{"id":5068,"date":"2025-04-24T07:05:00","date_gmt":"2025-04-24T04:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5068"},"modified":"2025-04-23T10:08:42","modified_gmt":"2025-04-23T07:08:42","slug":"uudistava-liiketoiminta-vahvistaa-luonnon-ja-yhteiskunnan-elinvoimaa-ja-hyvinvointia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/04\/24\/uudistava-liiketoiminta-vahvistaa-luonnon-ja-yhteiskunnan-elinvoimaa-ja-hyvinvointia\/","title":{"rendered":"Uudistava liiketoiminta vahvistaa luonnon ja yhteiskunnan elinvoimaa ja hyvinvointia"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"https:\/\/lucit.sharepoint.com\/:b:\/s\/Julkisettiedostot\/EQj014Gcca5JtK598orCFI4B_uNmVvAMZ6p2GnIJkJXa8Q?e=yVbI5v\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Sanna-Mari Renfors, FT, dosentti, yliopettaja, Vastuulliset palvelut -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Johdanto<\/h2>\n\n\n\n<p>Uudistava kehitys on nostettu keskusteluun viime aikoina yh\u00e4 laajemmin erityisesti maatalouden, matkailun, muotoilun ja rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n yhteydess\u00e4. Uudistava eli regeneratiivinen kehitys (engl. regenerative development) on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 laajempi k\u00e4site ja kokonaisvaltaisempi l\u00e4hestymistapa. Se voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeist\u00e4 vahingon rajoittamista ja v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 nykytilanteen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. Uudistavalla kehityksell\u00e4 viitataan ekososiaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kykyyn muokata ja uudistaa itse\u00e4\u00e4n jatkuvasti, jolloin tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 luonnon ja ihmisten hyvinvointia sek\u00e4 vahvistaa ihmisten toimintaa osana luontoa ja kumppanuudessa luonnon kanssa (Buckton ym. 2023; Das &amp; Bocken 2024; de Plessis 2012).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Uudistava eli regeneratiivinen talous (engl. regenerative economy) on puolestaan uudistavan kehityksen periaatteisiin perustuva l\u00e4hestymistapa tulevaisuuden talouteen. Uudistava talous toimii samojen periaatteiden mukaan, jotka edist\u00e4v\u00e4t kaikkien el\u00e4vien j\u00e4rjestelmien systeemist\u00e4 terveytt\u00e4 ja elinvoimaa (Hellstr\u00f6m 2023). T\u00e4ll\u00f6in talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 (Fullerton 2015). Hellstr\u00f6m (2023) kuvaakin uudistavaa taloutta kompassiksi, jonka avulla voidaan hahmottaa tavoiteltu suunta tulevaisuudessa ja navigoida k\u00e4ynniss\u00e4 olevan talousajattelun murroksessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uudistavan talouden saavuttamiseksi tarvitaan t\u00e4t\u00e4 soveltavaa uudistavaa eli regeneratiivista liiketoimintaa (engl. regenerative business).&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n artikkelin tavoitteena on avata uudistavan talouden ja liiketoiminnan perusperiaatteita ja tarkastella, miten n\u00e4m\u00e4 auttavat ratkaisemaan aikamme yhteiskunnallisia ongelmia ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Aihe on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 uudistava liiketoiminta on m\u00e4\u00e4ritetty yhdeksi kaikkein keskeisimmist\u00e4 teemoista, joilla on suurin mahdollinen vaikutus planeettamme ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien varmistamiseen (FIBS 2025).&nbsp; T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo noin 35 % suomalaisista yrityksist\u00e4 my\u00f6s kertoo l\u00e4hestyv\u00e4ns\u00e4 vastuullisuusty\u00f6t\u00e4\u00e4n uudistavan liiketoiminnan kautta (FIBS 2023). Yrityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta uudistava liiketoiminta lis\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 ennakoida ja sopeutua sek\u00e4 vastata ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan liittyviin tulevaisuuden haasteisiin ja riskeihin (Das &amp; Bocken 2024; Konietzko ym. 2023). Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4 avaa yritykselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, auttaa yrityst\u00e4 erottautumaan markkinoilla ja vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Vaiheittain kohti uudistavaa taloutta<\/h2>\n\n\n\n<p>Monet tutkijat ovat pyrkineet ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudistavaa taloutta t\u00e4t\u00e4 hahmottavan asteikon (kuvio 1) kautta, jossa regeneratiivisuuden aste syvenee vaihe vaiheelta (mm. Forum for the Future 2021; Hahn &amp; Tampe 2021; Hellstr\u00f6m 2023). Kuten J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 ym. (2023) painottavat, on t\u00e4rke\u00e4 erottaa toisistaan asteikon eri vaiheiden tavoitteet, jotta yritysten siirtym\u00e4\u00e4 kohti uudistavaa taloutta voidaan tukea ja vauhdittaa.&nbsp; Yritys voi t\u00e4ll\u00f6in asettaa tavoitteensa tiettyyn asteikon vaiheeseen ja laatia t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4n toimintasuunnitelman mittareineen.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"878\" height=\"244\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/image-14.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-5069\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/image-14.png 878w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/image-14-600x167.png 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/image-14-320x89.png 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 878px) 100vw, 878px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuvio 1<\/strong>. Uudistavaa taloutta hahmottava asteikko<\/p>\n\n\n\n<p>Asteikon ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tavoitteena on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 (engl. preservation) ekososiaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n nykytila (Hahn &amp; Tampe 2021; Hellstr\u00f6m 2023). L\u00e4hestymistapa perustuu siihen, ett\u00e4 ihmisten toiminta hallitsee luontoa, mutta ihmisen toiminnasta ei koidu luonnolle haittaa.&nbsp; Kuten Hellstr\u00f6m (2023) toteaa, yritysvastuun periaatteet perustuvat usein kyseiselle haittoja hillitsev\u00e4lle periaatteelle, jolloin yritys tunnistaa toiminnastaan aiheutuvat haitat ja ehk\u00e4isee n\u00e4it\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yritys pyrkii esimerkiksi nollap\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja energiaa ekologisten rajojen puitteissa ja tarjoaa tasapuolisia mahdollisuuksia kaikille (Forum for the Future 2021).<\/p>\n\n\n\n<p>Korjaava eli ennallistava talous (engl. restoration) pyrkii puolestaan kumoamaan ihmisten aiheuttamia haittoja. Kyseisten haittojen korjaaminen voidaan tehd\u00e4 joko s\u00e4\u00e4ntelyn pakottamana tai vapaaehtoisesti tai se voi olla toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 (Hellstr\u00f6m 2023). T\u00e4ll\u00f6in luonto, yhteis\u00f6t ja talous n\u00e4hd\u00e4\u00e4n toisistaan riippuvaisina, mik\u00e4 otetaan huomioon jo toimintaa suunniteltaessa (Hahn &amp; Tampe 2021). Toiminnan painopisteen\u00e4 on luonnon palauttaminen aikaisempaan tai sit\u00e4 parempaan tilaan sek\u00e4 ihmisten ja yhteis\u00f6jen elinvoiman lis\u00e4\u00e4minen (Morseletto 2020). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yritys pyrkii esimerkiksi kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n luontopohjaisia ratkaisuja, ennallistamaan ekosysteemej\u00e4 sek\u00e4 luomaan mahdollisuuksia heikommassa asemassa oleville ihmisille (Forum for the Future 2021).<\/p>\n\n\n\n<p>Uudistava eli regeneratiivinen talous k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n ekososiaalisten j\u00e4rjestelmien uudistumiskapasiteetin tukemiseksi, jolloin tavoitteena ei ole taloudellisen voiton maksimointi (Morseletto 2020; Raworth 2017). Toiminnan suunnittelu ja tarkoitus l\u00e4htev\u00e4t liikkeelle tarpeesta vahvistaa luonnon ja ihmisten elinvoimaa ja hyvinvointia (Forum for the Future 2021; Hellstr\u00f6m 2023). Yrityksen roolina on toimia t\u00e4m\u00e4n positiivisen muutoksen k\u00e4ynnist\u00e4j\u00e4n\u00e4 symbioosissa luonnon ja ihmisten muodostaman ekososiaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kanssa (Hahn &amp; Tampe 2021). Toisin sanoen ihminen on osa luontoa ja h\u00e4nen toimintansa on luonnosta riippuvaista (Konietzko ym. 