{"id":5137,"date":"2025-10-30T06:02:00","date_gmt":"2025-10-30T04:02:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5137"},"modified":"2025-11-04T14:48:00","modified_gmt":"2025-11-04T12:48:00","slug":"hyvinvointialueiden-ja-yksityisten-palveluntuottajien-yhteistyo-kanta-palveluihin-liittymisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/10\/30\/hyvinvointialueiden-ja-yksityisten-palveluntuottajien-yhteistyo-kanta-palveluihin-liittymisessa\/","title":{"rendered":"Hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien yhteisty\u00f6 KANTA-palveluihin liittymisess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Anu Virtanen, YTM, erikoissosiaality\u00f6ntekij\u00e4, erikoissuunnittelija, Socca – Etel\u00e4-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus<\/em><\/p>\n\n\n\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, dosentti, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: sosiaaliala, welfare mix \u2013hyvinvointipalvelumalli, sosiaalihuollon asiakastietovaranto<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Artikkelissa perehdyt\u00e4\u00e4n hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteisty\u00f6h\u00f6n Kanta-palveluihin liittymisen prosessissa. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 (703\/2023, j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 asiakastietolaki) mukaan sosiaalihuollon palvelunantajan on liitytt\u00e4v\u00e4 valtakunnalliseen asiakastietovarantoon viimeist\u00e4\u00e4n 1.9.2026. Poikkeuksena ovat sellaiset sosiaalihuollon yksityiset palvelunantajat, joilla ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n asiakastietojen k\u00e4sittelyyn tarkoitettua tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Kyseess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4, historiallinen muutos sosiaalihuollon toimintakent\u00e4ll\u00e4 (Hujanen, Ailio & Laukkanen 2024, 176). Sosiaalihuollon asiakasty\u00f6n kirjaamisen toimintatavat muuttuvat ja yhdenmukaistuvat, ja muutos vaatii merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia asiakastietoj\u00e4rjestelmiin (Lehmuskoski ym. 2025, 45).<\/p>\n\n\n\n

Artikkelin kontekstuaaliset tilastol\u00e4hteet on poimittu THL:n Terveys ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6, alan ammattinimikkeell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t sek\u00e4 alalle koulutetut -kuutioraportoinnista. Artikkelin kontekstuaalisen kyselyaineiston muodostaa Talentian toteuttaman kyselyn tulosten esittely sosiaalialan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 osaamistarvekysymyksist\u00e4 (Lindgren & Manssila 2021). Artikkelin p\u00e4\u00e4tutkimusaineiston muodostaa Hyvinvointiala Hali ry:n yhteisty\u00f6ss\u00e4 Helsingin kaupungin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sek\u00e4 Etel\u00e4-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa laatiman yksityisille organisaatioille Kanta-liittymisest\u00e4 suunnatun kyselyn tulokset.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon asiakasty\u00f6n kirjaamisen muutosprosessi p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon asiakasty\u00f6n kirjaamisen muutos rakenteisiksi asiakirjoiksi ja osaksi Kanta-palveluja on ollut monia vuosia kest\u00e4v\u00e4 pitk\u00e4 prosessi (Liitekuvio 1.), jonka aikana on tapahtunut useita lakimuutoksia vaihtuvine aikatauluineen. Liitekuvio pohjautuu Kanta-palveluiden historiaan (Kanta 2025a). Lakimuutosten sarjan aloitti ensin vuonna 2007 laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 k\u00e4sittelyst\u00e4 (159\/2007), joka loi pohjan Kanta-palveluiden kehitt\u00e4miselle sek\u00e4 sosiaalihuollossa erityisesti vuonna 2015 laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254\/2015), joka puolestaan toi sosiaalihuoltoon yleisen kirjaamisvelvoitteen. Monien vaiheiden j\u00e4lkeen nykyinen voimassa oleva, liittymisaikataulujen osalta vuonna 2024 p\u00e4ivitetty laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 (703\/2023) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 liittymisajan sosiaalihuollon asiakastietovarantoon (STM 2024).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon asiakastietovaranto on osa Kanta-palveluja (Kanta 2025b). Arkikieless\u00e4 puhutaan tavallisimmin liittymisest\u00e4 Kanta-palveluihin kuin sosiaalihuollon asiakastietovarantoon. Asiakastietovaranto toimii arkistona, jonne asiakastiedot tallentuvat asiakastietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 (Kanta 2025b). Sosiaalihuollon asiakastietovarannon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida yksityisten palveluntuottajien erilaiset roolit, joista t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 korostuu erityisesti julkisen palveluntuottajan eli hyvinvointialueiden lukuun toimiminen palveluntuottajana. T\u00e4llaisessa tilanteessa hyvinvointialue on vastuullinen rekisterinpit\u00e4j\u00e4 ja julkisen palvelunantajan vastuu palveluntuottamisesta on siirretty yksityisille organisaatioille (Perustuslaki 731\/1999, 124\u00a7; Laki sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 612\/2021, 8\u00a7; 12\u00a7). Oleellista nykytilanteessa on huomioida, ett\u00e4 julkisen palvelunj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n omaa liittymist\u00e4 on haastanut sote-uudistus ja hyvinvointialueiden toiminnan aloittaminen 1.1.2023.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollossa hyvinvointialueet toimivat nykyisin vastuullisina palvelunj\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 sosiaalihuollon asiakkuudessa oleville asiakkaille. Aiemmin palvelunj\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 toimivat kunnat. Sosiaalihuollon palvelunj\u00e4rjest\u00e4jien ja yksityisten palveluntuottajien rooleja voidaan kuvata perinteisell\u00e4 tilaajatuottaja -mallilla tai -toimintatavalla, jossa julkiset palvelut on ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle hankintalain mukaisesti erilaisten kilpailutusmenettelyn avulla. (Miettinen, Junnila & Lehto 2012; Keskim\u00e4ki, Tynkkynen & Lehto 2012, 31.) Jotta t\u00e4llaisella palveluiden j\u00e4rjest\u00e4miseen ja tuottamiseen perustuvalla mallilla toteutettavien palveluiden erilaiset asiakas- ja palveluprosessit ovat toimivia ja rajapintayhteisty\u00f6 toteutuu, tulisi palvelun j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ja -tuottajan yhteisty\u00f6n olla toimivaa (Fredriksson, Junnila & Tynkkynen 2012, 107).<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6n velvoite koskee my\u00f6s yksityisten palveluntuottajien liittymist\u00e4 ja asiakasasiakirjojen tallentamista Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon (Hujanen ym. 2025). Yksityisill\u00e4 palvelunantajilla on valittavanaan kolme erilaista mallia liittymiseen. Suoraliittymiss\u00e4 palvelunantaja liittyy omalla asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, yhteisliittymisess\u00e4 palvelunantajan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on toisen yksityisen palvelunantajan asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja rinnakkaisliittymisess\u00e4 julkinen palvelunj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 antaa yksityiselle palveluntuottajalla k\u00e4ytt\u00f6oikeuden omaan asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4. (Kanta 2025c.)<\/p>\n\n\n\n

Samanaikaisesti hyvinvointialueet ovat erilaisissa vaiheissa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation kehitt\u00e4misess\u00e4 ja johtamisessa, vaikka vertailu on haastavaa erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja strategisista tasoista johtuen (K\u00e4rkk\u00e4inen ym. 2024). Laadukas ja rakenteinen asiakastieto on tiedolla johtamisen ja kehitt\u00e4misen perusta niin hyvinvointialueilla kuin kansallisestikin (Hujanen, Ailio & Laukkanen 2024). Lis\u00e4ksi digitalisaatioon olennaisesti liittyv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6iset asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4t on koettu sosiaalialan ammattilaisten keskuudessa puutteellisiksi erityisesti monialaisen yhteisty\u00f6n tuessa, tiedonkulussa ja asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa (Yl\u00f6nen ym. 2020). Kehitys vaatii uutta asennoitumista digitalisaatioon ja asiakastietoj\u00e4rjestelmiin ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, joilla asiakkaan kohtaaminen on ollut vuorovaikutusty\u00f6n ydint\u00e4 (Wartiainen, Vuori & Tyllinen 2020, 102\u2013103).<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6 voidaan k\u00e4sitteen\u00e4 hahmottaa monin eri tavoin eik\u00e4 sit\u00e4 ole kaikissa tutkimuksissa m\u00e4\u00e4ritelty lainkaan (Aira 2012, 16). Yhteisty\u00f6t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 kahden tai useamman tahon tarkoituksellisena prosessina, jossa keski\u00f6ss\u00e4 on molempia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s tai lopputulos. Yhteisty\u00f6n rajoitteena on usein aika, kilpailu tai asiantuntemus. Yhteisty\u00f6prosessin alkuna on usein ymm\u00e4rrys siit\u00e4, etteiv\u00e4t osapuolet selvi\u00e4 yksin ja heid\u00e4n arvostuksensa toisiaan kohtaan. (Peters & Manz 2007, 119.)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa yhteisty\u00f6t\u00e4 tarkastellaan tavoitteellisena prosessina, jossa osapuolina ovat hyvinvointialueet vastuullisina palvelunj\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 ja yksityiset organisaatiot palveluntuottajina. Yhteisty\u00f6n keski\u00f6ss\u00e4 on Sosiaalihuollon asiakastietovarantoon liittyminen ja asiakasasiakirjojen tallentaminen. Artikkelitutkimuksen tutkimuskysymyksin\u00e4 ovat: 1. Mit\u00e4 yhteisty\u00f6n muotoja hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntuottajien v\u00e4lill\u00e4 on ollut Kanta-liittymisen prosessissa? 2. Ovatko yksityiset palveluntuottajat itse olleet yhteydess\u00e4 hyvinvointialueisiin tuen ja ohjauksen saamiseksi? 3. Mink\u00e4laiseksi yksityiset palveluntuottajat kuvaavat yhteisty\u00f6t\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 on selvitetty aiemmin Kansa-koulu 5 -hankkeen ja Hyvinvointiala Hali ry:n vuonna 2023 toteuttamassa sosiaalihuollon yksityisille organisaatioille suunnatussa kyselyss\u00e4, jossa kartoitettiin yksityisten organisaatioiden kirjaamisen kehitt\u00e4misen tilaa tietoteknisest\u00e4 ja toiminnallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 organisaatioiden suunnitelmia kehitt\u00e4miseen liittyen ja lyhyesti my\u00f6s hyvinvointialueyhteisty\u00f6t\u00e4 (Virtanen, Tossavainen & Uuppo 2023, 23).<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalihuollon welfare mix hyvinvointipalveluiden tuottamismalli<\/h2>\n\n\n\n

