{"id":5175,"date":"2025-10-30T06:00:00","date_gmt":"2025-10-30T04:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5175"},"modified":"2025-10-27T10:53:28","modified_gmt":"2025-10-27T08:53:28","slug":"osaamisen-kehittaminen-strategisen-ennakoinnin-ja-johtamisen-valineena-alaikaisiin-kohdistuvan-vakivaltaepailyn-tilanteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/10\/30\/osaamisen-kehittaminen-strategisen-ennakoinnin-ja-johtamisen-valineena-alaikaisiin-kohdistuvan-vakivaltaepailyn-tilanteissa\/","title":{"rendered":"Osaamisen kehitt\u00e4minen strategisen ennakoinnin ja johtamisen v\u00e4lineen\u00e4 alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteissa"},"content":{"rendered":"\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n

Emma P\u00e4\u00e4tt\u00f6nen, YTM, projektisuunnittelija OYS Barnahus-hanke, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde), YAMK- opiskelija Ennakoinnin ja kehitt\u00e4misen asiantuntija, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n

Maarit Tihinen, FT, yliopettaja (TKI), Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Asiasanat: Ennakointi, strateginen johtaminen, osaamisen kehitt\u00e4minen, v\u00e4kivalta.<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/h2>\n\n\n\n

Alaik\u00e4isiin kohdistuva v\u00e4kivalta on monimuotoinen ja vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja strategista l\u00e4hestymistapaa. V\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteet vaativat viranomaisilta sujuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 osaamista. Digitalisaation my\u00f6t\u00e4 v\u00e4kivallan ilmi\u00f6t ovat moninaistuneet ja muuttuvat edelleen, joten lasten, nuorten ja perheiden kanssa ty\u00f6skentelevien ammattilaisten (kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten, poliisin) osaamisen yll\u00e4pit\u00e4minen eri ilmi\u00f6ist\u00e4, toimintaprosesseista sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Barnahus-mallin (THL 2023a) tavoitteena on tehostaa lapsiin kohdistuvien v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyjen selvitysprosesseja sek\u00e4 tarjota v\u00e4kivaltaa kokeneille lapsille ja nuorille mahdollisimman ajantasaista lapsiyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 tukea ja hoitoa koordinoidusti. Vuonna 2024 sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 my\u00f6nsi 1,9 miljoonaa euroa valtionavustusta<\/a> Barnahus-mallin kehitt\u00e4miseen ja jalkauttamiseen (STM 2024).<\/p>\n\n\n\n

Barnahus-hankkeen ty\u00f6 on aloitettu kansallisesti vuonna 2019 ja sit\u00e4 hallinnoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Hanketta toteutetaan jokaisella yliopistosairaalaa yll\u00e4pit\u00e4vill\u00e4 hyvinvointialueilla, toiminta-alueena koko yhteisty\u00f6alue (THL 2023a). Osaamisen kehitt\u00e4minen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 Barnahus-mallin tehokkaassa toteuttamisessa. Barnahus-mallissa tavoitteena on tarjota organisaatioiden rakenteisiin ammattilaisille sellaisia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4, ett\u00e4 ajantasaiset prosessikuvaukset, toimintamallit ja -ohjeet ovat eri toimijoiden saatavilla helposti. N\u00e4in asuinpaikasta riippumatta lapsille voidaan tarjota yhdenvertaiset palvelut ja tuki v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

Barnahus-hankkeessa on alueellisesti ja kansallisesti rakennettu ainutlaatuista moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 viranomaisten v\u00e4lille. Kuviossa 1 on kuvattu Barnahusin nelj\u00e4n huoneen mallia, joka havainnollistaa sit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4 on samanaikaisesti huomioida lapsen tarpeet eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvion<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 1.<\/strong> Barnahusin nelj\u00e4n huoneen malli (mukaillen THL 2023a)<\/p>\n\n\n\n

Tarpeiden huomioiminen vaatii monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, jota tuetaan kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ammattilaisten osaamista. Barnahus-hankkeen avulla viranomaisille on voitu tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa ajantasaista tietoa sek\u00e4 ty\u00f6kaluja lapsen tuen, turvan ja oikeuksien vahvistamiseksi ja yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 Barnahus-mallin kiinnittyminen alueille edellytt\u00e4\u00e4 strategista suunnittelua ja toimenpiteit\u00e4. Yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mp\u00e4n\u00e4 on ammattilaisten osaamisen vahvistaminen kouluttamalla, materiaalien juurruttamisella ja osaamisen tarpeiden tunnistamisella s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Kansallisesti hankkeen ydintavoitteet ovat yhteiset ja alueelliset hankkeet mukailevat THL:n laatimaa hankesuunnitelmaa. Kehitt\u00e4misty\u00f6n painopisteet vaihtelevat alueellisesti huomioiden alueiden erityistarpeet ja tilanne. Alueellisia eroja on my\u00f6s siin\u00e4, suuntautuuko ty\u00f6skentely tiiviimmin esimerkiksi poliisin tai sosiaalihuollon kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) Barnahus-hankeen alueeseen kuuluu koko Pohjoinen yhteisty\u00f6alue. Hanke toteutti alueen ammattilaisille kyselytutkimuksen syksyll\u00e4 2024, johon vastasi l\u00e4hes 700 ammattilaista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitet\u00e4\u00e4n tutkimuksen keskeisimm\u00e4t tulokset. Artikkelin yhten\u00e4 tavoitteena on avata esihenkil\u00f6- ja johtotasolle n\u00e4k\u00f6kulmia siihen, miksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda henkil\u00f6st\u00f6lle sellainen toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka mahdollistaa paneutumisen t\u00e4h\u00e4n osa-alueeseen sek\u00e4 tukea henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4. Niin kauan kuin organisaatioissa ei panosteta tarpeeksi kattavasti henkil\u00f6st\u00f6n osaamiseen, on alueellinen moniammatillinen yhteisty\u00f6 rikkonaista. T\u00e4m\u00e4 johtaa siihen, ettei lapsen etu toteudu v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn prosesseissa riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ty\u00f6skentely hankaloituu. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4minen mahdollistetaan, seurataan ja tehd\u00e4\u00e4n vaikuttavuuden arviota s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n\n\n\n

