{"id":5028,"date":"2025-04-24T06:43:00","date_gmt":"2025-04-24T03:43:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5028"},"modified":"2025-04-24T07:56:26","modified_gmt":"2025-04-24T04:56:26","slug":"kaupallinen-sisavesikalastus-ruokaturvaa-muuttuvasta-ymparistosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/04\/24\/kaupallinen-sisavesikalastus-ruokaturvaa-muuttuvasta-ymparistosta\/","title":{"rendered":"Kaupallinen sis\u00e4vesikalastus \u2013 ruokaturvaa muuttuvasta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Petri Muje, FM, erityisasiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pauliina Bj\u00f6rk, FM, projektitutkija, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2023 hyv\u00e4ksytyn hallitusohjelman tavoitteeksi on kirjattu kotimaisen kalan kulutus nousuun. Ohjelma jatkaa jo aiempien hallitusohjelmien linjaa eli kotimaisen kalan edist\u00e4misohjelma jatkuu. Tavoitteen saavuttaminen vaatii my\u00f6s elinvoimaisen kaupallisen kalastuksen yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Haasteena alalla on muun alkutuotannon tavoin toimijoiden ik\u00e4\u00e4ntyminen, johon useilla Lapinkin alueilla on vastattu rekrytointikampanjoilla. Pyynnill\u00e4 on my\u00f6s merkityst\u00e4 ruokaturvan kannalta \u2013 vain alueen ja pyyntimenetelm\u00e4t hyvin tuntevat ammattilaiset pystyv\u00e4t pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n saalista tehokkaasti ja kest\u00e4v\u00e4sti. <\/p>\n\n\n\n

Interreg Aurora -rahoitteisessa ClimateFood -hankkeessa on selvitetty Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alkutuotantoa ja elintarvikeketjua muun muassa erilaisten tilastojen pohjalta. Hankkeessa on my\u00f6s ker\u00e4tty tietoa toimijoiden ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 toimintatavoista. Haastateltujen joukossa on ollut my\u00f6s kaupallisia kalastajia ja kalanjalostajia, joilta on ker\u00e4tty tietoa niin ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 toimintatavoistakin. N\u00e4in on voitu t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 2022 tehdyn kyselyn tuloksia. ClimateFood hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n osoittamaan, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliset tuotantotavat voivat tuoda alkutuottajille my\u00f6s lis\u00e4arvoa esimerkiksi br\u00e4nd\u00e4yksen ja uusien asiakassegmenttien kautta.<\/p>\n\n\n\n

Kalataloudesta lis\u00e4potentiaalia ruokaturvaan<\/h2>\n\n\n\n

Lapin AMK toteutti vuonna 2022 laajan kyselyn Lapin sis\u00e4vesialueen kaupallisille kalastajille (Lapin kaupallisen kalatalouden klusteri- ja hankeyhteisty\u00f6n valmisteluhanke, AKKE-rahoitus). Kyselyn perusteella arvioitiin, ett\u00e4 alueen kaupallisen sis\u00e4vesikalastuksen saalis yhteens\u00e4 481tonnia (2021), josta sivusaalista ja perkuuj\u00e4tett\u00e4 oli 106 tonnia (22 %). Virallisen tilaston mukaan saalis oli tuolloin 256 tonnia. Ero johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka kaupallisilla kalastajilla on kalastuslain mukaan ilmoitusvelvollisuus, ei ilmoittamatta j\u00e4tt\u00e4minen johda sanktioihin. Sis\u00e4vesien kaupallisen kalastuksen merkityksen osoittamisen kannalta olisi kuitenkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilastointi saataisiin oikealle tasolle. <\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2023 (www.luke.fi\/fi\/tilastot\/kaupallinen-kalastus-sisavesilla\/kaupallinen-kalastus-sisavesilla-2023) kaupallisen sis\u00e4vesikalastuksen saalis oli Lapissa 339 tonnia. T\u00e4rkeimm\u00e4t saalislajit olivat ahven (103 tonnia, noin 35 % koko maan sis\u00e4vesisaaliista), siika (87 tn, 73 %), hauki (46 tn. 19 %) ja muikku (35 tn, alle 2 %). Vuosittaiset kokonaissaaliit ovat olleet Lapissa kohtuullisen tasaisia muun muassa vuosittain varsin paljon vaihtelevien muikkusaaliiden alhaisen osuuden vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn perusteella valtaosa sivusaaliista ja perkuuj\u00e4tteest\u00e4 j\u00e4\u00e4 Lapissa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 haudataan kuoppaan. Kun otetaan huomioon tilastojen v\u00e4\u00e4ristym\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4t\u00f6n sivusaalis, voidaan Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 oleva kalam\u00e4\u00e4r\u00e4 helposti ainakin kaksinkertaistaa nykyisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 alueen ruokaturvalle, kun sit\u00e4 verrataan Lapin v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja otetaan huomioon saaliiden alueellinen jakauma ymp\u00e4ri Lappia \u2013 kalavarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 t\u00e4rke\u00e4 osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastonmuutos vaikuttaa kalalajistoon ja kalastukseen<\/h2>\n\n\n\n