Suomessa muiden maiden tapaan tuotetaan enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin hyvinvointipalveluja welfare mix – monituottajamallin mukaisesti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijatahojen toimesta (Majoinen & Antila 2017; Ross 2020; M\u00e4ki-Lohiluoma 2023). Jo vuonna 2010 Harri Jalonen ennusti hyvinvointipalvelujen tuottamisen riippuvan yh\u00e4 enemm\u00e4n julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 palvelutarpeiden merkitt\u00e4vimpien muutosten liittyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen, maahanmuuton lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden palvelutarpeiden monimutkaistumiseen. Hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kustannustehokkuuden vaade, ammattitaitoisen henkil\u00f6st\u00f6n saatavuuteen liittyv\u00e4t kysymykset sek\u00e4 digitalisaatio palveluja k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden ja palveluja tuottavan henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta asettavat welfare mix -monituottajamallin toimijatahoille uudentyyppisi\u00e4 vaatimuksia (emt.; Kangasniemi ym. 2018; Pyyk\u00f6nen, Lammintakanen & Pehkonen 2022), mist\u00e4 on konkreettisena esimerkkin\u00e4 hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteisty\u00f6 Kanta-palveluiden liittymisprosessissa. Yksityiset hyvinvointipalvelut kiinnittyv\u00e4t sosiaali- ja terveyspalveluiden kontekstissa kiinte\u00e4sti perustuslain 124 \u00a7:n edellytyksiin julkisten hallintoteht\u00e4vien antamisesta muille kuin viranomaisille (M\u00e4ki-Lohiluoma 2023).<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointipalvelujen rakenteellinen uudistaminen, mist\u00e4 viimeisimp\u00e4n\u00e4 sote-uudistus 1.1.2023 alkaen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksineen haastaa sosiaali- ja terveysalan henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6voimatarpeen sek\u00e4 ammatillisen osaamisen suhteessa v\u00e4est\u00f6n palvelutarpeisiin ja kansantalouden tilaan (Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016; Viinam\u00e4ki & Saari 2019; Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) 2024). Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijatahojen suhteellisia osuuksia rakenteistavat hyvinvointipalveluiden kysynt\u00e4 ja niiden tarjonta. V\u00e4est\u00f6rakenne ja v\u00e4est\u00f6n maksukyky sek\u00e4 hyvinvointipalveluiden tuottamisen toimijasektorikohtaiset taloudelliset reunaehdot luovat perustan welfare mix -monituottajamallin kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle toteutumiselle sen mukaan, onko hyvinvointipalveluiden tuottaminen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6-, markkina- vai valtionavustusperustaista (Majoinen & Antila 2017; M\u00f6tt\u00f6nen 2019; Ruuskanen ym. 2020; Kelan tilastollinen vuosikirja 2023; Kiukas & Eronen 2024; Suomen tilastollinen vuosikirja 2024; Patja 2025). Kuvio 1. kuvaa sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kehityst\u00e4 toimijasektorin mukaan koko maassa vuosina 2013\u20132022.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1<\/strong>. Sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 toimijasektorin mukaan koko maassa vuosina 2013\u20132022. (L\u00e4hde: Terveys ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6, alan ammattinimikkeell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t sek\u00e4 alalle koulutetut. THL.).<\/p>\n\n\n\n

Koko maassa vuosina 2013\u20132022 sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 on toimijasektorin mukaan tarkasteltuna ty\u00f6skennellyt lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eniten julkisella sektorilla, jossa henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt 14 542 henkil\u00f6n verran vastaavan lis\u00e4yksen ollessa yrityssektorilla 28 173 henkil\u00f6\u00e4 vuodesta 2013 vuoteen 2022 tultaessa. V\u00e4hiten sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 em. tarkasteluajanjaksolla on ty\u00f6skennellyt j\u00e4rjest\u00f6sektorilla, jossa henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt 5 280 henkil\u00f6n verran vuodesta 2013 vuoteen 2022 tultaessa. Julkisen ja j\u00e4rjest\u00f6sektorin henkil\u00f6st\u00f6n suhteelliset osuudet ovat v\u00e4hentyneet ja yrityssektorin henkil\u00f6st\u00f6n suhteellinen osuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt vuodesta 2013 vuoteen 2022 tultaessa. Kun vuonna 2013 sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 57 % ty\u00f6skenteli julkisella sektorilla, 23 % yrityssektorilla ja 20 % j\u00e4rjest\u00f6sektorilla, niin vuonna 2022 sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 53 % ty\u00f6skenteli julkisella sektorilla, 34 % yrityssektorilla ja 13 % j\u00e4rjest\u00f6sektorilla. Kuvio 2. kuvaa sosiaalihuollossa asiakasty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n osuuden (%) kehityst\u00e4 sosiaalialan asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden keskuudessa toimijasektorin mukaan koko maassa vuosina 2013\u20132022.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 2. <\/strong>Sosiaalihuollossa asiakasty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n osuus (%) sosiaalialan asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden keskuudessa toimijasektorin mukaan koko maassa vuosina 2013\u20132022. (L\u00e4hde: Terveys ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6, alan ammattinimikkeell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t sek\u00e4 alalle koulutetut. THL.).<\/p>\n\n\n\n

Koko maassa vuosina 2013\u20132022 sosiaalihuollossa asiakasty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n suhteellinen osuus sosiaalialan asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden keskuudessa on v\u00e4hentynyt jokaisella toimijasektorilla. Sosiaalialan asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden -ammattiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat diakonit ja diakonissat, nuoriso-ohjaajat, sosiaalialan ohjaajat, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t (laillistetut), sosiaalialan suunnittelijat ym. sek\u00e4 muut sosiaalialan erityisasiantuntijat (Terveys ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6, alan ammattinimikkeell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t sek\u00e4 alalle koulutetut). V\u00e4hentyminen on suurinta j\u00e4rjest\u00f6sektorilla, jossa se on -14,5 %-yksikk\u00f6\u00e4, toiseksi suurinta v\u00e4hentyminen on yrityssektorilla, jossa se on -4,2 %-yksikk\u00f6\u00e4 ja pienint\u00e4 v\u00e4hentyminen on julkisella sektorilla ollen -2,5 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2013 vuoteen 2022 tultaessa. Kuvio 3. kuvaa sosionomi (AMK & ylempi AMK) sek\u00e4 sosiaality\u00f6n maisteritutkinnon suorittaneiden osalta, millaista sosiaalialan osaamista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista he ty\u00f6markkinakokemuksensa perusteella kokevat tarvitsevansa Talentian toimesta vuonna 2021 tehdyn selvitysraportin mukaan (Lindgren & Manssila 2021).<\/p>\n\n\n\n

\"Kolmipalstaisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 3. <\/strong>Sosionomi (AMK & ylempi AMK) sek\u00e4 sosiaality\u00f6n maisteritutkinnon suorittaneiden kiinnostus hankkia lis\u00e4\u00e4 sosiaalialan osaamista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 osaamista, % vastanneista. (Muokattu l\u00e4hteest\u00e4 Lindgren & Manssila 2021, 31\u201333)<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneille tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4 (Lindgren & Manssila 2021; Kuvio 3.) selvitettiin, millaista sosiaalialan osaamista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamista he ty\u00f6markkinakokemustensa perusteella kokevat tarvitsevansa. Em. kyselyn tuloksia esitell\u00e4\u00e4n seuraavaksi TOP 5 -kriteerill\u00e4. Sosionomit (AMK) kokevat tarvitsevansa suhteellisesti eniten sosiaalialan osaamisen osalta ty\u00f6menetelm\u00e4osaamista, psykososiaalista osaamista, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaamista, digitaalisen asiakasty\u00f6n osaamista ja kohtaamis- ja vuorovaikutusosaamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen osalta sosionomit (AMK) kokevat tarvitsevansa suhteellisesti eniten ty\u00f6hyvinvointiosaamista, johtamisosaamista, digiosaamista, muutososaamista ja oman ty\u00f6n johtamisosaamista. Sosionomit (ylempi AMK) kokevat tarvitsevansa suhteellisesti eniten sosiaalialan osaamisen osalta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaamista, ty\u00f6menetelm\u00e4osaamista, digitaalisen asiakasty\u00f6n osaamista, psykososiaalista osaamista ja tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatio-osaamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen osalta sosionomit (ylempi AMK) kokevat tarvitsevansa suhteellisesti eniten johtamisosaamista, muutososaamista, ty\u00f6hyvinvointiosaamista, digiosaamista ja kyky\u00e4 tunnistaa ilmi\u00f6it\u00e4 muista kuin oman koulutus- tai ammattialan n\u00e4k\u00f6kulmista. Sosiaality\u00f6n maisteritutkinnon suorittaneet kokevat tarvitsevansa suhteellisesti eniten sosiaalialan osaamisen osalta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaamista, ty\u00f6menetelm\u00e4osaamista, rakenteellisen sosiaality\u00f6n osaamista, digitaalisen asiakasty\u00f6n osaamista ja erikoistumista omalle ty\u00f6alueelleen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen osalta sosiaality\u00f6n maisteritutkinnon suorittaneet kokevat tarvitsevansa suhteellisesti eniten digiosaamista, muutososaamista, ty\u00f6hyvinvointiosaamista, kyky\u00e4 tarkastella ilmi\u00f6it\u00e4 muista kuin oman koulutus- tai ammattialan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja johtamisosaamista. (Emt.)<\/p>\n\n\n\n

Yksityisten palveluntuottajien tilannekuva Kanta-palveluihin liittymisest\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Artikkelin aineistona on k\u00e4ytetty Hyvinvointiala Hali ry:n yhteisty\u00f6ss\u00e4 Helsingin kaupungin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sek\u00e4 Etel\u00e4-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa laatiman yksityisille organisaatioille Kanta-palveluihin liittymisest\u00e4 suunnatun kyselyn tuloksia. Kyselyll\u00e4 kartoitettiin erilaisia Kanta-palveluihin liittymisen taustoja ja hyvinvointialueita, joille vastaajat tuottavat palveluita. Touko-kes\u00e4kuun vaihteessa 2025 Kelan Kanta-palvelut ja THL olivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 kartoittaneet yksityisten sosiaalihuollon palvelunantajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton suunnitelmia ja aikatauluja lyhyell\u00e4 kyselyll\u00e4, jossa hyvinvointialuekohtaisia tietoja ei ollut eritelty (Kanta 2025d). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa mielenkiinnon kohde on erityisesti hyvinvointialueiden ja yksityisten organisaatioiden yhteisty\u00f6h\u00f6n keskittyv\u00e4t kysymykset. Hyvinvointialue-, palveluteht\u00e4v\u00e4- tai asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4kohtaisia eroja ei tarkastella t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa.<\/p>\n\n\n\n

Aineisto ker\u00e4ttiin Hyvinvointiala Hali ry:n j\u00e4senist\u00f6lt\u00e4 kes\u00e4-elokuussa 2025 l\u00e4hestym\u00e4ll\u00e4 sosiaalihuollon palveluja tuottavia j\u00e4senorganisaatioita s\u00e4hk\u00f6postiviestill\u00e4, joka sis\u00e4lsi linkin s\u00e4hk\u00f6iseen Forms-kyselyyn. Lis\u00e4ksi Hyvinvointiala Hali ry julkaisi internet-sivuillaan uutisen, joka sis\u00e4lsi linkin kyselyyn, ja Etel\u00e4-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus p\u00e4ivitti somekanavilleen tiedon kyseisest\u00e4 uutisesta. T\u00e4m\u00e4 on saattanut tuoda muutamia Halin j\u00e4senist\u00f6n ulkopuolisia vastaajia kyselyyn. Kyselyyn vastanneilta ei pyydetty erikseen tutkimussuostumusta, mutta saatteessa todettiin, ett\u00e4 \u201cTuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tutkimustarkoitukseen siten, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset vastaukset eiv\u00e4t ole tunnistettavissa\u201d. Lis\u00e4ksi vastaajia pyydettiin vastaamaan organisaationsa n\u00e4k\u00f6kulmasta, ei yksityishenkil\u00f6in\u00e4. Aineiston luovutuksesta t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamiseen on laadittu luovutussopimus Hyvinvointiala Hali ry:n ja kirjoittamisessa opiskelijan roolissa olevan kirjoittajan kesken sek\u00e4 samassa yhteydess\u00e4 on varmistettu kyselyn laatimisessa mukana olleilta organisaatiolta vapaamuotoinen lupa aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Kysely rakentui sek\u00e4 monivalintakysymyksist\u00e4 ett\u00e4 muutamista avoimista kysymyksist\u00e4. Avoimilla kysymyksill\u00e4 haluttiin syvent\u00e4\u00e4 ja monipuolistaa ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa. Monivalintakysymykset valikoituivat vastaajien aiempien vastausten mukaan eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki vastanneet jokaiseen kysymykseen. Organisaatioiden tilannetta taustoittavien ja kartoittavien monivalintakysymysten osalta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paitsi hyvinvointialueita, joille yksityiset organisaatiot tuottavat palveluita, my\u00f6s organisaation kokoluokkaa sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden osalta, sosiaalipalveluiden tuottamistapaa ja Kanta-palveluiden liittymisvelvoitetta. Kuvio 4. kuvaa hyvinvointialueita, joille kyselyyn vastanneet organisaatiot tuottavat palveluita ja kuinka monta kyselyyn vastannutta organisaatiota tuottaa palveluita kullekin hyvinvointialueelle. Vastaajat ovat voineet vastatessaan valita tarvittaessa useamman hyvinvointialueen. <\/s><\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 4.<\/strong> Hyvinvointialueet, joille kyselyyn vastanneet organisaatiot tuottavat palveluita.  <\/p>\n\n\n\n

Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 207 yksityist\u00e4 organisaatiota ja siihen saatiin vastaajia kaikkien hyvinvointialueiden palveluntuottajista (Kuvio 4.). Kyselyn vastausprosentti oli Hyvinvointiala Hali ry:n arvion mukaan noin 20 prosenttia, sill\u00e4 se l\u00e4hetettiin 1066 organisaatioon ja osa vastaajista on saattanut vastata useamman tyt\u00e4ryhti\u00f6n puolesta. Suurin osa (n=78) vastaajista tuotti palveluita Helsingille ja eniten palveluja tuotettiin Uudenmaan alueen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan hyvinvointialueille, joille kaikille palveluja tuotti yli 50 organisaatiota vastaajista. Ahvenanmaata lukuun ottamatta jokaisen hyvinvointialueen palveluntuottajia vastasi kyselyyn v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyyn vastanneet palveluntuottajina toimivat yksityiset organisaatiot tuottivat 0\u201322 hyvinvointialueelle palveluja. Suurin osa eli 104 kyselyyn vastaajaa (50,2 %) tuotti palveluja vain yhdelle hyvinvointialueelle, mutta samaan aikaan 16 vastaajaa (7,7 %) tuotti palveluja 22 hyvinvointialueelle. Kuvio 5. kuvaa vastaajaorganisaatioiden kokoluokkia sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteisen henkil\u00f6st\u00f6n osalta.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 5. <\/strong>Organisaatioiden kokoluokat (sosiaalihuollon henkil\u00f6st\u00f6), jota kirjaamisvelvoite koskee.<\/p>\n\n\n\n

Kuviossa 5. on kuvattuna vastaajaorganisaatiot organisaation kokoluokan mukaan sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteisen henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella. Kyselyyn vastanneista organisaatioista 68,7 prosenttia (n=142) ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 50 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 tai sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Yli 250 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 vastaajaorganisaatioista ainoastaan 9,2 prosenttia (n=19). Kuvio 6. kuvaa vastaajaorganisaatioiden sosiaalipalveluiden tuottamistapaa eli sit\u00e4, tuottavatko he palveluita yksityisin\u00e4 palveluntuottajina asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella, palvelunj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4lle eli hyvinvointialueen lukuun vai molemmilla edell\u00e4 mainituilla tavoilla.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 6<\/strong>. Organisaatioiden sosiaalipalveluiden tuottamistavat.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyyn vastanneista organisaatioista 95,7 prosenttia (n=198) tuottaa palveluita hyvinvointialueille. Vain 3,9 prosenttia (n=8) vastanneista tuottaa palveluita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Yksi kyselyyn vastanneista ei ilmoittanut lainkaan organisaation sosiaalipalveluiden tuottamistapaa. Kuvio 7. kuvaa vastaajaorganisaatioiden Kanta-palveluiden liittymisvelvoitetta.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 7<\/strong>. Organisaatioiden Kanta-palveluiden liittymisvelvoite.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajista 89,4 prosenttia (n=185) ilmoitti organisaationsa olevan Kanta-palveluihin liittymisvelvollinen. Lis\u00e4ksi vastaajista 7,7 prosenttia (n= 16) oli asiasta ep\u00e4varma ja 2,9 prosenttia (n=6) oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei liittyminen koske heit\u00e4. Tilannetta tarkentavissa perusteluissa n\u00e4ist\u00e4 kuudesta vastaajasta nelj\u00e4ll\u00e4 ei ollut kyselyn toteuttamisen aikaan s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, yksi ei k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseen tuota palveluja, joita Kanta-palveluihin liittyminen koskee, ja yksi k\u00e4ytti kyselyn toteuttamisen aikaan hyvinvointialueen potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 vastauksessa on huomioitava, ett\u00e4 potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t ole sosiaalihuollon Kanta-palveluiden liittymiseen kyvykk\u00e4it\u00e4 (Lehmuskoski ym. 2025).<\/p>\n\n\n\n

Vastaajilla oli mahdollisuus kuvata vapaamuotoisesti Kantaan liittymiseen mahdollisesti liittyvi\u00e4 huolia tai ep\u00e4selvyyksi\u00e4. Avoimia vastauksia tuli 61. Huolet ja ep\u00e4selvyydet on analysoitu sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin ja luokiteltu viiteen p\u00e4\u00e4luokkaan (Tuomi & Saraj\u00e4rvi 2018; Mayring 2020). Yksityisten organisaatioiden esiin tuomista huolista ja ep\u00e4selvyyksist\u00e4 suurin osa liittyi jonkintasoiseen tiedon puutteeseen. Analyysissa p\u00e4\u00e4dyttiin perustiedon puute luokittelemaan my\u00f6s omaksi kokonaisuudekseen (Kuvio 8.). Muita p\u00e4\u00e4luokkia ovat riippuvuus hyvinvointialueesta, aikatauluhaasteet, ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja resurssit sek\u00e4 kustannukset. Autenttisten avovastausten esittelyss\u00e4 tavoitellaan vastausten informatiivisuutta ja kirjoa esimerkinomaisesti (Kvale 1996; ks. my\u00f6s Viinam\u00e4ki ym. 2017). Kuvio 8. kuvaa vastaajaorganisaatioiden huolia ja ep\u00e4selvyyksi\u00e4 Kanta-palveluihin liittymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 8. <\/strong>Organisaatioiden esiin tuomat huolet ja ep\u00e4selvyydet Kanta-palveluihin liittymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Perustiedon puutteeksi luokiteltiin kaikki sellainen liittymisen perustietoa vailla oleminen, joka est\u00e4\u00e4 organisaatioita etenem\u00e4st\u00e4 liittymisess\u00e4. Perustiedon puute sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tilanteen, jossa on haastava l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itse tiedon l\u00e4hteille. Seuraava vastaus seitsem\u00e4lle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 5\u201315 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, kuvaa, ettei kaikille ole selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ajankohtainen Kanta-palveluihin liittyminen koskee nimenomaan sosiaalihuollon palveluita.<\/p>\n\n\n\n

\u201cEp\u00e4selvyytt\u00e4 on ilmennyt siin\u00e4, koskeeko Kanta-liittyminen yksikk\u00f6\u00e4mme vai ei. Jos tuottaa vain sosiaalipalveluita eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n terveyspalveluita.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa perustiedon puutetta kuvaavasta vastauksesta yhdelle hyvinvointialueelle nelj\u00e4ss\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 16\u201350 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Kanta-palveluihin liittymisen kokonaisuus erilaisine vaatimuksineen on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cEp\u00e4selv\u00e4\u00e4 oikeastaan ihan kaikki, milloin siirryt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 vaatii esim. nettiliittym\u00e4lt\u00e4 jne\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toisena luokkana on riippuvuus hyvinvointialueista, joka liittyy usein my\u00f6s perustiedon puutteeseen, mutta painottuu nimenomaan hyvinvointialueiden tuottamaan tietoon, josta seuraavat kaksi esimerkki\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 esimerkiss\u00e4 yhdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 5\u201315 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, kuvautuu todellisuus siit\u00e4, ett\u00e4 toimijoilla ei ole mahdollisuutta itse selvitt\u00e4\u00e4 ja ratkaista asioita ilman hyvinvointialueilta saatua ohjausta.<\/p>\n\n\n\n

\u201cEhdottomasti tarvittaisiin palveluntilaajalta (hyvinvointialueet) koulutusta siit\u00e4 mit\u00e4 meilt\u00e4 odotetaan ja vaaditaan. Ei voi olettaa, ett\u00e4 kaikki pienet toimijat osaavat itsen\u00e4isesti asiat selvitt\u00e4\u00e4 ja ratkaista. Tarvitaan vinkkej\u00e4 ja opastusta.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Toisessa esimerkiss\u00e4 yhdeks\u00e4lle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalla organisaatiolla, jossa ty\u00f6skentelee 51\u2013250 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, on ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 hyvinvointialueiden lukuun palvelujen tuottaminen on riippuvaista hyvinvointialueen omasta liittymisest\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201cHyvinvointialueilta ei ole tullut lainkaan ohjeistusta liittymisest\u00e4 eik\u00e4 edes tietoa, miss\u00e4 vaiheessa hyvinvointialueilla ollaan ja miss\u00e4 aikataulussa hvat ovat liittym\u00e4ss\u00e4. Tuotamme palveluja hyvinvointialueen lukuun, joten tieto olisi olennainen.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kolmantena kokonaisuutena ilmenee aikatauluhaasteet, jotka tulivat sek\u00e4 vastaajien itsens\u00e4 nime\u00e4min\u00e4 ett\u00e4 vastauksista tulkittavissa. Seuraava aikataulujen puutetta kuvaava esimerkki on vastaus organisaatiolta, joka tuottaa palveluja yhdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja jossa ty\u00f6skentelee 5\u201315 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cTarkat aikataulut ohjeistuksineen puuttuu\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kanta-palveluihin liittymisen prosesseihin kuluvasta ajasta ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4sityst\u00e4, mik\u00e4 ilmenee seuraavasta vastauksesta yhdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 51\u2013250 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201c<\/em>Odotellaan miten Kanta-siirtyminen tosiasiassa tulee onnistumaan ajallisesti ja sen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4t\u00e4mme miten siirtymisen teemme\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4nten\u00e4 luokkana on ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja resurssit, joihin liittyv\u00e4st\u00e4 huolesta seuraava esimerkki kahdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 251\u20131000 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201d\u2026liittyminen aiheuttaa todella paljon ty\u00f6t\u00e4 ja resurssointia.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Viidenten\u00e4 luokkana on kustannukset, johon sis\u00e4ltyv\u00e4t sek\u00e4 liittymiskustannukset ett\u00e4 mahdolliset muut hankinnat. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 vastaus organisaatiolta, joka tuottaa yhdelle hyvinvointialueelle kahdessa palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita ja jossa ty\u00f6skentelee alle viisi sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201c…Paljonko se meille maksaa ja mink\u00e4laiset turvaj\u00e4rjestelm\u00e4t tulee olla, jotta siihen voi liitty\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuvio 9. kuvaa vastaajaorganisaatioiden tilannetta Kanta-palveluihin liittymisen osalta.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 9.<\/strong> Organisaatioiden tilanne Kanta-palveluihin liittymisen osalta.<\/p>\n\n\n\n

