{"id":5040,"date":"2025-04-24T06:59:00","date_gmt":"2025-04-24T03:59:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5040"},"modified":"2025-04-23T10:02:51","modified_gmt":"2025-04-23T07:02:51","slug":"energiatehokas-ilmanvaihto-kulttuurihistorialliseen-kiinteistoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/04\/24\/energiatehokas-ilmanvaihto-kulttuurihistorialliseen-kiinteistoon\/","title":{"rendered":"Energiatehokas ilmanvaihto kulttuurihistorialliseen kiinteist\u00f6\u00f6n"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sakari Vestinen, Insin\u00f6\u00f6ri (YAMK), asiantuntija, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4n asentamisella edistet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4hiilisyytt\u00e4 ja energiatehokkuutta vanhemmassa rakennuskannassa<\/h2>\n\n\n\n

Kiinteist\u00f6- ja rakennusalalla vaikuttavia trendej\u00e4 ovat vihre\u00e4 siirtym\u00e4, energiatehokkuus ja v\u00e4h\u00e4hiilisyys. 2010-luvulta alkaen on puhuttu enemm\u00e4n ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemisest\u00e4 (Toivanen 2017)<\/a>. Suomessa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 energiatukij\u00e4rjestelm\u00e4, jolla tuetaan yrityksi\u00e4 ja kotitalouksia energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteit\u00e4. Suomen energia- ja ilmastosuunnitelman pyrkimyksen\u00e4 on saada aikaan joustavia ja energiatehokkaita rakennuksia, jotka ovat kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja (Huttunen ym. 2024). T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskeisin tavoite on parantaa energiatehokkuutta. Yksi energiatehokkuutta parantava ratkaisu on koneellisen l\u00e4mm\u00f6n talteen ottavan ilmanvaihdon asentaminen. Ilmanvaihtoj\u00e4rjestelmien toimivalla suunnitellulla sek\u00e4 oikeanlaisella k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ja yll\u00e4pidolla saavutetaan hyv\u00e4t sis\u00e4ilmaolosuhteet, ja samalla s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n energiaa (Motiva 2024). <\/p>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulu ja Per\u00e4pohjolan Opisto toteuttavat yhteishankkeen \u2013 ReStart – V\u00e4h\u00e4hiilisyys ja energiatehokkuuden parantaminen kulttuurihistoriallisessa kiinteist\u00f6ss\u00e4. Hanke toteutetaan ajanjaksolla 10\/2023\u20133\/2026, ja sen rahoittajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeessa tutkitaan ja selvitet\u00e4\u00e4n miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sis\u00e4- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli s\u00e4\u00e4tyv\u00e4, koneellinen l\u00e4mm\u00f6n talteen ottava ilmanvaihto. Kohde on historiallisesti arvokas, koska Lapissa ei j\u00e4\u00e4nyt montaa vastaavaa rakennusta j\u00e4ljelle toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. T\u00e4ss\u00e4 tutkittavassa rakennuskohteessa toimii maahanmuuttajille suunnattu koulutustoiminta ja kohteen k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sis\u00e4ilmastoluokaltaan S1-S2 (luokittelu opiskeluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n). Rakennusta on remontoitu kattavasti vuosina 2023\u20132024. Vanhat l\u00e4mp\u00f6-, vesi-, ilma-, automaatio- ja s\u00e4hk\u00f6laitteistot (LVIAS-laitteistot) on purettu kokonaisuudessaan ja uusittu nykym\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja laatuvaatimukset t\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen tarkoitetuilla tuotteilla. Rakennuksen runkoa on tiivistetty asentamalla kaksinkertainen kipsilevy seinien sis\u00e4puolelle. Lis\u00e4ksi yl\u00e4pohjasta ja alapohjasta on poistettu vanhat eristeet, ja tilalle on asennettu uudet.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusmenetelm\u00e4t<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hankkeessa vastataan tutkimuskysymykseen: millaisia vaikutuksia sis\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6n laatuun paine-ero-ohjatulla, koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla on rakennushistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kiinteist\u00f6ss\u00e4, ja voisiko vastaavan kaltaista ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 soveltaa my\u00f6s muihin vastaaviin kiinteist\u00f6ihin? Tutkimuskysymykseen vastaamiseksi hankkeen aikana ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kattavasti aineistoa eri menetelmin (Taulukko 1). Aineisto on p\u00e4\u00e4asiassa m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4, ja laadullista aineistoa saadaan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kyselyist\u00e4. Valitut menetelm\u00e4t perustuvat kirjallisuusselvitykseen, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa ilmanvaihdon rakennusfysikaalisia tarkasteluja.<\/p>\n\n\n\n

Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat viikoittain seuranneet ja tallentaneet valvomoon tulevaa dataa. Kohteeseen tehd\u00e4\u00e4n seurantajakson aikana kohdek\u00e4yntej\u00e4, joissa on muun muassa mitataan ilmavaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4n tulo- ja poistoilmam\u00e4\u00e4r\u00e4t (Kuva 1) ja mitatuista tuloksista tehd\u00e4\u00e4n erillinen mittausp\u00f6yt\u00e4kirja (Kuva 2). Erillisell\u00e4 ilmanlaatuloggeri (Kuva 3.), jolla mitataan oleskeluvy\u00f6hykkeen ilman hiilidioksidiarvon, l\u00e4mp\u00f6tilan, kosteuden ja kastepistel\u00e4mp\u00f6tilan. N\u00e4m\u00e4 mittaustiedot tallennetaan pidemm\u00e4lt\u00e4 aikav\u00e4lilt\u00e4, jolloin saadaan vertailutietoa rakennusautomaation p\u00e4\u00e4telaitteista ja kojeista saatuun tietoon. Lis\u00e4ksi saatua aineistoa verrataan kirjallisuudesta saatavaan tietoon.<\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1. <\/strong>Hankkeen aineistonkeruumenetelem\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Aineisto<\/td>Mittari\/menetelm\u00e4<\/td>Ajankohta\/mittausjakso<\/td><\/tr>
Ilmanm\u00e4\u00e4r\u00e4<\/strong><\/td>Ilmam\u00e4\u00e4r\u00e4mittaus<\/td>4 kertaa vuodessa<\/td><\/tr>
Ilmanlaatu<\/strong><\/td>Ilmanlaatuloggeri<\/td>4\u20136 kertaa vuodessa<\/td><\/tr>
L\u00e4mp\u00f6kuvaus<\/strong><\/td>L\u00e4mp\u00f6kamera<\/td>Kaksi kertaa vuodessa<\/td><\/tr>
K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kysely<\/strong><\/td>Webropol<\/td>Kaksi kysely\u00e4 (2\/2025 ja arviolta 11\/2025)<\/td><\/tr>
Valvomodatan keruu<\/strong><\/td>Valvontaj\u00e4rjestelm\u00e4<\/td>Data tallennetaan kahden viikon jaksoissa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 1. Ilmam\u00e4\u00e4rien mittaus ja lukemien talteenotto<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 2. Mittausp\u00f6yt\u00e4kirjapohja<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 3. Ilmanlaatuloggeri.<\/p>\n\n\n\n

Ilmanvaihto ja rakennusfysiikka<\/h3>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 energiatehokas ilmanvaihto takaa hyv\u00e4n sis\u00e4ilman laadun. Rakennuksen on kuitenkin oltava tiivis, jotta laitteisto on toimiva. Tiiveys on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jottei kosteus p\u00e4\u00e4se erist\u00e4viin vaipparakenteisiin. Mik\u00e4li vaipparakenteessa on ilmanvuotoja, voi sis\u00e4ilmankosteus ilmavirtauksen mukana kulkeutua kylmiin rakenteisiin, aiheuttaen kosteusvaurioita. Tiiveydell\u00e4 saavutetaan my\u00f6s asumisviihtyvyytt\u00e4, kylm\u00e4n ilman virratessa sis\u00e4lle aiheuttaa se vedon tunnetta, samalla estyy talon rakenteista, maaper\u00e4st\u00e4 ja ulkoilmasta ep\u00e4puhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen sis\u00e4ilmaan (Paloniitty 2012). <\/p>\n\n\n\n

Tutkittavassa kohteessa on ilmavuotojen est\u00e4miseksi asennettu kaksinkertainen kipsilevy seinien sis\u00e4puolelle.  Tiiviyden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 mahdolliset l\u00e4mp\u00f6vuodot l\u00e4mp\u00f6kameran avulla (Kuva 4). <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 4. L\u00e4mp\u00f6kamerakuvaus<\/p>\n\n\n\n

