{"id":5012,"date":"2025-04-24T06:34:00","date_gmt":"2025-04-24T03:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5012"},"modified":"2025-04-23T08:25:40","modified_gmt":"2025-04-23T05:25:40","slug":"havaintoja-sosiaalialan-tyo-ja-koulutusmarkkinatilanteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/04\/24\/havaintoja-sosiaalialan-tyo-ja-koulutusmarkkinatilanteesta\/","title":{"rendered":"Havaintoja sosiaalialan ty\u00f6- ja koulutusmarkkinatilanteesta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, dosentti, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Artikkelissa kuvaan sosiaalialan ty\u00f6- ja koulutusmarkkinatilannetta. Kansalaisten hyvinvointia edist\u00e4vien kest\u00e4vien ratkaisujen keskeisen reunaehdon muodostaa sosiaalialalla ty\u00f6skentelev\u00e4n ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n ja tarjonnan kohtaantotilanne, mahdollisuudet suorittaa sosiaalialan eri asteisia tutkintoja sek\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 jo suorittamiaan tutkintoja. Artikkelin p\u00e4\u00e4asiallisina tilastol\u00e4htein\u00e4 ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen sek\u00e4 Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n tilastot.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja ty\u00f6voimapulan kysymykseen useilla eri toimialoilla ja maantieteellisill\u00e4 alueilla. Ty\u00f6voiman kysynt\u00e4\u00e4 ja rekrytointiongelmia rakenteistavat kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvat muutokset. Ty\u00f6voimapulan yksi ilmentym\u00e4 on ty\u00f6voiman kohtaanto-ongelma, jolloin on samanaikaisesti sek\u00e4 ty\u00f6voiman kysynt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tarjontaa. T\u00e4llaisessa tilanteessa ty\u00f6nantajat eiv\u00e4t l\u00f6yd\u00e4 sopivia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ty\u00f6nhakijat sopivia ty\u00f6paikkoja. (Larja & Peltonen 2023; Huuskonen & Pehkonen 2023; Tuomaala 2024.) Ty\u00f6voiman kohtaanto-ongelman taustalla on useita eri tekij\u00f6it\u00e4, kuten pienenev\u00e4t ik\u00e4luokat eri toimialojen ty\u00f6voiman riitt\u00e4vyyshuolineen; v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteen kehitys kohti yh\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneempi\u00e4 ik\u00e4luokkia ik\u00e4vaiheen mukaisine hyvinvointipalvelutarpeineen sek\u00e4 elinkeinorakenteen muutos kohti palvelu- ja tietoty\u00f6t\u00e4 uudentyyppisine osaamistarpeineen.<\/p>\n\n\n\n

Terveys- ja sosiaalipalvelut toimialana on kuulunut koko maassa vuosina 2005\u20132021 ty\u00f6llisten osalta kolmen suurimman toimialan joukkoon, johon kuuluvat terveys- ja sosiaalipalvelut toimialan lis\u00e4ksi teollisuuden sek\u00e4 tukku- ja v\u00e4hitt\u00e4iskaupan; moottoriajoneuvojen ja moottoripy\u00f6rien korjaus toimialat. Toimialoista ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt eniten terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalla vuodesta 2005 vuoteen 2021 tultaessa. Vuodesta 2007 alkaen sosiaalipalveluissa on ollut ty\u00f6llisi\u00e4 enemm\u00e4n kuin terveyspalveluissa. (Virallinen tilasto, Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito; Kuvio 1.)<\/p>\n\n\n

Kuviossa 1. on kuvattuna ty\u00f6lliset (1 000 henke\u00e4) terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalla koko maassa vuosina 2005\u20132021.<\/p>\n\n\n

\"Viivakuviossa<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1.<\/strong> Ty\u00f6lliset (1 000 henke\u00e4) terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalla koko maassa vuosina 2005\u20132021. (L\u00e4hde: Virallinen tilasto. Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.) <\/p>\n\n\n\n

Terveys- ja sosiaalipalveluissa ty\u00f6skenteli vuoden 2021 lopussa 469 700 henkil\u00f6\u00e4, joista terveyspalveluissa 214 400 henkil\u00f6\u00e4 ja sosiaalipalveluissa 255 300 henkil\u00f6\u00e4. Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt koko maassa vuodesta 2005 vuoteen 2021 tultaessa 133 100 henkil\u00f6n verran, mist\u00e4 on lis\u00e4yst\u00e4 terveyspalveluissa 43 300 henkil\u00f6\u00e4 ja sosiaalipalveluissa 89 800 henkil\u00f6\u00e4. (Virallinen tilasto. Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito.) Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, sis\u00e4ll\u00f6lliset painopisteet ja uudistukset sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6n hyvinvointipalvelutarpeet heijastuvat terveys- ja sosiaalipalvelut toimialan henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehitykseen (ks. esim. Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a; Tevameri 2021; Palmgren & Karvonen 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Havaintoja sosiaalialan ty\u00f6llisyystilanteesta<\/h2>\n\n\n\n

My\u00f6s Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu j\u00e4rjest\u00f6sektori (3. sektori) sek\u00e4 uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori (esim. H\u00e4mel 2012; Longo ym. 2015; Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a; Majoinen & Antila 2017; M\u00f6tt\u00f6nen 2019; Ross 2020). Hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamallin toteutumista ja eri toteuttajasektoreiden suhteellista osuutta rakenteistaa sek\u00e4 palveluiden kysynt\u00e4 (mm. v\u00e4est\u00f6rakenne, v\u00e4est\u00f6n sosioekonominen asema, maksukyky<\/em>) ett\u00e4 palveluiden tarjonta (mm. potentiaalinen asiakasvolyymi, hyvinvointipalvelujen tuottamisen taloudelliset resurssit<\/em>). Julkisen sektorin hyvinvointipalveluiden tuottaminen on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6perustaista. Yksityisen sektorin toiminta perustuu markkinal\u00e4ht\u00f6iseen hyvinvointipalveluiden kysynt\u00e4\u00e4n. 3. sektorilla toimivien sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6jen toiminta perustuu p\u00e4\u00e4osin valtionavustuksiin. 4. sektorin toiminta on pop up-tyyppist\u00e4 kansalaisaktivismiin perustuvaa tilannekohtaista toimintaa. Hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamallissa eri sektoreiden toiminnan reunaehdoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat ty\u00f6voimatarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Kuviossa 2. on kuvattuna sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6 ty\u00f6nantajasektorin mukaan Lapin hyvinvointialueella vuosina 2005\u20132021.<\/p>\n\n\n\n

\"Viivakuviossa<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 2.<\/strong> Sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6 ty\u00f6nantajasektorin mukaan Lapin hyvinvointialueella vuosina 2005\u20132021. Huom. Ty\u00f6nantajasektoreita muu tai tuntematon ei ole kuvattu kuviossa henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n pienuuden tai olemattomuuden vuoksi. (L\u00e4hde: Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6 sek\u00e4 alan ammattinimikkeill\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t. THL). <\/p>\n\n\n\n

Lapin hyvinvointialueella sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt 2600 henkil\u00f6n verran vuodesta 2005 vuoteen 2021 tultaessa. Sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ty\u00f6nantajasektorin mukaan tarkasteltuna on ty\u00f6skennellyt lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eniten julkisella sektorilla, jossa henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt 1108 henkil\u00f6n verran vuodesta 2005 vuoteen 2021 tultaessa. Sen sijaan j\u00e4rjest\u00f6sektorilla ty\u00f6skentelevien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt 280 henkil\u00f6n verran, mutta lis\u00e4\u00e4ntynyt yksityisell\u00e4 sektorilla 1775 henkil\u00f6n verran vuodesta 2005 vuoteen 2021 tultaessa.<\/p>\n\n\n\n

