{"id":5199,"date":"2025-10-30T06:14:00","date_gmt":"2025-10-30T04:14:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=5199"},"modified":"2025-10-30T06:46:29","modified_gmt":"2025-10-30T04:46:29","slug":"clt-levyt-ajovaylarakenteina-kestavaa-kantavuutta-metsatalouden-tarpeisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2025\/10\/30\/clt-levyt-ajovaylarakenteina-kestavaa-kantavuutta-metsatalouden-tarpeisiin\/","title":{"rendered":"CLT-levyt ajov\u00e4yl\u00e4rakenteina \u2013 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kantavuutta mets\u00e4talouden tarpeisiin"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-text-align-right\"><a href=\"https:\/\/lucit.sharepoint.com\/:b:\/s\/Julkisettiedostot\/ESx_2UXUrm9ErnxT3WBeXWcBGFahH5uCGMt-zhQ5x1WJBw?e=dSxFBz\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><em>Sakari Vestinen, insin\u00f6\u00f6ri (YAMK), asiantuntija, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><br><em>Veronica Mikkola, insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><br><em>Teemu Kuusij\u00e4rvi, insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><br><em>Jon Hietaniemi, insin\u00f6\u00f6ri, asiantuntija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"560\" height=\"125\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-Lapin-liitto-copy.jpg\" alt=\"EU:n ja Lapin liiton logot.\" class=\"wp-image-4556\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-Lapin-liitto-copy.jpg 560w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2024\/04\/EU-osarahoittama-lippulogo-ja-Lapin-liitto-copy-320x71.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 560px) 100vw, 560px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Asiasanat: mets\u00e4tiest\u00f6, CLT-elementit, sensoritekniikka.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapin ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja Luonnonvarakeskuksen, Suomen Mets\u00e4keskuksen ja Kemin Digipolis Oy:n osatoteuttamassa CLT Mets\u00e4 -yhteishankkeessa tutkitaan levyjen soveltuvuutta ajov\u00e4yl\u00e4rakenteiksi puunkorjuussa vaativissa olosuhteissa kelirikon aikaan. Levyjen tavoitteena on puunkorjuun mahdollistaminen kelirikon aikaan, mutta my\u00f6s toimia ehk\u00e4isev\u00e4sti maanpinnan kulumisen ja muovautumisen ehk\u00e4isemiseen.&nbsp; Puunkorjuun CLTmets\u00e4 -hanke sai alkunsa CLT Access Matting (CLT AM) -hankkeen aikana huomatusta tarpeesta kehitt\u00e4\u00e4 levyj\u00e4 pidemm\u00e4lle mets\u00e4talouden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin. CLT AM -hankkeessa havaittuihin tuloksiin perustuen t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa p\u00e4\u00e4tettiin keskitty\u00e4 levyjen koon optimointiin sek\u00e4 laajentaa levyjen k\u00e4ytt\u00f6kohteita pehmeilt\u00e4 mailta ajov\u00e4ylille ja esimerkiksi varastopaikoille yms.<\/p>\n\n\n\n<p>CLT AM -hankkeessa kehitettyj\u00e4&nbsp; levyj\u00e4 on k\u00e4ytetty hankkeen loppumisen j\u00e4lkeen eri koneyritt\u00e4jien toimesta ja palaute niiden k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 erilaisiin teht\u00e4viin on ollut varsin positiivista. Levyt ovat edelleen k\u00e4ytt\u00f6kunnossa, vaikka levyt ovat olleet p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti taivasalla s\u00e4ilytyksess\u00e4. Levyt on k\u00e4yty investoimassa kes\u00e4ll\u00e4 -25 ja levyjen kuntoa arvioitiin samalla. Osassa levyiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 ja kuluminen&nbsp; n\u00e4kyi selke\u00e4mmin kuin toisissa (kuva1).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"455\" height=\"341\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-1-Vestinen-ja-muut.jpg\" alt=\"Levyj\u00e4 maastossa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in pinottuna.\" class=\"wp-image-5206\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-1-Vestinen-ja-muut.jpg 455w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-1-Vestinen-ja-muut-320x240.