Strateginen ennakointi johtamisessa<\/h2>\n\n\n\n

Strateginen ennakointi on keskeinen osa modernia johtamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa toimitaan usein moniammatillisissa ja eettisesti vaativissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 ennakointitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen mahdollistaa sek\u00e4 yhteiskunnallisten ilmi\u00f6iden ett\u00e4 yksitt\u00e4isten riskitekij\u00f6iden havaitsemisen ajoissa ja mahdollistaa niihin reagoimisen j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti. Strateginen ennakointi tarjoaa johtamiselle v\u00e4lineit\u00e4 paitsi tulevaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen, my\u00f6s vaikuttavien toimenpiteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin (Hiltunen, 2013).<\/p>\n\n\n\n

Strateginen ennakointi perustuu systemaattiseen tulevaisuustiedon ker\u00e4\u00e4miseen ja analysointiin. Tieto voi olla m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 (esim. lastensuojeluilmoitusten tai rikosep\u00e4ilyjen tilastolliset trendit) tai laadullista (esim. asiantuntijaty\u00f6pajojen havainnot tai lapsilta ker\u00e4tyt kokemustiedot) (STM 2023.) Strateginen ennakointi tukee ennakoivaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, joka mahdollistaa resurssien suuntaamisen sinne, miss\u00e4 tarve on suurin. Esimerkiksi Barnahus-toimintamallissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n LASTA-seula-mallia, joka tukee systemaattista arviointia lapseen kohdistuvan v\u00e4kivaltarikosep\u00e4ilyn selvitt\u00e4misess\u00e4 ja suojelutarpeen tunnistamisessa (THL 2024). LASTA-seula-mallia on Barnahus-hankkeessa jatkokehitetty ja se toimii v\u00e4lineen\u00e4 lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan rikosep\u00e4ilyjen selvitt\u00e4misess\u00e4. Malli on alun perin luotu THL:n Lasta-hankkeessa (Sinkkonen & M\u00e4kel\u00e4 2017.)  Lis\u00e4ksi suojelutarpeen arviointik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 on tehty selvityksi\u00e4, jotka auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsikeskeisi\u00e4 arviointiprosesseja (Fadjukoff, Hautam\u00e4ki, Hakala, & Ellonen 2023).Strateginen ennakointi on siis my\u00f6s olennainen osa v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isy\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ennakoinnin keskeinen teht\u00e4v\u00e4 johtamisessa on tarjota perusteita strategisten valintojen tekemiselle. Tulevaisuusskenaarioiden rakentaminen auttaa organisaatioita varautumaan erilaisiin kehityssuuntiin \u2013 esimerkiksi digitaalisuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen v\u00e4kivallan muodoissa tai lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat tiedonvaihdon mahdollisuuksiin. Tulevaisuuden vaihtoehtojen arviointi tukee joustavaa ja tilanneherkk\u00e4\u00e4 johtamista, joka ei nojaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nykyhetken haasteisiin, vaan pyrkii aktiivisesti muokkaamaan tulevaa toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. (Hamel & Zanini 2020.)<\/p>\n\n\n\n

Johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta strateginen ennakointi konkretisoituu muun muassa koulutusstrategioiden suunnittelussa, moniammatillisen yhteisty\u00f6n rakenteiden kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 palvelupolkujen vaikuttavuuden arvioinnissa (Korpilahti ym. 2019). Ennakoiva tiedolla johtaminen voi auttaa johtoa tunnistamaan osaamisaukkoja, suuntaamaan koulutusta (esimerkiksi traumainformoidun ty\u00f6otteen vahvistamiseen) ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 toimintamalleja. Barnahus-mallin kontekstissa t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt muun muassa koulutusten, kuten CFTSI- ja TF-KKT-menetelmien jalkauttamisessa, sek\u00e4 digitaalisten v\u00e4lineiden kehitt\u00e4misess\u00e4 tiedonvaihdon tueksi.<\/p>\n\n\n\n