Organisaatioilta kysyttiin liittymisest\u00e4 sosiaalihuollon Kanta-palveluihin (Kuvio 9.). Koko palvelutuotannon osalta liittyneit\u00e4 oli 3,9 % vastaajista ja osittain 7,2 prosenttia vastaajista. Vastaajaorganisaatioista 75,4 % ei ollut liittynyt lainkaan ja muutama ei osannut sanoa. Koko palvelutuotannon osalta Kantaan liittyneiden joukko (n=8) oli melko heterogeeninen, sill\u00e4 kahdeksasta organisaatiosta viisi tuotti palveluja yhdelle hyvinvointialueelle, kaksi kolmelle hyvinvointialueelle ja yksi 22 hyvinvointialueelle. My\u00f6s palveluteht\u00e4v\u00e4kohtaisia eroja palvelutuotannossa l\u00f6ytyi, samoin organisaatioiden koossa sosiaalihuollon ty\u00f6ntekij\u00f6iden osalta ja palveluiden tuottamistavassa. Kuvio 10. kuvaa vastaajaorganisaatioiden ilmoittautumista Kanta-palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 10. <\/strong>Organisaatioiden ilmoittautumistilanne Kanta-palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/p>\n\n\n\n

Kysymykseen, oletteko ilmoittautunut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon eli tehnyt virallisen ilmoituksen Kelalle aikeistanne liitty\u00e4 Kanta-palveluihin sosiaalihuollon asiakastietojen osalta, my\u00f6nteisesti vastasi 10,1 prosenttia vastaajista. 57 prosenttia ei ollut ilmoittautunut ja 8,2 prosenttia ei osannut vastata kysymykseen. Vajaa nelj\u00e4nnes eli 24,6 prosenttia vastauksista oli tyhji\u00e4. Kysymykseen vastaamattomissa oli sellaisia organisaatioita, jotka olivat ilmoittaneet jo liittyneens\u00e4, olivat ep\u00e4tietoisia liittymisest\u00e4\u00e4n ja niit\u00e4, jotka olivat j\u00e4tt\u00e4neet liittymist\u00e4 koskevan kysymyksen tyhj\u00e4ksi. Kuvio 11. kuvaa vastaajaorganisaatioiden suunnitelmia Kanta-palveluiden liittymismallista.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 11<\/strong>. Organisaatioiden suunnitelmat Kanta-palveluiden liittymismallista. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vastaajilta tiedusteltiin my\u00f6s, mill\u00e4 liittymismallilla he aikovat liitty\u00e4 sosiaalihuollon Kanta-palveluihin. Suurin osa eli 41,5 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa liittymismallistaan. Reilu kolmannes eli 37,2 prosenttia vastasi liittyv\u00e4ns\u00e4 suoraliittymismallilla eli omalla asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Yhdess\u00e4 toisen yksityisen organisaation kanssa toteutettavalla yhteisliittymismallilla vastasi liittyv\u00e4ns\u00e4 3,4 prosenttia vastaajista ja rinnakkaisliittymisen hyvinvointialueen asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 liittymismallikseen ilmoitti 2,4 prosenttia vastaajista. Tyhjien vastausten osuus oli 15,5 prosenttia. T\u00e4h\u00e4n vastaajaryhm\u00e4n kuuluvat organisaatiot olivat ilmoittaneet aiemmin, ettei Kanta-liittyminen koske heid\u00e4n organisaatiotaan tai eiv\u00e4t osaa sanoa, koskeeko liittyminen heit\u00e4. Lis\u00e4ksi joitakin vastaajaorganisaatioita on j\u00e4tt\u00e4nyt vastaamatta t\u00e4h\u00e4n kysymykseen, vaikka ovat aiemmin ilmoittaneet, ett\u00e4 Kanta-liittyminen koskee heit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksityisten organisaatioiden ja hyvinvointialueiden yhteisty\u00f6<\/h2>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvaavia kysymyksi\u00e4 oli sek\u00e4 kyselyn monivalintakysymyksiss\u00e4 ett\u00e4 avoimissa kysymyksiss\u00e4. Monivalintakysymyksist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvaavia kysymyksi\u00e4 ovat kysymykset hyvinvointialueiden yksityisille tarjoamasta tuesta, yksityisten organisaatioiden omatoimisuudesta hyvinvointialueiden yhteydenottoon sek\u00e4 yksityisten organisaatioiden osallistumisesta hyvinvointialueen kirjaamisen kehitt\u00e4miseen muulla tavoin, kuten ty\u00f6ryhmiin osallistumalla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan hyvinvointialueen kanssa tapahtuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4 vastaamalla \u201ckyll\u00e4\u201d, mik\u00e4li yhteisty\u00f6 on toiminut v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n kuvaamalla tavalla jokaisen heid\u00e4n organisaatiolleen palvelunj\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimivan hyvinvointialueen kanssa ja \u201cosittain\u201d siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n kuvaavaa yhteisty\u00f6t\u00e4 on ollut vain osan kanssa niist\u00e4 hyvinvointialueista, joille he tuottavat palveluita.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa yhteisty\u00f6 kuvataan joko hyvinvointialueen aloitteesta l\u00e4htev\u00e4n\u00e4 tai yksityisten organisaatioiden aloitteista syntyv\u00e4n\u00e4 tai vuorovaikutukseen perustuvana yhteistoimintana, kuten kehitt\u00e4misen\u00e4. Avoimen kysymyksen \u201cMit\u00e4 haluaisit kysy\u00e4 hyvinvointialueilta tai kertoa niille?\u201d vastaukset on analysoitu sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin l\u00e4ht\u00f6kohtana monivalintakysymysten vastaukset siit\u00e4, ovatko organisaatiot saaneet Kanta-palveluhin liittymisen osalta hyvinvointialueilta alkutiedotteen tai infokirjeen.<\/p>\n\n\n\n

Taulukossa 1. on esitetty yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvaavien monivalintakysymysten vastausm\u00e4\u00e4r\u00e4t organisaatioiden koon (ty\u00f6ntekij\u00e4t, joilla sosiaalihuollon kirjaamisvelvoite) mukaan. Hyvinvointialueilta saatua ohjausta ja infoa selvitettiin vastaajilta hyvinvointialueiden j\u00e4rjest\u00e4mien Kanta-liittymisen infotilaisuuksien, hyvinvointialueiden l\u00e4hett\u00e4mien Kanta-liittymisen alkutiedotteiden tai infokirjeiden avulla ja vastaajaorganisaatioiden hyvinvointialueilta saaman kirjaamisen ohjauksen mukaan. Lis\u00e4ksi kartoitettiin organisaatioiden osallistumista hyvinvointialueiden kirjaamisen kehitt\u00e4miseen muulla tavoin, kuten esimerkiksi erilaisiin ty\u00f6ryhmiin osallistumalla. My\u00f6s vastaajaorganisaatioiden oma aktiivisuus yhteisty\u00f6h\u00f6n oli tarkastelun kohteena tiedustelemalla heilt\u00e4, olivatko he itse ottaneet yhteytt\u00e4 hyvinvointialueisiin.
<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Taulukko 1. <\/strong>Organisaatioiden tilanne hyvinvointialueiden kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6h\u00f6n liittyen. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Taulukon<\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hes puolet organisaatioista (48,8 %) vastasi, ett\u00e4 hyvinvointialueet, joille he tuottavat palveluja, ovat j\u00e4rjest\u00e4neet t\u00e4ysin tai osittain infotilaisuuksia Kanta-palveluista, mutta t\u00e4ysin ilman infotilaisuuksia oli j\u00e4\u00e4nyt 41,1 prosenttia vastanneista. Hyvinvointialueen yleisin tiedonv\u00e4litystapa oli ollut alkutiedote tai infokirje, sill\u00e4 62,3 prosenttia vastanneista oli vastannut sen osalta my\u00f6nt\u00e4v\u00e4sti joko t\u00e4ysin tai osittain, ja hieman alle kolmannes (31,9 %) oli t\u00e4ysin ilman alkutiedotetta tai infokirjett\u00e4. Tarkasteltaessa yksityisten organisaatioiden hyvinvointialueilta saamaa ohjausta Kanta-kirjaamiseen yli puolet (53,1 %) oli j\u00e4\u00e4nyt ilman hyvinvointialueiden ohjausta kirjaamisessa. Reilu kolmannes (36,7 %) oli saanut ohjausta kirjaamiseen hyvinvointialueilta t\u00e4ysin tai osittain. Pienten ja keskisuurten yritysten (max. 250 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4) kohdalla painottui ilman Kanta-kirjaamisen ohjausta j\u00e4\u00e4minen, mutta suurimmissa yli 250 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vien yritysten keskuudessa yleisemp\u00e4\u00e4 oli osittain toteutunut Kanta-kirjaamisen ohjaus.<\/p>\n\n\n\n

Toisena tasona yhteisty\u00f6lle vastaajaorganisaatioilta on kartoitettu heid\u00e4n osallistumistansa hyvinvointialueen kirjaamisen kehitt\u00e4miseen muulla tavoin kuten ty\u00f6ryhmiss\u00e4. T\u00e4llainen aktiiviseen vuorovaikutukseen perustuva yhteisty\u00f6muoto oli kaikkein harvinaisin, sill\u00e4 85 prosenttia (n=176) vastaajista ei ollut mukana t\u00e4llaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksityisist\u00e4 organisaatioista yli puolet (51,7 %) ei ollut itse ottanut yhteytt\u00e4 hyvinvointialueisiin. Vastaajaorganisaatioista 24,6 prosenttia ilmoitti ottaneensa yhteytt\u00e4 kaikkiin hyvinvointialueisiin ja 21,3 prosenttia osaan hyvinvointialueista, joille tuottaa palveluja.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajien terveiset hyvinvointialueille<\/h2>\n\n\n\n

Organisaatioille annettiin kyselyss\u00e4 mahdollisuus vastata avokysymykseen \u201cMit\u00e4 haluaisit kysy\u00e4 hyvinvointialueilta tai kertoa niille?\u201d. T\u00e4t\u00e4 kysyttiin edell\u00e4 mainittujen yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvaavien monivalintakysymysten j\u00e4lkeen. Avovastaukset on analysoitu sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4 ryhmitellen vastaukset ensisijaisesti sen mukaan, onko hyvinvointialueet l\u00e4hestyneet heit\u00e4 alkutiedotteella tai infokirjeell\u00e4. Lis\u00e4ksi ryhmittely\u00e4 on sen j\u00e4lkeen tehty organisaation koon perusteella yleisen jaon mukaan pienet (50 tai alle ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4), keskisuuret (51\u2013250 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4) ja suuret (yli 250 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4). T\u00e4m\u00e4 on tarkoittanut, ett\u00e4 pienten yritysten ryhm\u00e4\u00e4n on yhdistetty kolme pienint\u00e4 kyselyss\u00e4 tarjottua yrityksen kokoluokkaa (n=142), keskisuurten yritysten ryhm\u00e4 koostuu yhdest\u00e4 valmiista vastausvaihtoehdosta (n=46) ja suurten yritysten ryhm\u00e4 kahdesta valmiista vastausvaihtoehdosta (n=19). Avovastauksia kyseiseen kysymykseen on j\u00e4tt\u00e4nyt 35,7 prosenttia vastaajista (n=74). Autenttisten avovastausten esittelyss\u00e4 tavoitellaan vastausten informatiivisuutta ja kirjoa suhteessa tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n (Kvale 1996; ks. my\u00f6s Viinam\u00e4ki ym. 2017).<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n pienimpien, ilman hyvinvointialueen alkutiedotetta tai infokirjett\u00e4 j\u00e4\u00e4neiden organisaatioiden vastauksissa (n=16) korostui kokonaisvaltainen perustiedon ja viestinn\u00e4n puute. N\u00e4m\u00e4 organisaatiot eiv\u00e4t olleet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sseet osallisiksi hyvinvointialueiden infotilaisuuksiin. Osa kertoi saaneensa tietoa tietoj\u00e4rjestelm\u00e4toimittajalta. Toiveissa oli saada tiedottamista, ohjeita ja ohjausta yleisell\u00e4 tasolla, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 kahdelle hyvinvointialueelle kolmessa palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavan, 16\u201350 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 omaavan organisaation vastaus.<\/p>\n\n\n\n