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 455px) 100vw, 455px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 1<\/strong>. CLT Access Matting -hankkeessa tuotettujen levyjen kunto kes\u00e4ll\u00e4 -25. (Peteri 2025)<\/p>\n\n\n\n<p>Ristiin laminoidusta puusta valmistetut CLT-levyt ovat vakiinnuttaneet asemansa rakennusteollisuudessa, mutta niiden k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet ulottuvat my\u00f6s mets\u00e4talouden tarpeisiin. CLT-levyjen etuna on suuri kantavuus, keveys ja helppo siirrett\u00e4vyys. Hankkeessa suunnitellut levyt mitoitettiin kest\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4koneiden ja kuorma-autojen aiheuttamia kuormia (kuva 2) ja niiden toimivuutta testataan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kelirikon aikaisessa toiminnassa. Laskelmat osoittavat, ett\u00e4 oikein suunniteltuna CLT-levyt voivat toimia tehokkaina ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisin\u00e4 ratkaisuina tilap\u00e4isten kulkureittien rakentamisessa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"502\" height=\"325\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-2-Vestinen-ja-muut.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5207\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-2-Vestinen-ja-muut.jpg 502w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-2-Vestinen-ja-muut-320x207.jpg 320w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-2-Vestinen-ja-muut-500x325.jpg 500w\" sizes=\"auto, (max-width: 502px) 100vw, 502px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 2<\/strong>. Kuormituksen laskeminen palkkimenetelm\u00e4ll\u00e4. Finnwood.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a>Suunnittelu<\/h2>\n\n\n\n<p>Suunnittelussa huomioitiin levyjen kuormituskest\u00e4vyys k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4, sek\u00e4 mahdollisuus uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lis\u00e4ksi arvioitiin kustannustehokkuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia, kuten levyjen vuokrauspalveluita. CLT:n k\u00e4ytt\u00f6 ajov\u00e4yl\u00e4rakenteena tarjoaa uudenlaisen, ekologisen vaihtoehdon erityisesti vaikeakulkuisilla alueilla, miss\u00e4 perinteiset ratkaisut eiv\u00e4t ole toimivia.<\/p>\n\n\n\n<p>Erityisesti kelirikkoaikana kantavuus laskelmien merkitys korostuu, kun CLT-levyj\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n parantamaan tien kantavuutta (kuva 3). T\u00e4ll\u00f6in maaper\u00e4n kantavuus on heikentynyt, ja ajoneuvojen paino voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 vaurioita infrastruktuurille (Haakana 2014). Tarkat kantavuuslaskelmat mahdollistavat CLT-levyjen optimaalisen mitoituksen ja sijoittelun, jolloin ne tukevat ajoneuvoliikennett\u00e4 turvallisesti ja tehokkaasti. T\u00e4m\u00e4 ei ainoastaan paranna kuljetusten sujuvuutta, vaan my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ja yll\u00e4pitokustannuksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"576\" height=\"379\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-3-Vestinen-ja-muut.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5208\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-3-Vestinen-ja-muut.jpg 576w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-3-Vestinen-ja-muut-320x211.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 576px) 100vw, 576px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 3<\/strong>. Tienpinnan taipuminen kuormitetun renkaan seurauksena ja siit\u00e4 syntyv\u00e4t j\u00e4nnitykset tien p\u00e4\u00e4llyste kerroksissa. Ehrola 1996<\/p>\n\n\n\n<p>Tiell\u00e4&nbsp; maan kantokyky on l\u00e4hes koko levyn alainen, poislukien kelirikon ja s\u00e4\u00e4n pehment\u00e4m\u00e4 tienpinta, jonka syvyys voi olla useita kymmeni\u00e4 senttej\u00e4. Yleisesti kantavuus laskelmissa lasketaan elementtilevyt itse kantaviksi. Kuvassa 3 ilmenee, kuinka renkaan kohdalla pistekuorma kohdistuu asfalttiin ja asfaltti puristuu ja toinen kerros joutuu vedon vaikutukseen.