Strateginen ennakointi ei ole kuitenkaan ainoastaan tekninen johtamisen v\u00e4line, vaan se voi olla my\u00f6s eettinen l\u00e4hestymistapa. Alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isy edellytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 sitoutumista lapsen oikeuksien toteuttamiseen, yhdenvertaisuuden edist\u00e4miseen ja oikea-aikaisen tuen varmistamiseen. Eettinen johtajuus strategisessa ennakoinnissa tarkoittaa sen varmistamista, ett\u00e4 tulevaisuuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset palvelevat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia \u2013 t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa v\u00e4kivaltaa kokeneita tai sen uhan alla el\u00e4vi\u00e4 lapsia ja nuoria. (United Nations 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Strateginen ennakointi voi toimia siten sillanrakentajana nykyhetken ja tavoitellun tulevaisuuden v\u00e4lill\u00e4 (Hiltunen 2013). Sen avulla voidaan luoda resilientti\u00e4, tietoperustaista ja lapsil\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 johtamiskulttuuria, joka tukee sek\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 ammattilaisia ett\u00e4 kokonaisia organisaatioita teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallan ehk\u00e4isyn ja varhaisen puuttumisen edist\u00e4jin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida moniammatillisen yhteisty\u00f6n haasteet ja mahdollisuudet. Esimerkiksi tiedonvaihdon lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset pullonkaulat voivat hidastaa prosesseja, jolloin niiden ratkaiseminen vaatii strategista johtamista, prosessien yhteensovittamista ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n soveltamisosaamista niin ty\u00f6t\u00e4 tekevilt\u00e4 ammattilaisilta kuin johtajilta. (THL 2023b<\/a>.) Tiedonkulun parantamiseksi lakia lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvitt\u00e4misen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 (1009\/2008<\/a>) ollaan parhaillaan p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Osaamisen kehitt\u00e4minen strategisen johtamisen v\u00e4lineen\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Osaamisen kehitt\u00e4minen on keskeinen osa strategista johtamista erityisesti poliisissa ja monialaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, jossa ammattilaisten toiminta perustuu paitsi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja ohjeistuksiin, my\u00f6s eettiseen harkintaan, vuorovaikutustaitoihin ja ajankohtaiseen asiantuntijatietoon. Alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4 osaamisen strateginen kehitt\u00e4minen on ratkaisevaa, koska v\u00e4kivalta n\u00e4ytt\u00e4ytyy yh\u00e4 monimuotoisempina ja vaikeammin havaittavina ilmi\u00f6in\u00e4, ja toisaalta ammattilaisten osaaminen voi vaikuttaa suoraan lapsen oikeusturvaan ja toipumismahdollisuuksiin (Korpilahti ym, 2019; WHO 2016).<\/p>\n\n\n\n

Strateginen osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 nykytilan arviointia ett\u00e4 tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia. T\u00e4m\u00e4 voidaan toteuttaa osaamiskartoitusten, itsearviointity\u00f6kalujen tai ty\u00f6yhteis\u00f6n kehityskeskustelujen avulla. Alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ehk\u00e4isyn kent\u00e4ll\u00e4 keskeisi\u00e4 osaamisalueita ovat esimerkiksi traumainformoitu ty\u00f6ote, lasten kuuleminen oikeudellisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, kulttuurisensitiivisyys, varhaisen puuttumisen mekanismit sek\u00e4 moniammatillisen yhteisty\u00f6n taidot (Laajasalo ym. 2024).<\/p>\n\n\n\n

Barnahus-mallissa osaamisen kehitt\u00e4misell\u00e4 on erityisasema, sill\u00e4 toimintamalli edellytt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja toimintakulttuuria eri ammattiryhmien (poliisi, syytt\u00e4j\u00e4, sosiaalihuolto, terveydenhuolto) v\u00e4lill\u00e4. Osaamisen kehitt\u00e4minen ei siten voi perustua yksitt\u00e4isiin koulutustilaisuuksiin, vaan sen tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista ja osana rakenteellista johtamista organisaatioissa (Gilbert ym. 2021). Esimerkiksi CFTSI- ja TF-KKT-menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto Barnahus-hankkeessa on vaatinut sek\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 perehdytyst\u00e4 ett\u00e4 ty\u00f6nohjauksellista tukea, mutta my\u00f6s sellaisten rakenteiden kehitt\u00e4mist\u00e4, jotka tukevat menetelmien pysyvyytt\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 (Laajasalo ym. 2024).<\/p>\n\n\n\n