Welfare mix -mallin mukaisen hyvinvointipalveluiden toteutumisen perustan ja henkil\u00f6st\u00f6tarpeen kehityksen suunnan Lapin hyvinvointialueella luo paikallinen ja alueellinen v\u00e4est\u00f6pohja, palveluja tarvitsevien kansalaisten maksukyky, palvelusetelin k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet, asiointiet\u00e4isyydet palveluiden eri tarjoajien toimipisteisiin sek\u00e4 valtionavustusm\u00e4\u00e4rien vaihtelun mukaiset j\u00e4rjest\u00f6sektorin toimintaedellytykset (Longo ym. 2015; Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a; Ross 2020; Kattilakoski 2022; Kiukas & Eronen 2024; Palveluhakemisto 2025; Palvelusetelien enimm\u00e4isarvot 2025).<\/p>\n\n\n\n

Terveys- ja sosiaalipalveluissa ty\u00f6suhteet ovat moninaistuneet welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismallin yleistymisen my\u00f6t\u00e4. Ep\u00e4tyypillisiksi ty\u00f6suhteiksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ty\u00f6suhteet, joissa palkkaty\u00f6t\u00e4 ei tehd\u00e4 yhdelle ty\u00f6nantajalle toistaiseksi jatkuvassa ty\u00f6suhteessa kokoaikaisesti ty\u00f6nantajan osoittamassa tilassa. T\u00e4st\u00e4 normista poikkeavia ty\u00f6suhteita kutsutaan ep\u00e4tyypillisiksi (Py\u00f6ri\u00e4 ym. 2019; Sutela 2022).<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6suhdetyyppi vaikuttaa sosiaalialalla my\u00f6s ty\u00f6skentelymotivaatioon. Talentian toteuttaman ty\u00f6olobarometrin vuoden 2024 kyselyyn vastanneista osa-aikaisessa vakituisessa ty\u00f6suhteessa olevista 40 % ja osa-aikaisessa m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa ty\u00f6suhteessa olevista 37 % oli harkinnut jollekin toiselle alalle muuhun ty\u00f6h\u00f6n hakeutumista l\u00e4hes jatkuvasti tai melko usein. (Nurmela 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Taulukossa 1. on kuvattuna sosiaalialan kuuden ammatin ty\u00f6llisyystilanne seitsem\u00e4ll\u00e4 tarkastelu-ulottuvuudella Lapin maakunnassa joulukuussa 2024.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1.<\/strong> Sosiaalialan kuuden ammatin ty\u00f6llisyystilanne seitsem\u00e4ll\u00e4 tarkastelu-ulottuvuudella Lapin maakunnassa joulukuussa 2024. (L\u00e4hde: Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto. TEM, KEHA-keskus. 15.2.2025).<\/p>\n\n\n\n

\"Kokoomataulukossa<\/figure>\n\n\n\n

Lapin maakunnassa sosiaalialan ty\u00f6llisyys painottuu ammatillisen keskiasteen tutkintoa edellytt\u00e4viin ty\u00f6teht\u00e4viin, joissa joulukuussa 2024 oli 3 325 ty\u00f6llist\u00e4 l\u00e4hihoitajaa ja 1 522 ty\u00f6llist\u00e4 kodinhoitajaa kotipalvelutoiminnassa. Alempaa korkea-asteen tutkintoa edellytt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skenteli 1 182 sosiaalialan ohjaajaa ja neuvojaa ym. Ylemp\u00e4\u00e4 tai alempaa korkea-asteen tutkintoa edellytt\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skenteli 487 sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijaa, 66 sosiaalihuollon johtajaa ja 23 vanhusten huollon johtajaa joulukuussa 2024. Ty\u00f6suhteissa korostuivat ep\u00e4tyypilliset ty\u00f6suhteet lukuun ottamatta sosiaali- ja vanhustenhuollon johtajia. Lapin maakunnassa sosiaalialalla joulukuussa 2024 oli ty\u00f6voimapulaa<\/em> kodinhoitajien (kotipalvelutoiminta), l\u00e4hihoitajien ja sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijoiden keskuudessa, ty\u00f6voiman kohtaanto-ongelmaa<\/em> oli sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym. keskuudessa sek\u00e4 ty\u00f6voiman tasapainotilanne <\/em>oli sosiaali- ja vanhustenhuollon johtajien keskuudessa (ks. tark. terminologiasta tark. Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto).<\/p>\n\n\n\n

Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa ty\u00f6voiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa etsitt\u00e4ess\u00e4 ratkaisua erilaisilla alueilla (mm. kaupunki- ja maaseutualueet; muuttovoitto- ja muuttotappioalueet<\/em>) realisoituvaan sosiaalialan ty\u00f6voimapulaan (Tevameri 2021; Aro ym. 2023). Ty\u00f6suhteeseen liittyvien tekij\u00f6iden (mm. et\u00e4ty\u00f6mahdollisuus, palkkataso, ty\u00f6nantajan tarjoamat koulutusmahdollisuudet, ty\u00f6suhdetyyppi, ty\u00f6suhde-edut<\/em>) lis\u00e4ksi asuinpaikkakunnan julkinen ja yksityinen palvelurakenne sek\u00e4 palveluiden tosiasiallinen saavutettavuus ovat keskeisi\u00e4 rekrytoitumisen reunaehtoja (Kirkonpelto & M\u00e4ntyranta 2023; K\u00e4rkk\u00e4inen ym. 2024).<\/p>\n\n\n\n

Havaintoja sosiaalialan koulutuksesta ja koulutustarpeista<\/h2>\n\n\n\n

Suomalainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 luo monipuoliset puitteet opiskella muuttuviin sosiaalialan osaamistarpeisiin eri asteisia sosiaalialan tutkintoja l\u00e4hiopetuksen, et\u00e4opetuksen, verkko-opetuksen tai monimuoto-opetuksen kautta (Opintopolku \u2013 l\u00f6yd\u00e4 mahdollisuutesi; ks. my\u00f6s Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6iden neuvottelukunnan \u20262023; Kuvio 3.).<\/p>\n\n\n\n

Kuviossa 3. on kuvattu Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sosiaalialan koulutusrakenne.<\/p>\n\n\n\n

\"Suomen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 3. <\/strong>Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sosiaalialan koulutusrakenne. (Muokattu l\u00e4hteist\u00e4 Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 2022. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6; Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016b).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalialan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ammatillisella toisella asteella sek\u00e4 korkea-asteella ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa (Sosiaali- ja terveysala n.d.). Lis\u00e4ksi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ty\u00f6voimakoulutuksena kolme tutkinnon osaa l\u00e4hihoitajan tutkinnosta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 hoiva-avustajan koulutusta (Hoiva-avustaja 2024; Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon \u2026 2024).<\/p>\n\n\n\n

Ammatinharjoittamislaki antaa omat erityispiirteens\u00e4 sosiaalialan korkeakoulututkintoa edellytt\u00e4viin ty\u00f6teht\u00e4viin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laillistama ammattihenkil\u00f6 (sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, sosionomi, geronomi, kuntoutuksen ohjaaja<\/em>) voi toimia laillistamista ja korkeakoulututkintoa edellytt\u00e4viss\u00e4 sosiaalihuollon ammateissa. Sen sijaan sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammatillinen lisensiaatin tutkinto on m\u00e4\u00e4ritelty lis\u00e4koulutuksiksi, joilla saa hakemuksesta ammattihenkil\u00f6rekisteriin lis\u00e4koulutusmerkinn\u00e4n, muttei tutkinnon tuottamaa ammatinharjoittamisoikeutta. (Manssila 2022, 6\u20138.)<\/p>\n\n\n\n

Valviran yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ammattihenkil\u00f6iden keskusrekisteriss\u00e4 oli 31.12.2024 alle 65-vuotiaiden korkeakoulututkinnon suorittaneiden ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 8 158 laillistettua sosiaality\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, 42 323 laillistettua sosionomia, 1 679 laillistettua geronomia ja 871 laillistettua kuntoutuksen ohjaajaa (Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6t). Sosiaalialan ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon ja ammatillisen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet voivat joko jatkaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n laillistettuina ammattihenkil\u00f6in\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4, sosionomeina, geronomeina tai kuntoutuksen ohjaajina \u2013 tai siirty\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viin, joihin ammatinharjoittamislain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset eiv\u00e4t ulotu (ks. my\u00f6s Pohjola 2019).<\/p>\n\n\n\n