\u201cOnko yhteisliittyminen mahdollista? Mill\u00e4 aikataululla eri hyvinvointialueet suorittavat Kantaan liittymisen? Tuleeko hyvinvointialueilta yhten\u00e4iset ohjeistukset Kanta-kirjaamiseen?\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6n puute my\u00f6s turhautti joitakin vastaajia eik\u00e4 luottamusta hyvinvointialueeseen tai tasavertaiseen keskusteluun ollut. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 vastaus kolmelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 16\u201350 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei ole luottoa hyvinvointialueen tahtotilaa. Voi olla ett\u00e4 saa ohjausta tai voi olla ett\u00e4 huono p\u00e4iv\u00e4 eik\u00e4 saa ohjausta. Ei tasavertaista keskustelua.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskisuurissa, ilman alkutiedotteita tai infokirjeit\u00e4 j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 organisaatioissa korostuivat vastauksissa pienempien organisaatioiden kaltainen perustietojen puute. Heill\u00e4 oli t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi selv\u00e4sti yksityiskohtaisempia toiveita verrattuna pienempiin organisaatioihin. Huomionarvoista on, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 organisaatiot ovat j\u00e4\u00e4neet lis\u00e4ksi ilman hyvinvointialueiden infotilaisuuksia Kanta-kirjaamisesta. Muun muassa ammattikorttien hankkiminen her\u00e4tti kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 tarve tuoda esiin useammalle hyvinvointialueelle palveluja tuottavien organisaatioiden ja p\u00e4ivitt\u00e4iskirjausten muut haasteet. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta useammalle hyvinvointialueelle palveluja tuottavan organisaation tilanteesta vastaus organisaatiolta, joka tuottaa palveluita viidelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja jossa ty\u00f6skentelee 51\u2013250 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201c…Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ohjeistukset mm. p\u00e4ivitt\u00e4iskirjaamisesta olisivat yhtenev\u00e4t koska muutoin kirjaaminen esim 5:lle hyvinvointialueelle palvelua tuottavassa yksik\u00f6ss\u00e4 on todella haastavaa. Kanta kirjauksessa korostetaan tietojen minimoimisen periaatetta. HVA:t taas haluavat valvoa sit\u00e4 kautta toteutunutta palvelua ja sit\u00e4 mit\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 tekee. Kirjaamiset ovat kuitenkin asiakkaan ja asiakastietoa. Valvontaa tulisi pysty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n muulla tavalla koska ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6n n\u00e4kyminen tarkasti p\u00e4ivitt\u00e4iset rutiinit sis\u00e4lt\u00e4en kirjauksissa ei vastaa asiakkaan oikeuksia eik\u00e4 tietojen minimoimista… \u201c<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suurimpia organisaatioita edustaneista vastaajista kukaan ei todennut j\u00e4\u00e4neens\u00e4 t\u00e4ysin ilman hyvinvointialueiden alkutiedotetta tai infokirjett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alkutiedotteen tai infokirjeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osalta hyvinvointialueita saaneiden joukossa kysymykset tai terveiset painottuivat osin samoihin asioihin kuin niill\u00e4kin, jotka eiv\u00e4t infokirjett\u00e4 tai alkutiedotetta olleet saaneet, mutta my\u00f6s konkreettisempia tiedotustarpeita ja kysymyksi\u00e4 esitettiin.<\/p>\n\n\n\n

Tiedotteen tai infokirjeen saaneista pienist\u00e4 organisaatioista nousi kysymys kustannusten huomioimisesta ostohinnoista ja my\u00f6s riskeihin liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat kiinnostivat. Riskin\u00e4k\u00f6kulman nosti esiin organisaatio, joka tuottaa palveluita yhdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja jossa ty\u00f6skentelee 16\u201350 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201c…Lis\u00e4ksi olisi hyv\u00e4, jos palveluntuottajien kanssa mietitt\u00e4isiin yhdess\u00e4 vaikka SWOT-analyysi ja riskienkartoitus.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kanta-liittymiseen ja kirjaamisen koulutukseen liittyvi\u00e4 toiveita ja konkreettisia ehdotuksia esitettiin useampia. Lis\u00e4ksi toivottiin yhteisty\u00f6n tiivist\u00e4mist\u00e4, josta esimerkki organisaatiolta, joka tuottaa palveluita kahdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja jossa ty\u00f6skentelee 16\u201350 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

\u201c<\/em>Valmiutemme<\/em> liittymiseen ovat hyv\u00e4t, mutta odotamme 2. vaiheen toiminnallisuuksia eli rekisterink\u00e4ytt\u00f6oikeutta hyvinvointialueelta. Toivoisimme p\u00e4\u00e4sev\u00e4mme enemm\u00e4n mukaan hyvinvointialueen ja palveluntuottajien v\u00e4liseen kehitt\u00e4miseen ja testaamiseen.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vastaukset sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s vahvoja tunnereaktioita, joista esimerkkin\u00e4 lyhyt otos yhdest\u00e4 yhdelle hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tuottavan pienen organisaation vastauksesta, jossa nostetaan esiin my\u00f6s pienten organisaatioiden haasteet.<\/p>\n\n\n\n

\u201c… (<\/em>hva<\/em>) haluaa kaikki pienemm\u00e4t firmat pois jossa tehd\u00e4\u00e4n laatu edell\u00e4 ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vain isot p\u00f6rssiyhti\u00f6t hoitamaan vanhuksia maksimaalisella voitolla… Kotihoitoon p\u00e4\u00e4tyneiden asiakkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on puolittunut alkuvuonna, koska (hva) kiristi kotihoidon piiriin p\u00e4\u00e4sevien kriteereit\u00e4! Oikeesti puolella! Onko t\u00e4m\u00e4 teist\u00e4 oikein? …\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Keskisuurista alkutiedotteen tai infokirjeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osittain saaneista yrityksist\u00e4 kysymysten aiheet painottuivat toiveisiin saada informointia Kanta-palveluihin liittymisest\u00e4 hyviss\u00e4 ajoin. Vastauksissa n\u00e4kyi muun muassa huoli laadukkaan palvelun tuottamisen k\u00e4rsiminen liittymisen rinnalla ja Kantaan liittymisen prosessinomaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen, josta esimerkkin\u00e4 kattava, monta haastetta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 vastaus 11 hyvinvointialueelle kahdessa palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee 50\u2013251 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cToivoisimme hyvinvointialueilta selke\u00e4\u00e4 tiedottamista Kantaan liittymisen aikataulusta ja yksityiskohdista. Nyt me p\u00e4\u00e4osin joudumme asiasta itse alueilta kysym\u00e4\u00e4n ja vastaukset ovat ep\u00e4selvi\u00e4 ja toisistaan eroavia. Useiden hyvinvointialueiden palveluntuottajille tilanne on eritt\u00e4in haastava. Kantayhteyden avaaminen on my\u00f6s iso kustannuskysymys, sill\u00e4 asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4n toimittajat laskuttavat kustakin asiakkaasta, jolla kantayhteys on avattu. N\u00e4in ollen Kantaan ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 liitty\u00e4 etuajassa, mutta toisaalta liittyminen on prosessi, johon on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s valmistautua, jolloin ennakkotieto olisi eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suuria organisaatioita edustavien vastaajien, jotka olivat saaneet alkutiedotteen tai infokirjeen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osalta hyvinvointialueista, esiin nostamat aiheet olivat samoja kuin pienempi\u00e4 organisaatioita edustavien. Parempaa tiedottamista kaipailtiin monissa vastauksissa. T\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 esitettiin my\u00f6s omia n\u00e4kemyksi\u00e4 Kanta-liittymisen mukanaan tuomista muutoksista sek\u00e4 toiminta- ja rekisterik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin liittyen. Seuraava lyhyt esimerkki 22 hyvinvointialueelle yhdess\u00e4 palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 palveluita tuottavalta organisaatiolta, jossa ty\u00f6skentelee yli tuhat sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, kuvaa organisaation kyky\u00e4 tuoda esiin omia n\u00e4kemyksi\u00e4 Kantaan liittymisen synnytt\u00e4miseen ep\u00e4selvyyksiin.<\/p>\n\n\n\n

\u201cHenkil\u00f6kohtaisen avun erityispiirteet palvelukent\u00e4ss\u00e4: N\u00e4kemyksemme mukaan paras ja tarkoituksenmukainen l\u00e4hestyminen olisi, ett\u00e4…<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n

Esimerkki, joka tuo esiin rekisterik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin liittyv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman, kuvaa my\u00f6s yksityisten palveluntuottajien tilannetta kokonaisuudessaan Kanta-palveluihin liittymisen tilanteessa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t viestinn\u00e4lliset terveiset hyvinvointialueille. Vastaus on organisaatiolta, joka tuottaa palveluja 22 hyvinvointialueelle kolmessa palveluteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja omaa 251\u20131000 sosiaalihuollon kirjaamisvelvoitteista ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201cToivotaan infoa aikataulusta rekisterink\u00e4ytt\u00f6oikeuden antamisesta palveluntuottajille. HVA:n nettisivuilla olisi hyv\u00e4 olla sivusto, jossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tieto yhteyshenkil\u00f6st\u00e4\/s\u00e4hk\u00f6postiosoite (Kanta-palveluihin liittyen), johon voisi ottaa tarvittaessa yhteytt\u00e4. Toivotaan my\u00f6s ett\u00e4 kirjaamisohjeet eiv\u00e4t olisi kovin erilaiset eri hyvinvointialuille eli noudatettaisiin pitk\u00e4lti kansallisia ohjeita. Kirjaamisen kansallisen ohjauksen osalta toivotaan ett\u00e4 se on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien tarpeisiin n\u00e4hden. Toivotaan ett\u00e4 hyvinvointialueilla on riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa yksityisten palveluntuottajien rekister\u00f6intik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 koska t\u00e4ll\u00e4 on vaikutusta esim. ohjeistuksiin sosiaalihuollon yhteydess\u00e4 muodostuvista potilastiedoista.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vastaajien hyvinvointialueille osoitetuista kysymyksist\u00e4 ja terveisist\u00e4 voidaan todeta, ettei yksik\u00e4\u00e4n vastaus sis\u00e4lt\u00e4nyt suoraa tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 tilanteeseen, vaan ne sis\u00e4lsiv\u00e4t erilaisia toiveita, tarpeita tai n\u00e4kemyksi\u00e4 Kanta-palveluihin liittymisen mukanaan tuomista asioista.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn tulokset p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa<\/h2>\n\n\n\n