2023). T\u00e4ll\u00f6in kaikkeen toimintaan p\u00e4tev\u00e4t samat luonnon lait ja periaatteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Uudistavan talouden keski\u00f6ss\u00e4 on systeemiajattelu, mik\u00e4 erottaa t\u00e4m\u00e4n korjaavasta taloudesta (Konietzko ym. 2023). Systeemiajattelussa on kyse taustalla vaikuttavien tekij\u00f6iden, vuorovaikutussuhteiden ja olosuhteiden ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, jotka vaikuttavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiimme ja jotka aiheuttavat ongelmat. T\u00e4m\u00e4n ajattelun mukaan kaikki maailmankaikkeuden osat muodostavat yhdess\u00e4 systeemin: ne ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa ja toimivat osana laajempaa kokonaisuutta (Fullerton 2015). Huomio kiinnitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in ongelmien juurisyihin ja asioiden v\u00e4lisiin suhteisiin sek\u00e4 toistuviin kaavoihin, mik\u00e4 mahdollistaa systeemisen muutoksen saavuttamisen yhdess\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi kiertotalous nostetaan usein esille korjaavan ja uudistavan talousajattelun yhteydess\u00e4.&nbsp; Kiertotalous on j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa materiaaleista ei koskaan tule j\u00e4tett\u00e4 ja jossa luonto uudistuu (Ellen MacArthur Foundation 2025). Kiertotalous n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin laajemmin korjaavan talouden kuin uudistavan talouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6kaluksi (Morseletto 2020). Kiertotalouden n\u00e4k\u00f6kulma on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, jotta sill\u00e4 olisi tarpeeksi radikaaleja vaikutuksia luonnon hyvinvointiin (Bocken ym. 2022; Das &amp; Bocken 2024). Se ei kyseenalaista perusteellisesti ihmisen ja luonnon v\u00e4lisi\u00e4 valtasuhteita (Buckton ym. 2023). T\u00e4m\u00e4n vuoksi tuore k\u00e4site uudistava kiertotalous on noussut yh\u00e4 laajemmin keskusteluun viime aikoina. T\u00e4ll\u00f6in kiertojen sulkemisen lis\u00e4ksi yrityksen on huomioitava laajempi systeemisempi n\u00e4k\u00f6kulma ja materiaalien palautuminen kiertoihin luonnon ekosysteemej\u00e4 tukevalla ja ekologista sek\u00e4 sosiaalista hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla (Hellstr\u00f6m 2023).<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Uudistava liiketoiminta soveltaa uudistavan talouden periaatteita<\/h2>\n\n\n\n<p>Uudistava liiketoiminta tarkoittaa uudistavan talouden periaatteita soveltavaa liiketoimintaa, joka pyrkii luomaan ekososiaalisille j\u00e4rjestelmille mahdollisuuden elpy\u00e4 ja kukoistaa (Hellstr\u00f6m 2023, 14). Yrityksen strategia, toiminnot ja yrityskulttuuri pohjautuvat ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 yritys uudistaa aktiivisesti luonnonvaroja, vahvistaa yhteis\u00f6j\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 kaikkien sidosryhmien hyvinvointia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 (Konietzko et al. 2023). Liiketoiminnan tavoitteet ovat systeemitasolla, ja ne johdetaan yhdess\u00e4 yrityst\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n ekososiaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnasta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yrityksen liiketoiminta keskittyy edist\u00e4m\u00e4\u00e4n planeetan terveytt\u00e4, yhteis\u00f6jen ja yksil\u00f6iden hyvinvointia (Hahn &amp; Tampe 2021; Konietzko et al. 2023).&nbsp;&nbsp; &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Das ja Bocken (2024) hahmottivat tutkimuksessaan, mit\u00e4 uudistaminen koskee puhuttaessa uudistavasta liiketoiminnasta. Heid\u00e4n mukaansa uudistamisen keskittyess\u00e4 luontoon kohteena on esimerkiksi maaper\u00e4n ja luonnon ekosysteemien terveyden ja monimuotoisuuden parantaminen. Uudistamisen kohdistuessa yhteiskuntaan kohteena on usein yhteis\u00f6jen elinvoiman ja toimeentulon parantaminen, johon liittyy olennaisesti heid\u00e4n osallistamisensa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja osaamisen kehitt\u00e4minen. Lis\u00e4ksi jakeluketjun toimijat sek\u00e4 vastuulliset ja oikeudenmukaiset