Taulukossa 2. on kuvattuna sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammatit (TOP 10), joissa oli eniten pulaa ty\u00f6voimasta sek\u00e4 osaamistarpeita, joissa oli eniten osaamisvajetta Lapin maakunnassa joulukuussa 2024.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 2. <\/strong>Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammatit (TOP 10), joissa oli eniten pulaa ty\u00f6voimasta sek\u00e4 osaamistarpeita, joissa oli eniten osaamisvajetta Lapin maakunnassa joulukuussa 2024. (L\u00e4hde: Ty\u00f6voimabarometri. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6).<\/p>\n\n\n\n

\"Taulukossa<\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n toteuttaman Ty\u00f6voimabarometrin Lapin maakunnan sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialaa koskevan ennusteen mukaan sosiaalialalla tulee olemaan eniten pulaa vuonna 2025 kotipalvelutoiminnassa ty\u00f6skentelevist\u00e4 kodinhoitajista, sosiaalialan ohjaajista ja neuvojista ym. sek\u00e4 sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijoista osaamisvajeen painottuessa erityyppiseen asiakasty\u00f6osaamiseen, digiosaamiseen sek\u00e4 moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n, jossa keskeist\u00e4 on palveluj\u00e4rjestelm\u00e4tuntemus (Ty\u00f6voimabarometri, Vuoden 2025 kehitysn\u00e4kym\u00e4t \u2026 2024).<\/p>\n\n\n\n

Lapin maakunnassa sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ty\u00f6voiman kysynt\u00e4\u00e4 rakenteistavat sosiaali- ja terveysalalla toteutettu palveluverkkouudistus, digitalisaatio sek\u00e4 rakenneuudistukset, jotka muuttavat ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 sek\u00e4 uudistavat osaamis- ja ty\u00f6voimatarpeita. Lapin hyvinvointialueella el\u00e4k\u00f6itymisen lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 osa ty\u00f6voimatarvetta on sijaisrekrytointi. Ty\u00f6voiman saatavuushaasteita tulee olemaan erityisesti pienill\u00e4 paikkakunnilla (ks. my\u00f6s Kangasniemi ym. 2018). Yksityisell\u00e4 sektorilla ty\u00f6voiman saatavuus on parempi ja el\u00e4k\u00f6itymisongelma pienempi kuin julkisella sektorilla rahoituksen v\u00e4henemisen vaikuttaessa j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6ss\u00e4 (3. sektori) ty\u00f6skentelevien ty\u00f6llisyystilanteeseen. (Ty\u00f6voimabarometri, Vuoden 2025 kehitysn\u00e4kym\u00e4t \u2026 2024.) Kevan arvion mukaan Lapin maakunnassa kunta-alalla ja hyvinvointialueella ty\u00f6skentelevist\u00e4 el\u00e4k\u00f6ityy 33,1 % (6 490 henkil\u00f6\u00e4) ty\u00f6- ja virkasuhteisista vakuutetuista vuosina 2025\u20132034 (Kunta-ala ja hyvinvointialueet 2025).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalialan tutkintokoulutuksen suorittaneille on kysynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa kaikilla tutkintotasoilla. V\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy, el\u00e4k\u00f6ityy ja ik\u00e4luokat pienenev\u00e4t, mik\u00e4 heijastuu sek\u00e4 sosiaalialan ty\u00f6voiman tarjontaan ett\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4n (V\u00e4est\u00f6ennuste 2021\u20132070; Kirkonpelto & M\u00e4ntyranta 2023; Kunta-ala ja hyvinvointialueet 2025). Ty\u00f6markkinoilla olevien ja sinne siirtyvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ty\u00f6markkinoilta poistuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteen muutos realisoituu v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4ryhmitt\u00e4isten palvelutarpeiden muutoksina palvelutarpeiden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 erityisesti vanhimmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalialan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ty\u00f6voimatarpeen taustalla ovat v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakennemuutoksen lis\u00e4ksi hyvinvointipalvelutarpeiden muutokset ja moninaistuminen muun muassa kotiin tuotavien palveluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja monipuolistuessa sek\u00e4 v\u00e4est\u00f6rakenteen monikulttuuristuessa (V\u00e4est\u00f6rakenteen muutos haastaa \u2026 2023; Djakonoff ym. 2024; Honkatukia ym. 2024). My\u00f6s sosiaalialalla ty\u00f6skentelev\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6 el\u00e4k\u00f6ityy, vaihtaa ammattia tai siirtyy sosiaalialalta muihin ty\u00f6teht\u00e4viin muun palkkaty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n tapaan.<\/p>\n\n\n

Talentian toteuttaman ty\u00f6olobarometrin vuoden 2024 kyselyyn vastanneista sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneista 34 %, sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista 30 % ja sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 (YTM, VTM) 31 % oli harkinnut jollekin toiselle alalle muuhun ty\u00f6h\u00f6n hakeutumista l\u00e4hes jatkuvasti tai melko usein. I\u00e4n mukaan tarkasteltuna em. kyselyyn vastanneista 31\u201340-vuotiaista 37 % sek\u00e4 30-vuotiaista tai nuoremmista ja 41\u201350-vuotiaista 33 % oli harkinnut jollekin toiselle alalle muuhun ty\u00f6h\u00f6n hakeutumista l\u00e4hes jatkuvasti tai melko usein. (Nurmela 2024.)<\/p>\n\n\n

Kuviossa 3. on kuvattuna v\u00e4est\u00f6 vuosina 2001\u20132023 ja v\u00e4est\u00f6ennuste vuodelle 2023 ik\u00e4ryhmitt\u00e4in koko maassa ja Lapin maakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

\"Viivakuviossa<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 3. <\/strong>V\u00e4est\u00f6 vuosina 2001\u20132023 ja v\u00e4est\u00f6ennuste vuodelle 2023 ik\u00e4ryhmitt\u00e4in, % v\u00e4est\u00f6st\u00e4, koko maassa ja Lapin maakunnassa. (L\u00e4hde: Sotkanet. Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki. THL). <\/p>\n\n\n\n

Vuodesta 2001 vuoteen 2023 tultaessa 0\u201315-vuotiaiden osuus<\/em> on v\u00e4hentynyt koko maassa 3,1 %-yksikk\u00f6\u00e4 ja Lapin maakunnassa 4,2 %-yksikk\u00f6\u00e4; 16\u201324-vuotiaiden osuus<\/em> on v\u00e4hentynyt koko maassa 1,4 %-yksikk\u00f6\u00e4 ja Lapin maakunnassa 2,7 %-yksikk\u00f6\u00e4; 25\u201364-vuotiaiden osuus<\/em> on v\u00e4hentynyt koko maassa 3,6 %-yksikk\u00f6\u00e4 ja Lapin maakunnassa 5 %-yksikk\u00f6\u00e4 sek\u00e4 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden osuus<\/em> on lis\u00e4\u00e4ntynyt koko maassa 8,2 %-yksikk\u00f6\u00e4 ja Lapin maakunnassa 11,8 %-yksikk\u00f6\u00e4. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4ryhmitt\u00e4iset %-osuudet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet ainoastaan 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden keskuudessa muiden Kuviossa 3. tarkasteltujen ik\u00e4ryhmien osuuksien v\u00e4hentyess\u00e4 sek\u00e4 vuodesta 2001 vuoteen 2023 tultaessa ett\u00e4 vuoden 2030 v\u00e4est\u00f6ennusteessa \u2013 Lapin maakunnassa t\u00e4m\u00e4 kehitys on ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin koko maassa. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteessa tapahtuvat muutokset haastavat my\u00f6s hyvinvointipalveluiden tuottamista.<\/p>\n\n\n\n