Asiakastietolaki m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointialueille ett\u00e4 yksityisille palveluntuottajille liittymisvelvoitteen sosiaalihuollon Kanta-palveluihin vuoden 2026 syyskuuhun menness\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on tarkasteltu yksityisten organisaatioiden tilannetta Kanta-palveluihin liittymisen ja erityisesti hyvinvointialueiden kanssa tehdyn yhteisty\u00f6n osalta. Aineistona on k\u00e4ytetty Hyvinvointiala Hali ry:n yhteisty\u00f6ss\u00e4 Helsingin kaupungin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sek\u00e4 Etel\u00e4-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa toteuttamaa kysely\u00e4, johon vastasi 207 yksityist\u00e4 sosiaalihuollon palveluja tuottavaa organisaatiota. Kuvio 12. kuvaa vastaajaorganisaatioiden Kanta-liittymist\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4 hyvinvointialueiden kanssa tiivistetysti liikennevalov\u00e4rein. Kyll\u00e4-vastaukset esitet\u00e4\u00e4n vihre\u00e4ll\u00e4 v\u00e4rill\u00e4, osittain-vastaukset keltaoranssilla ja ei-vastaukset punaisella. Tyhj\u00e4t, en osaa sanoa sek\u00e4 muut vastaavat on koodattu harmaiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"Graafisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 12.<\/strong> Organisaatioiden Kanta-liittymist\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4 kuvaavat vastaukset liikennevalov\u00e4rein tiivistettyin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksityisille palveluntuottajille suunnatun kyselyn tulokset osoittavat, ett\u00e4 yksityisten organisaatioiden tilanne Kanta-palveluihin liittymisess\u00e4 on haastava. Kanta-palveluihin liittyneit\u00e4 joko koko palvelutuotannon osalta tai osittain oli 11,1 prosenttia vastanneista. Suurin osa (75,4 %) vastaajista (n=207) ei ollut viel\u00e4 liittynyt Kanta-palveluihin, vaikka vain pieni osa arvioi, ettei ole liittymisvelvollinen. Liittyneiden lis\u00e4ksi 10,1 prosenttia vastaajista oli ilmoittautunut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon eli tehnyt virallisen ilmoituksen Kelalle aikeistaan liitty\u00e4 Kanta-palveluiden sosiaalihuollon asiakastiedon osalta. My\u00f6s liittymismalleissa oli paljon ep\u00e4selvyyksi\u00e4, sill\u00e4 41,5 prosenttia ei osannut viel\u00e4 vastata kysymykseen. L\u00e4hes puolet vastaajista (47,9 %) tuotti palveluita usealle hyvinvointialueelle, mik\u00e4 vaikeuttaa sek\u00e4 liittymismallin valintaa ett\u00e4 tiedonsaantia organisaatiota koskevasta kokonaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajille liittymisess\u00e4 huolta ja ep\u00e4tietoisuutta aiheuttaa erityisesti perustiedon puute. Ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 useammalle vastaajalle oli, koskeeko Kanta-palveluihin liittyminen heid\u00e4n organisaatiotaan ja muut liittymist\u00e4 koskevat vaatimukset. Huolta aiheutti monelle riippuvuus hyvinvointialueesta ja ep\u00e4tietoisuus hyvinvointialueen liittymisest\u00e4 ja vaatimuksista palveluntuottajia kohtaan. Ep\u00e4tietoisuus aikatauluista nousi my\u00f6s yhdeksi teemaksi, samoin liittymisen aiheuttama ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vaatimat resurssit. Osa pohti my\u00f6s liittymisest\u00e4 aiheutuvia kustannuksia.<\/p>\n\n\n\n

Erityisen kiinnostuksen kohteena oli hyvinvointialueiden ja yksityisten organisaatioiden yhteisty\u00f6, jota tarkasteltiin kolmella tasolla. Organisaatioilta kysyttiin heid\u00e4n saamaa kirjaamisen ohjeistusta, joka vaikuttaa organisaatiotasolla jokaisen sosiaalihuollon asiakastietoa kirjaavan ty\u00f6ntekij\u00e4n suoriutumiseen. Toisena tarkastelutasona oli hyvinvointialueiden antama ohjaus Kanta-liittymiseen alkutiedotteen tai infokirjeen sek\u00e4 mahdollisen infotilaisuuden osalta. T\u00e4m\u00e4n tason yhteisty\u00f6 ei kohdistu en\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isiin ty\u00f6ntekij\u00f6ihin, vaan yleens\u00e4 tietohallinnosta tai muuten hallinnollisista asioista organisaatioissa vastaaviin henkil\u00f6ihin. Kolmantena oltiin kiinnostuneita muusta kehitt\u00e4misen yhteisty\u00f6st\u00e4 kuten hyvinvointialueiden ty\u00f6ryhmiin osallistumisesta. T\u00e4m\u00e4 kolmas taso kuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4, joka perustuu vuorovaikutukseen ja molempien osapuolten tarpeeseen tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tason yhteisty\u00f6st\u00e4 yksityisiss\u00e4 organisaatioissa puolestaan vastaa usein substanssista vastaava henkil\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Vastaukset kuvaavat, ett\u00e4 kaiken tasoinen yhteisty\u00f6 on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4h\u00e4iseksi, sill\u00e4 36,7 prosenttia vastaajista oli saanut ohjausta Kanta-kirjaamiseen hyvinvointialueilta kokonaan tai osittain. Alkutiedotteen tai infokirjeen joko kaikilta tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n osalta hyvinvointialueista oli saanut 62,3 prosenttia vastaajista, mutta infotilaisuuksiin oli ollut mahdollisuus osallistua 48,8 prosentilla vastaajista. Infotilaisuuksissa voi usein olla jonkinlainen mahdollisuus j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n ja osallistujan v\u00e4liseen vuorovaikutukseen, joten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 mit\u00e4 vuorovaikutteisempi tapa olla yhteisty\u00f6ss\u00e4, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sellaisia on tarjottu. My\u00f6s erilaiset kirjaamisen kehitt\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4t, joissa vuorovaikutteista yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 voisi tapahtua, olivat harvinaisia, sill\u00e4 12,5 prosenttia vastaajista oli osallistunut t\u00e4llaiseen yhteisty\u00f6muotoon.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajilla oli mahdollisuus kyselyn lopussa esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 tai kertoa jotain hyvinvointialueille. N\u00e4it\u00e4 vastauksia tarkasteltiin sen mukaan, olivatko vastaajat saaneet hyvinvointialueilta alkutiedotteita tai infokirjeit\u00e4, tai olivatko hyvinvointialueet j\u00e4rjest\u00e4neet infotilaisuuksia Kanta-liittymisest\u00e4. Vastauksissa ei ollut kovin suuria eroja, sill\u00e4 kaikissa ryhmiss\u00e4 oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 toive paremmasta viestinn\u00e4st\u00e4 ja tiedon jakamisesta. Ilman alkutiedotteita tai infokirjeit\u00e4 j\u00e4\u00e4neiden vastauksissa korostui erityisesti perustiedon puute, jossa painottuivat samantyyppiset asiat kuin Kantaan liittymisen huolia ja ep\u00e4selvyyksi\u00e4 kartoittaneessa avokysymyksess\u00e4. Hyvinvointialueilta kaipailtiin parempaa viestint\u00e4\u00e4, tietoa aikatauluista ja liittymismalleista. Keskisuurten organisaatioiden kohdalla ammattikorttien hankkiminen her\u00e4tti kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 tarve tuoda esiin useammalle hyvinvointialueelle palveluja tuottavien organisaatioiden ja p\u00e4ivitt\u00e4iskirjausten muut haasteet.<\/p>\n\n\n\n

Alkutiedotteen tai infokirjeen saaneilla vastaajaorganisaatioilla kysymykset ja kommentit koskivat perustiedon lis\u00e4ksi kustannuksia, riskej\u00e4 ja my\u00f6s huoli laadukkaan palvelutuotannon k\u00e4rsimisest\u00e4 Kanta-palveluihin liittymisen rinnalla nousi vastauksissa esiin. Suurimmat organisaatiot toivat esiin my\u00f6s omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n Kanta-palveluihin liittymisen mukanaan tuomista muutoksista ja toiminta- ja rekisterik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Kuvio 13. kuvaa kyselyyn vastanneiden organisaatioiden esiintuomia huolia ja ep\u00e4selvyyksi\u00e4 sek\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja ajatuksia hyvinvointialueille Kanta-palveluihin liittymisest\u00e4 kootusti.<\/p>\n\n\n\n

\"Kolmipalstaisen<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 13.<\/strong> Organisaatioiden Kanta-liittymist\u00e4 koskevat huolet ja ep\u00e4selvyydet sek\u00e4 kysymykset ja ajatukset hyvinvointialueille tiivistetysti.<\/p>\n\n\n\n

Kuvioon 13. on koottu oleellisimmat kokonaisuudet, jotka kuvastavat sek\u00e4 tiedon tarpeita ett\u00e4 asioita, joita vastaajilla olisi yhteisty\u00f6h\u00f6n annettavanaan. Perustiedot ovat asioita, joita yksityisille organisaatioille voivat antaa my\u00f6s Kanta-palveluista vastuussa olevat kansalliset toimijat, hyvinvointialueesta riippuvuutta kuvaa puolestaan tiedot, jotka hyvinvointialueiden on annettava palveluntuottajilleen.<\/p>\n\n\n\n

Pohdinta<\/h2>\n\n\n\n

Sote-palveluiden tuottaminen ja k\u00e4ytt\u00e4minen digitalisoituvat muiden yhteiskunnan toimintojen digitalisoitumisprosessia my\u00f6t\u00e4illen (Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi \u2026 2023; Digital Decade Country Report 2023; ks. esim. SADe-ohjelman Et\u00e4palveluhankkeen loppuraportti 2015). Yhteiskunnan toimintojen digitalisoituminen, digipalveluiden laajentuminen ja welfare mix -hyvinvointipalvelumallin yleistyminen et\u00e4palvelukonsepteineen edellytt\u00e4v\u00e4t digitoimintoja mahdollistavia resursseja ja osaamista sek\u00e4 hyvinvointipalveluja tuottavilta tahoilta ett\u00e4 hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vilt\u00e4 kansalaisilta. Welfare mix -monituottajamallissa sosiaalihuollon palveluja tuottavilla toimijatahoilla ja sosiaalihuollon palveluja k\u00e4ytt\u00e4vill\u00e4 asiakkailla pit\u00e4\u00e4 olla tarvittavat laitteet, toimiva verkkoyhteys, riitt\u00e4v\u00e4 tietotekninen osaaminen ja motivaatio digiperusteisen ty\u00f6skentelyn ja digiasioinnin toteutumiseksi (esim. Pyyk\u00f6nen ym. 2022; Pennanen ym. 2023; Virtanen ym. 2023).<\/p>\n\n\n\n

