>2,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>44,4<\/td>44,9<\/td>44,8<\/td>45,6<\/td>45,3<\/td>45,2<\/td>44,8<\/td>44,7<\/td>44,7<\/td>44,3<\/td>-0,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>49,9<\/td>50,4<\/td>50,8<\/td>51,4<\/td>52,2<\/td>53<\/td>52,9<\/td>53,1<\/td>52,9<\/td>53,2<\/td>3,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>40,4<\/td>40,7<\/td>41<\/td>41,6<\/td>42,1<\/td>42,3<\/td>42,5<\/td>42,8<\/td>42,6<\/td>42,4<\/td>2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemij\u00e4rvi<\/strong><\/td>miehet<\/td>46,2<\/td>46,7<\/td>47,2<\/td>48,3<\/td>49<\/td>49,1<\/td>50,1<\/td>50,1<\/td>50,8<\/td>50,8<\/td>4,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>42,5<\/td>43,6<\/td>44,7<\/td>45,7<\/td>46,5<\/td>47,1<\/td>47,6<\/td>47,9<\/td>48,2<\/td>47,6<\/td>5,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Keminmaa<\/strong><\/td>miehet<\/td>49,3<\/td>49,7<\/td>50,4<\/td>51,2<\/td>52<\/td>52,2<\/td>52,5<\/td>52,7<\/td>52,7<\/td>53,2<\/td>3,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>39,9<\/td>40,1<\/td>41<\/td>41,3<\/td>41,6<\/td>42,2<\/td>42,2<\/td>42,5<\/td>42,4<\/td>42,1<\/td>2,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kittil\u00e4<\/strong><\/td>miehet<\/td>52<\/td>53,1<\/td>53,5<\/td>54,2<\/td>54,6<\/td>54<\/td>54,3<\/td>55,1<\/td>55,5<\/td>55,9<\/td>3,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>46,8<\/td>48<\/td>48,1<\/td>48,3<\/td>49<\/td>49,2<\/td>49,3<\/td>49,1<\/td>49,2<\/td>48,8<\/a><\/td>2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kolari<\/strong><\/td>miehet<\/td>53,2<\/td>54,2<\/td>54,3<\/td>55,3<\/td>56,5<\/td>57,1<\/td>56,4<\/td>56,5<\/td>55,8<\/td>56,1<\/td>2,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>44,4<\/td>44,5<\/td>44,3<\/td>45<\/td>44,7<\/td>45,4<\/td>45,6<\/td>45,3<\/td>45,3<\/td>44,8<\/td>0,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Muonio<\/strong><\/td>miehet<\/td>50,6<\/td>50,3<\/td>51,3<\/td>52,1<\/td>52,3<\/td>53,4<\/td>53,2<\/td>52,8<\/td>54,4<\/td>54,3<\/td>3,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>44,2<\/td>43,6<\/td>44,9<\/td>46,1<\/td>46,8<\/td>47,1<\/td>46,2<\/td>46,1<\/td>44,9<\/td>43,7<\/td>-0,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pelkosenniemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>51,9<\/td>52,2<\/td>51,8<\/td>51,7<\/td>52,8<\/td>53,9<\/td>53,7<\/td>53,4<\/td>53,7<\/td>53,8<\/td>1,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>42,8<\/td>45<\/td>45,5<\/td>45,2<\/td>44,4<\/td>46<\/td>46<\/td>46,1<\/td>48,5<\/td>47,4<\/td>4,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pello<\/strong><\/td>miehet<\/td>45,4<\/td>45,6<\/td>46,4<\/td>48<\/td>48,7<\/td>48,8<\/td>48,9<\/td>49,9<\/td>50,2<\/td>51,1<\/td>5,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>43,6<\/td>44,8<\/td>44,8<\/td>45<\/td>46<\/td>45,8<\/td>45,9<\/td>47<\/td>47,8<\/td>48,2<\/td>4,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Posio<\/strong><\/td>miehet<\/td>47,7<\/td>49<\/td>48,8<\/td>50,3<\/td>51,6<\/td>51,7<\/td>52,1<\/td>52,8<\/td>53,6<\/td>53,2<\/td>5,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>40,5<\/td>40,7<\/td>42<\/td>42,9<\/td>42,6<\/td>43<\/td>43,4<\/td>43,6<\/td>44,2<\/td>43,7<\/td>3,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Ranua<\/strong><\/td>miehet<\/td>45,4<\/td>45,1<\/td>46,2<\/td>48<\/td>49,4<\/td>49,8<\/td>49,9<\/td>49,9<\/td>51,4<\/td>51,7<\/td>6,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>43,1<\/td>42,6<\/td>44,5<\/td>44,4<\/td>44,7<\/td>45<\/td>46,1<\/td>46,5<\/td>47<\/td>47,1<\/td>4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Rovaniemi<\/strong><\/a><\/strong><\/td>miehet<\/td>47,2<\/td>47,8<\/td>48,3<\/td>48,8<\/td>49,2<\/td>49,2<\/td>49,3<\/td>49,4<\/td>49,2<\/td>49,1<\/td>1,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41<\/td>41,1<\/td>41,4<\/td>41,6<\/td>41,9<\/td>41,8<\/td>41,7<\/td>41,5<\/td>41,3<\/td>40,8<\/td>-0,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Salla<\/strong><\/td>miehet<\/td>48,6<\/td>49,5<\/td>50,6<\/td>52,3<\/td>53<\/td>53,7<\/td>54<\/td>54,8<\/td>55,6<\/td>56,1<\/td>7,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>40,8<\/td>42<\/td>43,1<\/td>44<\/td>44,5<\/td>44,7<\/td>45,5<\/td>45,7<\/td>44,8<\/td>45,4<\/td>4,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Savukoski<\/strong><\/td>miehet<\/td>49,6<\/td>49,5<\/td>50,3<\/td>49,9<\/td>51,7<\/td>52,4<\/td>52,4<\/td>53,8<\/td>55,4<\/td>56,3<\/td>6,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>43<\/td>43,2<\/td>43<\/td>44,4<\/td>45,1<\/td>44,5<\/td>44,3<\/td>45,5<\/td>44,1<\/td>43,9<\/td>0,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Simo<\/strong><\/td>miehet<\/td>47,9<\/td>48,1<\/td>48,9<\/td>49,5<\/td>49,2<\/td>50,2<\/td>50,7<\/td>51,2<\/td>52,1<\/td>53,1<\/td>5,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>42,4<\/td>43,1<\/td>43<\/td>43,4<\/td>43,7<\/td>44,2<\/td>44,1<\/td>44,5<\/td>44,5<\/td>44,7<\/td>2,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Sodankyl\u00e4<\/strong><\/td>miehet<\/td>50,4<\/td>50,5<\/td>51,1<\/td>52,5<\/td>53,3<\/td>53,4<\/td>54<\/td>54,3<\/td>54,4<\/td>54,4<\/td>4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>42,3<\/td>42,3<\/td>43<\/td>44,1<\/td>44,5<\/td>45<\/td>44,9<\/td>44,9<\/td>45,5<\/td>45,1<\/td>2,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tervola<\/strong><\/td>miehet<\/td>49,5<\/td>50,5<\/td>51,2<\/td>53,2<\/td>54,1<\/td>54,3<\/td>54,3<\/td>54,7<\/td>55,2<\/td>55,8<\/td>6,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>44,3<\/td>45,3<\/td>45,6<\/td>46,8<\/td>48,5<\/td>48,6<\/td>49,1<\/td>49<\/td>48,6<\/td>48,2<\/td>3,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tornio<\/strong><\/td>miehet<\/td>50,5<\/td>50,7<\/td>51,1<\/td>52<\/td>52,5<\/td>53<\/td>53<\/td>53<\/td>53,3<\/td>53,5<\/td>3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>42,4<\/td>42,5<\/td>42,1<\/td>42,9<\/td>43,4<\/td>43,4<\/td>43,6<\/td>43,3<\/td>43,6<\/td>43,9<\/td>1,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Utsjoki<\/strong><\/a><\/strong><\/td>miehet<\/td>43,5<\/td>43,2<\/td>42,3<\/td>41,8<\/td>42,7<\/td>44,1<\/td>43,9<\/td>44,9<\/td>44,5<\/td>45<\/td>1,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41,2<\/td>39,6<\/td>38,8<\/td>38,1<\/td>38,1<\/td>38,8<\/td>37,9<\/td>38,2<\/td>38,2<\/td>38,6<\/td>-2,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Ylitornio<\/strong><\/td>miehet<\/td>49<\/td>48,7<\/td>49,3<\/td>50,4<\/td>50,4<\/td>51,4<\/td>52,2<\/td>52,4<\/td>53,2<\/td>53,2<\/td>4,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>41,2<\/td>41,3<\/td>41<\/td>42<\/td>42,8<\/td>42,7<\/td>43,4<\/td>43,3<\/td>43,8<\/td>44,3<\/td>3,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Lappilaiskunnittain tarkasteltuna keskiasteen koulutuksen saaneiden (% 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan) %-osuudet ovat nousseet molempien sukupuolten keskuudessa jokaisessa lappilaiskunnassa lukuun ottamatta Enonteki\u00f6t\u00e4, Inaria, Muoniota, Rovanieme\u00e4 ja Utsjokea, joissa naisten %-osuudet ovat v\u00e4hentyneet vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Miehet ovat naisia useammin suorittaneet keskiasteen koulutuksen jokaisessa lappilaiskunnassa vuosina 2014\u20132023. Suhteellisesti suurinta keskiasteen koulutuksen saaneiden %-osuuden nousu on Sallassa miesten keskuudessa nousun ollessa 7,5 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Tarkasteluajankohdan viimeisimp\u00e4n\u00e4 tilastovuonna eli vuonna 2023 korkein keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli miesten keskuudessa Savukoskella (56,3 %) ja naisten keskuudessa Kittil\u00e4ss\u00e4 (48,8 %).<\/p>\n\n\n\n