&nbsp; Puutavara-auton renkaan pistekuorma voi olla tilanteesta riippuen 50-100 kN (5000\u201310 000 kg). On varmistettava, ett\u00e4 maapohja ja sen pinta suurimmalta osalta kantaa ja elementtilevy kest\u00e4\u00e4 kuormituksen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>84 mm kolmikerroksisen CLT- elementti levyn kantavuus pohjautuu tiepohjan kantavuuteen, mik\u00e4li kantavuus ei riit\u00e4 piste kuormituksesta aiheutuva taipuma&nbsp; s\u00e4rkee levyn. Kantokyky paranee huomattavasti, kun elementin vahvuus kasvaa vahvuuteen 124 mm, kantavuus vastaa&nbsp; siltarakennelmaa, miss\u00e4 elementti kantaa renkaasta kohdistuvan kuorman, vaikka maa olisi pehme\u00e4\u00e4 alla. Esimerkiksi 5-kerroksisessa CLT-elementeiss\u00e4 tulee ottaa huomioon etteiv\u00e4t poikittaiset kerrokset ole kantavia materiaaleja (kuva 4), vaan toimivat l\u00e4hinn\u00e4 joustona laakerimaisesti kantavien kerrosten v\u00e4liss\u00e4 (Lahtela&nbsp; 2018) Kantavuus laskelmat ovat kuitenkin suuntaa antavia, koska materiaalit eiv\u00e4t ole lujuusluokiteltuja, vaan hankkeessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t levyt&nbsp; ovat hy\u00f6nteisvaurioiden heikent\u00e4mi\u00e4, jolloin kantavuus laskentaan ei voi yksist\u00e4\u00e4n luottaa.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"576\" height=\"265\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-4-Vestinen-ja-muut.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-5209\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-4-Vestinen-ja-muut.png 576w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-4-Vestinen-ja-muut-320x147.png 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 576px) 100vw, 576px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 4<\/strong>. Kantavuuden esimerkkikuva 5-kerroksisessa elementiss\u00e4. Huomioi kantavuuksien laskennassa (Gmean=liukumoduuli) suuri ero kerrosten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a>Levymateriaalit ja valmistus<\/h2>\n\n\n\n<p>Hanke on jatkoa CLT Maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa-hankkeelle, jossa tutkittiin CLT levyjen hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 puunkorjuussa kosteilla mailla (Saloniemi A, 2023). CLT Mets\u00e4-hankkeessa jatketaan edelt\u00e4v\u00e4n hankkeen pohjalta toteutettujen levyjen suunnittelua ja pyrit\u00e4\u00e4n ohentamaan levyj\u00e4, jotta optimaalinen kustannusrakenne painon, muodon ja k\u00e4ytett\u00e4vyyden osalta saavutettaisiin. Hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon sekundaari puuta valmistusmateriaalina.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeessa k\u00e4ytetty sekundaari puu koostuu sahoilta hankitusta laudasta, joka ei t\u00e4yt\u00e4 rakennusteollisuuden laatuvaatimuksia. Alhaisempi hinta mahdollistaa kevyemm\u00e4n kulurakenteen levyjen tuotannossa ja tuo lis\u00e4ulottuvuuksia sahateollisuuden materiaalien hy\u00f6dynnett\u00e4vyydelle. My\u00f6s purkuj\u00e4tett\u00e4 pystytt\u00e4isiin pieness\u00e4 mittakaavassa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennusmateriaalina, jos se on tarpeeksi puhdasta h\u00f6yl\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi. Purkuj\u00e4tteen mahdollisena haittapuolena on mahdollisesti korkeat k\u00e4sittelykustannukset, jos se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nauloja p\u00f6ly\u00e4 tai muita ep\u00e4puhtauksia, joita purkamisen aikana on p\u00e4\u00e4ssyt lautoihin. Purkuj\u00e4tteen k\u00e4yt\u00f6n mahdollistava tekij\u00e4 tulevaisuudessa voisi olla purku yritysten tiedottaminen puhtaamman sahatavaran tarpeesta, jolloin pystytt\u00e4isiin erottelemaan parempi sahatavara purkuty\u00f6n aikana muusta j\u00e4tteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Levyjen valmistuksessa lautatavara sahataan ja h\u00f6yl\u00e4t\u00e4\u00e4n vaadittaviin mittoihin. Koska kyseess\u00e4 on ristiin liimatusta puusta valmistettu monikerroksinen levy, voidaan my\u00f6s lyhyemp\u00e4\u00e4 sahatavaraa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sormijatkettuna. Lautakerroksia pystyt\u00e4\u00e4n helposti lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tai v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa levyn k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen mukaisesti. Yleisin kerrosm\u00e4\u00e4r\u00e4 on kolme tai viisi kerrosta, jotka laminoidaan poikittain edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n kerrokseen n\u00e4hden, jotta rakenne j\u00e4ykistyy ja muuttuu kantavaksi (<a href=\"http:\/\/puuinfo.fi\">Puuinfo.fi<\/a>, 2024). Levyjen latomissuunnalla on mahdollisesti my\u00f6s merkityst\u00e4 levyjen kulutuksen kestolle, kun levyj\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n raskaskoneiden kulku alustana. Etenkin mets\u00e4koneiden telat kuluttavat levyjen pintaa nopeasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Jotta levy\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajov\u00e4yl\u00e4rakenteena, t\u00e4ytyy ottaa huomioon ajov\u00e4yl\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n koneen ominaisuudet ja v\u00e4yl\u00e4n luonne, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t muun muassa levyn paksuuden. Mets\u00e4koneet ja muut telakoneet nousevat helpommin paksun levy p\u00e4\u00e4lle, kuin esimerkiksi kuorma-autot. Lis\u00e4ksi yleisill\u00e4 teill\u00e4 tieliikennelaki on otettava huomioon, eik\u00e4 levyj\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilman erityislupia. Yksityisteill\u00e4 ja talviteill\u00e4 levyj\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaammin ja niist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 kelirikon aikana suojaamaan maaper\u00e4\u00e4 tai tienpintaa raskaskoneiden aiheuttamalta kulumiselta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a>Levyihin asennettavat anturit<\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkiessamme levyjen soveltuvuutta hankkeessa haluamme saada selville, millaiseen kuormitukseen CLT levyt kohdistuvat testattaessa. Hankkeessa harkittiin CLT levyjen kosteuden ja l\u00e4mp\u00f6tilan mittaamista testauksen aikana ja kuinka se voi vaikuttaa levyjen kuntoon, mutta t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 haluttiin saada tiet\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n aiheuttamat muutokset levyihin. T\u00e4m\u00e4n mittaamiseksi valitsimme venym\u00e4liuska-anturit (Kuva 5), mutta mahdollisina vaihtoehtoina t\u00e4h\u00e4n pidettiin my\u00f6s robottitakymetri\u00e4 tai laserkeilainta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"453\" height=\"302\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-5-Vestinen-ja-muut.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5210\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-5-Vestinen-ja-muut.jpg 453w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-5-Vestinen-ja-muut-320x213.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 453px) 100vw, 453px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 5<\/strong>. Esimerkkikuva asennetusta venym\u00e4liuskasta. Althen Sensors<\/p>\n\n\n\n<p>Venym\u00e4liuskat koostuvat joustavaan alustaan kiinnitetyst\u00e4 johdinlangasta ja niiden toiminta perustuu siihen, ett\u00e4 kyseinen alusta taipuu mitattavan kappaleen mukana muuttaen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 vastusta. Huomioon otettavia asioita venym\u00e4liuskojen valitsemisessa on liuskojen pituus, mitattava vastus, materiaali sek\u00e4 millaista venym\u00e4\u00e4 halutaan mitata (kuva 6).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"361\" height=\"138\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-6-Vestinen-ja-muut.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5211\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-6-Vestinen-ja-muut.jpg 361w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Kuva-6-Vestinen-ja-muut-320x122.jpg 320w\" sizes=\"auto, (max-width: 361px) 100vw, 361px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Kuva 6<\/strong>. Havainnekuva aksiaalisesta venym\u00e4st\u00e4 (vasen) sek\u00e4 taivutusvenym\u00e4st\u00e4 (oikea). National Instruments<\/p>\n\n\n\n<p>Venym\u00e4liuskat asennetaan CLT-levyjen valmistusvaiheessa levyjen kerrosten v\u00e4liin, josta l\u00e4htee johdot ulos levyst\u00e4 tiedonkeruulaitteeseen. Koska levyjen testaaminen tapahtuu kelirikon aikaan maastossa, liuskojen ja kaiken siihen tarvittavan tekniikan on kestett\u00e4v\u00e4 kosteutta sek\u00e4 matalia