Kanta-palveluiden liittymisprosessin toteutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioituna on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sosiaalialan korkeakoulutukinnon suorittaneet kokevat tarvitsevansa sek\u00e4 sosiaalialan osaamisen ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen osaamisen osalta digitaalisia taitoja p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (Lindgren & Manssila 2021; ks. my\u00f6s Lond\u00e9n ym. 2023). Kansalaiset asioivat enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s Kanta-palvelussa. OmaKanta on kansalaiselle tarjottava selainpohjainen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4, jonka kautta kansalainen voi katsella terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tietojaan. OmaKanta on yhteydess\u00e4 sek\u00e4 asiakastietovarantoon ett\u00e4 tiedonhallintapalveluun. (Lehmuskoski ym. 2025; ks. my\u00f6s V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2024.) Selkokielisyyden merkitys asiointi- ja palvelutapahtumien digitaalisessa dokumentoinnissa korostuu yh\u00e4 enemm\u00e4n digipalveluiden laajentumisen ja digiasioinnin yleistymisen sek\u00e4 yli 65-vuotiaiden ja maahanmuuttajataustaisten kansalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4. Selkokielen tarpeen syit\u00e4 ovat muun muassa synnynn\u00e4inen selkokielen tarve (esim. kehitysvamma, lukivaikeus), kielitaidon heikkenemisest\u00e4 johtuva selkokielen tarve (esim. muistisairaus, afasia) ja v\u00e4liaikainen selkokielen tarve (kielenoppijuus). Uusimman vuodelta 2025 olevan arvion mukaan selkokielt\u00e4 tarvitsee Suomessa 632 000\u2013812 000 ihmist\u00e4 eli noin 11\u201314 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4. (Haverinen 2025; Selkokielen tarve 2025.) Digitaalisten sote-palveluiden optimaalisen hy\u00f6dynt\u00e4misen varmistamiseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia sek\u00e4 sote-palveluja k\u00e4ytt\u00e4vien kansalaisten ett\u00e4 niit\u00e4 tuottavien toimijatahojen henkil\u00f6st\u00f6n digiosaamisesta. Sote-palveluja tuottavan henkil\u00f6st\u00f6n yksiselitteisen kielellisen ilmaisuosaamisen merkitys korostuu entisest\u00e4\u00e4n OmaKanta -palvelun my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kanta-palveluihin liittymisen ep\u00e4selvyys ja tiedon puute korostuvat vajaa vuosi ennen asiakastietolain mukaista takarajaa liittymiselle. Viimeinen liittymisajankohta eli syyskuu 2026 on sama sek\u00e4 julkisille ett\u00e4 yksityisille organisaatioille, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat riippuvaisia hyvinvointialueista sek\u00e4 liittymismalleihin ett\u00e4 rekisterink\u00e4ytt\u00f6oikeuksiin liittyen, mik\u00e4li tuottavat palveluita hyvinvointialueille kuten yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista. Hyvinvointialueiden erilaiset ohjeet ja eritahtisuus omassa Kanta-palveluihin liittymisess\u00e4 vaikeuttaa tilannetta yksityisten osalta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointialueiden ja yksityisten organisaatioiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 ei ole vastausten perusteella n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 juurikaan elementtej\u00e4 tarkoituksellisesta, molempia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 prosessista ja lopputuloksesta, ja yhteisty\u00f6n esteeksi kuvautuu vahvasti aika (ks. Peters & Manz 2007, 119). Yhteisty\u00f6n puuttuminen haastaa yksityisi\u00e4 organisaatioita heid\u00e4n toimintansa perusteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajavan heid\u00e4t tilanteeseen, jossa he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kykene t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n syyskuussa 2026 lain vaatimuksia. Vasta vajaa kolme vuotta sitten (1.1.2023) toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet kehitt\u00e4v\u00e4t tiedonhallintaa ja digitalisaatiota hyvin erilaisista tilanteista k\u00e4sin ja joutuvat uudistamaan ja yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 laajasti (Hein\u00e4senaho, Virtanen & Hyttinen 2025). T\u00e4m\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4tt\u00e4nyt palveluntuottajana toimivat yksityiset organisaatiot sivuun tarpeellisesta yhteisty\u00f6st\u00e4, jolla olisi voitu turvata hyvinvointialueiden lukuun toimivien yksityisten organisaatioiden Kanta-palveluihin liittyminen hallitummin. Kyse on asiakasasiakirjoista, joiden laadusta hyvinvointialueet ovat rekisterinpit\u00e4jin\u00e4 vastuussa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ohjeistetaan Kanta-palveluita koskevassa rakenteisessa kirjaamisessa niin kansallisilla ohjeistuksilla kuin hyvinvointialue- ja asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4kohtaisilla tarkennuksilla (THL 2025). Sosiaalialan ammattilaisten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida Kanta-palveluiden my\u00f6t\u00e4 syntyv\u00e4 kirjaamiskoulutuksen tarve, jotta sosiaalihuollon kent\u00e4lle valmistuu ajantasaisen osaamisen omaavia ammattilaisia.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuudessa on taka-alalle j\u00e4\u00e4nyt muut kuin Kantaan liittymist\u00e4 koskevat yksityisiin palveluntuottajiin kohdistuvat vastuut, vaikka palveluiden kilpailutukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t edelleen erilaisia kriteerej\u00e4 ja vaatimuksia sek\u00e4 haastavat palveluntuotantoa liittymisen rinnalla. Vaikka yksityinen palveluntuottaja voi olla liittym\u00e4tt\u00e4 Kanta-palveluihin, mik\u00e4li k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ei ole s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mahdollistaako hyvinvointialueiden kilpailutusasiakirjat liittym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misen? Riippuvuus hyvinvointialueista on palveluntuottajina toimiville yksityisille organisaatioille paljon laajempi kokonaisuus kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teknisen Kanta-palveluihin liittymisen tai rekisterink\u00e4ytt\u00f6oikeuden osuus.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa ei ole erikseen tutkittu yksityisi\u00e4 palveluntuottajia, jotka tuottavat palveluita ainoastaan asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella heid\u00e4n v\u00e4h\u00e4isen vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4 vuoksi. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s ne toimijat, jotka ovat ainoastaan kansallisen ohjauksen varassa. Aiemmat liittymisaikataulut j\u00e4ttiv\u00e4t heille aikaa hoitaa Kanta-liittyminen muita my\u00f6hemmin, mutta nyt t\u00e4llaista porrastusta ei siis en\u00e4\u00e4 ole.<\/p>\n\n\n\n

Kanta-palveluiden kehitys ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto jatkuu sosiaalihuollon osalta edelleen muun muassa ajanvarausten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolla (Kanta 2025e), joten tarve kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6lle jatkuu viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Kyselyn tulosten perusteella on havaittavissa selke\u00e4 tarve kehitt\u00e4\u00e4 julkisen ja yksityisten sektorin yhteisty\u00f6t\u00e4 edelleen ja erityisesti viel\u00e4 ennen vuoden 2026 syyskuun liittymisen takarajaa. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada liikennevalot yhteisty\u00f6n osalta hyviss\u00e4 ajoin vihre\u00e4lle, jotta my\u00f6s yksityiset palveluntuottajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t lain mukaisesti ajallaan Kanta-palveluiden matkaan.<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Aira, A. 2012. Toimiva yhteisty\u00f6. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot. Jyv\u00e4skyl\u00e4 studies in humanities, (179). Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Viitattu 24.9.2025 https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/32396a6f-b943-41ed-9d6c-36b89b38537f\/download<\/a><\/p>\n\n\n\n

Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023\u20132035. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2023: 32. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6; 2023. Viitattu 9.10.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-9889-6<\/p>\n\n\n\n

Digital Decade Country Report 2023. Finland. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/digital-strategy.ec.europa.eu\/en\/library\/country-reports-digital-decade-report-2023<\/p>\n\n\n\n

Fredriksson, S., Junnila, M. & Tynkkynen, L-K. 2012. Palveluiden hankinta yksityisilt\u00e4 palveluntuottajilta. Teoksessa M. Junnila, T. Aho, S. Fredriksson, I. Keskim\u00e4ki, J. Lehto, M. Linna, S. Miettinen & L-K. Tynkkynen (toim.) Sit\u00e4 saa mit\u00e4 tilaa. Tilaaja \u2013 tuottajatoimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportti 42\/2012. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 21.8.2025 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/90822\/URN_ISBN_978- 952-245-680- 9.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

Haverinen, E. 2025. Selkokielen tarvearvio 2025. Selkokeskus. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/selkokeskus.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/selkokielen_tarvearvio_2025_saavutettava.pdf<\/p>\n\n\n\n

HE 16\/2024 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 annetun lain, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annetun lain 2 \u00a7:n sek\u00e4 lastensuojelulain 27 ja 41 \u00a7:n muuttamisesta. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/valtioneuvosto.fi\/delegate\/file\/135544<\/p>\n\n\n\n

Hein\u00e4senaho, M., Virtanen T. & Hyttinen, H. 2025. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitk\u00e4n aikav\u00e4lin mahdollisuudet. Ty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2025:13 Julkaisija Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Viitattu 1.10.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/166170\/STM_2025_13_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

Hujanen, K., Ailio, E. & Laukkanen, H. 2024. Kanta-palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto sosiaalihuollossa luo perustan tiedon hy\u00f6dynt\u00e4miselle. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 16(2), 175\u2013180. Viitattu 24.9.2025 https:\/\/doi.org\/10.23996\/fjhw.143469<\/p>\n\n\n\n

Hujanen, K., Kosonen, N., Lehto, J., Nissil\u00e4, J., Pirhonen, T., Sandstr\u00f6m, I-L. & Suhonen, M. 2025. Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteisty\u00f6h\u00f6n Hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 9.9.2025 https:\/\/yhteistyotilat.fi\/wiki08\/display\/JULSKKL<\/p>\n\n\n\n

Jalonen, H. 2010. Hyvinvointipalvelujen johtaminen kompleksisuusteoreettisessa tulkintakehyksess\u00e4. Hallinnon Tutkimus 29 (2), 111\u2013133. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/268742060_Hyvinvointipalvelujen_johtaminen_kompleksisuusteoreettisessa_tulkintakehyksessa<\/p>\n\n\n\n

Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S. Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A-M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen A. & Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018. Viitattu 7.10.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-545-7<\/p>\n\n\n\n

Kanta 2025a. Kanta-palvelujen lyhyt historia. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.kanta.fi\/kanta-palvelujen-lyhyt-historia<\/p>\n\n\n\n

Kanta 2025b. Sosiaalihuollon asiakastietovaranto. Viitattu 21.8.2025 https:\/\/www.kanta.fi\/ammattilaiset\/sosiaalihuollon-asiakastietovaranto#:~:text=Sosiaalihuollon%20asiakastietovaranto%20on%20<\/p>\n\n\n\n

Kanta 2025c. Kantaan liittyminen ja valmistelut. Liittymismallit. Viitattu 22.9.2025 https:\/\/www.kanta.fi\/ammattilaiset\/liittymismallit<\/p>\n\n\n\n

Kanta 2025d. Kela ja THL: Sosiaalihuollon Kanta-liittymisvelvoite l\u00e4hestyy \u2013 kartoitamme yksityisten palveluntuottajien tilannetta. Tiedote 15.5.2025. Viitattu 19.9.2025 https:\/\/www.kanta.fi\/tiedote\/-\/asset_publisher\/cf6QCnduV1x6\/content\/kela-ja-thl-sosiaalihuollon-kanta-liittymisvelvoite-lahestyy-kartoitamme-yksityisten-palveluntuottajien-tilannetta<\/p>\n\n\n\n

Kanta 2025e. Kanta-palveluiden tiekartta 2025\u20132029. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/www.kanta.fi\/documents\/d\/guest\/kanta-tiekartta-2025-2029<\/p>\n\n\n\n

Kelan tilastollinen vuosikirja 2023. Viitattu 8.10.2025 http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/588176<\/p>\n\n\n\n

Keskim\u00e4ki, I., Tynkkynen, L-K. & Lehto, J. 2012. Tilaaja \u2013 tuottajatoimintatapaan liittyv\u00e4t keskeiset k\u00e4sitteet. Teoksessa M. Junnila, T. Aho, S. Fredriksson, I. Keskim\u00e4ki, J. Lehto, M. Linna, S. Miettinen & L-K. Tynkkynen (toim.) 2012. Sit\u00e4 saa mit\u00e4 tilaa. Tilaaja \u2013 tuottajatoimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportti 42\/2012. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 21.8.2025 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/90822\/URN_ISBN_978-952-245- 680- 9.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

Kiukas, V. & Eronen, A. 2024. J\u00e4rjest\u00f6barometri 2024: Raju leikkaus j\u00e4rjest\u00f6jen valtionavustuksiin syvent\u00e4\u00e4 heikoimmin voivien ahdinkoa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/www.soste.fi\/uutiset\/jarjestobarometri-2024-raju-leikkaus-jarjestojen-valtionavustuksiin-syventaa-heikoimmin-voivien-ahdinkoa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kvale, S. 1996. InterViews – An Introduction to Qualitative Research Interviewing. Thousand Oaks, CA: Sage.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4rkk\u00e4inen, E., Virtanen, L., Kainiemi, E., Heponiemi, T., & Vehko, T. 2024. Digitalisaatio ja sen strateginen johtaminen sosiaali-ja terveyspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4: Tilannekuva reilu vuosi hyvinvointialueiden toiminnan aloittamisen j\u00e4lkeen. THL. Ty\u00f6paperi 45\/2024. Viitattu 20.9.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-408-343-0<\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista 254\/2015. Viitattu 24.9.2025 https:\/\/finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/saadoskokoelma\/2015\/254<\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 703\/2023. Viitattu 24.9.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2023\/20230703<\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 k\u00e4sittelyst\u00e4 784\/2021. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/saadoskokoelma\/2021\/784<\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 k\u00e4sittelyst\u00e4 159\/2007. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/saadoskokoelma\/2007\/159<\/p>\n\n\n\n