hankintak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat t\u00e4rke\u00e4 uudistamisen kohde, jolloin toiminta voimaannuttaa ja vahvistaa jakeluketjun toimijoita ja heid\u00e4n yhteis\u00f6j\u00e4\u00e4n. Toiminnan kohteena ovat my\u00f6s asiakkaat ja ty\u00f6ntekij\u00e4t. Olennaista on tuottaa sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka vaikuttavat positiivisesti asiakkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden erilaisuuden arvostaminen, moninaisuuden ja tasa-arvon edist\u00e4minen sek\u00e4 heid\u00e4n terveytens\u00e4 ja hyvinvointinsa vahvistaminen ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa uudistavaa liiketoimintaa ty\u00f6paikalla. &nbsp;(Das &amp; Bocken 2024; Konietzko ym. 2023.)<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n<p>Yrityksill\u00e4 ja niiden liiketoiminnalla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Uudistavan liiketoiminnan kautta yritykset voivat tavoitella tulevaisuutta, jossa ekososiaaliset j\u00e4rjestelm\u00e4t kukoistavat, planeetan terveys on vakautettu puuttumalla ilmastonmuutoksen syihin, ja ihmiset nauttivat t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti oikeuksistaan sek\u00e4 oikeudenmukaisesta kohtelusta (Forum for the Future 2021). Toki t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nykyisess\u00e4 liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voi olla haastavaa tavoitella t\u00e4ysin uudistavaa liiketoimintaa, mutta suurempaa systeemist\u00e4 muutosta voidaan vauhdittaa pienin askelin.<\/p>\n\n\n\n<p>Yrityksen on ensisijaista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ensin syv\u00e4llisesti sen toiminnan vaikutukset ja riippuvuussuhteet luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan sek\u00e4 huomioida toiminnassa yrityst\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 ekososiaalinen j\u00e4rjestelm\u00e4. Lis\u00e4ksi yritt\u00e4j\u00e4n ja johdon on t\u00e4rke\u00e4 tarkastella omaa ajattelutapaansa sek\u00e4 suhdettaan talouteen ja luontoon. Yrityksess\u00e4 tulee pohtia, miten systeeminen muutos integroidaan yrityksen liiketoimintaan, millaisia tavoitteita se voi asettaa liiketoiminnalleen liittyen luonnon ja yhteiskunnan hyvinvointiin sek\u00e4 miten liiketoimintaa tulisi kokonaisuudessaan muokata uudistavan kehityksen ja talouden periaatteiden mukaiseksi. &nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<p>Bocken, N. M., Niessen, L., &amp; Short, S. W. 2022. The sufficiency-based circular economy\u2014an analysis of 150 companies.&nbsp;Frontiers in sustainability,&nbsp;Vol 3, 899289. Viitattu 9.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.3389\/frsus.2022.899289<\/p>\n\n\n\n<p>Buckton, S. J., Fazey, I., Sharpe, B., Om, E. S., Doherty, B., Ball, P., &#8230; &amp; Sinclair, M. 2023. The Regenerative Lens: A conceptual framework for regenerative social-ecological systems.&nbsp;One Earth,&nbsp;Vol 6 Nro 7, 824\u2013842. Viitattu 7.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.oneear.2023.06.006<\/p>\n\n\n\n<p>Das, A. &amp; Bocken, N. 2024. Regenerative business strategies: A database and typology to inspire business experimentation towards sustainability. Sustainable Production and Consumption, Vol 49, 529 \u2013544. Viitattu 7.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.spc.2024.06.024<\/p>\n\n\n\n<p>Du Plessis, C. 2012. Towards a regenerative paradigm for the built environment. Building Research &amp; Information, Vol 40 Nro 1, 7\u201322. Viitattu 6.3.2025 <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/09613218.2012.628548\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/09613218.2012.628548<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Ellen MacArthur Foundation 2025. What is a circular economy? Viitattu 9.3.2025 https:\/\/www.ellenmacarthurfoundation.org\/topics\/circular-economy-introduction\/overview<\/p>\n\n\n\n<p>FIBS 2023. Yritysvastuu 2023 -tutkimus. Viitattu 9.3.2025 https:\/\/fibsry.fi\/uutishuone\/tutkimukset\/tiivistelma-yritysvastuu-2023-tutkimus\/<\/p>\n\n\n\n<p>FIBS 2025. Vastuullisuustrendit 2025 \u2013 ja t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in. Blogi 