Osaamisen kehitt\u00e4minen strategisena v\u00e4lineen\u00e4 linkittyy my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6johtamiseen ja organisaatiokulttuuriin. On tunnistettu, ett\u00e4 yksitt\u00e4isten ammattilaisten osaaminen ei yksin riit\u00e4, jos organisaatiokulttuuri ei tue avoimuutta, reflektointia tai virheist\u00e4 oppimista. (Eraut 2004; Edmondson 2018.) Sosiaality\u00f6n professiossa ja johtamisessa puhutaan usein hiljaisesta tiedosta, jota on haastavaa tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi, koska tieto kulkee henkil\u00f6lt\u00e4 toiselle, sen sijaan ett\u00e4 sit\u00e4 systemaattisesti siirrett\u00e4isiin. Strateginen johtaminen korostaa osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 paitsi yksil\u00f6- my\u00f6s systeemitasolla: tarvitaan rakenteita, jotka mahdollistavat kokemusten jakamisen, yhteisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen rakentamisen ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen. T\u00e4t\u00e4 tukevat esimerkiksi Barnahus-verkoston alueelliset ty\u00f6ryhm\u00e4t ja kansalliset verkkokoulut. Barnahus-hankkeen puitteissa on j\u00e4rjestetty useita koulutuksia ja seminaareja, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen. Lis\u00e4ksi Barnahus-verkkokoulu tarjoaa maksuttoman koulutuksen lapseen kohdistuvasta v\u00e4kivallasta, sen seurauksista ja tunnistamisesta. (THL 2023a.)<\/p>\n\n\n\n

Ammattilaisten osaamisen kehitt\u00e4minen on keskeinen eettinen ja lapsen oikeuksiin liittyv\u00e4 kysymys. Lapsen kohtaaminen v\u00e4kivaltatilanteissa vaatii erityist\u00e4 sensitiivisyytt\u00e4 ja valmiutta huomioida lapsen n\u00e4k\u00f6kulma, my\u00f6s silloin, kun lapsi ei kykene ilmaisemaan kokemuksiaan sanallisesti. Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista riskin\u00e4 on, ett\u00e4 lapsen kokema v\u00e4kivalta j\u00e4\u00e4 tunnistamatta tai ett\u00e4 palveluprosessit itsess\u00e4\u00e4n tuottavat uutta haittaa lapselle. (UNICEF 2024.)<\/p>\n\n\n\n

Strategisen osaamisen kehitt\u00e4misen avulla voidaan tukea vaikuttavampaa, yhdenvertaisempaa ja oikea-aikaisempaa palvelua v\u00e4kivaltaa kokeneille lapsille. Se toimii keinona varmistaa, ett\u00e4 kaikki toimijat jakavat yhteisen tietopohjan, eettisen perustan ja osaamistasovaatimukset. Sujuvalla prosessilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteill\u00e4 tuetaan lapsen toipumista, suojelua ja vahvistetaan lapsen oikeusturvaa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusmenetelm\u00e4t ja keskeisimm\u00e4t tulokset<\/h2>\n\n\n\n

OYS Barnahus-hanke ker\u00e4si syksyll\u00e4 2024 alueen ammattilaisten kokemuksia alaik\u00e4isiin kohdistuvien v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyjen kanssa ty\u00f6skentelyst\u00e4, osaamisen tarpeista ja moniammatillisen yhteisty\u00f6n sujuvuudesta sek\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeista. Koska Barnahus-hankkeen yhten\u00e4 k\u00e4rkitavoitteena on kouluttaa ammattilaisia ja vahvistaa heid\u00e4n osaamistaan lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteissa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 identifioida ne osa-alueet, joihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 toimivat ammattilaiset kaipaavat lis\u00e4\u00e4 osaamista ja perehtymist\u00e4. Kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 keskeisimm\u00e4t k\u00e4sitteet ja asetettava tutkimuksen tavoitteet (Vilkka, 2021). OYS Barnahus-hankkeen kysely toteutettiin anonyymina Webropol-kyselyn\u00e4. Kyselyn tuloksia on hy\u00f6dynnetty OYS Barnahus-hankkeen strategian suunnittelussa ja otettu erityisesti huomioon ammattilaisten osaamisen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esitettyjen tulosten osalta tutkimuskysymyksi\u00e4 oli kaksi: 1. mit\u00e4 osaamisen tarpeita ammattilaisilla on lapsiin kohdistuvien v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteisiin ja 2. millaisia kokemuksia vastaajilla on moniammatillisesta yhteisty\u00f6st\u00e4 v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteista ja miten yhteisty\u00f6t\u00e4 tulisi kehitt\u00e4\u00e4. Varsinainen tutkimusasetanta hankkeessa oli laajempi. Kyselyn avulla haluttiin my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 mm. hankkeen tunnettuutta sek\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, jotta Barnahus-malli ja hankeen tuottamat materiaalit ammattilaisten ty\u00f6n tueksi saadaan juurtumaan osaksi organisaatioiden rakenteita Pohjoisella yhteisty\u00f6alueella. Tavoitteena oli my\u00f6s tunnistaa alueen keskeisimm\u00e4t kehitt\u00e4mistarpeet, jotta viimeinen hankekausi voidaan toimia mahdollisimman tehokkaasti ja tarpeiden mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Aineiston ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4sittelyss\u00e4 on otettu huomioon tutkimuseettiset kysymykset ja noudatettu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK 2024) asettamia hyv\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Tutkimusetiikkaan liittyv\u00e4t kysymykset on otettava huomioon suunnittelu- ja toteutusvaiheissa sek\u00e4 aineiston s\u00e4ilytyksen suhteen (Vilkka 2021). Aineiston keruu suunniteltiin ty\u00f6ryhm\u00e4n kesken ja aineiston analysointi ja s\u00e4ilytt\u00e4minen on toteutettu siten, ett\u00e4 vastaajien anonymiteetti on suojattu. Aineiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on haettu kirjallinen lupa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta (Pohde).<\/p>\n\n\n\n