l\u00e4mp\u00f6tiloja. Venym\u00e4liuskoihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4llystysainetta suojatakseen niit\u00e4 kosteudelta ja anturiin kytkent\u00e4riman v\u00e4lille tehd\u00e4\u00e4n vedonpoisto johtojen suojaamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Testausmenetelm\u00e4 on tarkoituksena toteuttaa siten, ett\u00e4 antureita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t levyt ovat asetettuna maastoon muiden CLT-levyjen kanssa. Ajoneuvon ajaessa levyjen yli tiedonkeruulaitteisto tallentaa venym\u00e4liuskoihin tapahtuneet muutokset laitteen muistiin. Testausjakson j\u00e4lkeen data muutetaan luettavampaan muotoon analysoitavaksi. Huomioitavaa testauksessa on, ett\u00e4 CLT-levyt joihin anturit on asennettu, murtuvat ensimm\u00e4isen ajokerran j\u00e4lkeen, jolloin venym\u00e4liuska-anturia ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelleen saman levyn kanssa. T\u00e4t\u00e4 on pyritty ennakoimaan siten, ett\u00e4 anturit asennetaan useaan CLT-levyyn, mutta ainoastaan kahta anturia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 levy\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samanaikaisesti.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><a><\/a>Levyjen valmistusprosessi<\/h2>\n\n\n\n<p>Levyjen valmistus on kilpailutettu CLTmets\u00e4investointi- hankkeessa levyjen rakennesuunnittelun ja teknologiaratkaisujen valmistuttua kes\u00e4ll\u00e4 -25. Kilpailutettavia valmistusprosesseja ovat olleet itse levyjen valmistus, teknologiaratkaisut levyjen sis\u00e4lle sek\u00e4 levyihin asennettavat heloitukset. Heloitukset suojaavat levyn reunoja kulumiselta levyj\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4, mutta my\u00f6s toimii tarttumapintana kouralle, jolla levyj\u00e4 nostetaan ja asetellaan ajov\u00e4yl\u00e4lle.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Levyjen valmistuksen kustannukset luovat oman haasteensa. CLT-elementtej\u00e4 valmistavia yrityksi\u00e4 on suomessa vain kourallinen ja heid\u00e4n tuotantolinjansa tukevat rakentamiseen suunniteltujen elementtien tuottamista. Hankkeen alussa tehtiin alkukartoitus siit\u00e4, kuinka monta potentiaalista valmistajaa levyille on ja mit\u00e4 se edellytt\u00e4\u00e4 heilt\u00e4, jotta he voivat ottaa levyt valmistukseen. Koska kyse on mittatilausty\u00f6n\u00e4 valmistettavasta tuotteesta, nousi yrityksien toimesta esiin huoli resurssien riitt\u00e4vyydest\u00e4 sek\u00e4 laitteiden sopivuudesta kyseiseen valmistusprosessiin. Ammattiopisto Lappialla on Suomen ensimm\u00e4inen CLT-elementtien valmistuslinja Suomessa (Lappia.fi). Oppilaitoksena levyjen valmistus onnistuu my\u00f6s kustomoituna. Valmistusprosessissa oppilaitoksen opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisilla valmistustekniikoilla tuotteita, mik\u00e4 luo kallisarvoista osaamista alalle. Kilpailutuksen p\u00e4\u00e4ttymisen my\u00f6t\u00e4 levyjen valmistajaksi valittiin ammattiopisto Lappia. Muiden investointien osalta kilpailutus on viel\u00e4 kesken.<\/p>\n\n\n\n<p>CLT-levyjen valmistus prosessi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n useamman eri ty\u00f6vaiheen mik\u00e4 vaikuttaa levyjen valmistumisen aikatauluun merkitt\u00e4v\u00e4sti. Levyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4, koko ja raaka-aine materiaali m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen, kuinka kauan valmistus lopulta kest\u00e4\u00e4 ja kuinka paljon ty\u00f6aikaa niiden valmistus vie.&nbsp; N\u00e4m\u00e4 vaikuttavat suoraan my\u00f6s kustannuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja kannattavuuteen, jota hankkeessa tullaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.&nbsp; Levyjen suunnittelussa on pyritty huomioimaan levyjen k\u00e4ytt\u00f6kerrat ja datan keruun avulla levyist\u00e4 saadaan arvokasta tietoa niiden kest\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hankkeessa suunniteltujen levyjen k\u00e4ytett\u00e4vyys ajov\u00e4ylien maanpinnan kantavuuden parantajana avaa mahdollisuuksia monipuoliseen puunkorjuuseen ymp\u00e4rivuotisesti. Haasteena tulee olemaan levyjen todellinen kantokyky raskaan kaluston alla sek\u00e4 levyjen kuljettaminen k\u00e4ytt\u00f6kohteelle kustannuksia s\u00e4\u00e4st\u00e4en.