9.1.2025. Viitattu 9.3.2025 https:\/\/fibsry.fi\/uutishuone\/blogit\/vastuullisuustrendit-2025-ja-tasta-eteenpain\/<\/p>\n\n\n\n<p>Forum for the Future 2021. A compass for just and regenerative business. Viitattu 7.3.2025 https:\/\/www.forumforthefuture.org\/just-and-regenerative-business<\/p>\n\n\n\n<p>Fullerton, J. 2015. Regenerative capitalism. Capital Institute: Greenwich, CT, USA, 1-120. Viitattu 9.3.2025 <a href=\"https:\/\/futurestewards.com\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/2015-\">https:\/\/futurestewards.com\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/2015-<\/a> Regenerative-Capitalism-4-20-15-final-1.pdf<\/p>\n\n\n\n<p>Hahn, T. &amp; Tampe, M. 2021. Strategies for regenerative business.&nbsp;Strategic Organization,&nbsp;Vol 19 Nro 3, 456\u2013477. Viitattu 7.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.1177\/1476127020979228<\/p>\n\n\n\n<p>Hellstr\u00f6m, E. 2023. Kohti uusintavaa taloutta. Tavoitteena luonnon ja ihmisten elinvoima. Sitran selvityksi\u00e4 235. Viitattu 7.3.2025 https:\/\/www.sitra.fi\/app\/uploads\/2023\/08\/sitra_kohti_uusintavaa_taloutta_310823.pdf<\/p>\n\n\n\n<p>J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4, A. M., Jussila, J., Henttonen, K., Helander, N., &amp; Kunttu, I. 2023. Contrasting restorative economy and regenerative economy in circular economy context. In Proceedings of XXXIV ISPIM Innovation Conference. LUT Scientific and Expertise Publications.<\/p>\n\n\n\n<p>Konietzko, J., Das, A. &amp; Bocken, N. 2023. Towards regenerative business models: A necessary shift?&nbsp;Sustainable Production and Consumption,&nbsp;Vol 38, 372\u2013388. Viitattu 7.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.spc.2023.04.014<\/p>\n\n\n\n<p>Morseletto, P. 2020. Restorative and regenerative: Exploring the concepts in the circular economy.&nbsp;Journal of Industrial Ecology,&nbsp;Vol 24 Nro 4, 763\u2013773. Viitattu 9.3.2025 https:\/\/doi.org\/10.1111\/jiec.12987<\/p>\n\n\n\n<p>Raworth, K. 2017.&nbsp;Doughnut economics: Seven ways to think like a 21st century economist. White River Junction, Vermont: Chelsea Green Publishing.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Asiasanat: uudistava talous, uudistava liiketoiminta, regeneratiivinen, systeemiajattelu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uudistava eli regeneratiivinen kehitys on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 laajempi k\u00e4site ja kokonaisvaltaisempi l\u00e4hestymistapa. Se voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyyden seuraavaksi vaiheeksi, joka ei ole ainoastaan ihmiskeskeist\u00e4 vahingon rajoittamista ja v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 tai nykytilanteen s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. Uudistavassa taloudessa talous, ihmiset ja luonto ovat toisiinsa kietoutuneita ja talous tukee koko yhteiskunnan hyvinvointia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Uudistavan talouden keski\u00f6ss\u00e4 on systeemiajattelu, mik\u00e4 erottaa sen korjaavasta taloudesta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5009,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[798258,110187],"tags":[43350,6751,59266],"class_list":["post-5068","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2025","category-teema-artikkeli","tag-kestava-kehitys","tag-talous","tag-vastuullisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/LapinAMK_Lumen_otsikkokuva_teema-artikkeli_renfors_14042025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1jK","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5068","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5068"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5068\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5070,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5068\/revisions\/5070"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5009"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5068"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5068"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5068"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}