Tuomi ja Saraj\u00e4rvi (2018) kuvaavat sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin eri vaiheet ja niiss\u00e4 mahdollisesti esiintyvi\u00e4 ongelmia teoksessaan Laadullinen tutkimus ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi<\/em>. T\u00e4m\u00e4 tutkimusaineisto on laadullinen ja analyysivaiheessa hy\u00f6dynnettiin sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia. Aineisto luokiteltiin teemoittelemalla ja tunnistamalla sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 elementtej\u00e4 ja nime\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne. Aineistoa on analysoitu my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4en eri rajauksia vastaajien antamien taustatietojen perusteella, esimerkiksi alueen mukaan. Vuori (2021) toteaa, ett\u00e4 rajattujen aineistojen avulla voi tehd\u00e4 yleisluonteisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi. Niinp\u00e4 rajattuja aineistoja on luokittelun j\u00e4lkeen verrattu my\u00f6s toisiinsa ja tunnistettu yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroavaisuuksia alueilla ja ammattiryhmien v\u00e4lill\u00e4, jolloin on voitu luotettavasti tehd\u00e4 yleisluonteisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 koko Pohjoisen yhteisty\u00f6alueen tilanteesta t\u00e4m\u00e4n teeman osalta. Aineistoa ei ole rajattu ja analysoitu niilt\u00e4 osin, mik\u00e4li vastaajia oli alle 10 vastaajien anonymiteetin turvaamiseksi. Esimerkiksi lapsirikostutkijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on useilla alueilla pieni, joten heid\u00e4n vastauksiaan ei ole ajettu aluekohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Tuloksien luotettavuuden arvioimisessa on otettava huomioon, ett\u00e4 vastaaja on voinut tehd\u00e4 virheen ja valita v\u00e4\u00e4r\u00e4n taustamuuttujan tai h\u00e4n on voinut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kysymyksen v\u00e4\u00e4rin (Vilkka, 2021). T\u00e4ss\u00e4 kyselyss\u00e4 vastaajat ovat antaneet tietoa perustuen heid\u00e4n omiin kokemuksiinsa ja tarpeisiinsa, jolloin vastauksissa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ilmenee heid\u00e4n subjektiivinen kokemuksensa. Vastauksista on kuitenkin mahdollista tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja kuvata ilmi\u00f6t\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa, kun vastaajia on tarpeeksi suuri joukko ja vastaajat ovat henkil\u00f6it\u00e4, joilla on tietoa tutkittavasta ilmi\u00f6st\u00e4 (Tuomi & Saraj\u00e4rvi, 2018).<\/p>\n\n\n\n

Vastaajia oli koko Pohjoisella yhteisty\u00f6alueella 684 ja vastaajat edustivat useita eri organisaatioita ja toimijoita, kuten varhaiskasvatus, koulu, sosiaali- ja terveyspalvelut sek\u00e4 poliisi. Yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 haasteena kyselyyn vastaajat kokivat tiedonkulkuun ja tiedonvaihtoon liittyv\u00e4t haasteet toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Useat vastaajat kokivat haasteeksi sen, ettei heihin otettu yhteytt\u00e4 ilmoituksen tekemisen j\u00e4lkeen, eik\u00e4 heille kerrottu, miten asia etenee ja mik\u00e4 jatkoty\u00f6skentely asiassa on. Osa koki t\u00e4m\u00e4n vaikeuttavan heid\u00e4n omaa ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n lapsen, nuoren tai perheen kanssa. Yhteisty\u00f6t\u00e4 helpottavaksi tekij\u00e4ksi vastauksissa tunnistettiin se, ett\u00e4 tietoisuus toisten teht\u00e4v\u00e4kent\u00e4st\u00e4, toimivaltuuksista ja velvollisuuksista sek\u00e4 tiedonkulkuun vaikuttavista laeista lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rryst\u00e4 ja yhteisty\u00f6n mahdollisuuksia. Yhteisty\u00f6n on koettu olleen laadukasta, toisia kuuntelevaa ja eri ammattilaisten osaamisen huomioivaa. My\u00f6s poliisin ja sosiaalip\u00e4ivystyksen suora konsultaation mahdollisuus oli t\u00e4rke\u00e4 osa ty\u00f6n sujuvuutta.<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvion<\/figure>\n\n\n\n

Kuvio 2.<\/strong> Vastaajien kokemus yhteisty\u00f6n sujumisesta yleens\u00e4 ammattiryhmitt\u00e4in (n=414).<\/p>\n\n\n\n