&nbsp; Yksi keskeisist\u00e4 haasteista on venym\u00e4liuska-anturien toimintavarmuus kelirikon aikaan sek\u00e4 kosteuden ja l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutusta antureihin ja liit\u00e4nt\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s anturien asentaminen CLT-levyjen valmistusvaiheessa vaatii huolellisuutta, jotta antureista saatu data on luotettavaa. Tulemme testaamaan levyj\u00e4 ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n dataa vuoden 2026 aikana eri k\u00e4ytt\u00f6kohteissa.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Miten levyt tulevat toimimaan ajov\u00e4ylien maanpinnan kantavuuden parantajana?<\/li>\n\n\n\n<li>Voidaanko levyj\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monipuolisesti my\u00f6s muihin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin?<\/li>\n\n\n\n<li>Miten levyt tulevat kest\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaista kulutusta ja s\u00e4\u00e4olosuhteita?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<p>Althen Sensors. Esimerkkikuva asennetusta venym\u00e4liuskasta. Viitattu 10.10.2025<\/p>\n\n\n\n<p>Finnwood. Finnwood\u00ae puurakenteiden mitoitusohjelmisto.<\/p>\n\n\n\n<p>Haakana, V. 2014. Raskaiden ajoneuvojen rengastuksen vaikutus tierasitukseen. Tampere: Tampereen yliopisto.fi.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lahtela, T. 2018. CLT- ja LVL- rakentaminen. Vaativien puurakenteiden suunnittelu ja koulutus. Puuinfo.fi<\/p>\n\n\n\n<p>Lappia, 2025. Puuteollisuusala. Viitattu 10.10.2025 <a href=\"https:\/\/www.lappia.fi\/koulutukset\/koulutusalat\/puuteollisuusala\/\">Puuteollisuusala \u2013 <\/a><a href=\"http:\/\/lappia.fi\">lappia.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>National Instruments. Havainnekuva aksiaalisesta venym\u00e4st\u00e4 (vasen) sek\u00e4 taivutusvenym\u00e4st\u00e4 (oikea). Viitattu 10.10.2025<\/p>\n\n\n\n<p>Peteri, R. CLT Access Matting -hankkeessa tuotettujen levyjen kunto kes\u00e4ll\u00e4. CLTmets\u00e4 -hankkeen sis\u00e4inen viestint\u00e4, 2025.<\/p>\n\n\n\n<p>Puuinfo 2024. Monikerroslevyt (CLT). Viitattu 13.10.2025 <a href=\"https:\/\/puuinfo.fi\/puutieto\/insinoorituotteet\/monikerroslevy-clt\/\">https:\/\/puuinfo.fi\/puutieto\/insinoorituotteet\/monikerroslevy-clt\/<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p>Saloniemi, A. 2023. CLT Maanpinnan kantavuuden vahvistajana puunkorjuussa. Lapin ammattikorkeakoulu 31.8.2023. Viitattu 13.10.2025 https:\/\/lapinamk.fi\/hanke\/clt-maanpinnan-kantavuuden-vahvistajana-puunkorjuussa\/.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">&nbsp;<\/h2>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>CLT Mets\u00e4 -yhteishankkeessa tutkitaan levyjen soveltuvuutta ajov\u00e4yl\u00e4rakenteiksi puunkorjuussa vaativissa olosuhteissa. Tavoitteena on puunkorjuun mahdollistaminen kelirikon aikaan.<\/p>\n<p>Koneyritt\u00e4j\u00e4t ovat k\u00e4ytt\u00e4neet hankkeessa kehitettyj\u00e4 levyj\u00e4 ja palaute niiden k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 erilaisiin teht\u00e4viin on ollut varsin positiivista. T\u00e4m\u00e4 voi avata mahdollisuuksia ymp\u00e4rivuotiseen puunkorjuuseen.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":5170,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[798260,110187],"tags":[110378,54578,115186,798261,115176],"class_list":["post-5199","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2025","category-teema-artikkeli","tag-biotalous","tag-hankkeet","tag-liikenne","tag-logistiikka","tag-metsatalous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2025\/10\/Vesterinen-et-al-teema-artikkeli-Lumen-3-2025.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-1lR","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5199"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5307,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5199\/revisions\/5307"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5170"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}