{"id":509,"date":"2016-09-29T11:59:54","date_gmt":"2016-09-29T08:59:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=509"},"modified":"2016-09-29T15:12:20","modified_gmt":"2016-09-29T12:12:20","slug":"henkisen-paineen-hallinta-keskeista-turvallisuuden-kannalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/09\/29\/henkisen-paineen-hallinta-keskeista-turvallisuuden-kannalta\/","title":{"rendered":"Henkisen paineen hallinta keskeist\u00e4 turvallisuuden kannalta"},"content":{"rendered":"

Lumen 2\/2016 TEEMA-ARTIKKELI<\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Sykev\u00e4limittaus stressin ja palautumisen kuvaajana Barents Rescue 2015 aikana<\/h2>\n

Barents Rescue – pelastusharjoitukset j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n joka toinen vuosi ja siihen osallistuvat Suomi, Norja, Ven\u00e4j\u00e4 ja Ruotsi. Harjoitusten tarkoituksena on kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 onnettomuuksien ehk\u00e4isemisen, niihin varautumisen ja pelastustoiminnan alalla todellisen tapahtuman varalle. Harjoitusten aikaan eri alojen ammattilaiset pelastajat, terveysalan ammattilaiset, vapaaehtoiset ja muut osallistujat toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 erityisen haastavissa olosuhteissa ja vuoden 2015 harjoitukset j\u00e4rjestettiin Kittil\u00e4n Levin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmassa her\u00e4si kiinnostus osallistua Barents Rescue -harjoitukseen ja Firstbeat-mittausten<\/strong> avulla selvitt\u00e4\u00e4 harjoitukseen osallistuvien mahdollista stressitasoa ja palautumista. Tutkimusjoukoksi valikoitui seitsem\u00e4n LEMA:ssa (pelastustoiminnan johtokeskus) ty\u00f6skennellytt\u00e4 suomalaista henkil\u00f6\u00e4, jotka kaikki olivat erityyppisiss\u00e4 vastuu- ja johtoteht\u00e4viss\u00e4. Lopullisessa analyysiss\u00e4 ei yhden henkil\u00f6n dataa voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Tutkimuksen toteuttivat kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa osana opintojaan ohjaajinaan koulutuksen silloinen yliopettaja Kaisa Turpeenniemi sek\u00e4 allekirjoittanut.<\/p>\n

Elimist\u00f6n reagointi stressiin<\/h2>\n

Syd\u00e4men toimintaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isen s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4n eli nk. johtorataj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Se mahdollistaa syd\u00e4men itsen\u00e4isen toiminnan kuljettaen s\u00e4hk\u00f6isen \u00e4rsykkeen (impulssin) kaikkialle syd\u00e4nlihassoluihin, mink\u00e4 seurauksena syd\u00e4nlihas supistuu. Sen lis\u00e4ksi syd\u00e4men toimintaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n autonomisen hermoston kautta, joka jaetaan parasympaattiseen ja sympaattiseen hermostoon. Niiden kautta elimist\u00f6 s\u00e4\u00e4telee kaikkia tahdosta riippumattomia elintoimintoja ja syd\u00e4men toiminnan lis\u00e4ksi se s\u00e4\u00e4telee mm. ruoansulatusta ja hengityst\u00e4. Parasympaattisen puolen ollessa vallalla esimerkiksi levossa, syd\u00e4men syke hidastuu, kun taas sympaattinen puoli aktivoituu esim. rasitus- ja stressitilanteessa nopeuttaen syd\u00e4men sykett\u00e4.<\/p>\n

Syd\u00e4men syke ei ole koko ajan samanlainen, vaan ly\u00f6ntien v\u00e4linen aika vaihtelee. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan sykev\u00e4livaihteluksi.\u00a0 Sykev\u00e4lin pituus vaihtelee autonomisen hermoston toiminnasta riippuen ja n\u00e4in elimist\u00f6n fyysinen tai psyykkinen kuormitus\/ kuormittuneisuus on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vaihteluv\u00e4lin muutoksina. Sykev\u00e4livaihtelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa palautumisen ja rentoutumisen aikana ja laskee, kun kehomme kuormittuu, esimerkiksi stressin my\u00f6t\u00e4. Sykev\u00e4livaihtelu on yksil\u00f6llist\u00e4 ja voi samallakin yksil\u00f6ll\u00e4 vaihdella liittyen paitsi elimist\u00f6n psyykkiseen ja fyysiseen kuormitukseen, my\u00f6s unen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, nautittuun ravintoon, l\u00e4\u00e4kitykseen, tupakointiin ja alkoholin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Suurta sykevaihtelua pidet\u00e4\u00e4n yleisesti hyvinvoivan ihmisen ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 \u201dkuvaajana\u201d. On normaalia, ett\u00e4 tunnemme ajoittain stressi\u00e4 ja se saa sykkeemme kohoamaan. T\u00e4ll\u00f6in toimimme tehokkaasti ja yleisesti puhutaankin nk. \u201dhyv\u00e4st\u00e4 stressist\u00e4\u201d. Sykkeen kohoamista pit\u00e4isi kuitenkin seurata aina my\u00f6s sykkeen lasku, joka tapahtuu esim. palauttavien y\u00f6unien tai taukojen aikana, tai muuten rentoutuessa. Mik\u00e4li fysiologista palautumisesta ei p\u00e4\u00e4se tapahtumaan, j\u00e4\u00e4 stressitila elimist\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4lle ja stressihormonien taso korkealle. T\u00e4m\u00e4 alkaa pikkuhiljaa n\u00e4ky\u00e4 esim. katkeilevina y\u00f6unina tai j\u00e4nnittyneisyyten\u00e4 ja pitemp\u00e4\u00e4n jatkuva stressitila voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia elimist\u00f6ss\u00e4mme. Tapamme reagoida stressiin ovat hyvin yksil\u00f6llisi\u00e4, samoin kuin my\u00f6s keinomme purkaa stressi\u00e4.<\/p>\n