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo selke\u00e4sti n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Pohjois-Suomen kaupallisessa kalastuksessa. J\u00e4\u00e4peitteisen ajan pituus on v\u00e4hentynyt ja toisaalta j\u00e4\u00e4n paksuus ja laatu on muuttunut. Esimerkiksi Inarij\u00e4rven Paksuvuonossa vuoden lopussa mitattu j\u00e4\u00e4n paksuus on ilmatieteen laitoksen mittausten perusteella ohentunut 50 vuoden ajanjaksolla noin 10 cm (Turunen ym. 2024). Erityisesti Keski- ja Etel\u00e4-Lapissa my\u00f6s j\u00e4\u00e4n laatu on muuttunut vaikeuttaen talvikalastusta. T\u00e4m\u00e4 on tuonut uusia haasteita kalastuksen harjoittamiseen. <\/p>\n\n\n\n

Vesien l\u00e4mpeneminen vaikuttaa my\u00f6s kalakantoihin \u2013 Lapissa veden keskil\u00e4mp\u00f6tila on ilmatieteen laitoksen tulosten perusteella noussut 30 vuoden vertailujaksojen v\u00e4lill\u00e4 1\u20131,5 astetta (Aalto ym. 2023). Vesien on todettu my\u00f6s tulleen ruskeammiksi, mik\u00e4 tehostaa viel\u00e4 l\u00e4mpenev\u00e4n ilmaston vaikutuksia.  Kev\u00e4tkutuisten ahvenen, hauen ja kuhan merkitys saaliissa on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja toisaalta useiden syyskutuisten viile\u00e4\u00e4 vett\u00e4 suosivien lohikalojen v\u00e4hentynyt. Lapissa siikasaaliit painottuvat tekoj\u00e4rville (Lokka, Porttipahta) ja Inarij\u00e4rvelle \u2013 Kemij\u00e4rvell\u00e4 t\u00e4rkein saalislaji on hauki ja Miekoj\u00e4rvell\u00e4 rahallisesti merkitt\u00e4vin saalislaji on kuha. S\u00e4rkikalojen osuus kalastossa ja saaliissa lis\u00e4\u00e4ntyy, vaikka niiden aktiivinen pyynti onkin viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kalastajien kohdalla olosuhteiden ja saalislajien muutos vaativat muutoksia kalastusmenetelmiin ja -aikoihin sek\u00e4 investointeja uusiin pyydyksiin ja laitteisiin. My\u00f6s kalanjalostusta tulee kehitt\u00e4\u00e4 \u2013 asiakkaiden kalank\u00e4ytt\u00f6tottumusten muuttaminen olisi my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sen vaikeudesta huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

Lapin AMK mukana kehitt\u00e4misess\u00e4 ja koulutuksessa<\/h2>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulu on jatkossakin mukana alkutuotannon ja my\u00f6s kaupallisen kalastuksen tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeissa. Syksyll\u00e4 2025 tarjoamme my\u00f6s kaupalliseen kalatalouden opintojakson Lapin AMK:n opiskelijoille. Tulevaisuudessa tavoitteena on hakea hanketta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pureudutaan toimijoiden eli kaupallisten kalastajien kokemusten kautta. Samalla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n haastattelujen avulla ajantasaista tietoa saalism\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja -lajeista sek\u00e4 pyyntiin liittyvist\u00e4 muutoksista. <\/p>\n\n\n\n

Tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kalastajille suunnattavien EMKVR-tukien suunnittelussa ja ruokaturvaan liittyv\u00e4ss\u00e4 suunnittelussa. Sis\u00e4vesien kalavarat ovat uusiutuva luonnonvara, jota tulee jatkossa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4sti ja raaka-ainetta hukkaamatta. N\u00e4in sis\u00e4vesien kaupallinen kalastus saa my\u00f6s sille kuuluvan arvon osana ruokaturvaa.<\/p>\n\n\n\n

Viitteet<\/h2>\n\n\n\n

Aalto, J., Lehtonen, I., Pirinen, P., Aapala, K., & Heikkinen, R. K. (2023). Bioclimate change across the protected area network of Finland. Science ofthe Total Environment, 893. https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.scitotenv.2023.164782<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turunen MT, Rasmus S, Montonen M, Salonen E & Lehtonen I 2024. Kaupallinen kalastus Inarij\u00e4rvell\u00e4 \u2013 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 sopeutumista muuttuvaan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n? Terra 136(1) 3\u201323. https:\/\/doi.org\/10.30677\/terra.141159<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

www.luke.fi\/fi\/tilastot\/kaupallinen-kalastus-sisavesilla\/kaupallinen-kalastus-sisavesilla-2023<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: Kalatalous, ilmastonmuutokset, omavaraisuus, ruokaturva, Lappi, Interreg Aurora<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan kulutusta. Valtaosa sivusaaliista ja perkuuj\u00e4tteest\u00e4 j\u00e4\u00e4 Lapissa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Lapin kaupallisen kalastuksen tuottama ihmisravinnoksi hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 oleva kalam\u00e4\u00e4r\u00e4 voitaisiin ainakin kaksinkertaistaa nykyisest\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Lapin kalavarojen kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 t\u00e4rke\u00e4 osa Lapin ruokaturvaa ja alueen ruokaturvan resilienssi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5008,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798258,110187],"tags":[115184,54578,110377,798259],"class_list":["post-5028","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2025","category-teema-artikkeli","tag-elintarvikkeet","tag-hankkeet","tag-luonnonvarat","tag-ruokaturva"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/LapinAMK_Lumen_otsikkokuva_teema-artikkeli_muje-bjork_170420253.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1j6","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5028"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5028\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5086,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5028\/revisions\/5086"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5008"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5028"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5028"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}