Lapin hyvinvointialueen kaltaisilla alueilla, joita luonnehtii harvaan asuttu maaseutu ja joissa asiointiet\u00e4isyydet voivat muodostua pitkiksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja tuottaa hyvinvointipalveluja monikanavaisesti (internet-, mobiili-, puhelin- ja k\u00e4yntipalvelut) my\u00f6t\u00e4illen v\u00e4est\u00f6rakenteen kehityksen mukanaan tuomia palvelutarpeita. Viimeisimm\u00e4n Tilastokeskuksen V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 -tilaston (2024) mukaan internetti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suhteellisesti v\u00e4hiten 75\u201389-vuotiaat; el\u00e4kel\u00e4iset; ainoastaan perusasteen koulutustason omaavat; taloudet, joissa nettotulot ovat alle 2350 euroa\/kuukausi sek\u00e4 taajaan asutuilla ja maaseutumaisissa kunnissa asuvat kansalaiset (ks. my\u00f6s Rantam\u00e4ki 2024). Sosiaalihuollon asiakkaiden kokemukset digiperustaisista hyvinvointipalveluista ovat heikommat kuin terveyspalveluja k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden digiasiointikokemukset. My\u00f6s Suomessa muiden maiden tapaan on havaittu digipalveluiden vaikeuttavan sosiaaliturvan saavutettavuutta, koska verkkoasiointi koetaan vaikeaselkoiseksi (Pennanen  ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Ik\u00e4ryhmitt\u00e4iset ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4iset palvelutarpeet, hyvinvointipalveluiden digitalisaatio ja erityisesti harvaan asutulla maaseudulla asuvien kansalaisten alati pitenev\u00e4t palveluet\u00e4isyydet kivijalka-asiointipisteisiin edellytt\u00e4v\u00e4t hyvinvointipalveluiden jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4 vastaamaan yksil\u00f6llisi\u00e4 palvelutarpeita eri puolella Suomea asuvien kansalaisten keskuudessa. Hyvinvointipalveluiden kehitt\u00e4miselle antavat omat reunaehtonsa j\u00e4rjestelm\u00e4tasolla kustannustehokkuutta korostava hyvinvointipalveluiden tuottamisen ilmapiiri sek\u00e4 yksil\u00f6tasolla asiointimatkojen pituuden ja digiasiointimahdollisuuksien vaihtelu kaupunki- ja maaseutualueilla.<\/p>\n\n\n\n

Welfare mix -hyvinvointipalvelumallin yleistyess\u00e4 sosiaalialalla lis\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n ns. T-osaaminen, jossa kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sosiaalialan ilmi\u00f6it\u00e4 laaja-alaisesti yhdistyy johonkin aihealueeseen perustuvaan syv\u00e4osaamiseen (Cook ym. 2014; Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a; ks. my\u00f6s Kangasniemi ym. 2018; Viinam\u00e4ki & Saari 2018; Viinam\u00e4ki & Saari 2019). Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta T-osaaminen kehittyy yksil\u00f6llisten opintopolkujen kautta vaiheittain, jolloin ensivaiheessa, sosiaalialan perusopinnoissa hankitaan laaja-alainen ymm\u00e4rrys sosiaalialasta, mink\u00e4 j\u00e4lkeen toisessa vaiheessa, jatko-opinnoissa hankitaan erityisesti sosiaalialan ilmi\u00f6perustaista syv\u00e4osaamista. Sosiaalialalle soveltuva ty\u00f6menetelm\u00e4osaaminen ja tutkimusmenetelm\u00e4osaaminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 sosiaalialan henkil\u00f6st\u00f6n motivoidessa eri v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 osallistumaan kokemusasiantuntijoina hyvinvointipalveluiden kehitt\u00e4miseen, jossa huomioidaan eri v\u00e4est\u00f6ryhmien spesifit l\u00e4ht\u00f6kohdat ja tarpeet sek\u00e4 arvioidaan kehitt\u00e4mistoiminnan lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin (kustannus)vaikuttavuutta sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4tasolla erilaisissa hyvinvointipalveluiden tuottamisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 (Heliskoski ym. 2018; M\u00f6tt\u00f6nen 2019; Focus Localis 4\/2020; Helminen ym. 2020; ks. my\u00f6s Ik\u00e4ihmisi\u00e4 kuunneltava 2025; \u201dEl\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys\u201d 2025).<\/p>\n\n\n\n

Kokemusasiantuntijuuden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 hyvinvointipalveluiden kehitt\u00e4mistoiminnassa on keskeist\u00e4 tutkimuksen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toisiinsa linkitt\u00e4minen, mihin toimintatutkimus ja kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntutkimus sek\u00e4 niiden my\u00f6hemm\u00e4t johdannaiset ovat osoittautuneet oivallisiksi ratkaisuiksi. Kokemusasiantuntijuuden hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 kehitt\u00e4mistoiminnassa on pitk\u00e4t perinteet sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 ulkomailla.<\/p>\n\n\n\n

1940-luvulla sosiaalipsykologi Kurt Lewinin luomaan tutkimustapaan perustuvassa toimintatutkimuksessa teorian ja tutkimuksen avulla ratkaistaan tutkijan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteuttajien (esim. asiakkaat, henkil\u00f6st\u00f6, eri v\u00e4est\u00f6ryhmiin kuuluvat kansalaiset) yhteisty\u00f6n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmia ja muutetaan toimintaa aikaisempaa toimivammaksi. Toimintatutkimuksessa tutkija ja tutkittavat ovat yhteisty\u00f6kumppaneita tutkijan toimiessa tutkittavien kanssa tasavertaisena osallistujana kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Toimintatutkimuksessa pyrit\u00e4\u00e4n dialogisuuteen ja tasavertaiseen osallistumiseen perustuvaan yhdess\u00e4 ajattelemiseen ja perehtymiseen kehitett\u00e4v\u00e4ksi valittuun asiaan tai toimintaan. (Jantunen ym. 2013; ks. my\u00f6s Kuula 2000.) Suomessa ja ulkomailla hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 toimintatutkimukseen lukeutuva kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntutkimus<\/em> on muutosstrategia, joka yhdist\u00e4\u00e4 ty\u00f6n tutkimisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4misen (Engestr\u00f6m 2004; Saari 2009; Riel 2024). Hyvinvointipalveluiden kehitt\u00e4miseen soveltuvia toimintatutkimuksen piirteit\u00e4 omaavia kansalaisia osallistavia kehitt\u00e4mismenetelmi\u00e4 ovat my\u00f6s muun muassa kansalaisl\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen<\/em> (Rantanen & Toikko 2006; Kainulainen ym. 2021), kanssatutkimus<\/em> (Kulmala ym. 2023; Nikula & Lindstr\u00f6m 2024), palvelumuotoilu<\/em> (H\u00e4yhti\u00f6 2017; M\u00e4kinen 2023), yhteiskehitt\u00e4minen<\/em> (P\u00f6yry-Lassila 2017; Keskitalo & Vuokila-Oikkonen ym. 2021; Weiste ym. 2021) sek\u00e4 yhteistoiminnallinen ja dialoginen kehitt\u00e4minen<\/em> (Palsanen & K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen 2015; Syv\u00e4nen ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n