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet<\/h3>\n\n\n\n

Taulukoissa 3.\u20134. kuvataan korkea-asteen koulutuksen saaneita, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan koko maassa sek\u00e4 Lapin maakunnassa, sen seutukunnissa ja kunnissa vuosina 2014\u20132023.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 3. <\/strong>Korkea-asteen koulutuksensaaneet, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan koko maassa, Lapin maakunnassa ja seutukunnissa vuosina 2014\u20132023. L\u00e4hde:<\/strong> Sotkanet.fi, THL. Poimintap\u00e4iv\u00e4 10.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/td>2014<\/strong><\/td>2015<\/strong><\/td>2016<\/strong><\/td>2017<\/strong><\/td>2018<\/strong><\/td>2019<\/strong><\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2014\u20132023<\/strong><\/td><\/tr>
Koko maa<\/strong><\/td>miehet<\/td>26,1<\/td>26,2<\/td>26,5<\/td>26,9<\/td>27,6<\/td>27,9<\/td>28,2<\/td>28,5<\/td>28,6<\/td>28,9<\/td>2,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>33,2<\/td>33,6<\/td>34,2<\/td>34,9<\/td>35,8<\/td>36,3<\/td>36,9<\/td>37,5<\/td>37,9<\/td>38,5<\/td>5,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Lappi<\/strong><\/td>miehet<\/td>20,2<\/td>20,4<\/td>20,6<\/td>21<\/td>21,4<\/td>21,7<\/td>22<\/td>22,2<\/td>22,4<\/td>22,6<\/td>2,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>29,3<\/td>29,8<\/td>30,3<\/td>31,1<\/td>31,9<\/td>32,5<\/td>33,3<\/td>34<\/td>34,6<\/td>35,3<\/td>6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
It\u00e4-Lapin seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>14,7<\/td>14,8<\/td>15,2<\/td>15,3<\/td>15,7<\/td>16<\/td>16,3<\/td>16,7<\/td>16,8<\/td>17,1<\/td>2,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>21,6<\/td>22,2<\/td>22,5<\/td>23,1<\/td>24<\/td>24,2<\/td>24,9<\/td>25,8<\/td>26,2<\/td>27<\/td>5,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemi-Tornion seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>19,2<\/td>19,2<\/td>19,3<\/td>19,6<\/td>19,9<\/td>19,9<\/td>20<\/td>20,2<\/td>20,2<\/td>20,3<\/td>1,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>28,2<\/td>28,4<\/td>29<\/td>29,7<\/td>30,2<\/td>30,8<\/td>31,3<\/td>31,8<\/td>32,4<\/td>32,9<\/td>4,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pohjois-Lapin seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>16,8<\/td>17,1<\/td>17,4<\/td>18<\/td>18,5<\/td>18,6<\/td>18,8<\/td>19<\/td>19,4<\/td>19,8<\/td>3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>27,3<\/td>27,6<\/td>28,2<\/td>29,1<\/td>30,2<\/td>31<\/td>32,1<\/td>33,1<\/td>33,6<\/td>34,4<\/td>7,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Rovaniemen seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>25,9<\/td>26,1<\/td>26,2<\/td>26,6<\/td>27,3<\/td>27,7<\/td>28<\/td>28,1<\/td>28,3<\/td>28,4<\/td>2,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>34,7<\/td>35,2<\/td>35,7<\/td>36,4<\/td>37,3<\/td>37,9<\/td>38,7<\/td>39,2<\/td>39,8<\/td>40,4<\/td>5,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Torniolaakson seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>14,8<\/td>15,3<\/td>15,3<\/td>15,7<\/td>15,6<\/td>15,8<\/td>15,9<\/td>16,1<\/td>16<\/td>16<\/td>1,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>20,2<\/td>21,1<\/td>21,8<\/td>22,3<\/td>23<\/td>23,8<\/td>24,8<\/td>25,7<\/td>26,4<\/td>27,1<\/td>6,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tunturi-Lapin seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>14,6<\/td>14,6<\/td>15,1<\/td>15,7<\/td>15,9<\/td>16,3<\/td>17<\/td>17,2<\/td>17,4<\/td>17,7<\/td>3,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>26,2<\/td>26,4<\/td>27,3<\/td>28,4<\/td>29,1<\/td>29,5<\/td>30,2<\/td>31,4<\/td>32,1<\/td>33,4<\/td>7,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Korkea-asteen koulutuksen saaneiden (% 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan) %-osuudet ovat nousseet molempien sukupuolten keskuudessa koko maassa, Lapin maakunnassa ja seutukunnissa vuosina 2014\u20132023. Naiset ovat miehi\u00e4 useammin suorittaneet korkea-asteen koulutuksen jokaisella tarkastelualueella vuosina 2014\u20132023. Suhteellisesti suurinta korkea-asteen koulutuksen saaneiden %-osuuden nousu on Pohjois-Lapin seutukunnan naisten keskuudessa nousun ollessa 7,1 <\/strong>%-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Tarkasteluajankohdan viimeisimp\u00e4n\u00e4 tilastovuonna eli vuonna 2023 korkein korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli Lapissa Rovaniemen seutukunnassa sek\u00e4 miesten (28,4 %) ett\u00e4 naisten (40,4 %) keskuudessa \u2013 koko maassa se oli 28,9 %.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 4. <\/strong>Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan Lapin maakunnan kunnissa vuosina 2014\u20132023. L\u00e4hde:<\/strong> Sotkanet.fi, THL. Poimintap\u00e4iv\u00e4 10.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/td>2014<\/strong><\/td>2015<\/strong><\/td>2016<\/strong><\/td>2017<\/strong><\/td>2018<\/strong><\/td>2019<\/strong><\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2014\u20132023<\/strong><\/td><\/tr>
Enonteki\u00f6<\/strong><\/td>miehet<\/td>11,9<\/td>12,1<\/td>13<\/td>13,4<\/td>13,7<\/td>14,6<\/td>15,5<\/td>15,2<\/td>15,7<\/td>16,4<\/td>4,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>25,4<\/td>25,9<\/td>26,7<\/td>28,6<\/td>29,8<\/td>31,1<\/td>31<\/td>31<\/td>32,1<\/td>33,1<\/td>7,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Inari<\/strong><\/td>miehet<\/td>16,1<\/td>16,3<\/td>16,4<\/td>17<\/td>17,7<\/td>18,1<\/td>18,4<\/td>18,9<\/td>19,5<\/td>20,2<\/td>4,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>27,3<\/td>27,4<\/td>28,1<\/td>29,1<\/td>30,3<\/td>31,3<\/td>32,4<\/td>33,3<\/td>33,9<\/td>34,8<\/td>7,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>19,1<\/td>19,2<\/td>19,1<\/td>19,4<\/td>19,8<\/td>19,6<\/td>19,7<\/td>19,7<\/td>19,8<\/td>19,5<\/td>0,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>27,1<\/td>27,4<\/td>27,7<\/td>28,4<\/td>28,8<\/td>29,2<\/td>29,7<\/td>30<\/td>30,6<\/td>30,8<\/td>3,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemij\u00e4rvi<\/strong><\/td>miehet<\/td>18<\/td>17,9<\/td>18,3<\/td>18,4<\/td>18,8<\/td>19,1<\/td>19,2<\/td>19,4<\/td>19,6<\/td>19,9<\/td>1,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>23,5<\/td>24,1<\/td>24,3<\/td>24,6<\/td>25,3<\/td>25,6<\/td>25,9<\/td>26,6<\/td>26,8<\/td>27,7<\/td>4,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Keminmaa<\/strong><\/td>miehet<\/td>23,2<\/td>22,7<\/td>23,2<\/td>23,4<\/td>23,7<\/td>23,8<\/td>23,