Mittauksen suorittaminen ja tulokset<\/h2>\n

Suomalainen Firstbeat Technologies Oy on kehitt\u00e4nyt syd\u00e4men sykkeen analysointiin perustuvan tuoteperheen, jossa toiminnot perustuvat sykev\u00e4livaihtelun tallentamiseen ja sen analysointiin. Aiemmin mainitun sykev\u00e4lin (R-R eli kammioiden supistuminen) pituus vaihtelee riippuen autonomisen hermoston toiminnasta ja analysoimalla n\u00e4it\u00e4 ajallisia muutoksia on mahdollista saada tietoa esim. yksil\u00f6n stressitasoista, unen laadusta ja palautumisesta. Mittaukset suoritettiin Firstbeat Bodyguard -syketallentimella, joka iholle kiinnitett\u00e4vien elektrodien avulla tallentaa tarkasti syd\u00e4men sykev\u00e4livaihtelun ja tallenne purettiin Hyvinvointianalyysill\u00e4.<\/p>\n

Vapaaehtoiset mitattavat saivat s\u00e4hk\u00f6postitse t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s esitietolomakkeen sek\u00e4 linkin s\u00e4hk\u00f6iseen p\u00e4iv\u00e4kirjaan. Sen t\u00e4ytt\u00e4miseksi mitattavat saivat ohjeistuksen merkata uni- ja ty\u00f6jaksojen lis\u00e4ksi p\u00e4iv\u00e4kirjaan mm. palauttavat ja stressaavalta tuntuneet tilanteet sek\u00e4 mahdolliset mittauksen aikaiset alkoholi- ja l\u00e4\u00e4keannokset. P\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6jen avulla voitiin syvent\u00e4\u00e4 mittarilla saatua dataa ja siit\u00e4 tehty\u00e4 tulkintaa. Mittauksen kokonaisajaksi muodostui n. 48 tuntia ja mittausp\u00e4ivist\u00e4 ensimm\u00e4inen oli nk. harjoittelup\u00e4iv\u00e4 ja toisen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli tositoimissa.<\/p>\n

A. Stressireaktioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 mittausajankohtana (%\/p\u00e4iv\u00e4)<\/strong><\/p>\n

Fysiologisten stressireaktioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 osallistujilla ei vaihdellut merkitt\u00e4v\u00e4sti harjoitus- ja toimintap\u00e4iv\u00e4n aikana. Kuitenkin niiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 molempina p\u00e4ivin\u00e4 oli keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 viitearvoja (normaali 40 – 60 %) hieman suurempi. (kuvio 1)<\/p>\n

\"kuvio-1-rautio-anne\"<\/p>\n

Kuvio 1. Fysiologisten stressireaktioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 % – osuus p\u00e4iv\u00e4st\u00e4<\/p>\n

B. Palautumisen osuus unijaksosta (%\/pv)<\/strong><\/p>\n

Fysiologisten palautumisreaktioiden prosentuaalinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 unijaksosta j\u00e4\u00e4 korkeimmillaankin vain kohtalaiselle tasolle (50 \u2013 74 %) ja suurimmalla osalla tasolle heikko (alle 50 %) (kuvio 2).<\/p>\n

\"kuvio-2-rautio-anne\"<\/p>\n

Kuvio 2. Palautumisreaktioiden osuus unijaksosta<\/p>\n

C. Voimavarat<\/strong><\/p>\n

Kokonaisvoimavarak\u00e4yr\u00e4 oli laskeva kaikilla mitattavilla yht\u00e4 lukuun ottamatta. \u00d6isen palauttavan y\u00f6unen m\u00e4\u00e4r\u00e4 (kuviossa merkitty plussalla) ei riitt\u00e4nyt laadultaan ja kestoltaan nostamaan voimavaratasapainoa l\u00e4ht\u00f6tilanteen tasolle, mik\u00e4 osaltaan taas lis\u00e4\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n stressireaktioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laatua.<\/p>\n