Toimintatutkimustyyppisess\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntutkimukseen nojautuvassa hyvinvointipalveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4 asiakasn\u00e4k\u00f6kulman ja osallisuuden huomioimisessa ovat keskeisess\u00e4 roolissa tasavertaisuus, moni\u00e4\u00e4nisyys ja luottamuksellisuus (Weiste ym. 2021, Kehitt\u00e4minen yhdess\u00e4 asiakkaan kanssa). Osallisuutta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6s useissa eri laeissa lakikohtaisin termein, kuten kansalainen, kuntalainen, asukas, asiakas, henkil\u00f6, potilas, palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tai kuluttaja (Asiakasosallisuus palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 2024). Osallisuudesta on s\u00e4\u00e4detty hallintolaissa (434\/2003), kuntalaissa (410\/2015), laissa hyvinvointialueista (611\/2021), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785\/1992), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812\/2000), sosiaalihuoltolaissa (1301\/2014), Suomen perustuslaissa (731\/1999) sek\u00e4 terveydenhuoltolaissa (1326\/2010).<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisia osallistavissa ty\u00f6menetelmiss\u00e4 kehitt\u00e4j\u00e4asiakkuus erilaisine ilmenemistasoineen ja n\u00e4k\u00f6kulmineen (esim. asiakas\/palvelun\u00e4k\u00f6kulma, aluen\u00e4k\u00f6kulma ja tulevaisuusn\u00e4k\u00f6kulma<\/em>) luovat kehitt\u00e4misen tarvel\u00e4ht\u00f6isen perustan, mik\u00e4 haastaa my\u00f6s johtamiskulttuurin johtamisen jokaisella tasolla muun muassa uudenlaisine resursointi- ja ty\u00f6nkuvamuutostarpeineen johdon antaessa asiakasosallisuusty\u00f6lle edellytykset ja kasvot l\u00e4hijohdon ratkoessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n johtamisen kysymyksi\u00e4 (esim. Halttunen-Sommardahl 2008; Ahola ym. 2017; Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa 2024).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalipedagogisen sosiokulttuurisen innostamisen merkityksen oivaltaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 toimintatutkimustyyppisess\u00e4 eri v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 osallistavassa sosiaalialan hyvinvointity\u00f6n kehitt\u00e4mistoiminnassa (Kurki 2000). Vahvaan sosiaalialan substanssiosaamiseen perustuva TKI-toimijoiden aito kiinnostus ja innostuneisuus innostaa, kannustaa ja motivoi my\u00f6s kansalaisia osallistumaan kokemusasiantuntijoina sosiaalipalveluiden ja hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tutkimusavusteiseen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

Eri asteisten sosiaalialan ammatillisten tutkintojen kautta hankittu vahva sosiaalialan substanssikohtainen ammatillinen osaaminen ja identiteetti luovat hyv\u00e4n perustan my\u00f6s 2020-luvulla sosiaalialan hyvinvointity\u00f6n tekemiselle, tutkimiselle sek\u00e4 ammatilliselle kehittymiselle ja kehitt\u00e4miselle alati muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa, jossa korostuu monitaitoisuus ja moniammatillinen yhteisty\u00f6, toimintojen kustannustehokkuus sek\u00e4 perinteisten ammattikuntarajojen h\u00e4m\u00e4rtymisest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 diskurssi. Vahva substanssikohtainen ammatillinen osaaminen luo edellytykset kustannustehokkaalle ty\u00f6skentelylle welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismallin eri sektoreilla. (Ks. mm. Henriksson & Wrede ym. 2004; Opielka 2013, Kangasniemi ym. 2018; Viinam\u00e4ki ym. 2018; ks. my\u00f6s Haapakorpi & Onnismaa 2015.) Erilaiset kansalaisia osallistavat sosiaalialan ty\u00f6menetelm\u00e4t sek\u00e4 kansalaisten kokemusasiantuntijuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen niin sosiaalialan tutkinto-opetuksessa kuin sosiaalialan TKI-ty\u00f6ss\u00e4kin mahdollistavat tutkija- ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen paikalliset ja alueelliset erityistarpeet huomioivan sosiaalialan hyvinvointity\u00f6n kehitt\u00e4misen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ahola, M., Pohjola, A. & Niskala, A. 2017. Asiakkaasta kehitt\u00e4j\u00e4ksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

Aro, T., Aro, R., Hanhela, T. & Laester\u00e4, E. 2023. ALUEIDEN V\u00c4LISET ELINVOIMA-, VETOVOIMA- JA PITOVOIMAEROT. Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Julkaisu 63. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/kaks.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/63-aro-ym-24112023-alueiden-valiset-elinvoima-vetovoima-ja-pitovoimaerot.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiakasosallisuuden johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa 2024. THL. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/thl.fi\/aiheet\/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen\/osallisuuden-edistaminen\/asiakasosallisuuden-johtaminen-sosiaali-ja-terveyspalveluissa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiakasosallisuus palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 2024. THL. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/thl.fi\/aiheet\/sote-palvelujen-johtaminen\/asiakas-palveluissa\/asiakasosallisuus-palvelujarjestelmassa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Cook, Justin & Hellstr\u00f6m, Eeva & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Timo & Lahti, Vesa-Matti 2014. Visio Suomelle. Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Sitra Ty\u00f6paperi 31.10.2014. Viitattu 13.3.2025 http:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/muut\/Visio_Suomelle.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Djakonoff, V., Idstr\u00f6m, A., Neuvonen, A., Nyyss\u00f6l\u00e4, M., Perjo, L., Sokero, M. & Suhonen, T. 2024. Ty\u00f6voima- ja koulutustarpeen ennakointi strategisen yhteiskuntapolitiikan v\u00e4lineen\u00e4. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:23. Viitattu 20.3.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-164-3<\/a><\/p>\n\n\n\n

\u201dEl\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys\u201d – Utsjoen kunta vaatii toimivia puhelin- ja datayhteyksi\u00e4. Viitattu 10.3.2025 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20151463<\/a><\/p>\n\n\n\n

href=”https:\/\/www.emerald.com\/insight\/search?q=Yrj%C3%B6%20Engestr%C3%B6m”>Engestr\u00f6m, Y. 2004. “New forms of learning in co\u2010configuration work”. href=”https:\/\/www.emerald.com\/insight\/publication\/issn\/1366-5626″>Journal of Workplace Learning, Vol. 16 No. 1\/2. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/doi.org\/10.1108\/13665620410521477<\/a><\/p>\n\n\n\n

Focus Localis 4\/2020. Arvioinnin teemanumero. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/journal.fi\/focuslocalis\/issue\/view\/7895\/1238<\/a><\/p>\n\n\n\n

Haapakorpi, A. & Onnismaa, J. 2015. Ammatit laaja-alaistuvat ja erikoistuvat. Ty\u00f6poliittinen Aikakauskirja 1\/2015. Viitattu 26.3.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/74855\/tak12015.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hallintolaki (434\/2003). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2003\/434<\/a><\/p>\n\n\n\n

Halttunen-Sommardahl, R. 2008. Osallistavia menetelmi\u00e4 ja rakenteita sosiaaliviraston ty\u00f6ss\u00e4. \u2013Opas sosiaaliviraston ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/hyrrat.metropolia.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/Halttunen-Sommerdahl-R.-2008-Osallistavia-menetelmi%C3%A4-ja-rakenteita.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyl\u00e4inen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Ty\u00f6kaluja ja esimerkkej\u00e4 palveluntuottajille. Sitran selvityksi\u00e4 130. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/www.sitra.fi\/app\/uploads\/2018\/03\/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Helminen, V., Nurmio, K. & Vesanen, S. 2020. Kaupunki-maaseutu-alueluokitus 2018. Paikkatietopohjaisen alueluokituksen p\u00e4ivitys. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 21 | 2020. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/helda.helsinki.fi\/server\/api\/core\/bitstreams\/68a815fe-6c4d-4168-aefd-e1645acaa977\/content<\/a><\/p>\n\n\n\n

Henriksson, L. & Wrede, S. (toim.) 2004. Hyvinvointity\u00f6n ammatit. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Hoiva-avustaja 2024. Viitattu 26.2.2025 https:\/\/opintopolku.fi\/konfo\/fi\/koulutus\/1.2.246.562.13.00000000000000008538<\/a><\/p>\n\n\n\n