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 612\/2021. Viitattu 24.9.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2021\/612<\/p>\n\n\n\n

Lehmuskoski, A., Palm, N., Korhonen, K. & Suhonen, M. 2025. Kanta-palvelujen k\u00e4sikirja sosiaalihuollon toimijoille : versio 4.4. THL. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2025100299280<\/p>\n\n\n\n

Lindgren, L. & Manssila, J. 2021. Jatkuva oppiminen sosiaalialalla 2021. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammatillisen osaamisen kehitt\u00e4misen tavat, toteutuminen ja tarpeet vuosina 2019\u20132021. Viitattu 16.9.2025 https:\/\/www.talentia.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/12\/Jatkuva-oppiminen-sosiaalialalla-2021.pdf<\/p>\n\n\n\n

Lond\u00e9n, P., Typp\u00f6, L., Eronen, A., Peltosalmi, J. & Haikari, J. 2023. Sosiaalibarometri 2023. Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry Helsinki. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/www.soste.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Sosiaalibarometri-2023-osa-3-Sosiaali-ja-terveyspalvelut-hyvinvointialueilla.pdf<\/p>\n\n\n\n

Majoinen, K. & Antila, A. 2017. Hyvinvoinnin edist\u00e4minen kunnassa. Sis\u00e4lt\u00f6, mahdollisuudet ja haasteet. ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 12\/2017. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/julkaisut\/2017\/1880-hyvinvoinnin-edistaminen-kunnassa-arttu2-tutkimusohjelman-julkaisu-nro-122017<\/p>\n\n\n\n

Mayring, P. 2020. Qualitative Content Analysis: Demarcation, Varieties, Developments [30 paragraphs]. Forum Qualitative Sozialforschung \/ Forum: Qualitative Social Research<\/em>, 20<\/em>(3), Art.16, Viitattu 9.10.2025 http:\/\/dx.doi.org\/10.17169\/fqs-20.3.3343<\/p>\n\n\n\n

Miettinen, S., Junnila, M. & Lehto, J. 2012. Kohti tilaaja-tuottaja-toimintatapaa. Teoksessa M. Junnila, T. Aho, S. Fredriksson, I. Keskim\u00e4ki, J. Lehto, M. Linna, S. Miettinen & L-K. Tynkkynen (toim.) Sit\u00e4 saa mit\u00e4 tilaa. Tilaaja \u2013 tuottajatoimintatavan kehittyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Raportti 42\/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.8.2025 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/90822\/URN_ISBN_978-952-245- 680- 9.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4ki-Lohiluoma, J. 2023. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityinen tuotanto ja lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n harkintavallan rajat. Oikeustiede-Jurisprudentia, 55(LV), 195\u2013290. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/journal.fi\/oikeustiede-jurisprudentia\/article\/view\/138248<\/a><\/p>\n\n\n\n

M\u00f6tt\u00f6nen, S. 2019. SOTE-UUDISTAMISEN ANATOMIA. Yhteiskuntapoliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon reformista. Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Julkaisu 26. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/kaks.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/mottonen_sote-uudistamisen-anatomia-3.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Patja, K. 2025. Professori Lapin hyvinvointi\u00adalueen s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4: avopalvelut kannattaa pit\u00e4\u00e4 ihmisten l\u00e4hell\u00e4. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/yle.fi\/a\/74-20186103<\/p>\n\n\n\n

Pennanen, P, Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., H\u00e4rk\u00f6nen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskel\u00e4, R-L. 2023. Digipalvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-383-059-2<\/p>\n\n\n\n

Peters, L. & Manz, C. M. 2007. Identifying antecedents of virtual team collaboration. Team Performance Management 13, 117\u2013129.<\/p>\n\n\n\n

Perustuslaki 731\/1999. Viitattu 24.9.2025 https:\/\/finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/1999\/731<\/p>\n\n\n\n

Pyyk\u00f6nen, A-M., Lammintakanen, J. & Pehkonen, A. 2022. Syrjiik\u00f6 digitalisointi ihmisi\u00e4 sosiaalipalveluissa? Kunnallisalan kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Julkaisu 50. Viitattu 7.10.2025 https:\/\/kaks.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/05\/syrjiiko_digitalisointi_ihmisia_sosiaalipalveluissa.pdf<\/p>\n\n\n\n

Ross, P-S. 2020. Governance-Strukturen, Welfare-Mix und organisationale Hybridisierung in der Kinder- und Jugendhilfe. Teoksessa Polutta, A. (Hrsg.) Kooperative Organisations- und Professionsentwicklung in Hochschule und Sozialwesen? Gleichstellungspolitik und Professionalisierung in geteilter Verantwortung. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/345656056_Governance-Strukturen_Welfare-Mix_und_organisationale_Hybridisierung_in_der_Kinder-_und_Jugendhilfe<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ruuskanen, P, Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, K., Kuittinen, O., Virtanen, J. & Str\u00f6mberg, L. 2020. Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:47. Viitattu 8.10.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-918-9<\/a><\/p>\n\n\n\n

SADe-ohjelman Et\u00e4palveluhankkeen loppuraportti 2015. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja 49\/2015. Viitattu 6.10.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/163315\/VM_2015_49.pdf?sequence=4&isAllowed=y<\/p>\n\n\n\n

Selkokielen tarve 2025. Selkokeskus. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/selkokeskus.fi\/selkokieli\/selkokielen-tarve\/<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) 2024. STM. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/stm.fi\/soteuudistus<\/p>\n\n\n\n

STM 2024. Asiakastietolakiin muutoksia \u2013 Sosiaalihuollon Kanta-palveluun liittymisen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoja muutetaan. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/stm.fi\/-\/asiakastietolakiin-muutoksia-sosiaalihuollon-kanta-palveluun-liittymisen-maaraaikoja-muutetaan<\/p>\n\n\n\n

Suomen tilastollinen vuosikirja 2024. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-244-726-5<\/p>\n\n\n\n

THL 2016. M\u00e4\u00e4r\u00e4ys sosiaalihuollon palveluteht\u00e4vien luokituksesta. THL1\/2016. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/viranomaiset\/maarayskokoelmat\/terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos\/2016\/47597<\/p>\n\n\n\n

THL 2021. M\u00e4\u00e4r\u00e4ys sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen rakenteista ja asiakasasiakirjoihin merkitt\u00e4vist\u00e4 tiedoista. THL 1\/2021. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/viranomaiset\/maarayskokoelmat\/terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos\/2021\/47557<\/p>\n\n\n\n

THL 2024. M\u00e4\u00e4r\u00e4ys sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. THL 1\/2024. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/viranomaiset\/maarayskokoelmat\/terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos\/2024\/50398<\/p>\n\n\n\n

THL 2025. Sosiaalihuollon kirjaamisohjeet. Viitattu 10.10.2025 https:\/\/thl.fi\/aiheet\/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla\/kirjaaminen\/sosiaalihuollon-kirjaamisohjeet<\/p>\n\n\n\n

Terveys ja sosiaalipalveluiden henkil\u00f6st\u00f6, alan ammattinimikkeell\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t sek\u00e4 alalle koulutetut. THL. Viitattu 15.9.2025 https:\/\/sampo.thl.fi\/pivot\/prod\/fi\/henkilo\/tkaynti\/fact_henkilo_tkaynti<\/p>\n\n\n\n

Tuomi, J. & Saraj\u00e4rvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi (uud. laitos). Helsinki: Tammi.<\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016. Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa. AMK-lehti\/UAS Journal \u2013 ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti 2\/2016, Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Viitattu 7.10.2025 https:\/\/uasjournal.fi\/tyoelama\/sosiaalialan-t-osaaminen-sote-uudistuksessa\/<\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L., Kivivirta, V., Selk\u00e4l\u00e4, A., Voutilainen, O., Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. & Suikkanen, A. 2017. \u2026 ajasta ja paikasta riippumatta \u2026 Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla \u2013hankkeen loppuraportti. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja A. Referee-tutkimukset 1\/2017. Viitattu 7.10.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-190-0<\/p>\n\n\n\n

Viinam\u00e4ki, L. & Saari, E. 2019. Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaa-lialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana. Teema-artikkeli. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2019. Viitattu 7.10.2025 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/10\/30\/welfare-mix-hyvinvointipalveluiden-tuottamismalli-sosiaalialan-korkeakoulututkintojen-kompetenssien-haastajana\/<\/p>\n\n\n\n

Wartiainen, P., Vuori, A. & Tyllinen, M. 2020. Digitalisaation mahdollisuudet sosiaalihuollossa asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teoksessa L. Suoninen-Erhi\u00f6, A. Pohjola, M. Satka, & J. Simola (toim.) 2020. Sosiaaliala uudistuu: Tietopohjan ja vuorovaikutuksen kysymyksi\u00e4. Viitattu 7.10.2025 https:\/\/www.huoltajasaatio.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/SU-ia.pd<\/p>\n\n\n\n

Virtanen, A., Tossavainen, P. & Uuppo, I. 2023. Sosiaalihuollon kirjaamisen kehitt\u00e4misen tila 2023. Yksityisille palveluntuottajille suunnattu sosiaalihuollon tiedonhallintaa ja kirjaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 koskeva kysely. Kansa-koulu 5. Viitattu 7.10.2025 https:\/\/innokyla.fi\/sites\/default\/files\/2024-03\/Sosiaalihuollonkirjaamisenkehitt%C3%A4misen-tila-2023-FINAL.p<\/p>\n\n\n\n

Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Kainiemi, E., Hakam\u00e4ki, P. & Heponiemi, T. 2023. Hyvinvointiyhteiskunnan erilaiset digipalveluiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t: Katsaus digipalveluiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen liittyvist\u00e4 yksil\u00f6tason tekij\u00f6ist\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ty\u00f6paperi 31\/2023. Viitattu 9.10.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-408-138-2<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2024. Tilastokeskus. Viitattu: 9.10.2025 https:\/\/stat.fi\/julkaisu\/cm46zt2kj04sa07vy06eodiku<\/p>\n\n\n\n

Yl\u00f6nen, K., Salovaara, S., Kaipio, J., Tyllinen, M., Tynkkynen, E., Hautala, S., & L\u00e4\u00e4veri, T. 2020. Sosiaalialan asiakastietoj\u00e4rjestelmiss\u00e4 paljon parannettavaa: k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemukset 2019. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12(1), 30\u201343.<\/p>\n\n\n\n

Liitekuvio 1. <\/strong>Kanta-palveluiden kehitys p\u00e4hkin\u00e4nkuoressa sek\u00e4 sosiaalihuollon palvelunantajien Kanta-liittymist\u00e4 raamittavat oleellisimmat lait ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. <\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"Porraskuvio<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkelissa avataan hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien yhteisty\u00f6t\u00e4 Kanta-palveluihin liittymisess\u00e4. Liittymisen takaraja, syyskuu 2026, on sama sek\u00e4 julkisille ett\u00e4 yksityisille organisaatioille, mutta yksityiset palveluntuottajat ovat riippuvaisia hyvinvointialueista sek\u00e4 liittymismalleihin ett\u00e4 rekisterink\u00e4ytt\u00f6oikeuksiin liittyen. Hyvinvointialueiden erilaiset ohjeet ja eritahtisuus omassa Kanta-palveluihin liittymisess\u00e4 vaikeuttaa tilannetta yksityisten osalta entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5171,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798260,4234],"tags":[110397,798251,8747],"class_list":["post-5137","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2025","category-artikkeli","tag-hyvinvointipalvelut","tag-julkishallinto","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Virtanen-Viinamaki-artikkeli-Lumen-3-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1kR","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5137","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5137"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5137\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5317,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5137\/revisions\/5317"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5171"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5137"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5137"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5137"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}