Painovoimainen ilmanvaihto<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vanhoissa rakennuksissa on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihto perustuu ilman l\u00e4mp\u00f6tilaeroon. Kylm\u00e4 ilma on raskaampaa kuin l\u00e4mmin ilma- T\u00e4ll\u00f6in kylm\u00e4 ilma pyrkii alasp\u00e4in, ja puolestaan l\u00e4mmin ilma kevyemp\u00e4n\u00e4 pyrkii yl\u00f6sp\u00e4in. Painovoimaisessa rakennuksessa ilma liikkuu l\u00e4mp\u00f6tilaerojen, tuulen ja painovoiman vaikutuksesta, s\u00e4\u00e4olosuhteiden mukaisesti vaihdellen sek\u00e4 tilan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4n\u00e4. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma tulee sis\u00e4lle siihen tarkoitetusta s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4st\u00e4 ilmaventtiilist\u00e4. Ilmaventtiili sijaitsee yleens\u00e4 ikkunan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai ilman saamiseksi sis\u00e4lle on erikseen asennettu venttiili sein\u00e4n l\u00e4pi. Hormivaikutuksella voidaan s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sis\u00e4ilman vaihtuvuutta, kun l\u00e4mmin ilma poistuu hormissa vesikaton ulkopuolelle, virtaa venttiilist\u00e4 tilalle viile\u00e4mp\u00e4\u00e4 ilmaa. Kes\u00e4ll\u00e4 ulkoilman ollessa p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin sis\u00e4ilman, ei ilma liiku, jolloin yleens\u00e4 tuuletusikkunaa avaamalla saa ristivedon ilman vaihtumiseksi (Kuva 1). (Mikkola & Kuuluvainen 2021)<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 5. Painovoimainen ilmanvaihto (muokattu l\u00e4hteest\u00e4 Mikkola & Kuuluvainen 2021)<\/p>\n\n\n\n

Ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

Koneellisilla ilmanvaihtoj\u00e4rjestelmill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n hallitusti vaihtamaan ilmaa sis\u00e4tiloissa huonekohtaisesti, erillisill\u00e4 huonekohtaisilla laitteilla (Kuva 2). Riippuen ulkoilmanolosuhteista, voidaan sis\u00e4lle otettavaa ulkoilmaa kuivattaa, viilent\u00e4\u00e4 ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4, jottei suhteellinen huonetilan kosteus nouse liian suureksi. Rakennuksista tehd\u00e4\u00e4n yh\u00e4 tiiviimpi\u00e4, jolloin ulkoilman ja sis\u00e4ilman painesuhde nousee aina vain t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi (Sandberg 2014). Niilontalossa ilmanvaihto on uusittu asentamalla uudet nykyaikaiset rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4ykset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ilmanvaihtokoneet. Kohteessa ongelmana oli tilanpuute asennettavalle laitteistolle, ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi asennettiin kahdeksan pienemp\u00e4\u00e4 ilmanvaihtokonetta yhden suuremman sijaan. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 6. Koneellinen ilmanvaihto, l\u00e4mm\u00f6n talteenotto<\/p>\n\n\n\n

Rakennusautomaatioj\u00e4rjestelm\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4n suunnittelun tarkoituksena on, ett\u00e4 sis\u00e4ilman paine on sama kuin ulkoilman ilmanpaine. Jotta ilmastointij\u00e4rjestelm\u00e4 voi toimia, tarvitsee se automaatioj\u00e4rjestelm\u00e4n. Rakennusautomaatiolla voi parantaa energiatehokkuutta. T\u00e4m\u00e4 ei vaadi valvontaa, joten ilmanvaihtokoneita ohjataan yleens\u00e4 p\u00e4\u00e4lle ja pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 aikaohjauksella tai manuaalisesti kytkimell\u00e4. Koneiden k\u00e4yntitiedot ja mahdolliset h\u00e4lytykset tulevat automaatioj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Usein my\u00f6s kulutustiedot ohjataan automaatioj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Rakennusautomaation valvonta toimii itsen\u00e4isesti, ja eri j\u00e4rjestelm\u00e4t yhdistet\u00e4\u00e4n samaan v\u00e4yl\u00e4\u00e4n, jolloin niit\u00e4 voi ohjata samasta valvomosta. (Sandberg 2014). <\/p>\n\n\n\n