8<\/td>24,2<\/td>24,3<\/td>24,5<\/td>1,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>33,3<\/td>33,4<\/td>34,1<\/td>34,6<\/td>35,3<\/td>35,6<\/td>36<\/td>36,5<\/td>37,5<\/td>38,3<\/td>5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kittil\u00e4<\/strong><\/td>miehet<\/td>15,4<\/td>15,2<\/td>16<\/td>16,9<\/td>16,7<\/td>17,1<\/td>17,7<\/td>17,4<\/td>18<\/td>17,7<\/td>2,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>26,7<\/td>26,4<\/td>27,4<\/td>28,6<\/td>28,9<\/td>29,1<\/td>29,4<\/td>31<\/td>31,2<\/td>32,7<\/td>6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kolari<\/strong><\/td>miehet<\/td>14<\/td>14<\/td>14,4<\/td>14,7<\/td>15,2<\/td>15,7<\/td>16,4<\/td>17,2<\/td>17,1<\/td>17,6<\/td>3,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>25,4<\/td>25,3<\/td>27<\/td>27,7<\/td>28,7<\/td>29,2<\/td>30,1<\/td>31,1<\/td>31,9<\/td>33,2<\/td>7,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Muonio<\/strong><\/a><\/strong><\/td>miehet<\/td>16<\/td>16,3<\/td>15,9<\/td>16,5<\/td>16,8<\/td>16,7<\/td>17,3<\/td>18,2<\/td>17,9<\/td>18,8<\/td>2,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>26,8<\/td>28,2<\/td>27,8<\/td>28,6<\/td>29,4<\/td>29,9<\/td>32<\/td>33,1<\/td>34,7<\/td>36,3<\/td>9,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pelkosenniemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>15,4<\/td>15,7<\/td>16,6<\/td>16,7<\/td>17,9<\/td>18,2<\/td>19,2<\/td>20<\/td>20<\/td>19,8<\/td>4,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>26,4<\/td>26,1<\/td>26,9<\/td>28,8<\/td>29,6<\/td>28,6<\/td>29,3<\/td>30<\/td>29,9<\/td>32,9<\/td>6,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pello<\/strong><\/td>miehet<\/td>15,5<\/td>15,8<\/td>15,7<\/td>15,8<\/td>15,8<\/td>16,5<\/td>16,3<\/td>16,5<\/td>16,7<\/td>16,5<\/td>1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>21,2<\/td>21,7<\/td>22,2<\/td>23<\/td>23,4<\/td>24,3<\/td>25,6<\/td>26<\/td>27<\/td>27,6<\/td>6,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Posio<\/strong><\/td>miehet<\/td>11,7<\/td>11,8<\/td>12,1<\/td>12,2<\/td>12,2<\/td>12,7<\/td>12,8<\/td>13,6<\/td>13,9<\/td>14,1<\/td>2,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>18,2<\/td>18,9<\/td>19,2<\/td>20<\/td>21,1<\/td>21,4<\/td>21,6<\/td>23,2<\/td>23,5<\/td>23,8<\/td>5,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Ranua<\/strong><\/td>miehet<\/td>12,8<\/td>12,7<\/td>12,2<\/td>12,8<\/td>13,1<\/td>13,3<\/td>13,4<\/td>13<\/td>13,5<\/td>13,8<\/td>1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>18,5<\/td>19,5<\/td>19,7<\/td>20,3<\/td>20,6<\/td>21<\/td>22<\/td>22,2<\/td>23<\/td>24<\/td>5,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Rovaniemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>26,9<\/td>27<\/td>27,2<\/td>27,5<\/td>28,2<\/td>28,6<\/td>28,9<\/td>29<\/td>29,2<\/td>29,3<\/td>2,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>35,6<\/td>36,1<\/td>36,6<\/td>37,3<\/td>38,2<\/td>38,8<\/td>39,5<\/td>40<\/td>40,6<\/td>41,2<\/td>5,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Salla<\/strong><\/td>miehet<\/td>11,6<\/td>11,8<\/td>12,1<\/td>12,1<\/td>12,7<\/td>12,9<\/td>13,6<\/td>13,9<\/td>14<\/td>14,3<\/td>2,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>18,2<\/td>19,1<\/td>19,5<\/td>20,3<\/td>21,3<\/td>21,6<\/td>22,8<\/td>24,1<\/td>24,8<\/td>25,5<\/td>7,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Savukoski<\/strong><\/td>miehet<\/td>12,5<\/td>13<\/td>13,5<\/td>13,4<\/td>13<\/td>13,7<\/td>13,9<\/td>14,5<\/td>14<\/td>14,4<\/td>1,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>25,7<\/td>25,7<\/td>26,5<\/td>27,2<\/td>26,8<\/td>28,5<\/td>30,7<\/td>30,3<\/td>31,4<\/td>32,6<\/td>6,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Simo<\/strong><\/td>miehet<\/td>15,1<\/td>15,1<\/td>15,1<\/td>14,9<\/td>15,7<\/td>16,4<\/td>16,9<\/td>17,3<\/td>17,3<\/td>17<\/td>1,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>24,7<\/td>24,9<\/td>25,4<\/td>25,3<\/td>26,3<\/td>27,1<\/td>28,1<\/td>29,1<\/td>29,4<\/td>30,4<\/td>5,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Sodankyl\u00e4<\/strong><\/td>miehet<\/td>17,5<\/td>17,9<\/td>18<\/td>18,6<\/td>18,9<\/td>19<\/td>19<\/td>19,1<\/td>19,3<\/td>19,5<\/td>2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>27<\/td>27,3<\/td>27,6<\/td>28,4<\/td>29,4<\/td>30<\/td>31<\/td>32,3<\/td>32,6<\/td>33,7<\/td>6,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tervola<\/strong><\/td>miehet<\/td>14,2<\/td>13,9<\/td>14,5<\/td>14,1<\/td>13,8<\/td>14,4<\/td>15,1<\/td>15,4<\/td>15,2<\/td>15,7<\/td>1,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>20,6<\/td>20,5<\/td>21,4<\/td>22<\/td>23<\/td>24<\/td>24,8<\/td>25,8<\/td>27,4<\/td>27,9<\/td>7,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tornio<\/strong><\/td>miehet<\/td>19,1<\/td>19,2<\/td>19,4<\/td>19,9<\/td>20,1<\/td>20,1<\/td>20,2<\/td>20,3<\/td>20,3<\/td>20,6<\/td>1,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>29<\/td>29,3<\/td>30<\/td>31<\/td>31,4<\/td>32,1<\/td>32,5<\/td>33,1<\/td>33,4<\/td>34,1<\/td>5,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Utsjoki<\/strong><\/td>miehet<\/td>16,3<\/td>16,7<\/td>18,7<\/td>18,9<\/td>20<\/td>18,9<\/td>19,5<\/td>18,8<\/td>19,5<\/td>19,2<\/td>2,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>30,1<\/td>31,4<\/td>33,5<\/td>33,8<\/td>34,8<\/td>35,7<\/td>37,1<\/td>37,3<\/td>38,4<\/td>37,1<\/td>7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Ylitornio<\/strong><\/td>miehet<\/td>14,2<\/td>14,9<\/td>15<\/td>15,5<\/td>15,4<\/td>15,1<\/td>15,6<\/td>15,9<\/td>15,4<\/td>15,6<\/td>1,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>19,4<\/td>20,6<\/td>21,5<\/td>21,8<\/td>22,6<\/td>23,4<\/td>24,1<\/td>25,5<\/td>26<\/td>26,7<\/td>7,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Lappilaiskunnittain tarkasteltuna korkea-asteen koulutuksen saaneiden (% 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 sukupuolen mukaan) %-osuudet ovat nousseet molempien sukupuolten keskuudessa jokaisessa lappilaiskunnassa. Naiset ovat miehi\u00e4 useammin suorittaneet korkea-asteen koulutuksen jokaisessa lappilaiskunnassa vuosina 2014\u20132023. Suhteellisesti suurinta korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden nousu on Muoniossa naisten keskuudessa nousun ollessa 9,5 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Tarkasteluajankohdan viimeisimp\u00e4n\u00e4 tilastovuonna eli vuonna 2023 korkein korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus oli Rovaniemen seutukunnassa sek\u00e4 miesten (29,3 %) ett\u00e4 naisten keskuudessa (41,2 %).<\/p>\n\n\n\n