\"kuvio-3-rautio-anne\"<\/p>\n

Kuvio 3. Voimavaratason muutos. \u00a0\u00a0(esimerkkin\u00e4 yhden koehenkil\u00f6n palaute)<\/p>\n

D. Energian kulutus mittauksen aikana (kcal\/pv)<\/strong><\/p>\n

Energian kulutus l\u00e4hes tuplaantui keskiviikkona, varsinaisena tapahtumap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (kuvio 4)<\/p>\n

\"kuvio-4-rautio-anne\"<\/p>\n

Kuvio 4. Energian kulutus mittauksen aikana.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yhteenvetoa tuloksista<\/h2>\n
    \n
  1. Mittausjakson aikana oli havaittavissa selke\u00e4\u00e4 stressitasojen kohoamista ja voimavarojen alenemista. Mik\u00e4li paineinen tilanne kest\u00e4isi viel\u00e4 useampia p\u00e4ivi\u00e4 ja etenkin, jos tilanne olisi todellinen, tulisi palautumiseen kiinnitt\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti enemm\u00e4n huomiota, jotta toimintavireys pysyisi hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla. J\u00e4lkik\u00e4teen tehdyn kyselyn perusteella mitattavat mainitsivat lis\u00e4painetta tilanteeseen tuoneen vieraalla kielell\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 vieraitten ihmisten kanssa toimiminen. My\u00f6s kiire, teht\u00e4vien haasteellisuus ja tieto tarkkailun alla olemisesta lis\u00e4si paineentuntua, vaikka tietotaito tilanteessa koettiin riitt\u00e4v\u00e4ksi.<\/li>\n
  2. Jonkinlaisia fysiologisesti palauttavia tuokioita tulisi ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta sis\u00e4lty\u00e4 nukkumisajan lis\u00e4ksi my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4lle. Nyt p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ei p\u00e4ivien aikana ollut ajankohtia, jotka mittaustuloksissa olisivat n\u00e4kyneet fysiologisesti palauttavina reaktioina. Kyse on ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin siit\u00e4, osataanko n\u00e4it\u00e4 hetki\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi niin, ett\u00e4 palautumista tapahtuisi.<\/li>\n
  3. Unijaksot olivat ajallisesti riitt\u00e4v\u00e4t, mutta palauttava uni l\u00e4hti useimmilla k\u00e4yntiin vasta muutaman tunnin nukkumisen j\u00e4lkeen. Se osaltaan selitt\u00e4\u00e4 laskevia voimavaratasoja mitattavilla. Tulisi pohtia keinoja, jolla parannettaisiin y\u00f6unen laatua, jotta palautuminen alkaisi mahdollisimman pian nukahtamisen j\u00e4lkeen. Unen laatua voidaan parantaa minimoimalla ulkoisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4it\u00e4 ja kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota uniergonomiaan. My\u00f6s toiminnalla ennen nukkumaan menoa on vaikutusta unen laatuun ja esim. liikunta liian l\u00e4hell\u00e4 nukkumaanmenoa voi paitsi lyk\u00e4t\u00e4 nukahtamista, niin my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 palauttavan unen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jolla taas on vaikutusta seuraavan p\u00e4iv\u00e4n toimintaan. On my\u00f6s huomioitava, ett\u00e4 alkoholilla on heikent\u00e4v\u00e4 vaikutus palautumiseen. Rentoutumismieless\u00e4 illalla nautittu 1-2- alkoholiannosta voivat jo huonontaa y\u00f6llist\u00e4, unen aikaista palautumista.<\/li>\n
  4. Energiankulutuksen suuri lis\u00e4\u00e4ntyminen varsinaisena toimintap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 oli mielenkiintoinen asia ja mietitt\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4i, liittyik\u00f6 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 fyysist\u00e4 toimintaa joka selitt\u00e4isi asian vai johtuuko energiankulutuksen lis\u00e4ys lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 stressist\u00e4. Energiatasojen pit\u00e4minen tarpeeksi ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4n ruokailun ja v\u00e4lipalojen kautta on optimaalisen vireystilan kannalta keskeist\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4isi, ett\u00e4 stressaava tilanne tekisi siit\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4n.<\/li>\n
  5. Pelastushenkil\u00f6kunnan ty\u00f6 on kauttaaltaan eritt\u00e4in vastuullista. Toimintavireyden ja laajemmin ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6t oppisivat tunnistamaan tapansa reagoida stressiin ja l\u00f6yt\u00e4isiv\u00e4t itselleni sopivia, autonomista hermostoa rauhoittavia ty\u00f6kaluja.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Seitsem\u00e4n Barents Rescue -pelastusharjoituksen johtokeskuksessa ty\u00f6skennellytt\u00e4 osallistui stressitaso- ja palautumistutkimukseen. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":544,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":true,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[683690,110187],"tags":[3829,7402,30368],"class_list":["post-509","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-16","category-teema-artikkeli","tag-hyvinvointi","tag-johtaminen","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2016\/09\/Rautio-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2016.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-8d","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=509"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":659,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/509\/revisions\/659"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/544"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=509"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=509"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=509"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}