{"id":5071,"date":"2025-04-24T07:11:00","date_gmt":"2025-04-24T04:11:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5071"},"modified":"2025-04-24T07:53:10","modified_gmt":"2025-04-24T04:53:10","slug":"pohjoisen-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/04\/24\/pohjoisen-puolesta\/","title":{"rendered":"Pohjoisen puolesta"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Katri Kulmuni, Euroopan parlamentin j\u00e4sen<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lapin korkeakoulujen \u2013 Lapin ammattikorkeakoululla ja Lapin yliopistolla \u2013 yhteisiin strategisiin valintoihin kuuluu globaali arktinen vastuu. Napapiirin molemmin puolin sijoittuvassa maakunnassa pohjoisen ulottuvuuden painotukset ovat perusteltuja. Mitk\u00e4 tahot arktisen alueen n\u00e4k\u00f6kulmia toisivat akateemisessa maailmassa esiin, jos eiv\u00e4t pohjoisen alueen oppilaitoksen?<\/p>\n\n\n\n

Itse aikanaan Lapin yliopistosta valmistuneena ja my\u00f6s yhden kauden opiskelijaedustajana sen hallituksessa istuneena olen my\u00f6hemminkin mielenkiinnolla seurannut Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston toimintaa my\u00f6s opiskeluvuosieni j\u00e4lkeen. Sek\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 merkitys n\u00e4iden oppilaitosten toiminnalla on koko Lapin kehitykselle ja elinvoimalle.<\/p>\n\n\n\n

Tunnen suurta kiitollisuutta sit\u00e4 kaukon\u00e4k\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4sukupolvea kohtaan, joka ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 korkeakouluverkkoa ei tule rakentaa ainoastaan Etel\u00e4-Suomeen. Saman ajan poliittisen tahdon tulosta oli yhteiskunta, jossa my\u00f6s v\u00e4h\u00e4varaisen kodin lapsi voi maksuttoman perusopetuksen j\u00e4lkeen siirty\u00e4 omassa kotimaakunnassaan sellaiseen korkeakouluun, josta ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4, mit\u00e4 pid\u00e4mme nyky\u00e4\u00e4n kiist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 maailmalla, eik\u00e4 sen s\u00e4ilyminen ole sit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 meill\u00e4k\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 on jatkuvasti puolustettava, ja pohjoisten korkeakoulujen laadukas toiminta ja tulokset ovat varmasti yksi parhaita puolustajia.<\/p>\n\n\n\n

Uudessa roolissani Euroopan parlamentin ja sen ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan (ENVI) j\u00e4senen\u00e4 korostuvat juuri samat teemat kuin Lapin korkeakoulujen globaalia arktista vastuuta koskevat painopisteet ja osaamisk\u00e4rjet: kest\u00e4v\u00e4 rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 ja energia, digitaalinen ja vihre\u00e4 teollisuus sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 mets\u00e4talous ja ruoantuotanto. Arktisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vastuualueeni muodostuu luonnollisesti jo sen takia, ett\u00e4 olen koko EU:n pohjoisin meppi ja tulen mets\u00e4talousvaltaisesta maasta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus ja rahoitus<\/h2>\n\n\n\n

Tieteellinen tutkimus ja muu toiminta ovat t\u00e4rke\u00e4 perusta arktiselle yhteisty\u00f6lle. Tutkimus ei liene halpaa miss\u00e4\u00e4n, mutta ei varsinkaan arktisissa olosuhteissa. Resursseista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekevien soisi muistavan, mik\u00e4 merkitys arktisella ulottuvuudella on paitsi Suomelle ja Pohjoiskalottialueelle, niin laajemminkin pohjoisen pallonpuolikkaan asukkaille. Niin ilmastonmuutos kuin maailmanpolitiikan erilaiset realiteetit suuntaavat katseitamme yh\u00e4 enemm\u00e4n arktista kohti.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 huomioiden on ilahduttavaa, ett\u00e4 me suomalaiset olemme aktiivisia EU-tutkimusrahoituksen hy\u00f6dynt\u00e4ji\u00e4. Viime vuonna saimme hyvi\u00e4 uutisia siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen saama suhteellinen osuus EU:n erilaisista tutkimusohjelmista my\u00f6nnetyst\u00e4 rahoituksesta on nyt suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaiset korkeakoulut ovat tuloksellisesti onnistuneet hakemaan EU-rahaa ja Suomi on saanut enemm\u00e4n rahaa kuin sinne maksetaan, mik\u00e4 ei kaikessa EU-rahoituksessa todella ole s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kohdallamme.<\/p>\n\n\n\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 aloitettu Horisontti Eurooppa -ohjelma, joka on t\u00e4h\u00e4n asti suurin EU:n panostus tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseen Euroopassa, toteuttaa juuri niit\u00e4 tavoitteita, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s pohjoisten korkeakoulujen strategiasta ja jotka ovat meille t\u00e4rkeit\u00e4 \u2013 vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4, kilpailukyky\u00e4, omavaraisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja<\/h2>\n\n\n\n