Havaintoja ty\u00f6markkinasegregaatiosta<\/h2>\n\n\n\n

My\u00f6s ty\u00f6markkinat ovat segregoituneet Suomessa koulutusmarkkinoiden tapaan. Naiset ja miehet ty\u00f6skentelev\u00e4t eri aloilla ja ammateissa. Naisten koulutustaso on noussut miehi\u00e4 nopeammin vuosina 2000\u20132020 ja miesten koulutusvaje suhteessa naisiin on lis\u00e4\u00e4ntynyt, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s sukupuolten v\u00e4lisiin ty\u00f6tt\u00f6myyseroihin. (Alasoini ym. 2022, 10\u201322.)<\/p>\n\n\n\n

Miesenemmist\u00f6isi\u00e4 aloja ovat perinteisesti olleet ja ovat edelleen tekniikka ja ICT. Vastaavasti naisenemmist\u00f6isi\u00e4 aloja ovat olleet ja ovat edelleen terveys- ja sosiaalialat. (Keski-Pet\u00e4j\u00e4 & Witting 2018.) Terveys- ja sosiaalipalvelut oli naisvaltaisin toimiala ja rakentaminen oli miesvaltaisin toimiala vuonna 2023. Vuosina 2007\u20132023 naiset ty\u00f6llistyiv\u00e4t toimialoista entist\u00e4 useammin terveys- ja sosiaalipalveluihin ja miehet teollisuutta useammin muille toimialoille (hallinto- ja tukipalvelutoiminta, informaatio- ja viestint\u00e4). (Entist\u00e4 useampi nainen \u2026 2024.) (Infograafi 2.)<\/p>\n\n\n\n

\"Infograafin<\/figure>\n\n\n\n

Infograafi 2.<\/strong>Ty\u00f6markkinasegregaatio ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten keskuudessa 2019. L\u00e4hde: THL 2022, Tilastokeskus, thl.fi\/moninaisesti.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s ty\u00f6markkinasegregaation osalta koulutusmarkkinasegregaation tapaan ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten suhteelliset osuudet toisiinsa verrattuna my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4t suomalaistaustaisten vastaavia %-osuuksia eri ammattialoilla ty\u00f6skentelyn osalta.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportissa (Laine 2024) on tarkasteltu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n rakennemuutosten vaikutuksia sukupuolten ty\u00f6markkina-asemaan ja palkkaeroon Suomessa vuosina 2013\u20132020. Raportin mukaan sukupuolen mukainen segregaatio on voimakasta kaikilla sektoreilla. Miehet ja naiset sijoittuvat eri koulutus- ja ammattialoille, mik\u00e4 on yhteydess\u00e4 my\u00f6s palkkaeroon ja ty\u00f6tt\u00f6myyden todenn\u00e4k\u00f6isyyteen. (Laine 2025, ks. my\u00f6s Pylkk\u00e4nen 2023.) (Infograafi 3.)<\/p>\n\n\n\n

\"Infograafin<\/figure>\n\n\n\n

Infograafi 3.<\/strong>Ty\u00f6tt\u00f6mien osuus sukupuolen ja syntyper\u00e4n mukaan Suomessa (%). L\u00e4hde: THL 2022, Tilastokeskus, thl.fi\/moninaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6tt\u00f6myys on eriytynyt syntyper\u00e4n ja sukupuolen mukaan Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten ty\u00f6tt\u00f6myys v\u00e4henee Suomessa asumisvuosien lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4 (Tilastoja maahanmuuttajien ty\u00f6llisyydest\u00e4 2021; ks. my\u00f6s Viinam\u00e4ki 2020, 121\u2013137<\/a>; Viinam\u00e4ki 2021, 14\u201380). Ulkomaalaistaustaisten naisten ty\u00f6llisyysaste on selv\u00e4sti matalampi kuin ulkomaalaistaustaisilla miehill\u00e4 huolimatta naisten ty\u00f6llisyysasteen noususta tarkasteltaessa vuosia 2016\u20132023 (Baumgartner 2024). Ulkomaalaistaustaisten naisten ty\u00f6tt\u00f6myys on ulkomaalaistaustaisia miehi\u00e4 korkeammalla tasolla. Tuomo Alasoinin ym. (2022, 10\u201312) mukaan miesten ja naisten ty\u00f6tt\u00f6myyserojen taustalla on ala- ja ammattisegregaatio (ks. my\u00f6s Keski-Pet\u00e4j\u00e4 & Witting 2018).<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, % ty\u00f6voimasta<\/h3>\n\n\n\n

Taulukoissa 5.\u20136. kuvataan ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 (% ty\u00f6voimasta) sukupuolen mukaan koko maassa sek\u00e4 Lapin maakunnassa, sen seutukunnissa ja kunnissa vuosina 2014\u20132023. <\/p>\n\n\n\n

Taulukko 5. <\/strong>Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, % ty\u00f6voimasta sukupuolen mukaan koko maassa, Lapin maakunnassa ja seutukunnissa vuosina 2014\u20132023. L\u00e4hde:<\/strong> Sotkanet.fi, THL. Poimintap\u00e4iv\u00e4 10.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