Vastaajat tunnistivat yhteisty\u00f6n haasteiksi prosessien hitauden ja yhteensovittamisen, henkil\u00f6st\u00f6n vaihtuvuuden ja aikataululliset asiat, jolloin tiedottamiselle tai muulle yhteydenpidolle, joka ei ole aivan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 asian selvitt\u00e4misen kannalta, ei j\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 haastavana tekij\u00e4n\u00e4 vastauksissa nousi my\u00f6s eri ammattiryhmien v\u00e4linen railo. Vaikka ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n usein samalla rajapinnalla, on osa vastaajista kokenut, etteiv\u00e4t he ole tulleet kuulluksi eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ole lis\u00e4nnyt yhteisty\u00f6n mahdollisuuksia. Yhteisty\u00f6n n\u00e4htiin olevan n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 ja tuloksien v\u00e4h\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 on tarpeen tiivist\u00e4\u00e4 lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteissa. Pohjoisella yhteisty\u00f6alueella hankkeen toimesta pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan ammattilaisten osaamista v\u00e4kivaltaep\u00e4illyn puheeksiottoon, v\u00e4kivallan tunnistamiseen sek\u00e4 tukea ammattilaisia moniviranomaisyhteisty\u00f6h\u00f6n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osaamista lapsiin kohdistuvien v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyjen selvitt\u00e4misen viranomaisprosessista, tiedon jakamisesta ja vastuista.<\/p>\n\n\n\n

Vastaajat nimesiv\u00e4t heill\u00e4 olevan koulutus- ja osaamistarvetta eniten v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn puheeksiotossa. Toiseksi eniten kaivattiin toimintaohjeita tai niiden p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 ja l\u00e4pik\u00e4ymist\u00e4 yhteisesti s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin aikav\u00e4lein. Toimintaohjeen osalta vastauksissa nousi esiin, ett\u00e4 ohje voi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta sen ajantasaisuus, soveltuvuus juuri omaan ty\u00f6h\u00f6n ja vastuun- jakautuminen ammattilaisten kesken koettiin ep\u00e4selv\u00e4ksi. Kolmanneksi eniten kaivattiin koulutusta v\u00e4kivallan tunnistamiseen liittyen, esim. nuorten v\u00e4liseen, sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan ja sisarusten v\u00e4liseen v\u00e4kivaltaan. Yhteisty\u00f6n osalta vastaajat kaipasivat tietoa prosesseista, toimijoiden tuntemista ja vastuiden jakautumista.<\/p>\n\n\n\n

Kyselyn tulosten perusteella koulutukset eiv\u00e4t ole tavoittaneet kaikkia alueen ammattilaisia ja lis\u00e4koulutuksen tarvetta on edelleen. On merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomioida my\u00f6s se, ett\u00e4 suurelle osalle lasten ja nuorten parissa ty\u00f6skenteleville ammattilaisille tulee v\u00e4kivaltaep\u00e4ilyn tilanteita vastaan harvakseltaan, jolloin on mahdotonta olettaa, ett\u00e4 ammattilainen muistaisi tarkat toimintaohjeet ilman organisaation tukea. Lapsiin kohdistuva v\u00e4kivalta asiana voi olla my\u00f6s haastavaa kohdata, jolloin ammattilaisten osaamista vahvistamalla turvataan my\u00f6s lasta ja lapsen oikeusturvaa laajemmin. Merkitt\u00e4v\u00e4ksi johtamiskysymykseksi kiteytyy tarve, ett\u00e4 ammattilaisten osaamista yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n ja ajankohtaisista ilmi\u00f6ist\u00e4, moniammatillisesta ty\u00f6skentelyst\u00e4, prosesseista ja lain soveltamisesta koulutetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 ammattilaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nopeasti luotettavan ja ajankohtaisen tiedon \u00e4\u00e4relle, esimerkiksi toimintaohjeisiin, jos he kohtaavat alaik\u00e4isiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa. On tarpeen varmistaa, ett\u00e4 tieto ja osaaminen ei henkil\u00f6idy ja siirry vain \u201dhiljaisena tietona\u201d ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 toiselle. Ammattilaisilla on velvollisuus, mutta my\u00f6s oikeus toimia ja organisaation etu on, ett\u00e4 tieto ja osaaminen on ajantasaista. Osaamisen tarpeita on kartoitettava s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja tarjottava yksil\u00f6llisempi\u00e4 ratkaisuja tarvittaessa. Organisaation strateginen suunnittelu koulutuksien, viestinn\u00e4n ja materiaalien p\u00e4ivitt\u00e4misen osalta on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Tiedonvaihdon sujuvoittaminen ja sen my\u00f6t\u00e4 moniammatillisen yhteisty\u00f6n toiminnan varmistaminen ovat keskeisi\u00e4 haasteita Barnahus-mallin toteuttamisessa. Mallin vakiinnuttaminen osaksi palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 sitoutumista ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4misen tarve on laajasti tunnistettu ja sen p\u00e4ivitt\u00e4miseksi tehd\u00e4\u00e4n systemaattisesti ty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4lisell\u00e4 ja kansallisella tasolla. (Hannonen & Lilja 2024). Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n p\u00e4ivitt\u00e4minen vastaamaan nykyisi\u00e4 tarpeita on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta eri toimijat voivat tehokkaasti jakaa tietoa ja tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 lapsen edun mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Strateginen ennakointi edellytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ilt\u00e4 osaamista tulevaisuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ja sen soveltamisesta. Organisaatioiden rajojen ylitt\u00e4v\u00e4 moniammatillinen yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 onnistuakseen yhteisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja toiminta-alustoja. N\u00e4it\u00e4 on toteutettu muun muassa lain (1009\/2008 Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvitt\u00e4misen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4) lausuntokierroksella, jossa ammattilaiset ovat yhdess\u00e4 edist\u00e4neet lausuntoa lakiesitykseen. Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ammattilaisten yhteisty\u00f6n\u00e4 on p\u00e4ivitetty Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n V\u00e4kivallaton lapsuus -toimenpideohjelmaa kaudelle 2026\u20132033. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntasolla yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4 esimerkkin\u00e4 voi esitt\u00e4\u00e4 ammattilaisille suunnatut poliisin konsultaationumerot, jotka ovat nykyisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikilla poliisilaitoksilla Pohjoisella yhteisty\u00f6alueella. Lis\u00e4ksi kaikilla alueilla voi konsultoida sosiaali- ja kriisip\u00e4ivystyst\u00e4 matalalla kynnyksell\u00e4.  Konsultaatioiden avulla ammattilaiset saavat tietoa prosessin etenemisest\u00e4 ja ammattilaiset voivat jakaa tietoja lain puitteissa jo varhaisessa vaiheessa. V\u00e4kivaltaep\u00e4illyn tilanteissa prosessien ymm\u00e4rrys ja ammattilaisten oman roolin tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n ja onnistuneen palveluohjauksen kannalta. Lis\u00e4ksi Pohjoisella yhteisty\u00f6alueella pidet\u00e4\u00e4n moniammatillisia yhteisty\u00f6kokouksia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, joiden kautta yhteisty\u00f6t\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ja kehitet\u00e4\u00e4n.  Jatkokehitt\u00e4mist\u00e4 tarvitaan kuitenkin edelleen konsultaatioiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen, viranomaisten prosessien tuntemiseen sek\u00e4 toimintaohjeiden ja ammattilaisten osaamisen yll\u00e4pit\u00e4miseen organisaatioissa.<\/p>\n\n\n\n