J\u00e4nnitteiset ja levottomat maailmanpolitiikan ajat korostavat omavaraisuuden merkityst\u00e4. Me suomalaiset olemme tienneet toki oman ruokatuotannon ja luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n merkityksen pitk\u00e4\u00e4n. Se tarkoittaa kest\u00e4vien ja paikallisten ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4, jotka takaavat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden \u2013 erityisesti ruoan ja energian osalta tuotanto on turvattava pahimmissakin tilanteissa. Varautumisen ja huoltovarmuuden lis\u00e4ksi my\u00f6s eurooppalainen teollisuus hy\u00f6tyy siit\u00e4, ett\u00e4 energiaa tuotetaan paikallisesti ja mahdollisimman puhtaasti. EU-p\u00f6ydiss\u00e4 olen osaltani korostanut, ett\u00e4 ilmastopolitiikan tulee t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 puhtaan teollisuuden investointien lis\u00e4\u00e4miseen, ei teollisuutta ja taloutta haittaavaan s\u00e4\u00e4ntelyyn.<\/p>\n\n\n\n

Kaikkialla maailmassa, mutta jo luonnonolojen ja maantieteen vuoksi erityisesti arktisella alueella paikallisten resurssien hy\u00f6dynt\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista ja kuljetuksista, jotka voivat olla haavoittuvaisia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten muutosten vuoksi. Omavaraisuus tukee alueen vakautta ja turvallisuutta. Joskus mietin, ett\u00e4 saimmeko el\u00e4\u00e4 liian pitk\u00e4\u00e4n rauhallisia aikoja Euroopassa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n unohdimme?<\/p>\n\n\n\n

Maailmanpolitiikan kent\u00e4ll\u00e4kin arktinen on saanut osaltaan aiempaa enemm\u00e4n huomiota, tosin valitettavista syist\u00e4, Yhdysvaltain nykyisen hallinnon Gr\u00f6nlanti-puheiden seurauksena. Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 on joka tapauksessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arktisen alueen kehitt\u00e4misess\u00e4. Monien maiden intressit ja haasteet kohtaavat arktisella alueella, ja yhteisty\u00f6 voi johtaa parempiin ratkaisuihin niin ilmastonmuutoksen torjunnassa, luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kuin alkuper\u00e4iskansojen oikeuksien turvaamisessa. Yhteisty\u00f6n puitteissa on voitu jakaa tietoa, teknologiaa ja parhaita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka arktinen toiminta Ven\u00e4j\u00e4n kanssa on j\u00e4iss\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti pitk\u00e4\u00e4n, niin kansainv\u00e4liset yhteydet ja etenkin pohjoismainen yhteisty\u00f6 on meille eritt\u00e4in tarpeellista. Siksi on ollut vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 Suomen hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 irrottautua Barents-yhteisty\u00f6st\u00e4. Pohjoiskalotin alueen rajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vain v\u00e4hill\u00e4 resursseilla toimivien pohjoisten maakuntaliittojen varaan.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoisen korkeakoulut voivat arktiseen alueeseen kohdistuvaan korkealaatuiseen tutkimukseen panostamalla luoda innovatiivisia ja kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, jotka voivat toimia esimerkkein\u00e4 muille pohjoisille alueille. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomen resilienssi\u00e4 globaaleihin muutoksiin ja tukee paikallisia yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4nnitteiset ja levottomat maailmanpolitiikan ajat korostavat omavaraisuuden merkityst\u00e4. Me suomalaiset olemme tienneet toki oman ruokatuotannon ja luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n merkityksen pitk\u00e4\u00e4n. Erityisesti ruoan ja energian osalta tuotanto on turvattava pahimmissakin tilanteissa. <\/p>\n

Uudessa roolissani Euroopan parlamentin ja sen ymp\u00e4rist\u00f6valiokunnan (ENVI) j\u00e4senen\u00e4 korostuvat juuri samat teemat kuin Lapin korkeakoulujen globaalia arktista vastuuta koskevat painopisteet ja osaamisk\u00e4rjet: kest\u00e4v\u00e4 rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 ja energia, digitaalinen ja vihre\u00e4 teollisuus sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 mets\u00e4talous ja ruoantuotanto.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5080,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798258,110189],"tags":[110194,798234,798259],"class_list":["post-5071","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2025","category-kolumni","tag-arktinen-alue","tag-resurssiviisaus","tag-ruokaturva"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/04\/LapinAMK_Lumen_otsikkokuva_kolumni_kulmuni_23042025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1jN","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5071","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5071"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5071\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5084,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5071\/revisions\/5084"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5071"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5071"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5071"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}