 <\/strong><\/td> <\/td>2014<\/strong><\/td>2015<\/strong><\/td>2016<\/strong><\/td>2017<\/strong><\/td>2018<\/strong><\/td>2019<\/strong><\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2014-2023<\/strong><\/td><\/tr>
Koko maa<\/strong><\/td>miehet<\/td>14<\/td>14,9<\/td>14,6<\/td>12,5<\/td>10,6<\/td>10,2<\/td>14,2<\/td>12,6<\/td>10,6<\/td>11,1<\/td>-2,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>10,8<\/td>11,8<\/td>11,9<\/td>10,6<\/td>8,8<\/td>8,1<\/td>11,8<\/td>10<\/td>8,3<\/td>8,4<\/td>-2,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Lappi<\/strong><\/td>miehet<\/td>19,3<\/td>19,4<\/td>18,5<\/td>16,1<\/td>13,6<\/td>12,8<\/td>16,7<\/td>14,9<\/td>12,7<\/td>12,4<\/td>-6,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>13,4<\/td>13,8<\/td>13,4<\/td>12<\/td>10,1<\/td>9,1<\/td>12,6<\/td>10,2<\/td>8,1<\/td>7,6<\/td>-5,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
It\u00e4-Lapin seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>26,6<\/td>26,2<\/td>24,5<\/td>22,1<\/td>18,2<\/td>18,2<\/td>22,5<\/td>20,9<\/td>19<\/td>19,1<\/td>-7,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>14,6<\/td>14,4<\/td>13,3<\/td>12,2<\/td>9,5<\/td>8,6<\/td>11,4<\/td>10,4<\/td>9,2<\/td>8,5<\/td>-6,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemi-Tornion seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>17,5<\/td>17,9<\/td>16,6<\/td>14,9<\/td>12,3<\/td>12<\/td>14,4<\/td>13,3<\/td>12,3<\/td>12,4<\/td>-5,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>15,8<\/td>16,3<\/td>15,7<\/td>14,2<\/td>11,7<\/td>10,5<\/td>12,8<\/td>10,2<\/td>8,5<\/td>8,3<\/td>-7,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pohjois-Lapin seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>19,2<\/td>18,7<\/td>17,2<\/td>15,1<\/td>12<\/td>10,9<\/td>15,5<\/td>13,3<\/td>10,5<\/td>10<\/td>-9,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>11,2<\/td>11,6<\/td>11<\/td>9,8<\/td>7,8<\/td>6,9<\/td>12<\/td>10<\/td>7<\/td>6,2<\/td>-5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Rovaniemen seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>18,8<\/td>18,8<\/td>18,6<\/td>15,7<\/td>13,6<\/td>12,7<\/td>16,9<\/td>15<\/td>12,2<\/td>11,9<\/td>-6,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>12,1<\/td>12,5<\/td>12,6<\/td>11,1<\/td>9,5<\/td>8,6<\/td>12,2<\/td>9,8<\/td>7,7<\/td>7,3<\/td>-4,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Torniolaakson seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>20,2<\/td>21,4<\/td>19,9<\/td>16,5<\/td>14,1<\/td>13,9<\/td>16,2<\/td>15,7<\/td>15,1<\/td>13,8<\/td>-6,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>12,3<\/td>12,6<\/td>12<\/td>10,4<\/td>10,1<\/td>9,3<\/td>11,1<\/td>9,4<\/td>8<\/td>7,8<\/td>-4,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tunturi-Lapin seutukunta<\/strong><\/td>miehet<\/td>20,5<\/td>20,3<\/td>19,3<\/td>17,2<\/td>15,3<\/td>12,9<\/td>19,9<\/td>16<\/td>12,9<\/td>11,4<\/td>-9,1<\/strong><\/a><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>13,2<\/td>13,3<\/td>12,1<\/td>11,1<\/td>9,6<\/td>9,1<\/td>16,3<\/td>11,8<\/td>8,6<\/td>7,6<\/td>-5,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6tt\u00f6myys (% ty\u00f6voimasta)on v\u00e4hentynyt molempien sukupuolten keskuudessa koko maassa, Lapin maakunnassa ja seutukunnissa vuosina 2014\u20132023. Miesten ty\u00f6tt\u00f6myys (% ty\u00f6voimasta) on naisia korkeampaa jokaisella tarkastelualueella vuosina 2014\u20132023. Suhteellisesti suurinta ty\u00f6tt\u00f6mien (% ty\u00f6voimasta) %-osuuden v\u00e4hentyminen on Pohjois-Lapin <\/strong>seutukunnan miesten keskuudessa v\u00e4hentymisen ollessa -9,2%-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Tarkasteluajankohdan viimeisimp\u00e4n\u00e4 tilastovuonna eli vuonna 2023 korkein ty\u00f6tt\u00f6mien (% ty\u00f6voimasta) osuus oli It\u00e4-Lapin seutukunnassa sek\u00e4 miesten (19,1 %) ett\u00e4 naisten (8,5 %) keskuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 6. <\/strong>Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, % ty\u00f6voimasta sukupuolen mukaan Lapin maakunnan kunnissa vuosina 2014\u20132023. L\u00e4hde:<\/strong> Sotkanet.fi, THL. Poimintap\u00e4iv\u00e4 10.1.2025.<\/p>\n\n\n\n