Osaamisen kehitt\u00e4minen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiyst\u00e4v\u00e4llisen l\u00e4hestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja sitoutumista kaikilta osapuolilta. Ammattilaisten osaamisen kehitt\u00e4minen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 organisaation rakenteisiin, jotta ajantasaista tietoa ja koulutusta voidaan tarjota s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Osaamisen tarpeita t\u00e4ytyy my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. On merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 vahvemmin huomiota siihen, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio ja teko\u00e4ly luovat ammattilaisten ty\u00f6h\u00f6n alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isyyn ja v\u00e4kivaltaep\u00e4illyn tilanteissa toimimiseen. Jatkotutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta olisi antoisaa syventy\u00e4 tarkemmin siihen, miten strategisella ennakoinnilla ja vahvemmin tulevaisuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavuuden mittareiden kehitt\u00e4misell\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 etenkin sosiaalipalveluiden strategiaty\u00f6t\u00e4 ja johtamista, sek\u00e4 panostaa entist\u00e4 vahvemmin v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja turvata lapsen oikeuksien toteutuminen.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n

Edmondson, A. 2018. The fearless organization: Creating psychological safety in the workplace for learning, innovation, and growth. Hoboken: John Wiley & Sons.<\/p>\n\n\n\n

Eraut, M. 2004. Informal learning in the workplace. Studies in Continuing Education, 26(2), 247-273. Viitattu 10.5.2025 https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/full\/10.1080\/158037042000225245?scroll=top&needAccess=true#d1e173<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Fadjukoff, M., Hautam\u00e4ki, S., Hakala, V. & Ellonen, N. 2023. Lasta-seula-malli lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan rikosep\u00e4ilyjen selvitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:61. Valtionneuvoston kansia, Helsinki. Viitattu 13.5.2025 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/165235\/VNTEAS_2023_61.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Gilbert, R., Kemp, A., Thoburn, J., Sidebotham, P., Radford, L., Glaser, D. & MacMillan, H.L. 2009. Recognising and responding to child maltreatment. The Lancet, 373(9658), 167\u2013180.<\/p>\n\n\n\n

Hamel, G. & Zanini, M. 2020. Humanocracy. Creating organizations as amazing as the people inside them. Harvard Business Review Press.<\/p>\n\n\n\n