Tutkittavassa kohteessa ilmanvaihtokoneen automaatio s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ja ohjaa itsen\u00e4isesti rakennukseen asennettujen antureiden- ja sensorien avulla sis\u00e4ilman paineen samaan arvoon, kuin ulkoilman paine on kyseisell\u00e4 hetkell\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi valvoa, sek\u00e4 seurata h\u00e4iri\u00f6tilanteita ja s\u00e4\u00e4dettyj\u00e4 arvoja pilvipalvelussa olevasta valvonta automaation seurantaohjelmasta (Kuva 7). Sis\u00e4tiloissa on jokaisessa huonetilassa erilliset p\u00e4\u00e4telaitteet ovien l\u00e4heisyydess\u00e4. Niist\u00e4 n\u00e4kee sen hetkisen huoneen l\u00e4mp\u00f6tilan, ilmanpaine-eron, hiilidioksidin (CO2<\/sub>) ja haihtuvien orgaaniset yhdisteiden (VOC) arvon (Kuva 8).<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 7. Automaatioj\u00e4rjestelm\u00e4n valvomo<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuva 8. Sis\u00e4tilan p\u00e4\u00e4telaite<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen jatkoaskeleet<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tutkimuksen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 ovat vaikutukset sis\u00e4ilmanlaatuun ja energiakulutukseen vanhassa hirsirakennuksessa eri vuodenaikoina. Kohteessa on ollut alkuper\u00e4isen\u00e4 ilmanvaihtona painovoimainen ilmanvaihto, joka on uusittu 1980-luvulla koneelliseen ilmanvaihtoon, jossa ei ollut l\u00e4mm\u00f6ntalteenottoa. Nyt kaikki koneet on uusittu ja vaihdettu energiatehokkaiksi l\u00e4mm\u00f6n talteen ottavaksi ilmanvaihtokoneiksi. Parhaillaan teht\u00e4viss\u00e4 mittauksissa selvitet\u00e4\u00e4n, kuinka paine-eron tasaisuus vaikuttaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4mukavuuteen, ilmankosteuteen, hiilidioksidiarvoihin ja miten automaattinen ilmanpaineen tasaus vaikuttaa huonekohtaisiin ilmam\u00e4\u00e4riin. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin hankkeen loppuvaiheessa tuloksia laadittaessa otetaan huomioon mitatut tulokset, analysoidaan niit\u00e4 annettuihin arvoihin sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kyselyn avulla ker\u00e4ttyihin kokemuksiin. Lis\u00e4ksi tuloksia verrataan kirjallisuuteen. Tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 saadaan tiet\u00e4\u00e4, voisiko kohteessa toteutetun kaltaiset paine-ero-ohjatun ilmanvaihdon vaikutukset sis\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja energiankulutukseen, sek\u00e4 soveltuvuus rakennushistoriallisesti merkitt\u00e4viin kohteisiin jatkaa vanhojen rakennusten elinkaarta vaativassakin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Huttunen, R., Kinnunen, M., Lemstr\u00f6m, B., Hirvonen, P. & Kuuva, P. (toim.). 2024. Finland’s Integrated National Energy and Climate Plan Update. Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2024:30, Helsinki. (https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/165742)<\/p>\n\n\n\n

Mikkola, J. & Kuuluvainen, L. 2021. Painovoimainen ilmanvaihto. Museovirasto. (https:\/\/stpiensivustotprod.blob.core.windows.net\/korjaustaito\/Korjauskortit\/PVIV\/PVIV_korjauskortti.pdf)<\/p>\n\n\n\n

Motiva. 2024. Ilmastointij\u00e4rjestelm\u00e4t. P\u00e4ivitetty 19.11.2024. (https:\/\/www.motiva.fi\/julkinen_sektori\/kiinteiston_energiankaytto\/ilmastointijarjestelmat)<\/p>\n\n\n\n

Paloniitty, S. 2012. Rakennusten tiiveysmittaus. Suomen Rakennusmedia Oy. s. 7<\/p>\n\n\n\n

Sandberg, E. 2014 Sis\u00e4ilmasto ja ilmastointij\u00e4rjestelm\u00e4t. Ilmastointitekniikka osa 1. (s. 25,119).<\/p>\n\n\n\n

Toivanen, J. 2017.Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla. (https:\/\/yle.fi\/a\/3-9902416)<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: elinkaari, huonel\u00e4mp\u00f6tila, ilman kokonaispaine, ilmanvaihtoj\u00e4rjestelm\u00e4, painovoimainen ilmanvaihto, hirsirakennus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapin ammattikorkeakoulun ja Per\u00e4pohjolan Opiston yhteisess\u00e4 ReStart-hankkeessa parannetaan v\u00e4h\u00e4hiilisyytt\u00e4 ja energiatehokkuutta kulttuurihistoriallisessa kiinteist\u00f6ss\u00e4. Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen 1900-luvun alussa rakennettuun hirsirakenteiseen Niilontaloon sopii sis\u00e4- ja ulkoilmapaineen tasauksella rakennusvaipan yli s\u00e4\u00e4tyv\u00e4, koneellinen l\u00e4mm\u00f6n talteen ottava ilmanvaihto? <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5011,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798258,110187],"tags":[115166,43350,22303,110390],"class_list":["post-5040","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2025","category-teema-artikkeli","tag-energia","tag-kestava-kehitys","tag-kulttuuri","tag-rakentaminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/LapinAMK_Lumen_otsikkokuva_teema-artikkeli_vestinen_14042025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1ji","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5040","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5040"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5040\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5073,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5040\/revisions\/5073"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5040"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5040"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5040"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}