<\/a><\/td>2014<\/strong><\/td>2015<\/strong><\/td>2016<\/strong><\/td>2017<\/strong><\/td>2018<\/strong><\/td>2019<\/strong><\/td>2020<\/strong><\/td>2021<\/strong><\/td>2022<\/strong><\/td>2023<\/strong><\/td>2014\u20132023<\/strong><\/td><\/tr>
Enonteki\u00f6<\/strong><\/td>miehet<\/td>23,3<\/td>24,9<\/td>22,2<\/td>22,8<\/td>22,5<\/td>17,9<\/td>22<\/td>19<\/td>15,1<\/td>14,8<\/td>-8,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>14,2<\/td>13,3<\/td>12,9<\/td>12,1<\/td>9,3<\/td>10,1<\/td>15,6<\/td>13,5<\/td>10,4<\/td>9<\/td>-5,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Inari<\/strong><\/td>miehet<\/td>23<\/td>22,5<\/td>19,4<\/td>17,7<\/td>14,2<\/td>13,9<\/td>20,2<\/td>17<\/td>13,6<\/td>12,3<\/td>-10,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>12,2<\/td>11,9<\/td>11,2<\/td>10,7<\/td>8,6<\/td>8,5<\/td>15,1<\/td>12,3<\/td>9<\/td>8,2<\/td>-4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>20,1<\/td>20,4<\/td>19,2<\/td>18,6<\/td>15,7<\/td>15,2<\/td>18,2<\/td>16,5<\/td>16<\/td>16,7<\/td>-3,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>17,5<\/td>18,5<\/td>17,5<\/td>16<\/td>14<\/td>12,8<\/td>15,6<\/td>12,9<\/td>10,8<\/td>11,7<\/td>-5,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kemij\u00e4rvi<\/strong><\/td>miehet<\/td>28,1<\/td>25,2<\/td>23,5<\/td>19,9<\/td>16,8<\/td>17,5<\/td>22,4<\/td>21,2<\/td>19,2<\/td>21<\/td>-7,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>14,2<\/td>13,3<\/td>11,8<\/td>11,3<\/td>9,1<\/td>8,2<\/td>10,6<\/td>9,7<\/td>9,5<\/td>8,8<\/td>-5,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Keminmaa<\/strong><\/td>miehet<\/td>14,9<\/td>15,1<\/td>13,6<\/td>11,9<\/td>9,7<\/td>8,6<\/td>11,4<\/td>10,4<\/td>9,8<\/td>9,6<\/td>-5,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>13,5<\/td>13,1<\/td>13<\/td>12<\/td>9,6<\/td>8,2<\/td>10,4<\/td>8<\/td>6,7<\/td>5,8<\/td>-7,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kittil\u00e4<\/strong><\/td>miehet<\/td>17,7<\/td>17,3<\/td>16,8<\/td>14,8<\/td>12,4<\/td>10,6<\/td>18,2<\/td>14,3<\/td>11,4<\/td>9,9<\/td>-7,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>11,7<\/td>11,8<\/td>10,5<\/td>9,9<\/td>8,7<\/td>8,9<\/td>17,3<\/td>11,6<\/td>7,9<\/td>7,4<\/td>-4,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Kolari<\/strong><\/td>miehet<\/td>22,7<\/td>22,7<\/td>20,5<\/td>18,1<\/td>15,3<\/td>13,3<\/td>21,2<\/td>15,7<\/td>12,6<\/td>11,9<\/td>-10,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>15,5<\/td>14,9<\/td>13,8<\/td>12,2<\/td>10,7<\/td>9,2<\/td>16,1<\/td>11<\/td>8,7<\/td>7,3<\/td>-8,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Muonio<\/strong><\/td>miehet<\/td>22,4<\/td>20,7<\/td>22,1<\/td>18,1<\/td>17,8<\/td>15,3<\/td>21,1<\/td>19,1<\/td>16,3<\/td>12,4<\/td>-10<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>12,8<\/td>14,8<\/td>13,3<\/td>11,9<\/td>10,6<\/td>8,7<\/td>14<\/td>12,6<\/td>9,3<\/td>8<\/td>-4,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pelkosenniemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>31,9<\/td>29,7<\/td>30<\/td>27,8<\/td>22<\/td>19<\/td>23,7<\/td>17,9<\/td>14<\/td>14,9<\/td>-17<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>16,1<\/td>14,9<\/td>13,2<\/td>11,1<\/td>10,4<\/td>8,2<\/td>14,8<\/td>11,8<\/td>8,5<\/td>8,2<\/td>-7,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Pello<\/strong><\/td>miehet<\/td>21,3<\/td>22,9<\/td>21<\/td>18,3<\/td>15,3<\/td>13,6<\/td>15,6<\/td>14,8<\/td>14,7<\/td>13<\/td>-8,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>11,2<\/td>11,1<\/td>10,5<\/td>10,1<\/td>10,3<\/td>8,7<\/td>10,7<\/td>8,6<\/td>7,2<\/td>7,1<\/td>-4,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Posio<\/strong><\/td>miehet<\/td>22,3<\/td>25,2<\/td>24,5<\/td>21,5<\/td>17,3<\/td>18,6<\/td>21,9<\/td>19,8<\/td>19,2<\/td>17,3<\/td>-5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>13,7<\/td>15,1<\/td>16,9<\/td>15,5<\/td>11,6<\/td>9,5<\/td>12,5<\/td>11,6<\/td>10,1<\/td>9,6<\/td>-4,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Ranua<\/strong><\/td>miehet<\/td>20,3<\/td>21,1<\/td>19,8<\/td>17,8<\/td>16,1<\/td>14,4<\/td>17<\/td>14,2<\/td>13<\/td>13,7<\/td>-6,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>14,1<\/td>13,2<\/td>14,1<\/td>12<\/td>11,4<\/td>10,6<\/td>11,9<\/td>10,1<\/td>9,4<\/td>8<\/td>-6,1<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Rovaniemi<\/strong><\/td>miehet<\/td>18,7<\/td>18,6<\/td>18,6<\/td>15,6<\/td>13,5<\/td>12,6<\/td>16,9<\/td>15,1<\/td>12,1<\/td>11,8<\/td>-6,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>12<\/td>12,5<\/td>12,6<\/td>11<\/td>9,4<\/td>8,5<\/td>12,2<\/td>9,8<\/td>7,6<\/td>7,2<\/td>-4,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Salla<\/strong><\/td>miehet<\/td>27<\/td>28,6<\/td>25,9<\/td>25,6<\/td>20,6<\/td>17,6<\/td>22,4<\/td>21,7<\/td>19,8<\/td>19,1<\/td>-7,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>15,1<\/td>15,7<\/td>13<\/td>11,8<\/td>8,1<\/td>8<\/td>10<\/td>9,8<\/td>7,9<\/td>6,7<\/td>-8,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Savukoski<\/strong><\/td>miehet<\/td>24,9<\/td>24<\/td>22,1<\/td>21,7<\/td>18,4<\/td>22,5<\/td>24<\/td>22,2<\/td>19,1<\/td>16,6<\/td>-8,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>17,5<\/td>16,5<\/td>14,7<\/td>11,4<\/td>10,1<\/td>10,8<\/td>14,6<\/td>12,1<\/td>9,8<\/td>9<\/td>-8,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Simo<\/strong><\/td>miehet<\/td>15,5<\/td>16,8<\/td>15,7<\/td>14,7<\/td>10,8<\/td>9,9<\/td>13,4<\/td>11,6<\/td>12,4<\/td>15,3<\/td>-0,2<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>16,6<\/td>15,4<\/td>15<\/td>11,1<\/td>9,5<\/td>7,9<\/td>9,5<\/td>6,8<\/td>6,2<\/td>6,3<\/td>-10,3<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Sodankyl\u00e4<\/strong><\/td>miehet<\/td>16,4<\/td>16,2<\/td>15,9<\/td>13,3<\/td>10,5<\/td>8,6<\/td>11,7<\/td>10<\/td>7,7<\/td>7,7<\/td>-8,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>10,9<\/td>12<\/td>11,3<\/td>9,3<\/td>7,4<\/td>5,8<\/td>9,7<\/td>8,1<\/td>5,5<\/td>4,5<\/td>-6,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tervola<\/strong><\/td>miehet<\/td>19<\/td>19,7<\/td>17,1<\/td>16,4<\/td>14,5<\/td>12,7<\/td>13,5<\/td>12,9<\/td>12,1<\/td>11,2<\/td>-7,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>15,2<\/td>15,6<\/td>14,9<\/td>13,6<\/td>10<\/td>11,4<\/td>11,9<\/td>9,6<\/td>7,7<\/td>7,6<\/td>-7,6<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Tornio<\/strong><\/td>miehet<\/td>16<\/td>16,5<\/td>15,3<\/td>12,5<\/td>10,3<\/td>10,7<\/td>12,4<\/td>11,7<\/td>9,9<\/td>9,5<\/td>-6,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>15<\/td>15,8<\/td>15,3<\/td>13,8<\/td>11<\/td>9,5<\/td>11,6<\/td>9,2<\/td>7,3<\/td>6,6<\/td>-8,4<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Utsjoki<\/strong><\/td>miehet<\/td>17,6<\/td>16,7<\/td>14,1<\/td>12,6<\/td>9,4<\/td>9,9<\/td>15<\/td>14,4<\/td>11,6<\/td>12,1<\/td>-5,5<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>6,7<\/td>7,8<\/td>7,5<\/td>6,6<\/td>4,9<\/td>4,6<\/td>8,9<\/td>8,6<\/td>5,1<\/td>5<\/td>-1,7<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
Ylitornio<\/strong><\/td>miehet<\/td>19,4<\/td>20,1<\/td>18,9<\/td>15,1<\/td>13,2<\/td>14,2<\/td>16,8<\/td>16,4<\/td>15,4<\/td>14,5<\/td>-4,9<\/strong><\/strong><\/td><\/tr>
naiset<\/td>13,2<\/td>13,9<\/td>13,2<\/td>10,6<\/td>9,9<\/td>9,8<\/td>11,4<\/td>10,1<\/td>8,7<\/td>8,4<\/td>-4,8<\/strong><\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n

Lappilaiskunnittain tarkasteltuna ty\u00f6tt\u00f6myys (% ty\u00f6voimasta) on v\u00e4hentynyt molempien sukupuolten keskuudessa jokaisessa lappilaiskunnassa. Miehet ovat olleet naisia useammin ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4 jokaisessa lappilaiskunnassa vuosina 2014\u20132023 lukuun ottamatta Keminmaata vuonna 2017, Simoa vuonna 2014 ja Torniota vuosina 2017\u20132018, jolloin naisten ty\u00f6tt\u00f6myys oli miesten ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 suurempaa. Torniossa vuonna 2016 ty\u00f6tt\u00f6myys oli samansuuruinen molemmilla sukupuolilla. Suhteellisesti suurinta ty\u00f6tt\u00f6myyden (% ty\u00f6voimasta) v\u00e4hentyminen on Pelkosenniemell\u00e4 miesten keskuudessa v\u00e4hentymisen ollessa -17 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2014 vuoteen 2023 tultaessa. Tarkasteluajankohdan viimeisimp\u00e4n\u00e4 tilastovuonna eli vuonna 2023 korkeinta ty\u00f6tt\u00f6myys (% ty\u00f6voimasta) oli Kemij\u00e4rvell\u00e4 miesten keskuudessa (21 %) ja Kemiss\u00e4 naisten keskuudessa (11,7 %).<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Artikkelin tilastokatsauksen mukaan koko maassa ja Lapissa koulutustaso ja ty\u00f6tt\u00f6myys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehi\u00e4 useammin korkea-asteen tutkinnon. Ty\u00f6markkinoilla suomalaistaustaisten naisten ty\u00f6tt\u00f6myys on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin miehill\u00e4, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehill\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa ja Lapissa on samaan aikaan sek\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6voimapulaa, jonka kohtaanto-ongelman yhten\u00e4 ratkaisumahdollisuutena pidet\u00e4\u00e4n koulutusta ja ohjausta (ml. ty\u00f6nantajat ja ty\u00f6ntekij\u00e4t) (Larja & Peltonen 2023; Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto 2025; Ty\u00f6voimabarometri 2025). My\u00f6s ty\u00f6suhdetyypill\u00e4 (m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen vs, toistaiseksi voimassa oleva; kokoaikainen vs. osa-aikainen) on merkityst\u00e4 rekrytoitumisessa (Uusitalo ym. 2024; ks. my\u00f6s Kauhanen 2021). <\/a>K\u00e4yp\u00e4 esimerkki ty\u00f6suhdetyypin merkityksellisyydest\u00e4 ovat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, joissa ty\u00f6voimapula on vakava ongelma. Ty\u00f6voimapula keskittyy sotepalveluissa erityisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisiin t\u00f6ihin, joihin saamatta j\u00e4\u00e4neiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi yli 30 000:een vuonna 2020. (R\u00e4is\u00e4nen & Ylik\u00e4nn\u00f6 2021, 73\u201374; ks. my\u00f6s Tuomaala 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6voimatarpeen muutoksen taustalla kohti ty\u00f6voimapulaa ja kohtaanto-ongelmaa ovat elinkeinorakenteen muutos ja ty\u00f6voiman tarjonnassa tapahtunut kehitys (mm. ik\u00e4luokkien pienentyminen, el\u00e4k\u00f6ityminen, ammatin vaihto). Digitalisaation mahdollistama et\u00e4ty\u00f6 ja monipaikkainen asuminen (mm. suurempi valinnanvapaus ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntipaikkakuntien osalta) luo uusia mahdollisuuksia sek\u00e4 miehille ett\u00e4 naisille ty\u00f6llisty\u00e4 ja asua my\u00f6s Lapissa (Alasalmi ym. 2020).<\/p>\n\n\n\n