Hannonen, J. & Lilja, I. 2024. Perustelumuistio lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvitt\u00e4misest\u00e4 annetun lain (1009\/2008) muutostarpeista. Euroopan neuvosto 2024. Viitattu 11.5.2025  https:\/\/rm.coe.int\/barnahus-finland-legal-amendments-memorandum-fin\/1680ae33bb<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hiltunen, E. 2013. Foresight and innovation: How companies are coping with the future. Palgrave Macmillan, London. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/doi.org\/10.1057\/9781137337702<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Korpilahti, U., Kettunen, H., Nuotio, E., Jokela, S., Nummi, V.M. & Lillsunde, P. (toim.). 2019. V\u00e4kivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ehk\u00e4isyst\u00e4 2020\u22122025. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2019:27. Viitattu 27.5.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-4123-6<\/a>. <\/s><\/p>\n\n\n\n

Laajasalo, T., Stolt, S., Pirinen, J., Vehkaoja, S., Juusola, A., Nuotio, S-K & Remsu, N. 2024. Psykososiaaliset menetelm\u00e4t lasten traumaattisten kokemusten k\u00e4sittelyyn: kokemuksia Barnahus-hankkeessa pilotoidusta ja jalkautetuista ty\u00f6menetelmist\u00e4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ty\u00f6paperi 2\/2024. Helsinki: Viitattu 27.5.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-408-232-7<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvitt\u00e4misen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 31.12.2008\/1009. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/finlex.fi\/fi\/lainsaadanto\/2008\/1009<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Sinkkonen, M. & M\u00e4kel\u00e4, J. (toim.). 2017. LASTA-hanke Kokemuksia viranomaisten yhteisty\u00f6n ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen ep\u00e4ilytilanteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2\/2017. Helsinki. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-302-850-0<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

STM 2023. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n virkapuheenvuoro tulevan hallituskauden haasteista ja ratkaisujen suunnista. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2023:6. Helsinki. Viitattu 27.5.2025 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-7166-0<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

STM 2024. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (STM), V\u00e4kivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen my\u00f6nnettiin 1 900 000 euroa valtionavustusta. 22.2.2024. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/stm.fi\/-\/barnahus-kehittamistyohon-myonnettiin-1-900-000-euroa-valtionavustusta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

TENK 2024. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), Hyv\u00e4 tieteellinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 (HTK).  22.4.2024. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/tenk.fi\/fi\/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

THL 2023a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hankesuunnitelma Barnahus-hanke 2024\u20132025. Viitattu 22.5.2025 https:\/\/thl.fi\/documents\/155392151\/190466625\/Hankesuunnitelma+Barnahus-hanke+20242025.pdf\/35bab74e-4c85-935b-4079-a526bd55986e?t=1722926968395<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

THL 2023b. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), V\u00e4kivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma, tuloksia ja linjauksia. 7.12.2023. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/thl.fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/vakivallaton-lapsuus-toimenpidesuunnitelma\/tuloksia-ja-linjauksia<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tuomi, J. & Saraj\u00e4rvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi.<\/p>\n\n\n\n

UNICEF. 2024. Protecting Children from Violence and Exploitation in Relation to the Digital Environment. New York: United Nations Children\u2019s Fund. Viitattu 1.5.2025 https:\/\/www.unicef.org\/media\/164421\/file\/Policy%20brief_Protecting%20children%20from%20violence%20in%20the%20digital%20environment.pdf.pdf<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

United Nations. 2021. General comment No. 25 (2021) on children\u2019s rights in relation to the digital environment. Geneva: UN Committee on the Rights of the Child. Viitattu 3.5.2025 https:\/\/www.ohchr.org\/en\/documents\/general-comments-and-recommendations\/general-comment-no-25-2021-childrens-rights-relation<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Vilkka, H. 2021. Tutki ja kehit\u00e4. PS Kustannus. Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuori, J. (2021). Laadullinen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi. Teoksessa Jaana Vuori (toim.), Laadullisen tutkimuksen verkkok\u00e4sikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Viitattu 23.5.2025 https:\/\/www.fsd.tuni.fi\/fi\/palvelut\/menetelmaopetus\/kvali\/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyysitavat\/laadullinen-sisallonanalyysi\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

WHO 2016. INSPIRE: Seven strategies for ending violence against children. World Health Organization (WHO). Luxembourg. Viitattu 27.5.2025 https:\/\/www.unicef.org\/media\/66876\/file\/INSPIRE-SevenStrategies.pdf<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alaik\u00e4isiin kohdistuva v\u00e4kivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii viranomaisten v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja strategista l\u00e4hestymistapaa. Osaamisen kehitt\u00e4minen, strateginen ennakointi ja johtaminen ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 alaik\u00e4isiin kohdistuvan v\u00e4kivallan ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4. Barnahus-malli tarjoaa tehokkaan ja lapsiyst\u00e4v\u00e4llisen l\u00e4hestymistavan, mutta sen onnistunut toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4, yhteisty\u00f6t\u00e4 ja sitoutumista kaikilta osapuolilta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5166,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798260,4234],"tags":[6744,7402,8747],"class_list":["post-5175","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2025","category-artikkeli","tag-ennakointi","tag-johtaminen","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Paattonen-Tihinen-artikkeli-Lumen-3-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1lt","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5175","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5175"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5175\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5267,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5175\/revisions\/5267"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}