Honkatukia, J., Suhonen, T., Haula, T., Holster, T., Korajoki, M., Laukkonen, M-L., Idstr\u00f6m, A., Karhunen, H., Nyyss\u00f6l\u00e4, M. & Villanen, J. 2024. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkil\u00f6st\u00f6tarpeen ennakointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:13. Viitattu 20.3.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-348-7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Huuskonen, J. & Pehkonen, J. 2023. Ty\u00f6tt\u00f6mien haastattelut edist\u00e4v\u00e4t ty\u00f6markkinoiden kohtaantoa. T&Y 2\/2023. Viitattu 20.2.2025 https:\/\/labore.fi\/t&y\/tyottomien-haastattelut-edistavat-tyomarkkinoiden-kohtaantoa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

H\u00e4mel, K. 2012. \u00d6ffnung und Engagement. Altenpflegeheime zwischen staatlicher Regulierung, Wettbewerb und zivilgesellschaftlicher Einbettung. Springer VS. Viitattu 31.3.2025 https:\/\/pocketbook.de\/de_de\/downloadable\/download\/sample\/sample_id\/3763968\/?srsltid=AfmBOorULp5v8ofxVdJIJ3zMIiNpbj-cTGOAgnTutWwQG6cfbdecKHR2<\/a><\/p>\n\n\n\n

H\u00e4yhti\u00f6, T. 2017. Osallisuutta sote-palveluihin palvelumuotoilemalla? Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Julkaisu 4. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/kaks.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/05\/osallisuutta-sote-palveluihin-palvelumuotoilemalla-004-1.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4ihmisi\u00e4 kuunneltava. Lapin Kansa 6.3.2025, 23. Lappi puhuu. Viitattu 10.3.2025 https:\/\/nakoislehti.lapinkansa.fi\/b9d32ff9-8e5d-43ed-bd34-8965f895a755\/22<\/a><\/p>\n\n\n\n

Jantunen, S., Naaranoja, M., Piippo, J., M\u00e4kel\u00e4, T., Valtanen, E. & Sankelo, M. 2013. Toimintatutkimuksen laatukriteerit ja niiden soveltaminen osallistuvan innovaatiotoiminnan johtamisen tutkimuksessa. Viitattu 13.1.2025 hhttps:\/\/www.researchgate.net\/publication\/259842892_Toimintatutkimuksen_laatukriteerit_ja_niiden_soveltaminen_osallistuvan_innovaatiotoiminnan_johtamisen_tutkimisessa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kainulainen, J., H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, J., Pikkarainen, M. & Ruokolainen, M-L. 2021. Osallistuva ja vaikuttava kansalainen. Kansalaisl\u00e4ht\u00f6isen sosiaalihuollon kehitt\u00e4minen Kainuun maakunnassa. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/hyvinvointialue.kainuu.fi\/sites\/default\/files\/documents\/library\/2021-08\/Osallistuva%20ja%20vaikuttava%20kansalainen%20040821_0.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A-M. Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen A. & Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018. Viitattu 28.2.2025 http:\/\/tietokayttoon.fi\/julkaisut\/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-545-7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kattilakoski, M. 2022. Kansalaisosallistumisen muutos maaseudun hyvinvointipalveluissa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 268. Viitattu 14.4.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-61-4479-5<\/a><\/p>\n\n\n\n

Keskitalo, E. & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.) 2021. Yhteiskehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ratkaisuja sote-palveluihin kansalaiset ja palvelunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t mukaan kehitt\u00e4miseen. DIAK TY\u00d6EL\u00c4M\u00c4 25. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/740368\/DIAK_Tyoelama25_web.pdf?sequence=6&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kirkonpelto, T-M. & M\u00e4ntyranta, T. 2023. Sosiaali- ja terveysalan henkil\u00f6st\u00f6n riitt\u00e4vyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2023:8. Viitattu 16.4.2025  https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-7178-3<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kiukas, V. & Eronen, A. 2024. J\u00e4rjest\u00f6barometri 2024: Raju leikkaus j\u00e4rjest\u00f6jen valtionavustuksiin syvent\u00e4\u00e4 heikoimmin voivien ahdinkoa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 14.4.2025 https:\/\/www.soste.fi\/uutiset\/jarjestobarometri-2024-raju-leikkaus-jarjestojen-valtionavustuksiin-syventaa-heikoimmin-voivien-ahdinkoa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kulmala, M., Spi\u0161\u00e1k, S., Ven\u00e4l\u00e4inen, S., Laiho, M., Hakala, K. & R\u00e4ttil\u00e4, T. 2023. Mit\u00e4 on kanssatutkimus? Teoksessa Kulmala, M., Spi\u0161\u00e1k, S. & Ven\u00e4l\u00e4inen, S. (toim.) Kanssatutkimus. Ihanteet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-359-042-7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kurki, L, 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka. Vastapaino, Tampere.<\/p>\n\n\n\n

Kunta-ala ja hyvinvointialueet 2025. N\u00e4in kunta-alan ja hyvinvointialueiden ty\u00f6ntekij\u00e4t el\u00e4k\u00f6ityv\u00e4t. Keva. Viitattu 25.3.2025 https:\/\/app.powerbi.com\/view?r=eyJrIjoiMmQyMmE5MzItMTZmNS00ZDYwLWFiOWMtYzljNTljOTkwYTU3IiwidCI6IjZiYmE2ZjhmLTJjZDgtNGUxYi1iYTQ2LTc0YTE1NWQzN2M4NCIsImMiOjl9<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuntalaki (410\/2015). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2015\/410<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuula, A. 2000. Toimintatutkimus. Kentt\u00e4ty\u00f6t\u00e4 ja muutospyrkimyksi\u00e4. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rkk\u00e4inen, E., Heponiemi, T., Kaihlanen, A-M., Virtanen, L., Kainiemi, E., Aalto, A-M. & Vehko, T. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6n riitt\u00e4vyyden parantaminen hyvinvointialueiden henkil\u00f6st\u00f6- ja rekrytointipalvelujen n\u00e4k\u00f6kulmasta. THL \u2013 Tutkimuksesta tiiviisti 52\/2024. Viitattu 14.4.2025 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/150034\/URN_ISBN_978-952-408-426-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laki hyvinvointialueesta (611\/2021). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2021\/611<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785\/1992). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/1992\/785<\/a><\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812\/2000). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2000\/812<\/a><\/p>\n\n\n\n

Larja, L. & Peltonen, J. 2023. Ty\u00f6voiman saatavuus, ty\u00f6voimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. Ty\u00f6voimatiekartat -hankkeen loppuraportti. TEM-analyyseja \u2022 113\/2023. Viitattu 20.2.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/164550\/Ty%C3%B6voimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Longo, F., Notarnicola, E. & Tasselli, S. 2015. A framework to assess welfare mix and service provision models in health care and social welfare: case studies of two prominent Italian regions. BMC Health Serv Res 15, 152 (2015). Viitattu 31.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12913-015-0800-9<\/a><\/p>\n\n\n\n

Majoinen, K. & Antila, A. 2017. Hyvinvoinnin edist\u00e4minen kunnassa. Sis\u00e4lt\u00f6, mahdollisuudet ja haasteet. ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 12\/2017. Viitattu 31.3.2025 https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/julkaisut\/2017\/1880-hyvinvoinnin-edistaminen-kunnassa-arttu2-tutkimusohjelman-julkaisu-nro-122017<\/a><\/p>\n\n\n\n

Manssila, J. 2022. Tunne sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6laki. Opas ammattihenkil\u00f6ille ja opiskelijoille. Talentia. Viitattu 20.3.2025 https:\/\/talentia.lukusali.fi\/#\/reader\/f81a4564-da19-11ee-b454-00155d64030a<\/a><\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kinen, M. 2023. \u201dIhminen min\u00e4kin olen\u201d : kokemuksia monimuotoisuudesta ja sosiaalipalveluiden palveluekosysteemist\u00e4. Acta electronica Universitatis Lapponiensis. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-337-354-9<\/a><\/p>\n\n\n\n