Jatkuvaan oppimiseen resurssointi on yksi ratkaisukeino ty\u00f6voimapulaan (Eerola ym. 2023; ks. my\u00f6s Osaaminen turvaa tulevaisuuden \u2026 2020). Palveluvaltaistuvan ja digitalisoituvan yhteiskunnan uudentyyppiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kvalifikaatiovaatimukset edellytt\u00e4v\u00e4t oppilaitosten koulutussis\u00e4lt\u00f6jen jatkuvaa p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 ja heikkojen signaalien lukutaitoa sek\u00e4 uudentyyppisi\u00e4 opiskelun ja osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mismuotoja perinteisen kokop\u00e4iv\u00e4isen opiskelun rinnalle sek\u00e4 suomalaistaustaiselle ett\u00e4 ulkomaalaistaustaiselle Suomessa asuvalle v\u00e4est\u00f6lle. Oppilaitosten, ty\u00f6nantajien ja ty\u00f6voimaviranomaisten yhteisty\u00f6 sek\u00e4 paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin suunniteltujen toimintamallien kehitt\u00e4minen ovat avainasemassa ty\u00f6llisyyden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja ty\u00f6tt\u00f6myyden v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ei tarvitse aloittaa tyhj\u00e4st\u00e4, vaan se voi aloittaa perehtym\u00e4ll\u00e4 kansalliseen ja kansainv\u00e4liseen tutkittuun tietoon perustuviin kehitt\u00e4missuosituksiin ja kehitt\u00e4misoppaisiin unhottamatta ilmi\u00f6perustaisia k\u00e4siteanalyyseja, jotka luovat vankan ja argumentoidun perustan uuden kehitt\u00e4miselle ja kehitt\u00e4misen sis\u00e4ll\u00f6llisen uutuusarvon dokumentoimiselle paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/h2>\n\n\n\n

Alasalmi, J., Busk, H., Holappa, V., Huovari, J., H\u00e4rm\u00e4l\u00e4, V., Kotavaara, O., Lehtonen, O., Muilu, T., Vihinen, H. & Rusanen, J. 2020. Ty\u00f6n ja ty\u00f6voiman alueellinen liikkuvuus ja monipaikkainen v\u00e4est\u00f6. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:12. <\/a>http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-928-8<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Alasoini, T., Joensuu, M., Juvonen-Posti, P., J\u00e4rnefelt, N., Aart-Jan Riekhoff, A-J., Toivio, P. & Turunen, J. 2022. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6markkinoiden muutos. Haasteita ja kehitt\u00e4mistarpeita sosiaaliturvan uudistamiselle. Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2022:7. Viitattu 12.1.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-8671-8<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Baumgartner, T. 2024. Ulkomaalaistaustaisten ty\u00f6llisyyden kasvu pys\u00e4htyi vuonna 2023. Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2025 https:\/\/stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2024\/ulkomaalaistaustaisten-tyollisyyden-kasvu-pysahtyi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Eerola, E., Obstbaum, M. & Vanhala, J. 2023. Osaava ty\u00f6voima, ty\u00f6llisyys ja ty\u00f6markkinoiden kireys. SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA. Viitattu 18.1.2025 https:\/\/www.eurojatalous.fi\/fi\/2023\/artikkelit\/osaava-tyovoima-tyollisyys-ja-tyomarkkinoiden-kireys\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Entist\u00e4 useampi nainen ty\u00f6skenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa vuonna 2023. Tilastokeskus. tiedote 17.12.2024 | Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti 2023. Viitattu 16.1.2025 https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/clmfzmis3shxj0bw3fpjlbjxn<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Future of Jobs Report 2025. World Economic Forum. Viitattu 24.1.2025 https:\/\/reports.weforum.org\/docs\/WEF_Future_of_Jobs_Report_2025.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

ILO 2021. Global framework on core skills for life and work in the 21st century. Viitattu 12.1.2025https:\/\/www.ilo.org\/sites\/default\/files\/wcmsp5\/groups\/public\/%40ed_emp\/%40emp_ent\/documents\/publication\/wcms_813222.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kauhanen, R. 2021. Ty\u00f6voimapula, ty\u00f6voiman kohtaanto ja avointen ty\u00f6paikkojen laatu. T&Y 1\/2021. Viitattu 18.1.2025 https:\/\/labore.fi\/t&y\/tyovoimapula-tyovoiman-kohtaanto-ja-avointen-tyopaikkojen-laatu\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Keskiasteen koulutuksen saaneet, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4. Sotkanet.fi. Viitattu 10.1.2025 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/taulukko\/?indicator=s_YLizey1vUxAwA=&region=y_IJsDbSM4zPMLc2LIx3MczNAXKT4i3MjIvMkj2jrA2zrY2B0kaGtgA=&year=sy5zsU7R0zUEAA==&gender=m;f&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202407081245<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Keski-Pet\u00e4j\u00e4, M. & Witting, M. 2018. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehi\u00e4 \u2013 koulutus\u00adalojen eriytyminen jatkuu. Tieto&trendit. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2025 <\/a>https:\/\/stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2018\/alle-viidennes-opiskelijoista-opinnoissa-joissa-tasaisesti-naisia-ja-miehia-koulutusalojen-eriytyminen-jatkuu<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kl\u00f6s, H-P., Seyda, S. & Werner, D. 2020. IW-Report 40\/2020. Berufliche Qualifizierung und Digitalisierung. Eine empirische Bestandsaufnahme. Institut der deutschen Wirtschaft. Viitattu 13.1.2025 https:\/\/www.iwkoeln.de\/fileadmin\/user_upload\/Studien\/Report\/PDF\/2020\/IW-Report_2020_Berufliche_Qualifizierung.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Korkea-asteen koulutuksen saaneet, % 20 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4<\/a>. Sotkanet.fi. Viitattu 10.1.2025 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/taulukko\/?indicator=s_YLizey1vUxAwA=&region=y_IJsDbSM4zPMLc2LIx3MczNAXKT4i3MjIvMkj2jrA2zrY2B0kaGtgA=&year=sy5zsU7R0zUEAA==&gender=m;f&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202407081245<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Koulutussegregaatio ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten keskuudessa 2019. L\u00e4hde: THL 2022, Tilastokeskus, thl.fi\/moninaisesti. Viitattu 27.1.2025 <\/a>https:\/\/thl.fi\/documents\/155392151\/190298495\/mies-ja-naisenemmistoisten-alojen-stem-ehw-opiskelijoiden-osuus-paatoimisista-opiskelijoista-sukupuolen-ja-syntyperan-mukaan-suomessa-a.png\/43e2eb57-f86b-0808-8e96-52609f59c3c7?t=1663224408364<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Laine, P. 2024. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset, sukupuolten ty\u00f6markkina-asema ja samapalkkaisuus. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2024:26. Viitattu 28.1.2025 Julkaisun osoite https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-8458-5<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Larja, L. & Peltonen, J. 2023. Ty\u00f6voiman saatavuus, ty\u00f6voimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. Ty\u00f6voimatiekartat -hankkeen loppuraportti. TEM-analyyseja \u2022 113\/2023. Viitattu 28.1.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/164550\/Ty%C3%B6voimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

OSAAMINEN 2035. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 24.1.2025 https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset 2020. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38. 18.1.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-610-5<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Palkansaajista 9,5 % ty\u00f6skenteli tasa-ammateissa vuonna 2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2025 https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/cl8y81dpv5wu80bulgf4gifkh<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4nen, E. 2022. Ty\u00f6voiman saatavuusongelmia. Viitattu 29.1.2025 https:\/\/valtioneuvosto.fi\/documents\/1410877\/104583605\/Talous_ja_tyollisyys_Elina_Pylkkanen_01112022.pdf\/42a5f43b-94b4-5aeb-9aa1-56c7cb892406\/Talous_ja_tyollisyys_Elina_Pylkkanen_01112022.pdf?t=1667295842733<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Pylkk\u00e4nen, E. 2023. Ty\u00f6markkinoiden kohtaanto-paradoksi. Valtioneuvosto. Viitattu 15.1.2025 https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/\/1410877\/tyomarkkinoiden-kohtaanto-paradoksi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4is\u00e4nen, H. & Ylik\u00e4nn\u00f6, M. 2021. Minne uudet ty\u00f6paikat syntyiv\u00e4t vuonna 2020? TEM-analyyseja \u2022 108\/2021. Viitattu 29.1.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/163498\/Minne%20uudet%20ty%C3%B6paikat%20syntyiv%C3%A4t%20vuonna%202020.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Segregaation lievent\u00e4misty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti 2010. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2010:18. Viitattu 28.1.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75541\/okmtr18.pdf?sequence=<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki. Viitattu 2.1.2025 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/index<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tanhua, I. & Lahtinen, J. 2019. Sukupuolittuneet ammattik\u00e4sitykset yksi ammatillisen segregaation syy. Viitattu 28.1.2025 https:\/\/tietokayttoon.fi\/ajankohtaista\/blogi\/-\/blogs\/sukupuolittuneet-ammattikasitykset-yksi-ammatillisen-segregaation-syy<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

The Future of Jobs Report 2018. World Economic Forum. Viitattu 24.1.2025 <\/a>https:\/\/www3.weforum.org\/docs\/WEF_Future_of_Jobs_2018.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tilastoja maahanmuuttajien ty\u00f6llisyydest\u00e4 2021. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto. Viitattu 16.1.2025 <\/a>https:\/\/ek.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tuomaala, M. 2024. Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto 1\/2024. TEM-analyyseja \u2022 119\/2024. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 29.1.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/165485\/Ty%C3%B6voiman%20saatavuus%20ja%20kohtaanto%201_2024.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4 1,4 miljoonaa vuonna 2023 2024. Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2025 https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/cln0f6m21ohof0cutj72f1hi4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinasegregaatio ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten keskuudessa 2019. L\u00e4hde: THL 2022, Tilastokeskus, thl.fi\/moninaisesti. Viitattu 27.1.2025 https:\/\/thl.fi\/documents\/155392151\/190298501\/stem-ehw-tyoskentelevien-osuus-tyollisista-sukupuolen-ja-syntyperan-mukaan-suomessa-min.png\/d3fccb2d-c933-c98a-5b98-7ba001412c23?t=1663232768056<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6voimabarometri 2025. Viitattu 29.1.2025 https:\/\/tyovoimabarometri.fi\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto. TEM, KEHA-keskus. Viitattu 14.1.2025 https:\/\/tyomarkkinatori.fi\/teemasivut\/tyovoiman-saatavuus-ja-kohtaanto<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6tt\u00f6mien osuus sukupuolen ja syntyper\u00e4n mukaan Suomessa (%). L\u00e4hde: THL 2022, Tilastokeskus, thl.fi\/moninaisesti. L\u00e4hde: THL 2022. FinMonik-tutkimus 2018\u20132019, FinSote-tutkimus 2018. thl.fi\/moninaisesti. Viitattu 27.1.2025 https:\/\/thl.fi\/documents\/155392151\/190298498\/Tyottomien-osuus-sukupuolen-ja-syntyperan-mukaan-Suomessa.png\/4646299a-1759-6552-2f4c-766ceeb8fc70?t=1665115091547<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, % ty\u00f6voimasta. Sotkanet.fi. Viitattu 10.1.2025 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/taulukko\/?indicator=s_YLizey1vUxAwA=&region=y_IJsDbSM4zPMLc2LIx3MczNAXKT4i3MjIvMkj2jrA2zrY2B0kaGtgA=&year=sy5zsU7R0zUEAA==&gender=m;f&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.1&buildTimestamp=202407081245<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Uusitalo, V., Kauhanen, M., Nivala, A. & Suhonen, T. 2024. Geographical and Occupational Mismatch in Finland over the Recent Era of Economic Crises: Estimates Using an Interconnected-Markets Approach. Memorandum 1\/2024. The Finnish Economic Policy Council. Viitattu 28.1.2025 https:\/\/talouspolitiikanarviointineuvosto.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/11\/tpan-memorandum-1-2024_Geographical-and-Occupational-Mismatch-in-Finland-over-the-Recent-Era-of-Economic-Crises.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Viinam\u00e4ki, L. <\/a>& Saari, E. 2018. Sosiaalialan korkeakoulutus ja yhteiskunnalliset haasteet. Teoksessa Viinam\u00e4ki, Leena & Saarnio, Reetta & Sepp\u00e4nen, Raija (toim.) 2018. Soten haasteet hyvinvointialan korkeakoulutukselle – 22 artikkelia teemasta. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 19\/2018, 89\u2013104. Viitattu 24.1.2025 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/159708\/B%2019%202018%20Viinamaki%20Saarnio%20Seppanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. 2020. Kansallinen ja alueellinen tilastokatsaus. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti A., Lang T., R\u00e4ty M., Saari E. & Viinam\u00e4ki L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni – n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155, 121\u2013137. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.1.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3.<\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. 2021. Maahanmuuttajuus hakusana- ja tilastokontekstissa. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2021. Havaintoja maahanmuuttajien koulutus- ja ty\u00f6markkinapaikasta Suomessa. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 26\/2021, 14\u201380<\/a>. Viitattu 16.1.2025 <\/a>https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-421-5<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, A. & Turtiainen, J. 2014. Suomalaisen ty\u00f6ntekijyyden muutos 1945\u20132013. Teoksessa V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, A. & Turtiainen, J. (toim.) Suomalainen ty\u00f6ntekijyys 1945\u20132013. Tampere, Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Winde, M. & Klier, J. 2021. Future Skills 2021. 21 Kompetenzen f\u00fcr eine Welt im Wandel. Viitattu 12.1.2025<\/a> https:\/\/www.stifterverband.org\/medien\/future-skills-2021<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Witting, M. 2024. Ulkomaalaistaustaisten koulutusrakenne samankaltainen kuin muulla v\u00e4est\u00f6ll\u00e4 \u2013 t\u00e4ydennyskyselyill\u00e4 tutkintorekisteriin 45\u202f000 uutta tutkintoa. Tieto&trendit. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2025 https:\/\/stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2024\/ulkomaalaistaustaisten-koulutusrakenne-samankaltainen-kuin-syntyperaisilla-suomalaisilla-taydennyskyselyilla-tutkintorekisteriin-45-000-uutta-tutkintoa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: koulutustaso, ty\u00f6tt\u00f6myys, koulutus- ja ty\u00f6markkinoiden segregaatio<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koulutustaso ja ty\u00f6tt\u00f6myys ovat eriytyneet varsin voimakkaasti sukupuolen mukaan sek\u00e4 Lapissa ett\u00e4 koko maassa. Koulutusmarkkinoilla miehet ovat suorittaneet naisia useammin keskiasteen tutkinnon ja naiset miehi\u00e4 useammin korkea-asteen tutkinnon. Ty\u00f6markkinoilla suomalaistaustaisten naisten ty\u00f6tt\u00f6myys on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin miehill\u00e4, mutta ulkomaalaistaustaisilla miehill\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":4881,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798254,110187],"tags":[94,31084,798256],"class_list":["post-4942","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2025","category-teema-artikkeli","tag-koulutus","tag-tyoelama","tag-yhteiskunta"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/02\/Viinamaki-teema-artikkeli-Lumen-1-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1hI","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4942","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4942"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4942\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4960,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4942\/revisions\/4960"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4881"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4942"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4942"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4942"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}