M\u00f6tt\u00f6nen, S. 2019. SOTE-UUDISTAMISEN ANATOMIA. Yhteiskuntapoliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon reformista. Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Julkaisu 26. Viitattu 31.3.2025 https:\/\/kaks.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/mottonen_sote-uudistamisen-anatomia-3.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nikula, K., & Lindstr\u00f6m, J. 2024. Kanssatutkimus yhteiskunnallisen diakonian edist\u00e4j\u00e4n\u00e4? Diakonian tutkimus, 1S (2024). Viitattu 28.2.2025 https:\/\/doi.org\/10.37448\/dt.128159<\/a><\/p>\n\n\n\n

Nurmela, S. 2024. Talentia \u2013 ty\u00f6olobarometri 2024. Viitattu 1.4.2025 https:\/\/www.talentia.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/03\/talentia_tyoolobarometri_2024_yhteenveto.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Opielka, M. 2013. Gerechtigkeit und Soziale Arbeit Sozialethische und sozialpolitische Perspektiven. EthikJournal 1. Jg.\u25021. Ausgabe 2013\u2502April. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/www.ethikjournal.de\/fileadmin\/user_upload\/ethikjournal\/Texte_Ausgabe_2013_1\/1_2013_1_Opielka__1_red.freigeg..pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Opintopolku \u2013 l\u00f6yd\u00e4 mahdollisuutesi. Opetushallitus. Viitattu 20.2.2025 https:\/\/opintopolku.fi\/konfo\/fi\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Palmgren, S. & Karvonen, E. 2024. Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6 2023. THL \u2013 Tilastoraportti 62\/2024. Viitattu 14.4.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe20241219104730<\/a><\/p>\n\n\n\n

Palsanen, K. & K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A. 2015. Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen ty\u00f6skentelyn merkitykset ja seuraukset. Janus vol. 23 (2) 2015. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/51252\/15704<\/a><\/p>\n\n\n\n

Palveluhakemisto 2025. Lapin hyvinvointialue. Viitattu 14.5.2025. https:\/\/lapha.fi\/palveluhakemisto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Palvelusetelien enimm\u00e4isarvot 2025. Lapin hyvinvointialue. Viitattu 14.5.2025 https:\/\/lapha.fi\/tietomeista\/palvelusetelien-enimmaisarvot<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., H\u00e4rk\u00f6nen, H., Verho, A., Martikainen, S. Kouvonen, A. & Leskel\u00e4, R-L. 2023. Digipalvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 16.4.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-059-2<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pohjola, A. 2019. Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6lain (817\/2015) muutostarpeita koskeva selvitys. Selvityshenkil\u00f6raportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2019:16. Viitattu 20.3.2025 osoite http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-4043-7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Py\u00f6ri\u00e4, P., Ojala, S. & N\u00e4tti, J. 2019. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset ajassamme. Teoksessa Heiskanen, T., Syv\u00e4nen, S. & Rissanen, T. (toim.) Mihin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on menossa? \u2013 tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmia. Tampere University Press 2019, 5. Viitattu 28.3.2025 http:\/\/urn.fi\/urn:isbn:978-952-359-006-9<\/a><\/p>\n\n\n\n

P\u00f6yry-Lassila, P. 2017. Palveluiden yhteiskehitt\u00e4minen ja yhteistuottaminen. Teoksessa Pohjonen, S. & Noso, M. (toim.) Kansalainen keski\u00f6\u00f6n! N\u00e4k\u00f6kulmia sote-uudistukseen. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/kaks.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/04\/nakokulmia-sote-uudistukseen_toinenversio.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rantam\u00e4ki, N. 2024. Digitaalisen alaluokan syrj\u00e4ytyminen uhkaa vain syventy\u00e4. Viitattu 16.4.2025 https:\/\/www.chydenius.fi\/fi\/blogikirjoitus\/niina-rantamaen-kolumni-digitaalisen-alaluokan-syrjaytyminen-uhkaa-vain-syventya<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rantanen, T. & Toikko, T. 2006. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksesta kansalaisl\u00e4ht\u00f6iseen kehitt\u00e4miseen. Janus vol. 14 (4) 2006, 403\u2013410. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/50722\/15421<\/a><\/p>\n\n\n\n

Riel, M. 2024. Understanding Action Research. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/www.ccarweb.org\/what-is-action-research<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ross, P-S. 2020. Governance-Strukturen, Welfare-Mix und organisationale Hybridisierung in der Kinder- und Jugendhilfe. Teoksessa Polutta, A. (Hrsg.) Kooperative Organisations- und Professionsentwicklung in Hochschule und Sozialwesen? Gleichstellungspolitik und Professionalisierung in geteilter Verantwortung. Viitattu 31.3.2025 <\/a>https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/345656056_Governance-Strukturen_Welfare-Mix_und_organisationale_Hybridisierung_in_der_Kinder-_und_Jugendhilfe<\/a><\/p>\n\n\n\n

Saari, E. 2009. Ty\u00f6tt\u00f6mien syrj\u00e4ytymist\u00e4 ehk\u00e4isevien hyvinvointi-interventioiden kontekstuaaliset edellytykset. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 46. Viitattu 28.2.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:ula-20111141038<\/a><\/p>\n\n\n\n

Saavutettavia digipalveluita kansalaisille ajasta ja paikasta riippumatta. Maaseutupolitiikan poli-tiikkasuositukset 2018:1. Viitattu 16.4.2025 https:\/\/www.maaseutupolitiikka.fi\/uploads\/MANE-politiikkasuosituk-set\/Saavutettavia_digipalveluita_kansalaisille_Maaseutupolitiikan_politiikkasuositukset_1_2018_FINAL.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Selk\u00e4l\u00e4, A., Viinam\u00e4ki, L., Suikkanen, A. & Vasari, P. 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka 81, 2016:3. Viitattu 16.4.2025 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym.pdf?sequence=4<\/a> & http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym_liitet1-2.pdf?sequence=2<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6t. avoindata.fi. Viitattu 20.3.2025 https:\/\/www.avoindata.fi\/data\/fi\/dataset\/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ammattihenkilot<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan ammatit, joissa eniten pulaa ja osaamistarpeet Lapin maakunnassa joulukuussa 2024. Ty\u00f6voimabarometri. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. Viitattu 15.2.2025 https:\/\/tyovoimabarometri.fi\/haku?alue=97f7fe70-c3e9-4270-bc5b-151c61de5f17&toimiala=ceba9826-52b6-41c4-aba1-58577c045fad<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalialan kuuden henkil\u00f6st\u00f6ryhm\u00e4n ammatit seitsem\u00e4ll\u00e4 tarkastelu-ulottuvuudella Lapin maakunnassa joulukuussa 2024. Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto. TEM, KEHA-keskus. Tilaston hakup\u00e4iv\u00e4 15.2.2025. Viitattu 15.2.2025 https:\/\/tyomarkkinatori.fi\/teemasivut\/tyovoiman-saatavuus-ja-kohtaanto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6iden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 02.10.2023\u201301.10.2026. 2023. Viitattu 20.3.2025 https:\/\/stm.fi\/delegate\/file\/125137<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6 ty\u00f6nantajan sektorin mukaan Lapin hyvinvointialueella vuosina 2005\u20132021. Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6 sek\u00e4 alan ammattinimikkeill\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t. THL. Viitattu 15.2.2025 https:\/\/sampo.thl.fi\/pivot\/prod\/fi\/henkilo\/tkaynti\/fact_henkilo_tkaynti<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuoltolaki (1301\/2014). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2014\/1301<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysala n.d. Viitattu 26.2.2025 https:\/\/www.aikuis-koulutus.fi\/koulutushaku\/sosiaali-ja-terveysala<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet uudistuivat 2024. Viitattu 26.2.2025 https:\/\/www.oph.fi\/fi\/uutiset\/2024\/sosiaali-ja-terveysalan-perustutkinnon-perusteet-uudistuivat<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 2022. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/okm.fi\/documents\/1410845\/15514014\/Suomen+koulutusjarjestelma\/8aa97891-0e44-b10d-7228-cf1c04c301d0\/Suomen+koulutusjarjestelma.pdf?t=1663149843625<\/a><\/p>\n\n\n\n

Suomen perustuslaki (731\/1999). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/1999\/731<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sutela, H. 2022. Kiinte\u00e4 ty\u00f6aika yleisempi miehill\u00e4, ep\u00e4\u00adtyypilliset ty\u00f6ajat nuorilla ja vanhoilla. Tilastokeskus. Tieto&Trendit. Viitattu 28.3.2025 https:\/\/stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2022\/kiintea-tyoaika-yleisempi-miehilla-epatyypilliset-tyoajat-nuorilla-ja-vanhoilla<\/a><\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4nen, S., Loppela, K. & Tikkam\u00e4ki, K. 2019. Dialogisella kehitt\u00e4misell\u00e4 tuloksellisuutta, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n laatua ja uudistumista. Teoksessa Heiskanen, T., Syv\u00e4nen, S. & Rissanen, T. (toim.) Mihin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on menossa? \u2013 tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmia. Tampere University Press 2019, 5. Viitattu 28.3.2025 http:\/\/urn.fi\/urn:isbn:978-952-359-006-9<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan ty\u00f6voimaan. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n ajankohtaisten muutosten ja pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelua. TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 13.3.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-327-812-7<\/a><\/p>\n\n\n\n

Terveydenhuoltolaki (1326\/2010). Finlex. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2010\/1326<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskus. V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6. P\u00e4ivitetty 4.12.2024. Viitattu 16.4.2025 https:\/\/pxhopea2.stat.fi\/sahkoiset_julkaisut\/digitalisaatio\/html\/sutivi0000.htm<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tuomaala, M. 2024. Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto 1\/2024. TEM-analyyseja \u2022 119\/2024. Viitattu 20.2.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/165485\/Ty%C3%B6voiman%20saatavuus%20ja%20kohtaanto%201_2024.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6lliset (1 000 henke\u00e4) terveys- ja sosiaalipalvelut toimialalla vuosina koko maassa 2005\u20132021. Virallinen tilasto, Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, StatFin \/ Kansantalouden vuositilinpito \/ 11ws — Ty\u00f6llisyys ja ty\u00f6tunnit, vuosittain, 1975\u20132023*. Viitattu 15.2.2025 https:\/\/pxdata.stat.fi\/PxWeb\/pxweb\/fi\/StatFin\/StatFin__vtp\/statfin_vtp_pxt_11ws.px\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6voimabarometri 2024. Vuoden 2025 kehitysn\u00e4kym\u00e4t: Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiala, Lappi. Viitattu 11.3.2025 https:\/\/tyovoimabarometri.fi\/haku?alue=97f7fe70-c3e9-4270-bc5b-151c61de5f17&toimiala=ceba9826-52b6-41c4-aba1-58577c045fad<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6voiman saatavuus ja kohtaanto. TEM, KEHA-keskus. Sosiaalialan kuuden henkil\u00f6st\u00f6ryhm\u00e4n ammatit seitsem\u00e4ll\u00e4 tarkastelu-ulottuvuudella Lapin maakunnassa joulukuussa 2024. Tilaston hakup\u00e4iv\u00e4 15.2.2025. Viitattu 15.2.2025 https:\/\/tyomarkkinatori.fi\/teemasivut\/tyovoiman-saatavuus-ja-kohtaanto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016a. Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa. AMK-lehti\/UAS Journal \u2013 ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti 2\/2016, Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/uasjournal.fi\/tyoelama\/sosiaalialan-t-osaaminen-sote-uudistuksessa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016b. Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja ty\u00f6markkina-asemasta. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2016. Viitattu 3.3.2025 https:\/\/lapinamk.fi\/tutkimus-ja-kehitys\/julkaisut\/e-kirjat\/#\/type\/theme\/start\/end\/s=\/p=1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L., Juuj\u00e4rvi, S., Kinos, S. & Rosengren, \u00c5. 2018. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden paikka ja osaaminen muuttuvilla ty\u00f6markkinoilla. Teema-artikkeli. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2018. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosionomi-ylempi-amk-tutkinnon-suorittaneiden-paikka-ja-osaaminen-muuttuvilla-tyomarkkinoilla\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. & Saari, E. 2018. Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot. Teema-artikkeli. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2018. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosiaalialan-tki-toimijoiden-kvarttikvalifikaatiot\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. & Saari, E. 2019. Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana. Teema-artikkeli. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2019. Viitattu 13.3.2025 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/10\/30\/welfare-mix-hyvinvointipalveluiden-tuottamismalli-sosiaalialan-korkeakoulututkintojen-kompetenssien-haastajana\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Virallinen tilasto, Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, StatFin \/ Kansantalouden vuositilinpito \/ 11ws — Ty\u00f6llisyys ja ty\u00f6tunnit, vuosittain, 1975\u20132023*. Viitattu 15.2.2025 https:\/\/pxdata.stat.fi\/PxWeb\/pxweb\/fi\/StatFin\/StatFin__vtp\/statfin_vtp_pxt_11ws.px\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6ennuste 2021\u20132070. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): V\u00e4est\u00f6ennuste [verkkojulkaisu]. Viitattu 27.3.2025 https:\/\/stat.fi\/til\/vaenn\/2021\/vaenn_2021_2021-09-30_tie_001_fi.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6rakenteen muutos haastaa yhteiskunnan kest\u00e4vyyden. Demography-ohjelman kokoama tietopaketti 20.1.2023. V\u00e4est\u00f6liitto. Viitattu 20.3.2025 https:\/\/storage.googleapis.com\/vaestoliitto-production\/2023\/01\/afd88237-demography_tietopaketti_digi_sivuittain.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6 vuosina 2001\u20132023 ja v\u00e4est\u00f6ennuste vuodelle 2023 ik\u00e4ryhmitt\u00e4in koko maas-sa ja Lapin maakunnassa. Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki. THL. Viitattu 19.2.2025 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/taulukko\/?indicator=szZytrY0tda1NLa20LfWtYgCUaZAARNba0MTQwA=&region=szYPszYqAAA=&year=sy5ztc7X0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.1.2&buildTimestamp=20250211140<\/a><\/p>\n\n\n\n

Weiste, E., Kurki, A-L., Rydman, V., Ylisassi, H., Heikkil\u00e4, H., Luokkala, K., K\u00e4pykangas, S., Koivunen, M. & ja M\u00e4nnikk\u00f6, P. 2021. Asiakasosallisuus sotessa -opas. Ty\u00f6terveyslaitos. Viitattu 14.3.2025 https:\/\/www.ttl.fi\/oppimateriaalit\/asiakasosallisuus-sotessa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: sosiaaliala, koulutus- ja ty\u00f6markkinat, welfare mix -hyvinvointipalvelumalli<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Terveys- ja sosiaalipalvelut kuuluu ty\u00f6llisten osalta suurimpien joukkoon. Alueiden ja paikkakuntien veto- ja pitovoima ovat ratkaisevassa roolissa ty\u00f6voiman rekrytointi- ja rekrytoitumistilanteessa. <\/p>\n

My\u00f6s Suomessa on yleistynyt hyvinvointipalveluiden welfare mix -monituottajamalli, jossa hyvinvointipalveluja tuottavat julkinen sektori, yksityinen sektori, organisoitu j\u00e4rjest\u00f6sektori sek\u00e4 uusimpana tulokkaana kansalaisaktivismiin ja verkostomaiseen toimintaan perustuva 4. sektori.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5001,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798258,4234],"tags":[94,8747,31084],"class_list":["post-5012","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2025","category-artikkeli","tag-koulutus","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/LapinAMK_Lumen_otsikkokuva_artikkeli_viinama\u2560eki_14042025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1iQ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5012"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5035,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5012\/revisions\/5035"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}